Joukkoliikenne - houkutteleva valinta
Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoliikenne - houkutteleva valinta Ohjelmia ja strategioita 2/2001 ISBN 951-723-463-5 ISSN 1457-747X Ulkoasu ja taitto Annexus Oy Valokuvat Antero Aaltonen Seppo Sarjamo Linja-autoliitto/Studio Sorjonen (kansi) Kirjapaino Erweko 2002 Joukkoliikennestrategia 2
Esipuhe Joukkoliikenne edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Se edesauttaa liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista sekä vähentää sidonnaisuutta yksityisautoilusta. Korvatessaan henkilöautoliikennettä joukkoliikenne parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Joukkoliikenteellä on huomattava merkitys etenkin liikkumisen mahdollisuuksien, peruspalvelujen saavutettavuuden, työssäkäymisen ja opiskelun kannalta. Joukkoliikenteen toimintaympäristössä on Suomessa tapahtumassa muutoksia, jotka tekevät joukkoliikenteen kehittämisen entistä tärkeämmäksi. Sisäinen muuttoliike jatkuu, ja väestö keskittyy taajamiin ja erityisesti muutamille kaupunkiseuduille. Kaupunkirakenne on ilman toimenpiteitä samalla hajautumassa. Erityisesti haja-asutusalueilla perinteisen joukkoliikenteen toimintaedellytykset heikentyvät. Väestö ikääntyy, mikä merkitsee työmatkojen vähenemistä ja vapaaajan matkojen lisääntymistä. Vanhenevan väestön tarpeista huolehtiminen asettaa joukkoliikenteen palvelun, informaation ja kaluston laadulle uusia vaatimuksia. Myös yhteiskunnan maksamien kuljetusten tarve kasvaa, mikä johtaa ilman toimenpiteitä kuljetuskustannusten entistä suurempaan nousuun. Tämän asiakirjan tarkoituksena on ilmaista liikenne- ja viestintäministeriön tahto joukkoliikenteen kehittämiseen ja tuoda esiin ministeriön näkemys tärkeimmistä toimintatavoista erityisesti linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen osalta. Asiakirja on osa ministeriön pitkän aikavälin suunnittelua palvelevaa strategiatyötä, jossa on sovitettu yhteen useita eri aloja ja alueita koskevia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia. Asiakirjan laatimisessa on otettu huomioon sekä kansalliset että EU:n liikennepoliittiset tavoitteet, joiden päämääränä on tasapainoista aluekehitystä tukeva, ympäristöä säästävä, turvallinen, laadukas, matkustajien tarpeet huomioon ottava ja samalla tehokas liikennejärjestelmä. Tavoite on säilyttää ja lisätä kestävän kehityksen mukaisten liikkumismuotojen markkinaosuutta ja turvata liikenteen peruspalvelut. Helsingissä 13. päivänä joulukuuta, 2001 Olli-Pekka Heinonen Liikenne- ja viestintäministeri Juhani Korpela Kansliapäällikkö 3 Joukkoliikennestrategia
Sisällysluettelo 1 Liikennepoliittiset tavoitteet...5 2 Joukkoliikenteen tahtotilat ja tavoitteet...6 2.1 Tahtotilat ja tavoitteet eri toimintaympäristöissä...6 2.2 Tahtotilojen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeiset periaatteet...8 3 Toimenpidekokonaisuudet...11 3.1 Infrastruktuuri...11 3.2 Informaatio...14 3.3 Matkaketjujen toimivuus...15 3.4 Palvelujen järjestäminen ja turvaaminen sekä lippujen hinnat...16 3.5 Joukkoliikenteen palvelun laatu, esteettömyys ja helppokäyttöisyys...20 3.6 Liikennekasvatus ja joukkoliikenteen kampanjat...24 3.7 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämistapa...25 Joukkoliikennestrategia 4
1 Liikennepolitiikan tavoitteet Liikennepolitiikan tavoitteena on älykäs ja kestävä liikkuminen ja kuljettaminen, jossa otetaan huomioon taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Tarkoituksena on säilyttää ja lisätä kestävän kehityksen mukaisten (jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne) liikkumismuotojen markkinaosuutta ja turvata liikenteen peruspalvelut. Tavoitteen mukaisen liikennejärjestelmän saavuttamiseksi joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä koskevat toimintalinjat ovat seuraavat: Kulkutapaosuudet kaikkien päivittäisten matkojen määrän ja suoritteen mukaan Osuus matkoista 4 % Joukkoliikennejärjestelmän houkuttelevuutta lisätään kehittämällä sen tehokkuutta, turvallisuutta, laatutasoa ja esteettömyyttä. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset otetaan huomioon väylien kehittämisessä ja ylläpidossa. Tasapuoliset liikkumismahdollisuudet turvataan maaseutualueilla kehittämällä julkisen liikenteen järjestelmiä ja takaamalla tarvittava peruspalvelutaso. Kaupunkien välisessä ja sisäisessä liikenteessä kasvatetaan linja-auto- ja raideliikenteen markkinaosuutta. Pitkämatkaisimmassa kaupunkien välisessä liikenteessä turvataan lentoliikenteen edellytykset. 35 % 53 % Kävely ja pyöräily liitetään aiempaa kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja turvallisuutta parannetaan. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään. 8 % Henkilöauto Joukkoliikenne Kevyt liikenne Muut Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. Osuus suoritteesta 19 % 5 % 12 % 64 % Henkilöauto Joukkoliikenne Kevyt liikenne Muut 5 Joukkoliikennestrategia
2 Joukkoliikenteen tahtotilat ja tavoitteet 2.1 Tahtotilat ja tavoitteet eri toimintaympäristöissä Joukkoliikennettä koskevat tahtotilat ja tavoitteet eri toimintaympäristöissä ovat liikennepoliittisten tavoitteiden perusteella seuraavat: Kaukoliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon henkilöautolle. Kulkutapaosuudet pitkillä matkoilla Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla joukkoliikenne tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon henkilöautolle sekä mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Maaseudulla joukkoliikenne tarjoaa autottomille laadukkaat perusliikkumispalvelut. 17 % 5 % Osuus matkoista 7 % 70 % Kaukoliikenteessä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta suurten kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä. Linja-autoliikenteen palvelujen tarjoamisen lähtökohtana on nykyinen liikennelupajärjestelmä, jossa viranomainen myöntää liikenteenharjoittajan hakemuksesta liikenneluvan ottaen huomioon kysynnän ja tarjonnan. Myös rautatieliikenteessä on lähtökohtana yritysaloitteisuus. Henkilöauto Joukkoliikenne Lentokone Muu Kaukoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan parhaiten joukkoliikennettä palvelevaa infrastruktuuria kehittämällä ja panostamalla linja-autojen ja junien syöttöliikenteen kehittämiseen. Tämä merkitsee liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen ohella myös muun muassa eri liikennemuotojen yhteisten terminaalien eli matkakeskusten toteuttamista sekä muiden asemien ja pysäkkien parantamista. Junaliikenteessä tämä tarkoittaa myös rataverkon nopeustason nostamista. Linjauksen tavoitteena on se, että valtion ei tarvitsisi ostaa kaukoliikenteen palveluja. Rautatieliikenteen palvelutason säilyttämiseksi ei kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty keinoa, jolla kaikki kaukoliikenne voisi toimia pelkästään asiakastulojen varassa. Tästä syystä junien kaukoliikennettä on tarpeellista ostaa. Joukkoliikennestrategia 6
Kulkutapajakauma päivittäisten matkojen määrän mukaan erikokoisissa kunnissa 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % PKS yli 50 000 as. 20 000-50 000 as. 8000-20 000 as. Joukkoliikenne Henkilöauto Kevyt liikenne Muu alle 8000 as. Kaupunkiseuduilla tavoitteena on kasvattaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteistä markkinaosuutta. Joukkoliikennettä kehitetään ympäristöä säästävänä, turvallisena, helppokäyttöisenä ja sujuvana sekä edullisena liikkumistapana kaikille käyttäjille. Kaupunkien ja kuntien rooli on keskeinen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisen merkitys korostuu erityisesti kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Näillä alueilla joukkoliikenteen kehittäminen vaatii liikennejärjestelyjä: joukkoliikennekatuja ja -kaistoja, liikennevaloetuisuuksia, pysäköintijärjestelyjä ym. Kaupunkiseuduilla valtio osallistuu edelleen lippujen hintojen alentamiseen, mikä ensisijassa palvelee joukkoliikennettä käyttäviä työmatkalaisia. Yhteiskunnan maksamien kuljetusten kustannuksia pyritään pitämään kurissa kuntien kuljetusten yhdistelyn ja kuntalogistiikan avulla. Joukkoliikenteen käytön kasvattamiseksi kiinnitetään huomiota joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen myös vapaa-ajan matkoilla. 7 Joukkoliikennestrategia
Joukkoliikenteen markkinaosuuden kannalta pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa joukkoliikenteen mahdollisuudet ovat parhaimmat. Myös markkinaosuuden kasvattamisen tarve on näissä kaupungeissa suurin ja haasteet kovimmat. Näiden kaupunkien joukkoliikenteen edistämisja kehittämistoiminnan tuloksia ja hyviksi havaittuja käytäntöjä voidaan soveltuvin osin hyödyntää ja ottaa käyttöön muissa kaupungeissa ja kunnissa. Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kehittämistoiminta on valtakunnallisesti merkittävää. Maaseutuliikenteessä palvelujen turvaaminen on päätavoite. Maaseudulla joukkoliikenne on luonteeltaan peruspalvelua, jonka runko muodostuu koulu- ja asiointiliikenteestä. Suurin osa liikenteestä on itsekannattavaa linjaliikennettä. Linjaliikennettä täydentäviä peruspalveluja, joita ei kyetä ylläpitämään asiakastuloin, tuotetaan ostoliikenteenä. Itsekannattavaa liikennettä täydennetään ja ostoliikennettä täydennetään tai korvataan uusilla joustavilla palvelulinjoilla ja kutsujoukkoliikenteillä, jotka parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa ja tarjontaa maaseudulla. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii löytämään nykyistä taloudellisempia tapoja, joilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle ja joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle myös maaseudulla. Liikennepalvelujen säilymisen ja kehittymisen kannalta on olennaista, että palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti sekä mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Näillä edellytyksillä myös joukkoliikenteen toimintaedellytykset voivat parantua maaseudulla. Peruspalvelujen järjestämisen rinnalla maaseudun joukkoliikenteen rahoitus kohdistetaan matkustuksen tukemiseen. Näin voidaan työssäkäyntialueiden tarpeita ottaa huomioon. 2.2 Tahtotilojen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeiset periaatteet YHTEISTYÖ Joukkoliikenteen kehittämistavoitteen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä liikenne- ja budjettipolitiikkaa sekä laajaa eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyö on ehdoton edellytys joukkoliikenteen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön sisällä ja eri ministeriöiden välillä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös lääninhallitukset, liikenne- ja viestintäministeriön alaiset virastot ja laitokset, Kansaneläkelaitos, kunnat ja maakuntien liitot, liikenteenharjoittajat ja muu yrityselämä sekä eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt. Kansainvälisessä yhteistyössä korostuu toiminta Euroopan unionissa ja Euroopan liikenneministerikonferenssissa. Joukkoliikennettä kehitetään järjestelmänä, jossa eri liikennemuodot täydentävät toisiaan. Liikennetarpeet ja -palvelut on aina pyrittävä yhteensovittamaan. Tässä tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen harjoittajien aloitteellisuutta. Viranomaisen vastuulla on koulukuljetuksia sekä sosiaalija terveystoimen kuljetuksia suunnitellessaan ja järjestäessään selvittää ja hyödyntää kaikille avoimen joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet. Joukkoliikennestrategia 8
Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on etsiä uusia kehittämiskohteita, toteuttaa eri yhteistyötahojen kanssa yhteisiä kehittämishankkeita ja välittää tietoa saaduista kokemuksista edelleen hyödynnettäväksi. MAANKÄYTTÖRATKAISUT Maankäyttöratkaisuilla on erityisen merkittävä vaikutus pyrittäessä järjestämään joukkoliikennepalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Lain mukaan kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa on otettava huomioon joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja toteuttamalla laadukkaita liikennejärjestelmiä voidaan tukea liikkumistarpeen vähentämistä sekä edistää ympäristölle vähemmän haitallisten liikkumismuotojen valintaa. LAATU Joukkoliikenteen kehittämisessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota koko joukkoliikennejärjestelmän laadun parantamiseen ja ovelta ovelle - matkojen sujuvuuteen. Tämä merkitsee niin infrastruktuuriin, informaatioon, liikennejärjestelmän integrointiin kuin myös joukkoliikenteen esteettömyyteen, helppokäyttöisyyteen sekä itse liikennepalvelun ja kaluston laatuun liittyvien asioiden kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiana on luoda edellytyksiä laajentaa lipputulojen varassa toimivan liikenteen osuutta joukkoliikenteestä. Tähän päästään lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja siten matkustajamääriä. Suotuista kehitystä voidaan nopeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla. LVM:n ja lääninhallitusten joukkoliikennerahoitus Joukkoliikennejärjestelmän kokonaislaatua eli esimerkiksi joukkoliikenteen saatavuutta, tavoitettavuutta, informaatiota, matka-aikaa, matkustajapalvelua, matkustusmukavuutta, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia parantamalla matkustajamäärät kasvavat, mikä on omiaan parantamaan liikenteen kannattavuutta. Tämä puolestaan mahdollistaa lisäpanostukset itse palvelun laatuun, lipputuotteiden kehittämiseen ja tarjontaan. Syntyy jatkuva positiivinen kehitys. Kilpailu omalta osaltaan vahvistaa ja laajentaa tätä kehitystä kannustamalla liikenteenharjoittajia taloudelliseen tehokkuuteen. milj. euroa 100 80 60 40 20 0 Käyttö 2000 Budjetti 2001 Liikenteen ostot Lippurahoitus Kehittäminen Yhteensä Tarve (min/max) 2002- RAHOITUS Joukkoliikenteen yhteiskunnalliset hyödyt ovat huomattavat. Joukkoliikenne edistää kestävää ja tasapainoista aluekehitystä, liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä ja liikenneturvallisuuden parantamista. Se parantaa peruspalvelujen saavutettavuutta ja eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia. Näin ollen on tärkeää, että joukkoliikennepalveluihin ja niiden kehittämiseen varataan riittävästi resursseja. Joukkoliikenteen edistäminen nähdään kokonaisuutena, jossa nykyisiä sekä väylien pidon ja että julkisen liikenteen voimavaroja uudelleen kohdentaen, yhteistyötä tiivistäen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä edistävää toimintaa priorisoiden voidaan joukkoliikenteen tavoitteita saavuttaa. Liikenteen infrastruktuurihankkeissa painotetaan joukkoliikennehankkeita ja yhteiskunnan maksamissa kuljetuksissa suositaan avoimen säännöllisen joukkoliikenteen käyttöä. 9 Joukkoliikennestrategia
Joukkoliikenteen palvelujen säilyttäminen edellyttää joukkoliikenteen määrärahojen reaalisen tason turvaamista. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantamiseen liittyviin toimenpiteisiin on panostettava entistä enemmän. SEURANTA Strategian mukaisten toimien edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö seuraa aktiivisesti toimenpiteiden toteuttamista ja joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttamista. Seurantatiedot raportoidaan määrävälein ja samalla todetaan strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen ja mahdolliset toteuttamisen esteet. Seurannan tarpeita varten kehitetään kulkumuotojen markkinaosuuksien laskentatapaa. Samassa yhteydessä ministeriö kartoittaa joukkoliikennettä koskevan perustilastoinnin tason ja esittää mahdolliset toimenpiteet tilastoinnin kehittämiseksi. Liikenteen palvelutason seurantaa varten saadaan perusaineistoa lääninhallitusten vuosittain tekemästä peruspalvelujen arvioinnista. Liikenne- ja viestintäministeriö kehittää yhdessä sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten liikenneosastojen kanssa lääninhallitusten peruspalvelujen arviointia siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin myös liikkumisen tasa-arvotavoitteen toteutumisen seurantaa. Joukkoliikennestrategia 10
3 Toimenpidekokonaisuudet 3.1 Infrastruktuuri Kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa otetaan huomioon joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset. Joukkoliikenteen tarpeet ja liikenneturvallisuus otetaan huomioon kaikissa liikenteen infrastruktuuri-investoinneissa. Jatkossa etenkin kaupunkiseutujen hankkeiden asema korostuu. Näillä alueilla valtio osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamiseen erillisen suunnitelman mukaan. 1. Liikenteen infrastruktuurirahoitusta suunnataan kaupunkiseuduilla joukkoliikennettä edistäviin hankkeisiin. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien lähivuosien hankkeiden toteuttamisesta tehdään aiesopimuksia, joissa valtio muiden mukana sitoutuu edistämään joukkoliikennehankkeiden toteutumista. Valtion rahoitusosuus vaihtelee hankkeen vaikuttavuuden ja käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Valtion osalta menettely vaikuttaa lähinnä valtion talousarvion momenttijakoon ja momenttien perusteluihin. Valtio osallistuu hankkeisiin kuitenkin pääasiassa Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen käytössä olevien talousarviomomenttien kautta. Aiesopimusmenettelyä kehitetään pilottihankkeilla, joiden perusteella tehdään tarpeelliset vastuunjako- ja lainsäädäntömuutokset. Joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi valtio osallistuu kaupunkiseutuja koskeviin hankekokonaisuuksiin seuraavasti: a) Pääkaupunkiseudulla valtio osallistuu seudullisesti/valtakunnallisesti merkittävien Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointiohjelman 2000-2004 (YTV B 2000:4) mukaisten joukkoliikennehankkeiden suunnitteluun ja investointeihin. Vastuu toteutuksesta: pääkaupunkiseudun kunnat, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö. Aikataulu: suunnitelmien mukaan. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen markkinaosuus kasvaa, liikenneturvallisuus paranee, liikenteen ympäristöhaitat vähenevät. b) Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa joukkoliikenteen painoarvoa nostetaan ja parannetaan suunnitelmien toteutumista. Kaupunkiseutujen tärkeimmistä linja-autoliikenteen reiteistä muodostetaan joukkoliikenteen laatukäytäviä, joissa joukkoliikenteen helppokäyttöisyyden, sujuvuuden ja laadun parantaminen (esim. joukkoliikennekadut ja -kaistat, liikennevaloetuudet, pysäkkien standardit) on otettu laaja-alaisesti huomioon. Liikennejärjestelyissä kiinnitetään huomiota myös pikavuoroliikenteen sujuvuuteen kaupunkiympäristössä. 11 Joukkoliikennestrategia
Liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa lausunnoin ja yhteistyöllä uusien alueiden kaavoittamista ja toimintojen sijoittumista joukkoliikenteen kannalta edullisille alueille. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu yhdessä ympäristöministeriön kanssa paikallisten liikennejärjestelyjen kehittämiseen. Kaupunkikeskustojen rauhoittamista edistetään osallistumalla mallihankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Vastuu toteutuksesta: kunnat, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, lääninhallitukset, maakuntien liitot. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso ja sujuvuus paranevat, liikenteenhoidon kustannukset pienenevät, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja markkinaosuus kasvaa, liikenneturvallisuus paranee, liikenteen ympäristöhaitat vähenevät. c) Asemien ja matkakeskusten kehittämisessä ja toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota eri liikennemuotojen palvelujen integroimiseen, joukkoliikenteen käyttöä lisääviin toimenpiteisiin sekä syöttöliikenneyhteyksien sujuvuuteen, kevyen liikenteen kulkuyhteyksiin ja liityntäpysäköintiin. Painopiste on eri joukkoliikennemuotojen asiakkaita tasapuolisesti palvelevan 22 valtakunnallisen matkakeskuksen toteuttamisessa. Valtio osallistuu matkakeskusten rakentamiseen harkinnanvaraisesti ja hankekohtaisesti. Valtion rahoitusosuus hankkeen käynnistämisvaiheessa vaihtelee 0-30 %:n välillä paikkakuntakohtaisesti sen mukaan, miten hanke edistää joukkoliikenteen valtakunnallisten tavoitteiden, erityisesti markkinaosuustavoitteen, saavuttamista. Muiden joukkoliikenneasemien kehittämiseen valtio osallistuu harkinnanvaraisesti ja hankekohtaisesti edellytysten mukaan. Vastuu toteutuksesta: kunnat, joukkoliikenteen harjoittajat ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö. Aikataulu: 2002-2005. Hyödyt ja vaikuttavuus: eri liikennemuotojen palvelujen integrointi paranee, maankäytön tehokkuus kasvaa, liikennepalvelujen tuottajien edellytykset toimintojensa tehostamiseen paranevat, joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja kilpailukyky kasvaa, matkaketjujen toimivuus ja matkustajapalvelu paranevat, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy. 2. Rataverkkoa kehitettäessä toteutetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta ja taloudellisuutta. Samalla otetaan huomioon junaliikenteen palvelutason ja sujuvuuden parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään pääradan kapasiteetin parantamiseen. Kerava Lahti -oikorata toteutetaan mahdollisimman tehokkaassa aikataulussa osin erillisrahoituksella. Nopea henkilöliikenne ulottuu Turun jälkeen ensimmäisessä vaiheessa Seinäjoelle, Jyväskylään, Imatralle ja Vainikkalaan. Valmistaudutaan nopean rataverkon asteittaiseen laajentamiseen. Joukkoliikennestrategia 12
Vastuu toteutuksesta: liikenne- ja viestintäministeriö ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: junaliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: henkilöliikenteen hoidon tehokkuus ja kannattavuus paranevat, matkustajamäärät lisääntyvät ja joukkoliikenteen markkinaosuus kasvaa, henkilöliikenteen kattavuus säilyy, liikenneturvallisuus paranee, liikenteen ympäristöhaitat vähenevät. 3. Alemman tieverkon ylläpidon ja kunnossapidon periaatteet määritellään siten, että julkisen liikenteen toimintaedellytykset säilyvät ja uusien liikenteenhoitomallien käyttöönotto on mahdollista. Tiehallinnon tiepiirit ja kunnat ottavat julkisen liikenteen tarpeet huomioon määrittäessään tienpidon tärkeysjärjestystä. Vastuu toteutuksesta: liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja kunnat. Yhteistyö: joukkoliikenteen harjoittajat. Aikataulu: jatkuva Hyödyt ja vaikuttavuus: edesautetaan liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista, liikenneturvallisuus paranee. 4. Linja-autopysäkkien ja junaliikenteen asema-alueiden kunnossapitoa ja varustusta parannetaan erillisen suunnitelman mukaan. Pysäkeille ja asema-alueille toteutetaan sujuvat, turvalliset ja esteettömät kulkuyhteydet kevyelle liikenteelle ja julkiselle liikenteelle. Vastuu toteutuksesta: kunnat, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: lääninhallitukset, joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja houkuttelevuus kasvaa, matkaketjujen toimivuus paranee, liikenneturvallisuus paranee. 13 Joukkoliikennestrategia
3.2 Informaatio Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on luoda edellytykset valtakunnalliselle useista yhteensopivista informaatiojärjestelmistä koostuvalle kokonaisuudelle, jossa matkustajalla on mahdollisuus saada yhdestä palvelusta ovelta ovelle -matkan informaatio ja tieto matkaan sisältyvistä esteettömistä palveluista. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi laadukkaaseen informaatioon kuuluu tiedot kalustosta, liityntäyhteyksistä, pysäkeistä ja asemista. Informaatiota jaetaan sähköisesti, puhelimitse sekä painettuina aikataulukirjoina ja reittikarttoina. Joukkoliikenneasemilla informaatiota ja sen laatua parannetaan. 1. Luodaan informaatiojärjestelmiä varten yhteinen arkkitehtuuri sekä määritellään informaatiojärjestelmiä koskevat standardit ja edistetään niiden käyttöä. Luodaan edellytykset valtakunnallisen informaatiokokonaisuuden toiminnalle ja ylläpidolle. Eri informaation osajärjestelmien omistajat vastaavat oman järjestelmänsä ylläpidosta. Liikenne- ja viestintäministeriö luo edellytykset järjestelmän kehittämiselle ja toteuttamiselle yhdessä operaattoreiden kanssa. Aikataulu: 2002-2003. Hyödyt ja vaikuttavuus: edellytykset eri liikennemuotojen palvelujen integroinnille paranevat, joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja houkuttelevuus kasvaa, matkaketjujen toimivuus paranee, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. 2. Edistetään matkustajatiedotuksen ja uusien jakelukanavien kehittämistä. Vastuu toteutuksesta: joukkoliikenteen harjoittajat ja kunnat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset. Hyödyt ja vaikuttavuus: tieto joukkoliikenteen palveluista lisääntyy, joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja houkuttelevuus kasvaa, matkaketjujen toimivuus paranee, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. 3. Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa edistetään reaaliaikaisen pysäkki-informaation kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset osallistuvat kaupunkien ja joukkoliikenteen harjoittajien kanssa toteuttamisen rahoitukseen (enintään 50 %). Vastuu toteutuksesta: kaupungit ja joukkoliikenteen harjoittajat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset. Aikataulu: 2002-2007. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso ja sujuvuus paranevat, joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa, joukkoliikenteen käyttö helpottuu ja kilpailukyky paranee. Joukkoliikennestrategia 14
3.3 Matkaketjujen toimivuus Joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri liikennemuotojen saumatonta yhteistyötä ja toimivien ovelta ovelle -palvelujen kehittämistä. Matkaketjujen toimivuus tulee erityisesti ottaa huomioon informaatio- ja maksujärjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa. 1. Alueellisen joukkoliikenteen kehittämisessä lääninhallitukset ottavat erityisesti huomioon liityntäyhteydet junien ja linja-autojen kaukoliikenteeseen. Kaukoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota syöttöliikenteen toimivuuteen ja sujuvuuteen. Uusia syöttöliikennejärjestelmiä kehitetään ja kokeillaan. Lääninhallitukset ja kunnat ostavat tarpeelliseksi arvioitua ja kannattamatonta linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa syöttöliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa vähäliikenteisemmillä rataosilla kannattamatonta kaukoliikenteen syöttöliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset osallistuvat uusien syöttöliikennejärjestelmien kehittämis- ja kokeiluhankkeiden rahoitukseen. Hyödyt ja vaikuttavuus: eri liikennemuotojen palvelujen integrointi paranee, matkaketjujen toimivuus paranee, sekä kauko- että paikallisliikenteen toimintaedellytykset paranevat. 2. Asemien ja pysäkkien toimivuutta parannetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään joukkoliikenteen sujuvuuteen, henkilöautojen sekä pyörien sujuvaan, edulliseen ja turvalliseen liityntäpysäköintiin sekä taksiasemien sijaintiin ja toimivuuteen. Kevyen liikenteen kulkuyhteyksien asemille ja pysäkeille on oltava sujuvaa, esteetöntä ja turvallista. Matkakeskusten toteuttamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota koko kaupunkikeskustan liikennejärjestelyihin sekä joukkoliikennettä suosiviin ratkaisuihin. Vastuu toteutuksesta: kunnat, joukkoliikenteen harjoittajat, Tiehallinto ja Ilmailulaitos. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, Ratahallintokeskus, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt. Hyödyt ja vaikuttavuus: eri liikennemuotojen palvelujen integrointi paranee, joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailukyky paranevat, matkaketjujen toimivuus paranee, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, liikenneturvallisuus paranee. 15 Joukkoliikennestrategia
3.4 Palvelujen järjestäminen ja turvaaminen sekä lippujen hinnat % Raide- ja linja-autoliikenteen subventioaste 30 % 20 % 10 % Liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset ja kunnat turvaavat joukkoliikenteen alueellisen laajuuden ja kattavuuden. Joukkoliikenteen kehittymisen kannalta on olennaista, että palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti sekä mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat vähemmän kuin kuluttajahintaindeksi. Palveluja järjestettäessä lähtökohtana on yritysaloitteinen järjestelmä. Vastuu palvelujen suunnittelusta ja tuottamisesta on yrityksillä. Koulusektorin sekä sosiaali- ja terveyssektorin kuljetusten suunnittelu- ja järjestämisvastuu on lainsäädännön puitteissa kunnilla. Liikennettä suunniteltaessa selvitetään ja hyödynnetään kaikille avoimen joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet. Suurissa kaupungeissa viranomaisaloitteisuus on liikenteen järjestämisen vaihtoehto. Kilpailuttamista kehitetään. Liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee valtakunnallisen joukkoliikennejärjestelmän tavoitteet. 1. Liikenne- ja viestintäministeriö tutkii yhdessä valtionvarainministeriön kanssa tapoja ja mahdollisuuksia keventää joukkoliikenteen verotusta. Selvitetään edellytyksiä ja mahdollisuuksia noudattaa liikenteen veroja maksupolitiikassa menettelytapoja, joissa myös ulkoiset kustannukset otetaan huomioon ja sovelletaan aiheuttaja maksaa -periaatetta. Tällöin edistetään joukkoliikenteen suhteellista kilpailuasemaa henkilöauton käyttöön verrattuna ja toisaalta linja-autoliikenne ja rautatieliikenne ovat tasaarvoisessa kilpailutilanteessa. 0 % 1995 1997 1999 vuosi Subventioaste Hyödyt ja vaikuttavuus: luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn kasvulle. Suora rahoitus (Mmk) Joukkoliikenteen julkinen rahoitus ja joukkoliikenteen tarjonta 1500 1000 500 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Paikkakilometrit (Milj. km) 2. Valtio rahoittaa edelleen säännöllistä matkustusta tukevia lippuja. Liikenne- ja viestintäministeriö etsii uusia hinnoitteluun liittyviä keinoja, joiden avulla optimoidaan lippurahoitusta. Vastuu toteutuksesta: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset ja kunnat. Yhteistyö: joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa, matkustajamäärät lisääntyvät, joukkoliikenteen harjoittajien edellytykset hoitaa liikennettä omalla taloudellisella vastuulla paranevat. 0 0 1993 1995 1997 1999 vuosi Suora rahoitus Paikkakilometrit Joukkoliikennestrategia 16
3. Liikenne- ja viestintäministeriö turvaa tarpeelliseksi arvioituja valtakunnallisena ja alueellisena peruspalveluliikenteenä pidettäviä kannattamattoman junaliikenteen palveluja sekä YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen palvelutasoa. YTV-alueen sisäisen junaliikenteen palvelutasosta vastaa YTV. Rautatieliikenteen palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon rautatieliikenteen ja sen infrastruktuurin kehittäminen ja mahdolliset lainsäädännön muutokset sekä niiden mahdolliset vaikutukset eri osapuolten väliseen työnjakoon. Liikennepalvelujen ostot kilpailutetaan yhteisölainsäädännön sitä edellyttäessä. Mahdollinen kilpailuttaminen aloitetaan Helsingin lähiliikenteestä. Hyödyt ja vaikuttavuus: edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista. 4. Liikenne- ja viestintäministeriö turvaa vähäliikenteisempien rataosien liikennepalveluja, joita myöhemmässä vaiheessa hoidetaan uudella, nykyistä taloudellisemmalla kalustolla. Hyödyt ja vaikuttavuus: edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista, junien kaukoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. 5. Lääninhallitukset määrittelevät yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen sekä ympäristökeskusten kanssa maaseudun joukkoliikenteen alueelliset tavoitteet. Palvelutasoa ja liikennesuunnittelua varten liikenne- ja viestintäministeriö laatii yhtenäiset alueelliset palvelutasomittarit. Aikataulu: 2002-2005. Hyödyt ja vaikuttavuus: luodaan joukkoliikennejärjestelmän palvelutason paranemisen ja tehokkuuden kasvun ohella edellytyksiä myös joukkoliikennerahoituksen tehokkuuden kasvulle ja vaikuttavuuden paranemiselle sekä liikenteen peruspalvelujen säilymiselle. 6. Maaseudun peruspalvelut, joita ei synny yritysaloitteisesti, tuotetaan ostoliikenteenä. Maaseudun joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä turvataan lisäksi kehittämällä seutulippujärjestelmiä ja rahoittamalla seutulippujen hinnanalennuksia. Lääninhallitukset ostavat maaseudun runkoliikennettä, jota hoidetaan linja-autoilla ja takseilla. Kunnat ostavat runkoliikennettä täydentävää kunnan sisäistä linja-auto- ja taksiliikennettä. Ostot kilpailutetaan. Lääninhallitukset osallistuvat seutulippujen hinnanalennusten rahoittamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset osallistuvat lipputuotteiden kehittämiseen ja kokeiluun. 17 Joukkoliikennestrategia
Hyödyt ja vaikuttavuus: liikenneostoilla edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista, yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten kasvupaine pienenee, seutulippurahoituksen avulla joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa, joukkoliikenteen harjoittajien edellytykset hoitaa liikennettä omalla taloudellisella vastuulla paranevat ja edellytykset joukkoliikenteen laadun korottamiselle paranevat, seutulippujärjestelmien kautta kuntien yhteistyö tiivistyy. 7. Palvelulinjoja kehitetään. Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä ja erilliskuljetusten koordinointia parannetaan kuntien kuljetusten yhdistelyn ja kuntalogistiikan avulla. Palvelulinjoja varten luodaan laatukriteerit. Ostoliikenne kilpailutetaan. Lääninhallitukset avustavat palvelulinjojen suunnittelua ja käynnistämistä myöntämällä valtionavustusta (enintään 50 %) korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen liikenteen järjestäminen siirtyy kokonaan kunnan rahoitettavaksi siltä osin kuin liikennettä ei voida ylläpitää asiakastuloin. Tutkitaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön palvelulinjojen rahoitusperiaatteita koskevia aiesopimuksia valtion ja kuntien eri maksajatahojen sirpaleisen liikennerahoituksen koordinoimiseksi ja hyötyjä maksaa -periaatteen noudattamiseksi. Vastuu toteutuksesta: kunnat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kansaneläkelaitos, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt, joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kuntien kuljetukset tehostuvat, yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten kasvupaine pienenee, ikääntyvien ja toimimisesteisten ihmisten liikkumismahdollisuudet ja omatoimisuus lisääntyvät sekä laitoshoidon tarve vähenee. 8. Kutsujoukkoliikennettä ja muita uusia liikenteen hoitomalleja kehitetään. Lääninhallitukset avustavat enintään 50 %:n osuudella liikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrittää kyseisten liikenteiden ylläpitämisen rahoitusperiaatteet, kun liikennekokeilujen tulokset ovat selvillä. Ostoliikenne kilpailutetaan. Vastuu toteutuksesta: kunnat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kansaneläkelaitos, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt ja joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kuntien kuljetukset tehostuvat, yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten Joukkoliikennestrategia 18
kasvupaine pienenee, ikääntyvien ja toimimisesteisten ihmisten liikkumismahdollisuudet ja omatoimisuus lisääntyvät sekä laitoshoidon tarve vähenee. 9. Kaupungit määrittelevät joukkoliikennejärjestelmänsä tavoitteet. Valtio osallistuu ensisijaisesti säännöllistä matkustusta tukevien matkalippujen hintojen alentamiseen. Lipputuotteiden kehittämistä ja kokeilua avustetaan. YTV-alueella liikenne- ja viestintäministeriö tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä osallistumalla vain palvelujen kehittämisen ja kokeilujen sekä seudullisesti/valtakunnallisesti merkittävien joukkoliikennehankkeiden rahoitukseen. Edellä mainittu koskee myös Tampereen ja Turun kaupunkeja kuitenkin sillä poikkeuksella, että valtio voi avustaa näiden seutulippujen hinnanalennuksia. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen hoito tehostuu, joukkoliikenteen tarjonta säilyy, joukkoliikenteen houkuttelevuus paranee ja käyttö lisääntyy, joukkoliikenteen markkinaosuus kasvaa kaupunkiliikenteessä, joukkoliikenteen edellytykset toimia kannattavasti paranevat. Suuntaamalla YTV-alueella, Tampereella ja Turussa valtion rahoitusta kehittämistoimiin ja joukkoliikennehankkeisiin vaikutetaan tehokkaimmin näiden alueiden joukkoliikenteen palvelutason, tehokkuuden ja houkuttelevuuden parantumiseen. 19 Joukkoliikennestrategia
3.5 Joukkoliikenteen palvelun laatu, esteettömyys ja helppokäyttöisyys Joukkoliikenteen kehittämisessä lähtökohtana on helppokäyttöisyys kaikkien potentiaalisten asiakkaiden kannalta ja houkuttelevuus suuren yleisön osalta. Kehittämisessä otetaan huomioon lasten, toimimisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden tarpeet. Samalla myös muiden matkustaminen ja liikkuminen helpottuu. Tarpeiden huomioon ottaminen on oleellista sekä liikkumisen tasa-arvon että kaikille avoimen joukkoliikenteen hyödyntämisen kannalta. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyys ja laatu otetaan huomioon lainsäädäntöä kehitettäessä, liikennettä kilpailutettaessa, palveluliikennettä määriteltäessä, liikennejärjestelmäsuunnitelmia laadittaessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen ehtoja laadittaessa. Linja-autonkuljettajan koulutusta kehitetään tavoitteena työvoiman saatavuuden turvaaminen ja linja-autonkuljettajan ammatin arvostuksen parantaminen. 1. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee strategian ja toimenpideohjelman liikennejärjestelmän esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa muun muassa määritellään liikenneja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteet ja se, miten yhteistyötä eri toimijoiden kuten lääninhallitusten, Tiehallinnon, Ilmailulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen ja eri asiakasjärjestöjen kesken voidaan parantaa. Toimenpiteet priorisoidaan ja niille laaditaan aikataulu. Keskeisten toimenpiteiden kustannusvaikutukset pyritään arvioimaan. Hyödyt ja vaikuttavuus: luodaan edellytyksiä kaikille avoimen joukkoliikenteen käytön lisäämiselle, ikääntyvien ja toimimisesteisten ihmisten liikkumismahdollisuuksille ja heidän omatoimisuutensa lisäämiselle sekä laitoshoidon tarpeen vähenemiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten kasvupaineiden pienenemiselle. 2. Yhteensopivien lippujärjestelmien kehittämistä edistetään. Liikenne ja viestintäministeriön tavoitteena on, että ovelta ovelle -matkan voi ostaa yhdestä paikasta ja matkaa varten tarvitaan vain yksi lippu. Maksujärjestelmien toteuttamiseen liikenne- ja viestintäministeriö ei enää osallistu. Joukkoliikenteen harjoittajat vastaavat järjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen helppokäyttöisyys paranee ja houkuttelevuus kasvaa, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, elektronisista maksujärjestelmistä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää reitti- ja aikataulusuunnittelussa sekä joukkoliikenteen suoritteiden ja rahoituksen tehokkuuden seurannassa, kuntien kuljetuskustannusten seuranta ja rahan käytön valvonta tehostuvat. Joukkoliikennestrategia 20