Taustatukena bisnesenkeli

2 / 2 0 1 1 MultiTouch osui kasvutrendiin Kaivosklusteri tarvitsee uusia avauksia Taustatukena bisnesenkeli S u o m e n T e o l l i s u u s s i j o i t u s O y : n s i d o s r y h m ä l e h t i

Pääkirjoitus Sisältö 2/2011 Kuva: Susa Junnola Kuva: Kari Ylitalo Sijoitamme kasvuyritysten uuteen aaltoon Talous elpyi finanssikriisin jälkeisestä taantumasta viime vuoden lopulle asti. Tämän vuoden alkupuolella kasvu on lähes pysähtynyt Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassa. Epävarmuus on liittynyt erityisesti EU:n kykyyn vakauttaa kriisimaiden julkisen sektorin rahoitus. Pääomasijoitusmarkkinat Suomessa kehittyivät alkuvuonna myönteisesti. Teollisuussijoitus on tehnyt uusia sijoituksia noin 70 miljoonalla eurolla ja hankevirta on edelleen hyvällä tasolla. Talouden epävarmuus heijastuu kuitenkin nyt pääomasijoitusmarkkinoihin, pysäyttää monia hankkeita ja laskee sijoitusten arvostustasoja. Ellei luottamuksen ilmapiiri markkinoilla palaudu, Teollisuussijoituksen tuloskehitys heikkenee myönteisen alkuvuoden jälkeen. Teollisuussijoitus käynnisti Vakautuksen rahoitusohjelman kolme vuotta sitten. Kun ohjelmaan varatusta 100 miljoonasta eurosta osa on vielä sijoittamatta, valtioneuvosto päätti jatkaa ohjelmaa vuoden 2012 loppuun. Näin varaudumme rahoittamaan hyviä suomalaisia yrityksiä, jotka mahdollisessa taantumassa tarvitsevat riskirahoitusta. Hallitusohjelmassa on kirjattu kunnianhimoinen tavoite: Suomi Euroopan johtavaksi kaivosteollisuusmaaksi. Teollisuussijoitus on kehittänyt sijoitusosaamista kaivossektorille monen vuoden ajan ja voi osaltaan tukea tavoitteen toteutumista. Jotta uusia kaivoshankkeita saadaan ripeästi eteenpäin, kehitysvaiheen riskirahoitukseen tarvitaan lähivuosina 150 miljoonaa euroa kotimaista rahoitusta. Teollisuussijoituksen osuus tästä olisi kolmannes. Tässä lehdessä esittelemme kasvuyritysten uudesta aallosta verensokerimittausyhtiö Mendorin. Tutustumme myös OpenOcean Capitalin uuteen rahastoon sekä Aidonin, Design-Talon ja MultiTouchin kasvutarinoihin. Toivotan yhteistyökumppaneillemme menestyksekästä syksyn jatkoa! Juha Marjosola Toimitusjohtaja Kansikuva: Susanna Kekkonen istockphoto Kuva: MultiTouch Sanoma Kareline istockphoto Kuva: Design-Talo Oy Kuva: Susanna Kekkonen 188 4 10 4 14 18 2 4 6 7 8 9 10 13 14 16 17 18 19 20 21 22 23 pääkirjoitus KAiVosKLustEri KAipAA rahoittajia helsingin pörssiin tarvitaan kaivosalan varhaisen vaiheen hankkeitten yhtiöitä, sanovat teollisuussijoituksen johtaja Kimmo Viertola ja neuvonantaja tuomo Mäkelä. äly VALtAA EuroopAn sähköverkot älykkäät sähköverkot avaavat jyväskyläläiselle Aidonille tietä sähkömittauksen miljardimarkkinoille. MEnDor VAKuutti risto siilasmaan terveysteknologian nouseva tähti, Mendor oy, sai taustavoimakseen arvostetun bisnesenkelin. MuLtitouch VALitsEE tarkoin KuMppAnit Kansainväliseen kasvuun tarrannut monikosketusnäyttöjen valmistaja näkee tehokkaan verkottumisen ja oikein valitut kumppanit menestyksensä kivijalkana. open ocean sparraa uuden AjAn ohjelmistoyrityksiä uusi varhaisen vaiheen pääomarahasto poimii kohteikseen ohjelmistoyrityksiä, joiden bisnestä ovat suurten käyttäjäyhteisöjen palvelut. VAstuuLLisuus Korostuu teollissuussijoitus liittyi vastuullsita sijoittamista edistävän FinsiFin jäseneksi. VALMistALoMArKKinAn YKKÖnEn pohjolan Design-talo kuuntelee herkällä korvalla omakotitalosta haaveilevien toiveita. teollisuussijoitus VAhVistAA suoraa sijoitustoimintaa uutiset 14 JULKAISIJA suomen teollisuussijoitus oy, KALEVAnKAtu 9 A, pl 685, 00101 helsinki, puh. (09) 680 3680, EtuniMi.suKuniMi@tEoLLisuussijoitus.Fi, www.teollisuussijoitus.fi PÄÄTOIMITTAJAT juha MArjosoLA, AnnA KiLpELäinEn KUSTANTAJA sanoma MAgAzinEs FinLAnD oy TOIMITUS pia hyvönen ULKOASU Anu pyykkö PAINO painoyhtymä oy 2011 ISSN 1796-0266 OSOITEMUUTOKSET tesi@teollisuussijoitus.fi 2 Teollisuussijoitus 02/2011 3

teksti: Risto Pennanen kuvat: Susa Junnola kaivosten vetovoima jatkuu Teollisuussijoituksen johtaja Kimmo Viertola Suomalaisessa kaivostoiminnassa on tyhjä aukko niin sanottujen junioriyhtiöiden kohdalla. Näitä ovat yritykset, jotka ovat keskittyneet mineraalien etsintään ja varhaisen vaiheen kehityshankkeisiin. Hankkeiden jatkokehityksen ja investointien rahoitustarpeen vuoksi junioriyritysten esiintymät usein päätyvät osittain tai kokonaan suuremmille yrityksille, jotka hoitavat tuotannon. Investoinnit ja kasvu tuottajaksi onnistuvat junioreiltakin, kunhan hankkeen mittakaava ja tuotteiden markkinatilanne mahdollistavat rahoitettavuuden. Junioriyhtiöiden puute johtuu muun muassa siitä, että pääomasijoittajat eivät ole ottaneet kaivosalaa omakseen. Ruotsissa junioriyhtiöitä on paljon, ja suurin osa niistä on listattu pörssiin. Muutamilla näistä on tuotantovaiheeseen edenneitä hankkeita Suomessa. Jos Teollisuussijoitus saa hallitusohjelmassa luvatut 30 miljoonaa euroa, se auttaa osaltaan tyhjän aukon täyttöä. Tavoitteemme on, että saisimme Suomen pörssilistalle yhden tai kaksi junioriyhtiötä, Viertola kertoo. Teollisuussijoitus on jo merkittävä omistaja muutamassa ulkomaisessa junioriyhtiössä. Uusien rahoituskierrosten yhteydessä suurella omistajalla olisi mahdollisuus kannustaa yrityksiä harkitsemaan listautumista myös Helsinkiin. Junioriyhtiöiden saaminen Suomeen voisi houkutella myös uusia sijoittajia alalle. Se puolestaan olisi tärkeää sikteollisuussijoitus haluaa vahvistaa ja monipuolistaa suomalaista kaivosklusteria. Yksi askel olisi alan ensimmäinen junioriyhtiön listaus Helsingin pörssiin. Suomi Euroopan johtavaksi kaivosteollisuuden maaksi. Teollisuussijoitus vie tätä uuden hallituksen kunnianhimoista tavoitetta määrätietoisesti askeleen eteenpäin. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen tosin saa pohtimaan, löytävätkö hallitusohjelmassa kaivosteollisuuden investointeihin varatut 30 miljoonaa euroa tiensä Teollisuussijoituksen kassaan. Sijoitukset alalle jatkuvat nyt Teollisuussijoituksen nykyisistä varoista. Jatkamme sijoitustoimintaa kaivossektorille yhtä vahvasti kuin aiemminkin, sanoo johtaja Kimmo Viertola. Osassa kaivosklusteria suomalaisyrityksillä on jo johtava asema Euroopassa ja koko maailmassakin. Kaivosteknologian alalla menestyneitä yhtiöitä ovat Metso ja Outotec. Myös hiipumassa ollut metallikaivostoiminta on saanut vauhtia viime vuosien kaivosbuumista. Alan kotimainen rahoitusosaaminen on kovin kapeaa. Instituutiot ovat alkaneet vasta hiljattain ymmärtää alan dynamiikkaa. Pääomasijoittajien puolelta voidaan laskea yhden tai kahden käsin sormin henkilöt, jotka ovat hankkineet alan tuntemusta niin, että voisivat toimia varhaisen vaiheen sijoittajina, pohtii Outokumpu Miningin toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä, joka toimii Teollisuussijoituksen kaivossijoitustoiminnan neuvonantajana syksystä 2011 lähtien. Kaivosalan tilanne on tuttu monilta aloilta. Kotimaista pääomaa on tarjolla kypsän vaiheen yrityksille, mutta kehityskaaren alkupäässä olevat yritykset joutuvat etsimään rahoitusta julkiselta sektorilta ja ulkomailta. Tavoite rakentaa Euroopan johtava kaivosteollisuusmaa voisi edistyä tasaisemmin, jos kotimaista pääomaa löytyisi monipuolisemmin koko kehityskaarelle. Suomalaiset sijoittavat alalle varhaisvaiheessa luonnottoman vähän, kun ajattelee, kuinka suuri volyymi alalla on, Mäkelä sanoo. Ulkomainen pääoma piristää Ulkomainen pääoma on onneksi paikannut kotimaisen pääoman puutteen myös varhaisvaiheen hankkeissa. Muutoin kaivoshankkeiden eteneminen olisi ollut äärettömän hidasta. Kaivosteollisuudessa riski vikkeläliikkeisen ulkomaisen pääoman nopeasta häipymisestä on pienempää kuin monilla muilla aloilla. Kaivoksia ei voi siirtää minnekään, joten pääoman kotimaisuus ei ole keskeistä. Kaivoshankkeisiin tuleva ulkomainen pääoma tuo maahan paljon työtä myös piristäessään paikallista elinkeinoelämää, Viertola muistuttaa. Maailman kaivosteollisuuden myynnin arvo on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Vuonna 2010 kyseessä oli noin 500 miljardin dollarin liiketoiminta. Suomessa kaivostoiminta synnytti vuonna 2010 liikevaihtoa noin 800 miljoonaa euroa ja työllisti 3 500 henkeä. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä liikevaihdon ennustetaan kasvavan 2,5 miljardiin ja työllisten määrän 5 000 henkeen. Suomessa on tuotantoa 22 kaivosyrityksellä. Etsintä- ja kehitysyhtiöitä maassa toimii kymmeniä. JUnioreita pörssilistalle» Teollisuussijoituksen neuvonantaja Tuomo Mäkelä 4 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 5

Aidon ottaa mittaa EuroopAStA Sähkönmittausteknologian taitaja Aidon tavoittelee isoa siivua Euroopan sähkönmittausmarkkinoista. teksti: Olli Manninen Kuvat: Eeva Anundi, Petteri Kivimäki ja istockphoto Tulossa toinen aalto Suomessa etenevän uuden kaivosbuumin ensimmäinen aalto käynnistyi nopeasti, koska hankkeet hyödynsivät jo kymmenien vuosien aikana tehtyä pohjatyötä. varannoista oli valmiiksi tietoa tai mittavan tutkimusaineiston ansiosta ainakin vahva käsitys. nyt on käynnistymässä toinen aalto, joka lähtee liikkeelle joko malminetsinnän kautta tai tunnettujen kohteiden osalta varhaisen kehitysvaiheen tasolta. siksi vauhti ei ole aivan yhtä rivakkaa kuin ensimmäisessä aallossa. alkuvaiheen aikajännettä on pidentänyt myös käsittelyä ja lainvoimaisuutta vuosia odottaneiden lupahakemusten ruuhka. Hankkeiden etenemisessä on paljon epävarmuuksia kuten malmin määrä ja laatu sekä teknologian kehitys. myös yritysten ja rahoittajien näkemys sääntely-ympäristöstä ja maailmanmarkkinahintojen liikkeistä pitkän kehitysvaiheen aikana voi hidastaa investointeja. alkuvaiheessa hankkeisiin tarvitaan pääomia kohtuullisia määriä, mutta jatkossa pääomatarve kasvaa roimasti. Toisen aallon odotetaan tuovan vähintään kolmen miljardin euron investoinnit, kun nykyisiin hankkeisiin on investoitu noin 1,3 miljardia. si, että suuria pääomia hallitseville eläkeyhtiöille aloitusvaiheen hankkeiden suora rahoitus on joskus liian pientä toimintaa. Salkunhoitajien aika ei yksinkertaisesti riitä muutaman miljoonan euron hankkeiden hallinnointiin. Uusia yrityksiä alalle syntyy myös irtaantumisten kautta. Kansainväliset kaivosyhtiöt järjestelevät ajoittain omistuksiaan, sillä harvalla on voimavaroja hoitaa kaikkia menossa olevia kaivoshankkeita. Yhtiö saattaa Suomessakin irtautua kehityskelpoisesta hankkeesta tai kaivoksesta, joka ei täytä ison konsernin ydinprojektin kriteerejä. Olen odottanut jo jonkin aikaa, että tällaisia irtaantumisia alkaisi tulla. Sitä kautta saattaisi syntyä yrityksiä, jotka olisivat hyvin nopeasti listauskelpoisia myös Helsinkiin, Mäkelä pohtii. pääomia TarviTaan Tällä hetkellä Teollisuussijoitus on mukana viidessä suomalaisessa kaivoshankkeessa yhteensä 36 miljoonan euron sijoituksilla. Kolmesta sijoituksesta Teollisuussijoitus on jo irtautunut. Pääomia tarvitaan myös jatkossa, sillä jo toteutuneen ja nähtävillä olevan kehityksen pohjalta voidaan vuosina 2011-2017 odottaa kymmenien miljoonien sijoituksia suomalaisiin kehitysvaiheen kaivoshankkeisiin. Lisäksi huomattavasti suurempia summia tarvitaan rakennusvaiheeseen. Teollisuussijoitus on tehnyt vuosittain kahdesta neljään sijoitusta, jotka ovat vaihdelleet 4-10 miljoonan euron välillä. Teollisuussijoituksen merkitys on kuitenkin numeroita suurempi, sillä se on mukana hankkeissa tärkeässä korkean riskin aloitus- ja kehitysvaiheissa. J yväskylä joulukuussa 2004. Joukko sähkönmittausteknologian ammattilaisia perustaa yrityksen. Joulun alla medialle lähtee lehdistötiedote, joka on otsikoitu Aidonista vahva haastaja energianmittaukseen. Etäluettavien sähkömittareitten sekä niihin liittyvien ohjelmistojen ja palvelujen tekijä Aidon syntyy tilanteeseen, jossa Euroopan energiamarkkinat ovat vapautumassa. Lisäksi EU:lla on kovat ympäristötavoiteet. Kasvihuonekaasupäästöjä on kaikin keinoin vähennettävä. Yksi keino on tehostaa sähköntuotannon ja -kulutuksen hallintaa. Esimerkiksi siirtymällä älykkäisiin, etäluettaviin sähkömittareihin EU:n päätöksellä, vuoteen 2013 mennessä. Aidonin oivallukset markkinoiden muuttumisesta ja näkemys liiketoimintansa potentiaalista herättävät jo alkuvaiheessa luottamusta rahoittajissa. Suomen Teollisuussijoitus ottaa yrityksen sijoituskohteekseen vuonna 2004. Tätä nykyä Aidonin muita rahoittajia ovat pääomasijoittaja Midinvest ja norjalainen 2VK Invest, bisnesenkeli Alpo Ikonen sekä henkilöstö, jolla on 42 prosenttia osakkeista. Aluksi muutama vuosi kului tuotekehityksen parissa. Markkinaosuutemme alkoi kasvaa toden teolla vuonna 2007, kun saimme ensimmäiset suuret tilaukset, toimitusjohtaja Timo Chrons kertoo. Siitä lähtien kasvu on ollut ripeää. Reilun 30 miljoonan euron liikevaihtoon yltävä Aidon on markkinajohtaja Suomessa, Äly valtaa sähköverkon Älykäs sähköverkko tarkoittaa verkkoja, joita täydennetään tietoliikenneverkolla ja älykkäällä energiankäytön seurannalla. Etäluettava, älykäs energiamittari on tärkeä osa älykästä sähköverkkoa. Hajautettu sähköntuotanto ja kysynnän vaihtelut edellyttävät sähköverkoilta ja asiakkaiden sähkönmittaukselta etäluettavuutta. Näin saadaan tietoa muun muassa sähköverkkojen hallinnan, vikapalvelun ja sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamiseen. missä se on myynyt energiayhtiöille yli 800 000 sähkömittaria. Tänä syksynä käydään kisaa Norjan 2,6 miljoonan sähkömittarin markkinoista. Euroopassa tarjolla on noin 25 miljardin euron arvoiset markkinat, mikä tarkoittaa arvolta 250 miljoonan mittarin tarvetta. Jos olemme riittävän nälkäisiä, haukkaamme noista markkinoista viidenneksen ensi vuosikymmenellä, Chrons arvioi. Aidonin kilpailuvaltteja ovat asiakaslähtöinen toimintatapa ja omat innovaatiot. Kehittämämme uudet teknologiat ja toimintamallit erottavat meidät suurista kansainvälisistä kilpailijoista, jotka ovat alkaneet kopioida meitä, Chrons sanoo. Sähkömittarien sijasta Chrons puhuu mieluummin energiapalvelulaitteista, joihin voidaan yhdistää useita erilaisia toimintoja. Aidon toimii verkostoperiaatteella. Yhtiön pääkonttorissa Jyväskylässä työskentelee 46 henkilöä, jotka vastaavat laitteiden ohjelmistoista ja tuotekehityksestä. Elektroniikan valmistus on ulkoistettu partnereille Kiinaan, Viroon ja Liettuaan. Ripeä kasvu merkitsee lisää työpaikkoja sekä yrityksellemme että verkostoillemme, Chrons toteaa. Aidonin kehittämillä teknologioilla riittää toimitusjohtaja Timo Chronsin mukaan kopioijia. 6 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 7

Teksti: Olli Manninen Kuva: Susanna Kekkonen Komeetta ja KonKari yhdistävät VoimanSa Kasvuyritysten uusi aalto virkistää Suomen elinkeinoelämää ja kiinnostaa pääomasijoittajia. Verensokerimittareita valmistavan mendorin into ja taidot herättivät arvostetun bisnesenkelin, risto Siilasmaan, kiinnostuksen. Kristian Ranta (vas.) on nuoren yrittäjäpolven menestyjä, Risto Siilasmaa on jo urallaan ehtinyt hallitusammattilaisen rooliin. Voimien yhdistämisestä hyötyvät molemmat. Nuori sukupolvi perustaa rohkeasti kansainvälisille markkinoille tähtääviä kasvuyrityksiä, jotka luovat kansantaloudelle elintärkeitä uusia työpaikkoja. Yksi niistä, Mendor, syntyi käytännön tarpeista. Halusimme tarjota diabeetikoille kätevän, helposti mukana kulkevan laitteen, jolla mitata verensokeri huomaamattomasti, kertoo yrityksen toimitusjohtaja ja perustajajäsen Kristian Ranta. Taskukokoisen laitteenmittaustulokset puretaan web-sovellukseen, josta niitä voi seurata ja tulkita. Yksi laite korvaa perinteiset mukana kulkevat verensokerin mittauksessa käytettävät tarvikkeet. Laite on kehitetty erityisesti diabeetikoille, jotka tarvitsevat verensokerin säännöllistä mittaamista. Muotoilultaan verensokerimittareiden iphoneksi ristitty laite kerää kehuja käyttäjiltä. Tammikuussa 2011 myyntiin tullut mittari on saanut vauhdikkaan alun ja Mendorin tulevaisuus näyttää lupaavalta. Yhtiö on solminut merkittäviä sopimuksia kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja edennyt jo Euroopan markkinoille. Verensokerin mittauksella on EU:ssa yli kahden miljardin euron ja globaalisti yli seitsemän miljardin euron markkinat, jotka kasvavat noin kymmenen prosenttia vuodessa. HalliTus Kumppanina Kansainvälinen rahoituskierros Mendor julkisti kesäkuussa 8,1 miljoonan euron venture Capital -rahoituskierroksen, jonka avulla rahoitetaan yrityksen kansainvälistä kasvua. johtavana sijoittajana toimii yrittäjä ja enkelisijoittaja Risto Siilasmaa. muita sijoittajia ovat hollantilainen life sciences partners, suomen Teollisuussijoitus oy, eläkevakuutusyhtiö ilmarinen ja yksityinen suomalainen sijoitusyritys Biothom. Finnveran pääomasijoitusyhtiö veraventure osallistuu kierrokseen jo aiemmin mukana olleena sijoittajana. Yrityksen perustaja Kristian Ranta on yrittäjävanhempien kasvatti. Energinen, innostunut nuori yrittäjä perusti Mendorin neljän muun opiskelijakaverinsa kanssa vuonna 2005. Meillä jokaisella on hieman erilainen opiskelutausta, mikä tuo yritykseen osaamista useasta eri näkökulmasta. Se on tärkeää, kun halutaan luoda uutta ja kyseenalaistaa vanha, hän sanoo. Viisikolla on myös jalat maassa. Ymmärsimme aika pian, että meillä on paljon nuoruuden intoa, mutta meiltä puuttuu bisneksen tajua. Siksi lähdimme etsimään yrityksen hallitukseen arvostettua senioriteettia, jonka avulla vahvistaa liiketoiminnan kehittämistä, Ranta sanoo. Lisää muskelia Mendorin toimintaan tuovat yhtiön hallituksessa istuvat liike-elämän vaikuttajat. Mukana ovat lääketeollisuuden tuntijat Olli Riikkala ja Matti Vaheri, hollantilaisen pääomasijoittajan Life Science Partnersin partneri Anne Portwich, Finnveran pääomasijoittaja Mikko-Jussi Suonenlahti sekä arvostettu bisnesenkeli, kasvuyrittäjä ja hallitusammattilainen Risto Siilasmaa. Siilasmaa myöntää aluksi empineensä lähtöä mukaan Mendorin toimintaan. Olen tähän asti ollut mukana bisnesenkelinä ainoastaan ICTalan yrityksissä. Olen halunnut keskittyä vain toimialaan, jonka hallitsen hyvin, Siilasmaa kertoo. Hän tunnustaa kuitenkin olleensa vaikuttunut Kristian Rannan sinnikkyydestä. Nuori yrittäjä oli aktiivisesti yhteydessä Siilasmaahan, antoi lisätietoa ja vakuutti innostuneisuudellaan sekä myyntitaidoillaan. Mendorin liiketoiminnan tekee kiinnostavaksi siihen liittyvä potentiaali. Yrityksen tulevaisuuden lisäarvosta suuri osa perustuu verensokerimittarin avulla kerättävään tietoon potilaista. Mendorin palvelun avulla syntyy aineistoa, jota voidaan jalostaa tutkimustyössä ja potilaiden itsehoidossa. Sijoittamalla yritykseen pääsen tutustumaan myös uuteen kiinnostavaan kasvuyritykseen ja lääketeknologian toimialaan, Siilasmaa sanoo. KasvuyriTTäjyys nosteessa Kasvuyrittäjät ovat kansantalouden sankareita luodessaan Suomen kipeästi kaipaamia uusia työpaikkoja. Rannan mukaan nuoret ovat innostuneet yrittäjyydestä. Nuorten yrittäjien piirissä on hyvä meno päällä. Puhutaan Helsingin keväästä, opiskelijoiden startup-huumasta, joka on tehnyt Helsingistä yhden kansainvälisesti kiinnostavimmista startup-keskuksista. Aalto-yliopisto on lyhyessä ajassa ehtinyt saada aikaan paljon hyvää yrittäjyyden edistämiseksi. Mielestäni julkisuudessa pitäisi nostaa vielä vahvemmin esiin onnistuneita yrittäjiä. He ovat esikuvia, joihin on helpompaa samastua kuin pelkkiin yrityksiin, Ranta sanoo. Myös Siilasmaa näkee uutta myönteistä virettä kasvuyrittäjyyttä kohtaan. Asenne on muuttunut suotuisammaksi viime vuosina. On silti väärin kuvitella, että kaikki olisi jo saavutettu. Hyviä avauksia on tehty, mutta tarvitsemme lisää kannustavia esimerkkejä kansainvälisesti menestyvistä kasvuyrityksistä. Kasvuyritysten alkuvaiheen rahoituksen haasteisiin on Siilasmaan mukaan onnistuttu luomaan viime aikoina hyviä ratkaisuja. Yhtenä onnistumisista hän mainitsee Vigo-kiihdyttämöohjelman. Sen avulla on kahdessa vuodessa perustettu kuusi yrityskiihdyttämöä. Niissä on kerätty rahaa 60 miljoonaa euroa 40 yhtiöön. Kaksikolmasosaa rahasta on yksityistä ja siitä valtaosa kansainvälistä. Se on uskomaton saavutus, Siilasmaa sanoo. Hän arvioi menestyksen perustuvan laadukkaisiin yritysportfolioihin ja toiminnan fiksumpaan kohdentamiseen. Siilasmaa toivoo Suomeen lisää Vigon kaltaisia rahoitusratkaisuja kasvuyritysten toiminnan kehittämiseksi. Esimerkkinä hän mainitsee asymmetriset rahastot, joissa valtio ja yksityiset sijoittaisivat varhaisen vaiheen yrityksiin erilaisin riskein. Se voisi aktivoida sijoitustoimintaan mukaan myös eläkerahastoja. 8 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 9

Kasvuyrityksen rahoitus kuntoon Kosketusnäyttö koukuttaa Kteksti: Matti Remes Kuvat: MultiTouch ansainvälisillä markkinoilla menestyvä tuote syntyy usein puolivahingossa. Näin kävi suomalaiselle tutkijaryhmälle, joka muutama vuotta sitten rakensi erääseen tapahtumaan videoprojektorilla seinälle heijastettavan kosketusnäytön. Hauskasta kehitelmästä YouTubeen laitettu video nostatti kyselyjen vyöryn: voisiko ryhmä tehdä vastaavia monikosketusnäyttöjä muillekin maksaville asiakkaille. Vielä varsin raakileasteella olevan innovaation kaupallistamiseksi perustettiin vuonna 2007 MultiTouch Oy. Sen suojissa jokaiselle asiakkaalle erikseen räätälöity hanke lähti kehittymään tuotteeksi, jota voitaisiin myydä suuremmassa mittakaavassa. Runsaan vuoden kehitystyön tuloksena syntyi laite, 46 tuuman monikosketusnäyttö, jota voi joustavasti käyttää useisiin eri tarkoituksiin. Siitä alkoi varsinainen vauhti, MultiTouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen kuvailee. multitouchin monikosketusnäyttöjen suosio kasvaa maailmalla, sillä niistä löytyvät käyttäjien kaipaamat ominaisuudet ja hintakin on kohdallaan.» MultiTouchin toimitusjohtaja Petri Martikainen korostaa, että keksinnön kaupallistamisen ohella kasvuyrityksessä pitää kiinnittää paljon huomiota kasvun mahdollistavan rahoituksen järjestämiseen. multitouchin kaltainen laitteita myyvä yritys tarvitsee runsaasti käyttöpääomaa. Rahoitus on syytä laittaa kuntoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. multitouch on saanut tekesiltä tuotekehitysrahaa sekä nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille alusta asti maailmalle Ylivoimainen osuus MultiTouchin asiakkuuksista on tullut alusta lähtien ulkomailta. Suomen osuus myynnistä on vain viitisen prosenttia. Laitteita on toimitettu nyt jo yli 40 maahan lähes 200 loppuasiakkaalle. Joukossa on telekommunikaatioalan yhtiöitä, kauppaketjuja, autonvalmistajia, museoita ja yliopistoja, Martikainen luettelee. Suomalaisyrityksen monikosketusnäytöt ovat ihastuttaneet kävijöitä muun muassa Shanghain maailmanmultitouchin tarkoitettua rahoitusta markkinoinnin ja muun liiketoiminnan kehittämiseen. toiminnan käynnistämisvaiheessa vuonna 2008 multitouchin osakkaaksi tuli perustajajäsenten ohella Finnveran aloitusrahasto Vera. elokuussa 2011 suomen teollisuussijoitus ja eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas osallistuivat yhtiön seuraavaan rahoituskierrokseen ja sijoittivat siihen yhteensä kaksi miljoonaa euroa. sijoitus kohdistuu nyt kasvun kiihdyttämiseen vahvistamalla yhtiön myynti- ja markkinointiresursseja sekä kansainvälisiä toimintoja. sijoituspäällikkö Juha Lehtola sanoo, että kyse on teollisuussijoituksen tyypillisestä pääomasijoituksesta kasvuvaiheen yritykseen. multitouch on lyhyessä ajassa luonut kansainväliset jakelukanavat ja lisännyt asiakkaidensa määrää. mahdollisuuksia kasvuun on jatkossakin runsaasti. samaan aikaan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittäminen edellyttää yhtiöltä lisäinvestointeja, lehtola sanoo. Veritaksen sijoitusjohtaja Staffan Sevón huomauttaa, että multitouchin monikosketusnäyttö mullistaa tietojen ja kokemusten jaon. Yrityksen kansainvälinen menestystarina on vasta alkuvaiheessa, ja odotuksemme ovat korkealla, hän sanoo. Petri martikaisen mukaan multitouch voi hankkia toimintansa kehittämiseen myös normaalia pankkirahoitusta. Yhtiön tulos on ollut voitollinen lähes toiminnan alusta lähtien, ja tase on hyvässä kunnossa. Viime vuonna liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa. 10 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 11

näyttelyssä ja Geneven autonäyttelyssä sekä monissa suurissa taidemuseoissa ja kansallismuseoissa. Yrityksen tunnetuimpia referenssejä on Yhdysvaltain avaruusvirasto Nasa, jonka Space Center -vierailukeskuksessa Houstonissa kävijät voivat tutustua avaruuden valloitukseen MultiTouchin interaktiiviselta seinältä. KOsKetusNÄYttÖ taipuu moneksi MultiTouchin ratkaisu taipuu moneen eri käyttötarkoitukseen. Siitä voidaan rakentaa suuria yhtenäisiä kuvapintoja seinälle tai pöytätasossa toimivia näyttöjä. Yrityksen kosketusnäyttöjen juju on, että niitä voivat käyttää samanaikaisesti useat käyttäjät. Tavanomaiset näytöt menevät sekaisin, jos niitä yrittää kosketella useampi ihminen. Laitteiden mukana toimitetaan MultiTouchin kehittämä ohjelmistoalusta. Sille asiakas voi rakentaa itse tai teettää haluamansa käyttöliittymän. Yksi vahvuuksistamme on, että käyttöliittymä ei ole sidottu mihinkään ohjelmistomaailmaan. Työssä voidaan käyttää yhtä hyvin Windows- kuin Linux-työkaluja. isoista toimijoista VetOaPua Monikosketusnäyttöjen kysyntää maailmalla vauhdittaa se, että älypuhelimia ja ipadeja näpelöivät ihmiset ovat oppineet käyttämään kosketusnäyttöjä. Nopeasti kasvavat markkinat houkuttelevat useita laite- ja ohjelmistovalmistajia. Esimerkiksi Microsoft markkinoi globaalisti omaa ratkaisuaan monikosketusnäytöissä. Isot pelurit eivät Martikaista pelota, päinvastoin. On hyvä, että monikosketusnäytöistä ovat kiinnostuneet myös Microsoftin kaltaiset jätit. Ne pystyvät valtavilla resursseillaan tekemään asiaa tunnetuksi maailmalla. Kaikki Liiketoimintamallimme perustuu tehokkaaseen verkostoitumiseen ja kumppaneiden huolelliseen valintaan. eivät päädy ostamaan Microsoftin omiin ohjelmistoihin rajattuja tuotteita, vaan asiakkaat löytävät googlaamalla meidät. usa:ssa Ja aasiassa NOPeiN KasVu Nopeimmin monikosketusnäyttöjen myynti kasvaa Yhdysvalloissa ja Aasiassa, joissa kuluttajat ovat ottaneet kosketusnäytöt omikseen Eurooppaa vikkelämmin. Yhdysvalloissa MultiTouchilla on myynnistä vastaava tytäryhtiö. Vastaavanlainen toimipiste on perusteilla Singaporeen, josta on tarkoitus hoitaa myynti ja markkinointi Aasiassa. Epävarma taloustilanne näkyy myös MultiTouchin toimialalla. Monikosketusnäytön ominaisuuksiin kuuluu, että siitä voi rakentaa suuria kokonaisuuksia, joita usea henkilö voi käyttää yhtäaikaa. Houston Space Centerissä, Yhdysvalloissa, MultiTouchin interaktiivinen seinä opastaa vierailijoita avaruuden saloihin. Haastavin tilanne on Euroopassa, jossa euroalueen ongelmien vatvominen hiljensi markkinat kesän jälkeen. Sen sijaan muilla alueilla voimakas kasvu jatkuu. KumPPaNit ValittaVa HuOlella MultiTouchilla on 25 omaa työntekijää. Liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen verkostoitumiseen ja kumppaneiden huolelliseen valintaan. Yritys vastaa itse kokonaisuuden hallinnasta, johtamisesta ja tuotekehityksestä. Laitteet teetetään ulkopuolisella sopimuskumppanilla Suomessa. Myynnistä vastaavat jälleenmyyjät, joiden verkostojen kautta loppuasiakkaat löytävät tarvittaessa myös tekijän haluamalleen käyttöliittymälle. Jälleenmyyjiä on löytynyt alan messuilla. Meillä on tietty prosessi, jonka mukaan jälleenmyyjät valitaan ja koulutetaan. Martikainen on havainnut, että liiketoimintaa edistävien kumppanuuksien rakentaminen tahtoo olla suomalaisille yrityksille vaikeaa. Hän korostaa, että kumppaneiden on oltava luotettavia ja heiltä on myös vaadittava paljon. Näin syntyy yhteistyötä, joka vie liiketoimintaa eteenpäin. itseluottamusta Ja tuloksia MultiTouchin tulevien vuosien tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja nousta näkyväksi peluriksi monikosketusnäyttöjen kansainvälisillä markkinoilla. Martikaisen menestysresepti on yksinkertainen. Teemme sellaisia tuotteita, joissa on käyttäjien tarvitsemat ominaisuudet ja hinta on sellainen, että asiakkailla on varaa niitä ostaa. Paljon puhutussa asiakaslähtöisyydessä ei kuitenkaan kannata mennä liiallisuuksiin, Martikainen huomauttaa. Jos asiakkaan ehdoilla mennään liikaa, tuote voi latistua. Omat ratkaisut ja aitous tuovat menestystä. Kilpailijoista kannattaa ottaa mallia, mutta matkimisen sijaan on oleellista kehittää oman näköisiään tuotteita. Martikainen sanoo törmäävänsä Suomessa usein sellaiseen ajatteluun, ettei täällä osata eikä pystytä tekemään mitään isoa. Ainakin meillä itseluottamusta riittää. Ja tekemisen on oltava hauskaa, sillä se synnyttää lisää itseluottamusta ja tuloksia. Martikaisen mielestä Suomessa on totuttu tekemään liiankin hyviä ja pitkälle hiottuja laitteita. Multi Touch ei tyytynyt pelkkään kehitystyöhön, vaan toi ensimmäiset tuotteet mahdollisimman nopeasti myyntiin. Uusi, entistä hiotumpi tuotesukupolvi tulee markkinoille loppuvuodesta. Uusien tuotteiden myötä pääsemme kiinni entistä suurempiin volyymeihin. Martikainen uskoo, että merkittävä osa tulevasta kasvusta tulee oikeista kumppanuuksista. Yksi sellainen voisi löytyä koulutusalalta, jossa monikosketusnäyttöjen käytön uskotaan kasvavan nopeasti. Martikaisen mielestä suomalaisten opetusalan toimijoiden tulisi hyödyntää Suomen koulutusjärjestelmän erinomainen maine maailmalla ja tuotteistaa alan osaaminen vientituotteiksi ja -palveluiksi. Tämä edellyttää yhteistyötä ja ennen muuta vahvaa edelläkävijäyritystä, joka toimisi viennin veturina. 12 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 13

palveluyritys on sijoittajan kannalta kiinnostava, jos sen ympärille voi rakentaa suuren käyttäjäkunnan. Silloin yhteisölle voi kehittää myös kiinnostavia tuotteita, sanoo Open Ocean Capital Oy:n pääosakkaisiin kuuluva Michael Monty Widenius. Jos yhteisö ja kaupallinen toiminta tukevat toisiaan ja kasvavat nopeasti, on suureen kansainväliseen menestykseen edellytykset. Resepti kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen noudattaminen vaatii kokemusta. Suomen ehkä merkittävimmän it-menestyksen, MySQL:n isänä Wideniuksella kokemusta epäilemättä on. Siksi Widenius perusti kollegoineen varhaisen vaiheen pääomarahaston, joka sijoittaa ohjelmistoyrityksiin, jotka hyödyntävät suuria käyttäjäyhteisöjä. Vaikka Michael Widenius on tunnettu avoimen lähdekoodin puolestapuhuja, ei koodin avoimuus ole ehdoton edellytys sijoitukselle. Avoin koodi oli hyvin hyödyllistä vielä muutama vuosi sitten, kun käyttäjät ottivat ohjelmiston fyysisesti omalle koneelleen. Nyt useimmat uudet ohjelmistot ovat pilvipalvelussa, jolloin käyttäjien tarve muokata koodia omiin tarpeisiin vähenee. Avoimuus tarkoittaa muutakin kuin lähdekoodia. Kyse on siitä, että muun muassa suunnitelmat, ohjelmiston rajapinnat ja keskustelut ovat avoimia. Samoin avoin yritys itse kommunikoi aktiivisesti ja inspiroi käyttäjiä osallistumaan. Oikein hallittuna luodaan yhteisö, joka on aloittaville yrityksille valtava voimavara ja, jonka päälle voi rakentaa kansainvälistä nopeaa kasvua, sanoo Open Ocean Capitalin toimitusjohtaja Patrik Backman. Mullistus vaatii pääomia Internet on yritteliäiden innovaattorien kannalta mainio kanava siksi, että hyvät liikeideat voidaan käynnistää melko pienellä rahalla. Wideniuksen ja Backmanin eteen» erityisen vahva toimialakokemus open ocean Fund three on yrittäjävetoinen rahasto, jossa pääosakkailla on poikkeuksellisen vahva alan osaaminen. Pääosakkaista Monty Widenius, patrik Backman ja Ralf Wahlsten olivat mukana MySQL-yhtiössä, joka myytiin Sun Microsystemsille vuonna 2008 miljardilla dollarilla. Neljäs keskeinen henkilöomistaja on tom Henriksson, joka on toiminut pitkään Nokialla uusien liiketoimintojen johtotehtävissä sekä MySQL:n ensimmäisiin sijoittajiin kuuluneessa Holtron Venturessa. Pääosakkaat ovat mukana rahastossa yhteensä viiden miljoonan sijoituksella. Suomen Teollisuussijoitus on sijoittanut hankkeeseen viisi miljoonaa euroa sekä hallinnoimansa Kasvurahastojen Rahaston pääomia 10 miljoonaa euroa. Euroopan investointirahasto on kolmas suuri sijoittaja uudessa rahastossa. Lisäksi mukana on parikymmentä kotimaista yksityissijoittajaa. Jos aluillaan olevalla ohjelmistotuotteella tai internetpalvelulla on valmis käyttäjäyhteisö, on sillä usein myös hyödyntämättömiä bisnesmahdollisuuksia. silloin apuun voi tulla open ocean Fund. aavan Meren tällä puolen teksti: Risto Pennanen Kuvat: Susanna Kekkonen 14 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 15

tulee usein kiinnostavia palveluhankkeita, jotka ovat parin kolmen hengen työn tuloksia. Pienistä lihaksista huolimatta palveluilla voi olla jo lupaavan kokoisia käyttäjämääriä. Idean voi todistaa pienillä voimilla, mutta jättimenestyksen tekeminen vaatii todennäköisesti kymmenien miljoonien eurojen pääoman. Rahaa kuluu sekä kehitystyöhön että markkinointiin. Kehitys ei tarkoita pelkästään alkuperäisen palvelun hiomista. Enemmänkin kyse on lisäpalveluista, jotka tekevät alkuperäisestä palveluideasta käyttäjän kannalta ylivoimaisen. Backman ottaa vertauskuvan kahvikauppiaasta, joka ottaa kahvin rinnalle valikoimaan keittimet, kupit ja muut kahvinjuojan tarpeet, joista muodostuu palvelukokonaisuus. Kehitystyöhön ja myyntihenkilöstön palkkoihin tarvitaan rahaa. Myyntivoimiin täytyy investoida aika paljon, ennen kuin toiminta pääsee vahvaan kasvuun. Kaupallistaminen nielee paljon pääomia erityisesti siksi, että pääomasijoittajaa kiinnostavat hankkeet ovat kansainvälisiä. Yksittäinen yrittäjä voi tehdä hyvää liiketoimintaa kotimaisella palvelulla. Hän voi olla tyytyväinen, kun saa tuplattua miljoonan kahdeksi. Riskiraha hakeutuu kohteisiin, joissa on realistinen edellytys ainakin kymmenkertaistaa sijoitus, Backman sanoo. TiuKKa Seula Kiinnostavia verkkopalveluideoita sikiää Euroopassa tiuhaan, mutta kansainvälisesti lupaavat menestysideat ovat harvassa. Open Ocean on käynyt läpi jo noin 180 mahdollista sijoituskohdetta uuden rahaston sulkemisen jälkeen. Näistä pari saattaa johtaa sijoitukseen tämän vuoden puolella. Monet muut kaipaavat apua tai aikaa ennen kuin ovat valmiita sijoituskohteeksi. Open Ocean Fund Three -rahastoon on kertynyt pääomaa 40 miljoonaa euroa, mutta tavoite on kasvattaa rahastoa vielä 20 miljoonalla. Nykyiset pääomat rahasto voi hajauttaa noin 15 kohteeseen. Rahoitusaskeleet etenevät niin, että ensimmäisellä kierroksella yritykset saavat parista sadasta tuhannesta miljoonaan euroon. Toiselle kierrokselle valikoituvat yritykset saavat parin miljoonan euron lisäruiskeen ja kolmannelle kierrokselle nousevat kenties jopa kolme miljoonaa lisää Opean Oceanilta. Uusia rahoittajia tulee yleensä matkan aikana lisää. Wideniuksen ja Backmanin luotsaama täsmärahasto on erikoisuus myös siksi, että se sijoittaa ohjelmistoyrityksiin koko Euroopan laajuisesti. Alalla on näkemys, että ainoa tapa tehdä rahaa on muuttaa aikaisessa vaiheessa Yhdysvaltoihin. Me haluamme saada sijoittajat ymmärtämään, että tähän teollisuuteen ja yrittäjyyteen voi satsata myös Euroopassa, Widenius sanoo. OSaamiSTa yrittäjien TueKSi Hyvät ideat tarvitsevat rahoituksen lisäksi reilua sparrausta, uskovat Open Ocean Capitalin Michael Widenius (vas.) ja Patrik Backman. Opean Oceanin sijoitusalueena on koko Eurooppa. Suomalaisten kohteiden löytäminen on rahastolle tärkeää. Kotimaassa on kiinnostavia kohteita ja menestymisen edellytyksiä. Työ Suomessa on huomattavasti halvempaa kuin Piilaaksossa, mutta sijoittajan verotus menee väärään suuntaan. Verotuksen pitäisi olla lievempää, kun rahat sijoitetaan uudelleen ja tehdään hyvää Suomelle, Widenius pohtii. Widenius ja Backman näkevät, että heidän arvokkain panoksensa yhtiöön ei aina ole raha, vaan osaaminen. Monet ehdokkaat ovatkin saaneet ilmaista konsultointia pidemmän ajan, vaikka sijoitusajatus on vasta kypsymässä. Tyypillisesti kehitystarpeet liittyvät näkökulman laajentamiseen. Liiketoimintaa kannattaa ajatella heti globaalina. Lisäksi monissa hankkeissa pitää olla enemmän asiakkaan näkökulmaa. Monet kehittävät ideoita omassa hiljaisuudessa, jopa samassa huoneessa istuen, vaikka pitäisi keskustella enemmän asiakkaiden kanssa ja kerätä heiltä informaatiota, Backman kannustaa. Open Ocean pysyttelee pitkäjänteisessä tukiroolissa myös omistajana. Yhdysvalloissa monet rahastot vaativat heti alussa täyden kontrollin yrityksestä. Yrittäjinä näemme, että se on väärin. Me pysyttelemme vähemmistöomistajina ja huolehdimme, että yrittäjät ovat tyytyväisiä, sanoo Widenius. Vastuullisuus sijoitustoiminnassa Teollisuussijoitus on tänä vuonna määritellyt vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteensa ja liittynyt vastuullista sijoittamista edistävän FINSIFin jäseneksi. Miten FINSIF toimii, Teollisuussijoituksen sijoitusjohtaja Riitta Jääskeläinen? FINSIF edistää vastuullista sijoittamista, joka ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat sijoituspäätöksiä tehtäessä ja varainhoidossa. Yhdistyksen jäseninä on suomalaisia institutionaalisia sijoittajia. Tämän vuoden keväällä Teollisuussijoituksen hallitus määritteli nämä periaatteet yhtiölle. Miten Teollisuussijoituksen vastuullisuus sijoittajana ilmenee? Teollisuussijoitus edellyttää, että sen sijoituskohteet ottavat toiminnassaan huomioon yritysvastuuasiat. Tämä tarkoittaa, että yritykset toimivat vastuullisesti sosiaalisissa, ympäristöön vaikuttavissa sekä talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Teollisuussijoitus tukee parhaansa mukaan sijoituskohteitaan yritysvastuuasioiden hoitamisessa sekä siihen liittyvän tietoisuuden lisäämisessä. Mahdollisuus vaikuttaa eri osa-alueisiin vaihtelee paljon yrityskohtaisesti, sillä eri toimialojen ja eri maantieteellisillä alueilla toimivien yritysten kohdalla korostuvat eri asiat. Millä tavoin sijoittajat reagoivat, jos sijoituskohteiden vastuullisuudessa on puutteita? Ensisijainen tavoite on saada yritykset muuttamaan epätyydyttäviä toimintatapoja käyttäen kannustimia, ei rangaistuksia. Pääsääntöisesti selvitetään ensin keskustelemalla, mitä on tällaisen toiminnan taustalla. Yleensä sijoituskohde ryhtyy korjaamaan toimintatapaansa, ja parhaimmillaan sijoittaja voi olla apuna omalla kokemuksellaan. Mikäli tilannetta ei haluta korjata ja sijoittaja kokee puutteen vakavaksi, sijoittaja usein äänestää jaloillaan eli luopuu sijoituskohteesta. Onko suomalainen sijoitustoiminta yleisesti vastuullista? Mielestäni suomalainen sijoittaja on aina toiminut vastuullisesti. Viimeaikainen kehitys on lisännyt vastuullisen sijoittamisen näkyvyyttä ja merkitystä. Yhä useampi sijoittaja on tiedostanut vastuullisen sijoitustoiminnan merkityksen, ja vahvistanut erikseen periaatteet, joita se noudattaa. Tämä näkyy myös FINSIF-yhdistyksen perustamisena sekä yhä uusien jäsenien liittymisenä yhdistykseen. Yhdistyksen jäsenten yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä 565 miljardia euroa. Taitava sijoittaja reagoi ripeästi mahdollisuuksiin. Epäkohdat tulee kuitenkin sijoituskohteen arvioinnissa nostaa esiin ja puuttumiseen tulee olla nopeaa. 16 Teollisuussijoitus 02/2011 17

teksti: Matti Remes kuvat: pohjolan Design-Talo Oy valmiiksi parempi talo kilpailijoita aktiivisempi tuotekehitys ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaavat ratkaisut ovat tehneet Design-talosta muuttovalmiiden pientalojen markkinajohtajan suomessa. Asukkaiden toiveiden mukaan muunneltu, muuttovalmis ja mahdollisimman vähän energiaa kuluttava koti. Tällaisista asioista unelmoi yhä useampi uuden omakotitalon hankkija. Pohjolan Design-Talo Oy:ssä asiakkaiden jatkuvasti muuttuvia ja kovenevia vaatimuksia kuunnellaan herkällä korvalla. Se on nostanut yrityksen markkinajohtajaksi muuttovalmiiden pientalojen suunnittelussa ja valmistamisessa Suomessa. Muuttovalmis talo on entistä useamman asiakkaan toive. Itse rakentamiseen on aiempaa vähemmän intoa. Toisaalta halutaan valita huoneratkaisut ja pintamateriaalit, Design-Talon toimitusjohta ja Saku Sipola sanoo. AsiAkkAAlle AvAimet käteen Design-Talo Oy perustettiin vuonna 1989. Vuosituhannen vaihteessa yritys päätti keskittyä kokonaan muuttovalmiiden talojen tuotantoon. Talomallit suunnitellaan Oulunsalossa, seinäelementit valmistetaan tehdasolosuhteissa Nivalassa ja talot rakennetaan avaimet käteen -periaatteella valmiiksi työmaalla. Asiakkaan vastuulle jäävät perustusten teon ohella pihatyöt ja ulkomaalaus. Asiakaskohtaisen muuntelun mahdollistavat ratkaisut yritys otti käyttöön vuonna 2008. Seuraava virstanpylväs tuotekehityksessä olivat matalaenergiatalot, jotka tulivat myyntiin vuonna 2009. Tänä vuonna lanseerattiin passiivitalot, joissa on entistä parempi lämmöneristys, tiiviit rakenteet ja energiatehokas ilmanvaihto. Lämmitysenergian tarve on vain kolmannes normaalitaloon verrattuna. VTT myönsi meille heinäkuussa Suomen ensimmäisen muuttovalmiita passiivitaloja koskevan sertifikaatin. Talojen myynti on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tulevaisuudessa kiristyviin rakennus- ja energiamääräyksiin varautuminen hyvissä ajoin on Sipolan mielestä keskeinen kilpailuvaltti. Muutoksiin kannattaa reagoida hyvissä ajoin eikä vasta pakon edessä, kuten rakennusalalla on tyypillistä. Yritämme pysyä jatkossakin aidosti mukana alan kehityksessä. epävarmuus vielä taka-alalla Design-Talon liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu ovat olleet viime vuosina toimialan nopeimpia. Kesä 2011 oli ennätysmäisen vilkas. Syksyn tilauskirjat näyttävät, että synkistä talousnäkymistä huolimatta pientalorakentaminen kiinnostaa edelleen suomalaisia. Viime kuukaudet ovat poikenneet selkeästi syksyn 2008 taantuman alusajoista. Tuolloin kiinnostus hiipui, mutta nyt suunta on ollut päinvastainen. Asuntolainojen korot ovat matalalla. Se helpottaa rakennusprojektin aloittamista, Sipola sanoo. Tilastokeskuksen mukaan pientalojen uudisrakentamisen volyymi oli kesällä kasvussa, samoin rakennuslupien määrä. Pientaloteollisuudessa on kuitenkin ennakoitu talopakettien myynnin notkahtavan lähikuukausien aikana. Mahdollinen talouden alamäki rokottaisi erityisesti sellaisia talotoimittajia, joiden taloudellinen tilanne on heikko. Design-Talo on luokiteltu korkeimpaan luottoryhmään AAA. kilpailtu kasvumarkkina Kilpailu kiristyy joka tapauksessa myös muuttovalmiissa omakotitaloissa, Sipola arvioi. Suurimmilla talontekijöillä painopiste on ollut muualla. Nyt kaikki alan toimijat lisäävät kuitenkin osaamistaan tällä alueella. Toisaalta tarjonnan lisääntyminen kasvattaa myös kysyntää. Uskon, että markkina kasvaa Suomessa vielä jonkin aikaa. Design-Talo on toistaiseksi keskittynyt kotimaan markkinoihin. Sipolan mukaan yrityksen toimintamalli on sellainen, että ulkomaille lähtö edellyttäisi huolellista etabloitumista kuhunkin toimimaahan. Myös kansainvälistymisen mahdollisuutta on syytä tutkia, sillä kasvun rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan Suomessa. teollisuussijoitus osakkaaksi Design-Talon osakkaita ovat CapMan Oyj ja yhtiön toimiva johto. Kesäkuussa Suomen Teollisuussijoitus tuli omistajaksi noin 16 prosentin osuudella. Sijoitusjohtaja Heikki Vesterinen Teollisuussijoituksesta sanoo, että kasvuhakuinen ja kannattava yhtiö on sijoituksena erittäin kiinnostava. "Muuttovalmiiden talojen kysyntä kasvaa vahvasti lähitulevaisuudessa yksityishenkilöiden varallisuuden kasvaessa sekä kiireen lisääntyessä. Yhä harvemmalla omakotitalosta haaveilevalla on aikaa ja osaamista rakentaa kotinsa itse, hän toteaa. kohta 3000 omaa kotia Toimiala: puurakenteisten, muuttovalmiiden omakotitalojen suunnittelu ja valmistus. Perustettu: 1989 Pääkonttori: oulunsalossa Liikevaihto 2010: 56,2 miljoonaa euroa Liikevoitto 2010: 12 miljoonaa euroa Työntekijöitä: 175 Valmistuneet kodit 2011 loppuun mennessä: 3000 18 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 19

Kuvat: Kari Ylitalo, Wilma Hurskainen ja Juha Salminen Nimitykset Teollisuussijoitus vahvistaa suoraa sijoitustoimintaa Sijoitustoiminnan volyymin ja sijoitussalkkujen kasvaessa Teollisuussijoitus jakaa suoran sijoitustoimintansa kolmeen tiimiin. Muutos varmistaa sijoituskohteiden tehokkaan hallinnoinnin ja uusien sijoitushankkeitten aktiivisen toteuttamisen. Anne Riekki OTK, KTM Johtaja, Rahastosijoitukset Anne Riekki toimii Teollisuussijoituksen rahastotiimin vetäjänä 8.8.2011 alkaen. Hän sijaistaa tehtävässään Jouni Hakalaa, joka toimii nyt työ- ja elinkeinoministeriössä valtiosihteerinä. Riekki jatkaa johtoryhmän jäsenenä. Rahastotiimin vetäjänä Riekki vastaa suomalaisiin ja ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin tehtävistä sijoituksista. Riekki on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä vuodesta 2007. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa EqvitecPartnersilla ja Euroopan investointirahastossa Luxemburgissa. Jussi Hattula DI Johtaja, Kasvusijoitukset ja StartFund I Ky Jussi Hattula toimii Teollisuussijoituksen kasvusijoitustiimin vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä. Hattula vastaa Teollisuussijoituksen suorista sijoituksista kasvuvaiheen yrityksiin. Hän vastaa myös StartFund I Ky:n hallinnoinnista. Hattula on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana vuodesta 2008 ja sitä ennen sijoitusjohtajana EqviteqPartnersilla sekä teknologiajohtajana Soneralla Suomessa ja Yhdysvalloissa. Antti Kummu KTM, CFA Johtaja, Yritysjärjestelyt Antti Kummu toimii Teollisuussijoituksen yritysjärjestelytiimin vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä. Kummu vastaa Teollisuussijoituksen suorista sijoituksista yritysjärjestelyiden yhteydessä. Kummu on työskennellyt Teollisuussijoituksessa sijoitusjohtajana ja sijoituspäällikkönä vuodesta 2004. Ennen tätä Kummu on työskennellyt Finnverassa sekä yrittäjänä. Kimmo Viertola KTM Johtaja, Rahoitusohjelmat Kimmo Viertola toimii Teollisuussijoituksen rahoitusohjelmien vetäjänä. Hänen vastuualueeseensa kuuluvat vakautuksen rahoitusohjelma, kaivosrahoitusohjelma sekä sijoitukset julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Viertola jatkaa johtoryhmän jäsenenä. Viertola on ollut Teollisuussijoituksen johtoryhmän jäsen vuodesta 1998. Hän on vastannut yhtiössä muun muassa yritysjärjestelysijoituksista. Ennen Teollisuussijoitusta hän on toiminut rahoitus- ja neuvonantajatehtävissä kotimaassa ja ulkomailla. Henri Grundstén TkT Johtaja, Uudet sijoitusmahdollisuudet ja innovaatioyhteistyö Henri Grundstén on nimitetty johtajaksi vastuualueenaan uudet sijoitusmahdollisuudet, innovaatioyhteistyö ja kansainvälinen verkosto. Grundstén jatkaa johtoryhmän jäsenenä. Grundstén on ollut Teollisuussijoituksen palveluksessa vuodesta 2004 ja työskennellyt tiimin johtajana vastuualueenaan suorat sijoitukset kasvuyrityksiin. Ennen Teollisuussijoitusta Grundstén vastasi Tekesissä teknologialiiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista. Juuso Puolanne KTM Sijoitusjohtaja e, Juuso Puolanne on nimitetty sijoitusjohtajaksi 5.9.2011 alkaen. Hänen tehtäväalueenaan Teollisuussijoituksessa on sijoituskohteiden analysointi, sijoitusesitysten valmistelu sekä kohdeyhtiöiden hallinnointi läheisessä yhteistyössä kohdeyhtiöiden, kanssasijoittajien ja muiden rahoittajien kanssa. Puolanteella on yli kahdeksan vuoden kokemus yrityskauppaprojekteista sekä liikkeenjohdon konsultoinnista hänen työskenneltyään aikaisemmin Ernst & Youngilla sekä Corporate Advisor Groupilla. 20 Teollisuussijoitus 02/2011 Teollisuussijoitus 02/2011 21

Uutisia Kuva: Beneq Kuva: Valmet Automotive Suomi vahvasti cleantech-finaalissa Suomalainen ympäristöteknologia on saanut tunnustusta maailmalla. Neljä suomalaista cleantech-yritystä on päässyt 30 finalistin joukkoon Later Stage Award -kilpailussa. Kilpailun järjestää maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global Cleantech Cluster Association (GCCA). Suomella on finaalissa USA:n jälkeen toiseksi vahvin edustus. Valinnan kriteereinä olivat muun muassa liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky luoda ja vallata markkinaosuuksia. Suomalaisfinalistit ovat Akkuser Oy, Beneq Oy, Chempolis Ltd ja Moventas Oy. Näistä Beneq kuuluu Teollisuussijoituksen sijoitussalkkuun. Finalistien joukkoon pääsy on osoitus siitä, että yrityksen liiketoiminnassa on tehty oikeita ratkaisuja jo vuosia sitten, kiteyttää Beneqin markkinointipäällikkö Joe Pimenoff. Valmet Automotive työllistää lisää Valmet Automotive hakee Uudenkaupunkiin noin 200 työntekijää loppuvuoden 2011 aikana. Tuotantohenkilöstön lisätarpeen taustalla on ennen kaikkea Fisker Karma -mallin tuotantomäärien nopea kasvu. Työpaikkoja on tarjolla autojen kokoonpanossa, maalaamossa ja logistiikkatoiminnoissa. Valmet Automotive rekrytoi jatkuvasti myös toimihenkilöitä. Osa tehtävistä liittyy tuotannon kehittämiseen, osa puolestaan yrityksen strategiaan, joka painottaa autoteollisuudelle tarjottavia suunnittelupalveluja, joiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Uudenkaupungin tehtaalla työskentelee 850 henkilöä. Teollisuussijoitukselle Suomisen osakkeita Suominen Yhtymä on ostanut Ahlstrom Oyj:ltä tämän Home and Personal -kuitukangasliiketoiminnan noin 170 miljoonalla eurolla. Kauppa rahoitetaan velkarahoituksella ja osakeannilla. Suomen Teollisuussijoitus on uutena osakkeenomistajana sitoutunut merkitsemään osakkeita yhdessä suurimpien nykyisten ja muiden uusien osakkeenomistajien kanssa, yhteensä noin 80 miljoonalla eurolla. Suomisen tuotantoyksiköt sijaitsevat Pohjois-Amerikassa, Italiassa, Espanjassa ja Brasiliassa. Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2010 oli 291 miljoonaa euroa ja liikevoitto 6,1 miljoonaa euroa. Yrityskauppa tekee Suominen Yhtymästä pyyhintäkuitukankaiden globaalin markkinajohtajan. Kuva: Suominen Joustopakkaukset Oy Kuva: Pöyry Architects Oy Sijoitus ekotehokkaaseen Academicaan Suomen Teollisuussijoitus ja eläkevakuutusyhtiö Etera ovat merkinneet suunnatussa osakeannissa noin 25 prosentin osuuden IT- ja tietoliikenneratkaisuja yrityksille tarjoavan Academica Oy:n emoyhtiön osakekannasta. Yhtiön muina omistajina jatkavat suomalaiset yksityiset sijoittajat sekä yhtiön työntekijät. Viime vuosina Academica on panostanut erityisesti laitesaliliiketoimintaan ja palveluiden virtualisointiin rakentamalla Helsingin keskustaalueelle ekotehokkaita konesaleja. Konesalien palvelinten hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään helsinkiläisiä koteja. Academican ratkaisu energiatehokkaaseen tietotekniikan hyödyntämiseen on edistyksellinen. Sijoituksen avulla yhtiö pystyy vastaamaan kasvavaan asiakastarpeeseen, sanoo sijoitusjohtaja Jussi Hattula Teollisuussijoituksesta. Holiday Club Saimaa avautuu Lokakuussa avautuva Holiday Club Saimaa -kylpylähotelli ja lomakeskus on merkittävä työllistäjä matkailualalla. Paikallisten osaajien lisäksi työvoimaa on peräti 12 maasta. Saimaalle on palkattu 122 ihmistä, ja jatkossa tullaan palkkaamaan vielä 70 80 henkilöä lisää. Alihankintakumppanuudet moninkertaistavat kohteen työllistämisvaikutukset, kertoo Holiday Clubin henkilöstöpäällikkö Merja Kolehmainen. Holiday Club Saimaalla on kolme, profiililtaan erilaista hotellia, elämyskylpylä, jääareena ja useita ravintoloita. Alueelle nousee lisäksi loma-asuntoja, 63 Villas-huoneistoa sekä 18-reikäinen golfkenttä. Holiday Club Saimaa -kylpylähotellihanke on alansa suurin Pohjoismaissa. Holiday Club Resorts Oy:n omistavat toimiva johto, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Teollisuussijoitus ja ryhmä suomalaisia yksityissijoittajia. Kuva: Academica Oy Kuva: FEM Kuva: Sanna Liimatainen teollisuussijoitus irtautui Pekkaniska oy:stä Teollisuussijoituksen laina nostureita ja henkilönostimia vuokraavalle ja myyvälle Pekkaniska Oy:lle on kesällä 2011 maksettu kokonaisuudessaan takaisin. Teollisuussijoitus sijoitti alkuvuonna 2010 yhdessä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja yhtiön pääomistajan kanssa Pekkaniskaan yhteensä 14,5 miljoonaa euroa. Rahoitus oli tarkoitettu kasvattamaan ja kehittämään Pekkaniskan toimintoja Venäjällä ja Ukrainassa. Yhtiön kansainvälistyminen etenee suunnitelmien mukaan. Levin kaivoskonferenssiin ennätysyleisö Fennoskandian malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuskonferenssi kokoaa marraskuun alussa Leville ennätyksellisen osanottajajoukon. Joka toinen vuosi järjestettävään tapahtumaan osallistuu tänä vuonna noin 900 henkeä 20 maasta. Näytteilleasettajia on liki 90. Näiden joukossa on useita Teollisuussijoituksen sijoituskohteina olevia kaivosalan yrityksiä. Konferenssin pääpuhujat tulevat Australiasta, Kanadasta ja Ruotsista. Konferenssin järjestävät kaivosalan keskeiset asiantuntijatahot Suomesta ja Ruotsista. Lisätietoja: fem.lappi.fi 22 Teollisuussijoitus 2/2011 Teollisuussijoitus 2/2011 23

ENTERPRISE FINLAND VENTURE FORUM January 26, 2012 Espoo, Finland Showcasing the most promising growth companies in Finland. Enterprise Finland Venture Forum is back! The splendid premier of the new growth company event Enterprise Finland Venture Forum took place on January 2011 in Espoo. Focusing on showcasing the stars of the Finnish entrepreneurial community to a wide and respected audience of international and local investors, the first edition turned out to be a huge success nearly 40 investors were linked with 25 entrepreneurs and some 150 pre-booked meetings were arranged during the day! Following the successful landing of the first Enterprise Finland Venture Forum, Finnish Industry Investment, Tekes and Finnvera in collaboration with Technopolis are proud to announce the second edition of the event that will be organized on January 26th 2012 at Technopolis Innopoli 2 in Otaniemi, Espoo, Finland. Enterprise Finland Venture Forum 2012 provides a proven platform for international and Finnish investors to meet with a hand-picked group of Finland s most promising growth companies. The day starts with keynote speeches and company pitches that will be followed by pre-qualified, pre-scheduled one-to-one meetings and an evening networking reception in downtown Helsinki. During the first half of the year we ve seen the rise of Venture Capital investments in Finnish growth companies. Despite the cheerful news the challenge is still there, and now it s time to continue opening the doors even wider and creating stronger linkages between Finnish entrepreneurs, growth companies and the international investor community. Join us! Please visit the event website at www.efvf.fi for more information. Powered by: