Kestävä yhdyskuntarakenne? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Kestävä yhdyskuntarakenne? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Taustaa valitun näkökulman tutkimuksellinen perusta Pääkaupunkiseudun sosiaalinen ja alueellinen erilaistuminen Asumistoiveet Muuttoliike Asuntojen hinnat 1965-2001 Maahanmuuttajat (Vilkama, Katja & Hanna Virtanen) Elämää metropolin reunoilla (Rami Ratvio) Metropolin reunojen kehitysstrategiat(asu ja Rakenna) Urbaani elämä Täydennysrakentaminen Eliitti Kaupungin vuokra-asuminen HIV-positiiviset ruiskuhuumekäyttäjät Creative knowledge and competitiveness in European metropolitan regions (Kaisa Kepsu)

Esitys Hämmennys Haaste Toimintaympäristön muutos kasvu taskukokoiseksi Kolme ongelmaa ja Yksi kysymys

Kasvavan kaupungin menestymisen ehtona on jatkuva, asukkaiden tarpeita vastaava laadukas asuntotuotanto - R. Florida, M. Porter - - Oulun yleiskaava 2020, s. 10 Yleiskaavassa on otettu huomioon asukkaiden esittämiä asumistoiveita.

Haaste Helsinki varoittavana esimerkkinä Euroopalle asutuksen leviämisestä Vuoteen 2020 mennessä 90 % EU:n väestöstä asuu kaupungeissa. EU:n ympäristövirasto (EEA) varoittaa uudessa raportissaan Keski- ja Itä-Euroopan kaupunkeja asutuksen leviämisen ( urban sprawl ) haitoista ja nostaa esille mm. Brysselin ja Helsingin huonoina esimerkkeinä (EU-tiedonantoja 28.11.2006)

Kuinka on mahdollista, vaikka Kestävän kehityksen perusprinsiippi kaavoituksessa Euroopan kerrostalovaltaisin seutu Ohjausvaikutuksiltaan vahva ja moniportainen kaavoitusjärjestelmä monopoli Vahva kunnallinen maanomistus

Lyhyt katsaus taaksepäin jolloin kaikki sujui hienosti Aiemmassa yhteiskunnallisessa murroksessa ja nopean kaupungistumisen vaiheessa Onnistuttiin kohentamaan asumisen tasoa, kohentamaan kaikkien hyvinvointia Yhteisten aineellisten perustarpeiden riittävän tyydyttämisen (esim. Allardt) jälkeen tilanne ei enää ole samalla tavalla mutkaton Mikä nykytilanteessa on yleinen hyvä tai lisäys yleiseen hyvinvointiin Hyvinvointia on vaikea mitata tai tutkia.saati sitten suunnitella

Samaan aikaan toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa

Näyttämö OLEMME NUORIA JA NOPEASSA LIIKKEESSÄ Vasta vuonna 1970 ylitettiin 50% raja Nyt kaupungistumisaste on 66% Muualla se on 80-90 % välillä Laskennallisesti olisi siis mahdollista, että kaupunkiseudut kasvaisivat jopa miljoonalla ihmisellä. Kokonaiskasvu muodostuu kuitenkin muuttovoitoista ja muuttovoitoille syntyvistä lapsista sekä toisaalla pian lisääntyvällä kuolleiden enemmyydellä

Alueiden väliset erot ovat suuria, Oulun seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä kolmanneksella, kun Itä-Lapin väkiluku putoaa kolmanneksella. Kuntatasolla Limingan väkiluku kasvaa jo vuoteen 2025 mennessä 77 prosentilla, kun samaan aikaan Lestijärven väkiluku pienene 29 prosentilla (Tilastokeskus)

Esimerkiksi Uudenmaan tilanne ei ole itsestäänselvyys Oulun odotetaan siirtyvän aikakin väestönkasvun osalta kärkeen Kuntaliitto 2006

Kuntaliitto 2006

Ulosvirta Oulusta esikaupungistumisen aalto Poismuuttavasta 25-34v väestä 42% (vrt.helsinki 50%) korkeakoulututkinnon suorittaneita Tappiota yhä etäisempiin kuntiin - Tilastokeskus 2007 -

Samalla väestö vanhenee ennätysvauhtia. Lasten ja nuorten määrä on tuolloin hieman suurempi kuin tällä hetkellä, mutta eläkeikäisten lukumäärä on kasvanut voimakkaasti Kolmen vuosikymmenen kuluttua eläkeikäisiä on Uudellamaalla yli 200 000 nykyistä enemmän - (PTTL 2005) Laakso & al. 2007

Mikä tuo mukanaan paitsi väestörakenteelliset haasteet, MYÖS RAHAPULAN!

Samaan aikaan Muutto kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisällä on ennätysmäisen vilkasta!!! Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen muutto oli 160 henkeä/1000 as 2000-luvulla Päivähoitoikäisillä 250 henkeä/1 000as Siten pääkaupunkiseudulla keskimäärin joka neljäs päivähoitoikäinen muutti asunnostaan vuoden aikana 2000-luvun alkupuolella.

Lapsiperheiden määrän muutos 1.1.2000-2005 750 375 75-75 -375 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 031/2004, Aineistot: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan mittausosastot

Pääkaupunkiseudun kuntien sisäiset ja kuntien väliset muutot muuttavat väestön painopisteitä nopeasti, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia palvelujen järjestämiselle.

Vieläkin puhumme ns. Suuresta Muutosta, ja sen vaikutuksista kaupunkien fyysiseen (lähiöt) ja sosiaaliseen rakenteeseen, mutta olemmeko huomanneet liikehdinnän ympärillämme?

Toimintaympäristön murros Taskukokoisen metropolin synty (1) Alhainen työllisyysaste, korkeampi työttömyysaste, seudullinen tuloköyhyys ja etniset vähemmistöt ovat aiempaa selvemmin keskittymässä seudun sisällä Helsingin alueelle

Työikäisten miesten ikävakioitu työllisyysaste pääkaupunkiseudulla v.2003

(2) Samalla nuori, perheellistymisikäinen korkeakoulutettu väestö sijoittuu omille alueilleen, jotka pääkaupunkiseudulla painottuvat länteen, ja yhä edemmäs Helsingin ulkopuolelle.

Korkea-asteen suorittanut 25-49 vuotias väestö osa-alueittain pääkaupunkiseudulla v. 2004

Osaamisen keskittymisen myötä kaupunkiseuduille on syntynyt uusia sosiaalisia jakoja ja Väestö Population A B 1. 2. Sosio-ekonominen asema Sosioeconomic position

alueellisia jakoja (Lähde: Pekka Vuori, Helsingin tietokeskus) Tuloluokitus suht. PKS:n keskiarvoon v. 2000 "köyhä" - tulot 1/2 Pks:n keskitulosta AA - keskitulo suuri - köyhien osuus pieni (AB - keskitulo suuri - köyhien osuus suuri) BA - keskitulo pieni - köyhien osuus pieni BB - keskitulo pieni - köyhien osuus suuri Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 036/2003

Joitakin merkkejä segregaatiosta on havaittavissa, pääosin tiiviisti rakennetuilla kerrostaloalueilla, joissa turvattomuuden tunne ja sosiaaliset häiriöt ovat yhteydessä lapsiperheiden muuttohalukkuuteen. (Kortteinen - Tuominen - Vaattovaara 2005). Kaupungin vuokratalokannassa pääosin kaikki hyvin mutta samalla Hyvät paranevat Heikot heikkenevät - (Kortteinen, Elovainio, Vaattovaara 2006)

Sama kehitysdynamiikka ulottuu pääkaupunkiseutua laajemmalle. Uusimman muuttoliiketutkimuksen mukaan sama suunta leimaa sitä tapaa, jolla koko Uusimaa on muuttoliikkeen kautta rakenteistumassa. (Broberg 2007.)

Muuttoliikkeen valikoivuus Uudenmaan kunnissa tulojen mukaan vuosina 2001-2003 (Broberg 2007)

Muuton taloudellisesta rakenteesta Oulun seudulla Muuttajat y Kempele 35-44 45590 22292 23298 Kiiminki 35-44 26326 27023-697 Liminka - Limingo35-44 30596 28300 2296 Lumijoki 35-44 22359 18244 4115 Muhos 35-44 20842 23519-2677 Oulu - Uleåborg 35-44 24364 24057 307 45-54 26877 23425 3452 55-64 34205 21733 12472 Oulunsalo 35-44 26605 21677 4928 Tyrnävä 35-44 26463 24405 2058 Oulunkaaren seutu 35-44 19457 17922 1535 Ii 35-44 20310 17103 3207 Kuivaniemi 35-44 18726 15761 2965 Pudasjärvi 35-44 18573 20240-1667 Utajärvi 35-44 19697 20384-687 Yli-Ii 35-44 13682 15866-2184

Väestörakenteen muutos on ajamassa reunoilla olevia kuntia todennäköisesti kasvu-uralle Esimerkkinä Kirkkonummi eräs nopeimmin kasvavista ja nuorekkaimmista kunnista Laakso & al.2005

Henkeä 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Kirkkonummen väestö 1960-2004 Kirkkonummen väestö kasvanut nopeasti 1964-2004 3,7-kertaiseksi 40 vuodessa keskimäärin 3,3 % vuodessa Suomen 4. nopeimmin kasvanut kunta Viimeisin nopean kasvun jakso v. 2001- v. 2004 kasvu 1061 henkeä, 3,3 % muuttovoitto 714 henkeä luonnollinen kasvu 347 kasvu vaimentunut alkuvuonna 2005 Jatkuuko kasvu? on realistista varautua kasvun jatkumiseen 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 kunta voi vaikuttaa pitkän ajan väestökehitykseen kaavoituksella ja palveluilla kunta ei voi säädellä ihmisten muuttamista

Laakso & al. 2005 Kirkkonummen väestöennuste 2005-2025 65-74-vuotiaat eri vaihtoehdoissa 6000 5000 Kirkkonummen väestöennuste 2005-2025 yli 75-vuotiaat eri vaihtoehdoissa 6000 5000 Henkeä 4000 3000 2000 Henkeä 4000 3000 2000 1000 1000 0 2005 2010 2015 2020 2025 perus nopea hidas omavar 0 2005 2010 2015 2020 202 perus nopea hidas omavar

Muuttajien taloudellinen tausta Kirkkonummen kunnan tulo- ja lähtömuuttajien sekä kantaväestön tulotaso eri ikäryhmissä ka vuosilta 2001 2002 tulomuuttajat korkeammin koulutettuja kuin kantaväestö tai lähtömuuttajat tulomuuttajista suurempi osuus työllisiä kuin lähtömuuttajista tai kantaväestöstä Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Kantaväestö tulomuuttajien tulotaso korkeampi kuin 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Yhteensä 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ kantaväestön tai lähtömuuttajien lähes kaikissa ikäryhmissä tulotaso nousee iän myötä 45-54 vuoteen asti ja laskee sen jälkeen Muuttoliikkeen vaikutus väestön taloudelliseen rakenteeseen vilkas muuttoliike nostaa kuntalaisten keskimääräistä koulutustasoa ja tulotasoa

Tulot asukasta kohti laskevat Kirkkonummen kunnan tulot asukasta kohti (pl. valtionosuudet ja palveluiden toimintatuotot) väestöprojektioissa 2005-2024. 3400 3200 kaikissa vaihtoehdoissa, nopeimmin ilman muuttovoittoa Syynä demografisen huoltosuhteen kasvu Nopeassa kasvussa työikäisten keskimääräinen Eur 3000 2800 tulotaso nousee, koska tulomuuttajat korkeatuloisempia, silti 2600 tulot/asukas laskevat koska lasten ja eläkeikäisten osuus 2400 2005 2010 2015 2020 2025 perus nopea hidas omavar kasvaa

Taloudellinen ahdinko Kirkkonummen kunnan vuosikate asukasta kohti väestöprojektioissa 2005-2024 400 300 Eur 200 100 vuosikate: raha toimintakulujen ja tuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien ja 0-100 nettorahoituskulujen jälkeen vuosikate alenee kaikissa vaihtoehdoissa -200 2005 2010 2015 2020 2025 perus nopea hidas omavar jos muuttovoittoa, vuosikate pysyy positiivisena ilman muuttovoittoa kääntyy negatiiviseksi

Mitä reunoilta sitten etsitään? Voisiko vastaus löytyä alun EU-tutkimuksen tulokseen löytyä edes auttavasti tästä näkökulmasta?

Characteristics Hyvän of asuinalueen good ominaisuudet housing area (lapsiperheet, toimihenkilö tai johtava asema) 4 3 2 opetus taide hallinto kauppa hoitoala teollisuus it-ala kuljetusala 1 0 liikenneyhteydet kaupalliset palvelut kunnalliset palvelut ulkoilumahdollisuudet alueen rauhallisuus tutut ja ystävät asukasrakenne arkkitehtuuri luonnonläheisyys pientalovaltaisuus keskustamaisuus hinta/laatu maine sijoitusarvo

Muuttoaikeissa olevat lapsiperheet - muuttohalukkuuteen vaikuttaneita syitä (erittäin paljon ja jossain määrin) 0 10 20 30 40 50 60 70 Asunnon koko Asunnon varustetaso Asumisen kustannukset Työpaikkaan liittyvät syyt Liikenneyhteydet Kaupalliset palvelut Kunnalliset palvelut Puistot ja viheralueet Alueen arkkitehtoninen laatu Alueella asuvat ihmiset Rauhattomuus, järjestyshäiriöt Turvattomuus Kasvuympäristö lapsille huono Alueen maine tai arvostus Alueen tarjoama hinta/laatusuhde Alue ei ole hyvä sijoitus Omalle asuinalueelle annettu kouluarvosana=4-7 (n=383) Omalle asuinalueelle annettu kouluarvosana=9-10 (n=472)

Vahva identiteetti Historia Maisema, rakennustapa Kauneus

Toimivat palvelut Toimivat, yksilölliset, yhteisesti rakennetut

Sosiaalinen ympäristö - yhteisö tervehditään tunnetaan, myös kauppiaat kyläyhteisö kaupungissa kaikenikäisiä yhdistys, lehti, tapahtumat siisti, hoidettu Kuva Markku Rantama

Luonto

Vaikka taas odotellaan aivan uudenlaista globaalia kahviloissa hengaavaa kalliokiipelijäsukupolvea Tällä hetkellä myös nuoret pitävät vuokra-asumista lähinnä tilapäisenä vaihtoehtona ja tavoittelevat jälleen omistusasuntoa, mieluiten perinteisesti omakotitaloa hyvällä esikaupunkialueella Ilmonen & al. 2006.

USEAT SUUNNITTELUMALLEISTA ON VIRITETTY ERILAISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Eivätkä välttämättä toimi vastauksina tämän päivän haasteisiin

Nähtävissä on ainakin kolmenlaisia haasteita 1) Keskuskunta, Oulu - pienasuntovaltaisuus, kaupunkiseudun ydin +- 2) Kuntien väliset suhteet - Tutkimus Kirkkonummen kunnasta (Laakso ym. 2004) osoittaa, kuinka väestön ikääntyminen tulee seuraavien vuosikymmenien aikana rasittamaan kunnan taloustilannetta - Väestön yleinen ikääntyminen on taloudellisista syistä painamassa kehyskuntia nopeille kasvu-urille, joiden toteuttamisessa asuntopolitiikka ja kaavoitus ovat keskeisiä. - Kuntien välinen kilpailu nuoresta, koulutetusta ja varakkaasta väestä tulee tätä kautta korostumaan 3) Kunta valtio suhteet - Kukaan ei ohjaa kaupunkiseutujen kehitystä

Yksi kysymys Aikaisemmassa suuressa kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen muutoksen vaiheessa onnistuttiin - luomalla hyvinvointiyhteiskunnan malli ja nostamalla asumisen tasoa erityisesti huono-osaisessa päässä Avoin kysymys on miten onnistumme tässä uudessa tilanteessa?