Kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt DILACOMI Different Land-Uses and Local Communities in Mining Projects Kuva: Mikko Jokinen
Sosiaalisen kestävyyden arvioiminen kaivoshankkeissa Yliopistonlehtori (ma.), YTT Leena Suopajärvi Dilacomi-hanke Yhteiskuntatieteiden tdk/sosiologia, Lapin yliopisto leena.suopajarvi@ulapland.fi Ylläs Jazz Blues seminaari: kaivokset, matkailu ja paikallisyhteisöt Äkäslompolo 1.2.2013
Dilacomi: Different Land-Uses and Local Communities in Mining Projects DILACOMI - Kaivokset, maankäyttö ja paikallisyhteisöt - hankkeessa tarkastellaan kaivoshankkeiden vaikutuksia toimintaalueiden ja paikallisyhteisöjen sosiaaliseen kestävyyteen, elinkeinojen yhteensovittamiseen ja kaivoslainsäädännön sääntelyyn. Kaivosten sääntely. Oikeustieteiden tdk, Lapin yliopisto. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen ja paikallisyhteisön näkökulma kaivoksiin. Yhteiskuntatieteiden tdk, Lapin yliopisto. Eri luonnonkäyttömuotojen yhteensovittaminen. Metla, Kolari. Alueidenkäytön suunnittelu. Arkkitehtuurin laitos, Oulun yliopisto. Kansainväliset esimerkit. Antropologian laitos & Thule-instituutti, Oulun yliopisto. Päärahoittaja Tekes, hankkeen toiminta-aika 2011-2013.
Puheenvuoron rakenne Luonnonvarojen käyttö lappilaisessa ympäristössä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA): taustaa. SVA Lapin 2000-luvun kaivoshankkeissa: lähtökohdat. SVA Lapin 2000-luvun kaivoshankkeissa: käytännön toteutus. Yhteenveto.
Luonnonvarojen käyttö lappilaisessa ympäristössä Traditionaaliset elinkeinot: porotalous, metsästys, kalastus ym. Luonto = elintila. Modernin projektit: metsätalous, vesivoima, Kaivostoiminta. Luonto = resurssi. Postmodernit palvelut: matkailu. Luonto = elämys.
Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA): taustaa SVA soveltavana tutkimusalana 1970-luvulta lähtien, USA:sta ja Kanadasta. Myös Lapissa: Kemihaaran allasalueen väestötutkimus 1975, Ounasjoen rakentamisen sosioekonomisten vaikutusten arviointi 1977. YVA-lain (1994) jälkeen systemaattisempaa soveltamista. Esim. International Association for Impact Assessment, YVA ry.; International Guidelines and Principles for Social Impact Assessment, THL:n (ent.stakes) määritelmät ja esimerkiksi SVAopas vuonna 1995; raportteja ja akateemista kirjallisuutta. SVA ammattimaistunut, kasvava tutkimusala, koska vaatimukset ihmisten oikeudesta osallistua päätöksentekoon ovat vahvistuneet.
SVA Lapin 2000-luvun kaivoshankkeissa: lähtökohdat/1 Kestävä kehitys peruslähtökohta esim. kansainvälisissä SVAohjeissa. Kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus kietoutuvat toisiinsa ja pitkällä tähtäimellä ekologinen kestävyys on sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden perusta. Sosiaalinen kestävyys on yhteisölähtöinen käsite, sosiaalinen toimilupa yhtiölähtöinen. Sosiaalinen kestävyys on prosessiluonteinen ilmiö, sisältää ylisukupolvisen hyvinvoinnin idean (hyvinvoinnin laaja määritelmä), ihmiskuva on aktiivinen ja lähtökohta moniarvoinen. Kestävä kehitys ja sosiaalinen kestävyys eivät ole pääkäsitteitä Lapin kaivoshankkeiden sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa.
SVA Lapin 2000-luvun kaivoshankkeissa: lähtökohdat/2 Hyvinvointi ollut keskeinen käsite suomalaisissa sva-raporteissa, myös Lapin kaivoshankkeissa: Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeesta ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten elinoloissa, viihtyvyydessä, hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. (Stakes/THL) Objektiivisista mittareista koetun (subjektiivisen) hyvinvoinnin määrittelyyn. Ihmiselämän koossapysyvyys eli koherenssi (T.Hämäläinen): - Ymmärrettävyys mahdollisuus saada tietoa ja kykyä muodostaa oma mielipide. - Hallittavuus mahdollisuus vaikuttaa kaivoshankkeeseen niiltä osin kuin se vaikuttaa yksilön omaan elämään. - Merkittävyys mahdollisuus arvioida kaivoksen merkitystä omasta, paikallisyhteisön jne. näkökulmasta. Hyvinvointi käsitteenä läsnä lappilaisten kaivoshankkeiden sva:ien lähtökohtana ei juurikaan tutkimusta jäsentävä lähtökohta.
SVA Lapin 2000-luvun kaivoshankkeissa: käytännön toteutus Aineistot 2000-luvun alkupuolella kaivosten lähialueilta, myöhemmin SVAkyselyt laajemmille yleisöille. Naisten osuus kyselyissä 20-30 prosenttia, vaikka osuus väestöstä 44-50 prosenttia. Nuorten osuus pieni -> vastaajat keski-ikäisiä tai vanhempia miehiä. Kv-ohjeissa painotetaan ns. haavoittuvien ryhmien (vulnerable groups) tavoittamista. Määrällistä ja laadullista aineistoa; raportointi suorina jakaumina tai eri vaihtoehtoja arvioivan monikriteerianalyysin avulla. Tutkimusasetelmassa tehdyt valinnat raportoitu melko niukasti ja siten tutkimusten arviointi on vaikeaa.
Yhteenveto Luonto ja luonnonvarat lappilaisten elinkeinojen perusta: konfliktit perinteisten elinkeinojen, luonnonvaroja hyödyntävän teollisen toiminnan ja luonto- ja elämysmatkailun välillä tyypillisiä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on soveltavan tutkimuksen ammatillistunut ala ja sen merkityksen voi olettaa tulevaisuudessa kasvavan. Kestävä kehitys ja hyvinvointi sva:n lähtökohtia: edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä paikallisyhteisön moniarvoisesta luonteesta. Sosiaalinen kestävyys on yhteisönäkökulma, sosiaalinen toimilupa yhtiönäkökulma. Sosiaalisten vaikutusten arviointien aineiston muodostamisessa ja menetelmien avoimessa kuvaamisessa on kehittämisen varaa. Tutkimuksen arvioitavuus on YVA/SVA-prosessin ja prosessia toteuttavien tahojen (yhtiö, konsultit, virkamiehet) luotettavuuden ehto.