5.11.2007 Diaarinumero PKA-2004-Y-208 (111)

1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, 80101 Joensuu Puh. 020 690 168 Fax 020 490 5010 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Päivämäärä 5.11.2007 Diaarinumero PKA-2004-Y-208 (111) ASIA Käpykankaan lämpökeskusta koskeva ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukainen lupa. Kyseessä on toiminnan jatkaminen. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy Heat Joensuu PL 100 00048 FORTUM LAITOS JA SEN SIJAINTI Käpykankaan lämpökeskus Kuurnankatu 25 JOENSUU Kiinteistörekisteritunnus: 167-8-821-3 Toimialatunnus: 40301 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 3 b mukaan öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta, kaasua tai muuta polttoainetta käyttävällä voimalaitoksella, kattilalaitoksella tai muulla laitoksella, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 MW tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa vähintään 54 TJ, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaan asetuksen 1 :n mukaiseen toimintaan on ollut haettava lupa viimeistään 31.12.2004, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. LUPAVIRANOMAINEN Toimivaltainen lupaviranomainen, joka määräytyy ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohtien 3 ja 5a perusteella, on alueellinen ympäristökeskus.

2 ASIAN VIREILLETULO Hakemus (E.ON Finland Oyj) on tullut vireille 23.12.2004. Hakemusta on täydennetty 15.8.2007 pidetyssä neuvottelussa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Käpykankaan lämpökeskuksen toimintaa ohjaavat seuraavat ympäristölliset luvat: - Sijoituslupa, Joensuun kaupungin ympäristölautakunta 21.2.1989 (lupa on korvannut 30 MW:n laitokselle 8.12.1982 annetun sijoitusluvan) - Päätös ilmansuojelulain mukaisen ilmoituksen johdosta, Pohjois-Karjalan lääninhallitus 27.11.1992 Nro 659 W, Drno 14485 3661 89 127 (päätös on korvannut lääninhallituksen päätöksen nro 201 W, 26.6.1986) - Jätelupa, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 16.6.1997 Dnro 0797Y0024-111 - Teknillinen tarkastuslaitos on 5.9.1983 (nro 1668/320/83) myöntänyt luvan rakentaa 2 500 m 3 raskasöljyvarasto ja luvan käyttää raskasöljyn käyttöön ja varastointiin liittyviä laitteita Muut sopimukset ja käytössä olevat ympäristö- ja laatujärjestelmät: - ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka det Norske Veritas on auditoinut 25. 27.11.2003; yhtiön sisäinen auditointi vuonna 2005 - lämpökeskuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskeva sopimus, Fortum Power and Heat/Thermal Power Service Oy - sopimus Joensuun Veden kanssa vesi- ja viemäriasioista Ensimmäinen ympäristöjärjestelmän sertifiointi on tehty 1.11.2004. Alueen kaavoitustilanne Asemakaavassa Käpykankaan lämpökeskus sijaitsee vuonna 1981 vahvistetun asemakaavan mukaan teollisuus- ja varastorakentamiseen tarkoitetulla korttelialueella (TLK-1 merkintä). Alueella ei ole vireillä kaavamuutoksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Sijainti Käpykankaan lämpökeskus sijaitsee Joensuun keskustan pohjoispuolella Käpykankaan kaupunginosassa (nro 8) korttelin nro 21 tontilla nro 3. Kiinteistön katuosoite on Kuurnankatu 25. Kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki. Käynti kiinteistölle tapahtuu Kuurnankadulta. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähin asuinalue, Kanervalan kaupunginosa (omakotitaloja), sijaitsee laitoksen eteläpuolella kaupungin ohiajotien, Kuopiontie, takana. Lämpökeskuksesta on tälle asuinalueelle etäisyyttä lyhyimmillään noin 350 metriä (lähin katu on Kullerotie). Kuopiontien ja Kanervalan asuinalueen välissä on metsäinen Kanervalanpuisto. Lähin koulu

3 (aikuiskoulutuskeskus) sijaitsee lounaassa Kaislakadulla noin 600 metrin päässä. Kanervalan ala-asteen koulu sijaitsee noin 700 metrin päässä Vanamokadulla. Sekä Kaislakadulla että Vanamokadulla sijaitsee myös päiväkoti. Käpykankaan lämpökeskuksen läheisyydessä ei sijaitse suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva kohde sijaitsee Noljakassa, noin neljä kilometriä lämpökeskuksesta länteen. Noljakan Natura-kohteen länsipuolella sijaitsee Höytiäisen kanavan suiston luonnonsuojelualue. Ilmanlaatu Joensuun kaupungin ympäristövirasto tarkkailee Joensuun ilman laatua mittaamalla kaupungin keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla ilman typenoksidien ja hengitettävien pienhiukkasten (PM-10) pitoisuuksia. Mittauspaikka (osoite Koskikatu 1) sijaitsee kaksi kilometriä lämpökeskuksesta etelään. Joensuussa noin puolet typpioksidipäästöistä tulee liikenteestä ja loput energiatuotannosta ja teollisuudesta. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat tyyninä pakkaspäivinä. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston suorittamien märkälaskeumamittausten mukaan sulfaattirikin määrä on vähentynyt puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana ollen nykyisin 200 250 mg/m 2 vuodessa. Laskeuman ph-luku on samalla kohonnut selvästi luvusta 5 välille 5,5 5,7. Tämä mittauspiste sijaitsee lämpökeskuksesta noin 1,8 km:n päässä koillisessa osoitteessa Salpakatu 1. Kaupungin keskustassa on mitattu joulukuusta 2002 alkaen typpidioksidin ja alle 10 µm pienhiukkasten pitoisuutta. Vuonna 2003 oli tuntiarvojen 98. %-piste 56,3 µg/m 3 (raja-arvo 200 µg/m 3 ), suurin arvo 167 µg/m 3 ja muita yli 100 µg/m 3 :n arvoja vain yksi. Tuntiarvojen vuoden 2003 keskiarvo oli 14,8 µg/m 3. Typpidioksidin vaihtelu noudattaa selkeästi autoliikenteen vuorokausirytmiä Pienhiukkasten vuoden 2003 vuorokausikeskiarvo oli 19,4 µg/m 3 (raja-arvo 1.1.2005 50 µg/m 3 ). Raja-arvon ylityksiä oli vuonna 2003 neljä (sallittu määrä 35). Kaikki ylitykset ovat tapahtuneet huhtikuussa ja toukokuun alkupäivien aikana johtuen kuivien katujen hiekoitushiekan pölyämisestä. Mittaustulosten perusteella kaupungin keskustan ilmanlaadussa ei ole havaittavissa Joensuun voimalaitoksen (Kontiosuo) tai muidenkaan lämpökeskusten päästöjen vaikutusten aiheuttamia tilapäisiä muutoksia. Jäljempänä kohdassa 'Lupahakemuksen käsittely' (sivulla 13) on esitetty Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan antama lausunto ja käsitys ilmanlaadusta. Joensuussa on tehty ilman laatua kuvaavia bioindikaattoritutkimuksia. Viimeisessä, Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen, vuosien 1998-1999 bioindikaattoritutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Karjalan ilman laatua noin 600 tutkimuskoealan perusteella. Indikaattoreina käytettiin männynneulasia ja kaarnajäkäliä. Lisäksi kerättiin sammalnäytteitä lisätutkimusten varalta. Bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella männiköiden neulaskadon määrä Joensuussa ei poikennut koko maakunnan keskimääräisestä tasosta. Selviä alueellisia eroja kaupungin sisällä mäntyjen neulaskadon määrässä ei havaittu. Bioindikaattoritutkimuksessa todetaan, että Joensuussa todetut muutokset olivat tyypillisiä keskisuurelle kaupungille, joskin monilta osin lievempiä kuin useissa vastaa-

4 van kokoisissa kaupungeissa muualla Suomessa. Jäkälälajistossa, jäkälien kunnossa ja alkuainepitoisuuksissa sekä neulasten alkuainepitoisuuksissa havaitut muutokset johtuvat suurelta osin liikenteen, kiinteistöjen lämmityksen ja energiantuotannon päästöistä. Yksittäisten päästölähteiden vaikutukset eivät tuloksista erottuneet. Pohjois-Karjalan ilman laatua seurataan tausta-asemilla Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen toimesta. Joensuun alueen ympäristölupavelvollisten laitosten päästöt ilmaan ovat olleet vuosina 2002-2006 keskimäärin yhteensä 715 tonnia rikkidioksidia (SO 2 ), 555 tonnia typen oksideja (typpidioksidiksi laskettuna) ja 114 tonnia hiukkasia. Käpykankaan lämpökeskuksen päästöt ovat olleet keskimäärin noin 10 % edellä mainituista rikkidioksidipäästöistä, 7 % typenoksidipäästöistä ja 2 % hiukkaspäästöistä kyseisinä vuosina 2002-2006. Maaperän ja pohjaveden laatu Maaperän tai pohjaveden pilaantumisesta ei ole havaintoja tai tietoa. Voimalaitos ei sijaitse pohjavesialueella tai lähellä pohjavesialuetta. Lähistöllä ei ole myöskään talousvesikaivoja, joiden veden laatuun lämpökeskuksen toiminnot voisivat vaikuttaa. Vesiympäristö Lämpökeskuksen lähellä ei ole vesistöjä. Lähin vesistön osa, Pielisjoki, sijaitsee noin 1,4 km päässä. Alue on Siilaistenpuron valuma-aluetta (nro 04.325). Lämpökeskuksesta ei johdeta vettä ympäristöön. Piha-alueen sadevedet johdetaan kiinteistön ulkopuoliseen ojaan. Liikenne ja melu Alueen merkittävin melulähde on kaupungin kehätie, Kuopiontie. Savo-Karjalan tiepiirin tietojen mukaan Kuopiontien liikenne on ollut Käpykankaan lämpökeskuksen kohdalla 13 700 ajoneuvoa/vrk vuonna 2005. Käpykankaan itäpuolella noin 800 metrin päässä kulkevan etelä-pohjoissuuntaisen valtatie nro 6:den (Kajaanintien) liikenne on puolestaan ollut 16 300 ajoneuvoa/vrk. Noin 600 metrin päässä lämpökeskuksen pohjoispuolelta kulkee junarata (Joensuu-Pieksämäki). Lämpökeskukseen tuodaan öljyä vuodessa noin 100 kuormaa. Kiinteistölle tuleva muu liikenne on henkilö- ja huoltoliikennettä. Liikennöinti tapahtuu pääosin päiväsaikaan. LAITOKSEN TOIMINTA Lämpökeskuksen otti käyttöön Joensuun kaupunki vuonna 1983. Laitoksen osti vuonna 2001 Joensuun Energia Oy, jonka liiketoiminnot yhdistettiin osaksi E.ON Finland Oyj:n toimintaa vuonna 2003. Vuoden 2006 syyskuussa toiminnat siirtyivät Fortum and Heat Oy:n omistukseen. Yleiskuvaus toiminnasta Käpykankaan lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Joensuun kaukolämpöverkkoon. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Palamisessa vapautuva lämpö siirtyy kaukolämpöputkiston veteen. Lämpökeskus toimii huippu- ja varalaitoksena, sillä

5 kaukolämpötuotannon päälämmönlähteenä toimii Joensuun voimalaitos (Kontiosuo). Toiminta ajoittuu pääasiassa talviaikaan. Lämpökeskus voidaan kaukokäynnistää. Lämpökeskus on toiminut viime vuosina seuraavasti: 2001 1346 tuntia 2002 1239 " 2003 1349 " 2004 2409 " 2005 1679 " 2006 1433 " Lupahakemuksessa laitoksen vuotuiseksi käyttötuntimääräksi on ilmoitettu yleensä alle 3000 tuntia. Lämpökeskusprosessien teho ja tuotanto Lämpökeskuksessa on kaksi teholtaan samankokoista kattilaa. Kahden kattilan yhteenlaskettu polttoaineteho on 88 MW ja lämmöntuottoteho puolestaan 80 MW. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kummassakin kattilassa on pyöriväkuppinen öljypoltin. Kummankin kattilan käyttöalue on 10-40 MW ja keskimääräinen hyötysuhde on 90 %. Kaukolämmön tuotanto on ollut viime vuosina keskimäärin 40 GWh:a vuodessa. Kattila 1 on höyrylieriöllä varustettu vesiputkikattila. Kattila on valmistunut vuonna 1983. Kattila on epäsuorasti kytketty lämmönvaihtimen avulla kaukolämpöverkkoon. Kattilassa on Petro 40 D-öljypoltin ja Oilon VEL-R-vesiemulsiolaite. Kattilan nuohous tapahtuu käynnin aikana, kun savukaasun lämpötila on 20 o C normaalia korkeampi. Kattilassa on neljä höyrytoimista nuohointa. Kattila 2 on yhdistetty vesiputki-tuliputkikattila. Kattila on valmistunut vuonna 1989. Tätä kattilaa voidaan käyttää lämmin- tai kuumavesikattilana. Kattila on kytketty suoraan kaukolämpöverkkoon. Kattilassa on Saacke GM 400-LK40-raskasöljypoltin. Kattilaa ei nuohota käynnin aikana. Nuohoaminen tapahtuu, kun savukaasun lämpötila on noussut 30 o C normaalia korkeammaksi. Kattilassa 1 poltettavan öljyn määrä on hakemuksen mukaan vuositasolla 1500 tonnia. Kattilassa 2 poltettavan öljyn määrä on hakemuksen mukaan vuositasolla 3000 tonnia. Kattilan 1 savukaasuille ei ole mitään puhdistinta. Kattilan 2 savukaasut puhdistetaan multisyklonierottimella. Kattiloiden savukaasut johdetaan 60 metriä korkean savupiipun kautta ulos. Kummallakin kattilalla on oma hormi. Polttoaineiden varastointi Polttoainetta, raskasta polttoöljyä (POR), säilytetään 2500 m 3 :n suuruisessa terässäiliössä (1-vaippasäiliö). Säiliö on tarkastettu ja puhdistettu vuonna 2006. Säiliö on sijoitettu betonirakenteiseen suoja-altaaseen, joka on kooltaan 0,3 kertainen säiliöön verrattuna. Suoja-altaasta on yhteys sulkuventtiilillä varustettuun öljynerotuskaivoon, josta altaaseen kertynyt sadevesi johdetaan maastoon. Kevyttä polttoöljyä säilytetään 3 m 3 :n säiliössä erillisessä piha-alueella sijaitsevassa kontissa. Turvatekniikan keskus (TUKES) on tarkastanut lämpökeskuksen viimeksi vuonna 2001.

6 Polttoaineiden ja kemikaalien käyttö Raskaan polttoöljyn käyttö on ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin mukaan ollut viime vuosina kuvan 1 mukainen. Raskaan polttoöljyn (POR) tehollinen lämpöarvo on 41,6 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus 0,02 %. 250 RASKAAN POLTTOÖLJYN KÄYTTÖ KÄPYKANKAAN LÄMPÖKESKUKSESSA VUOSINA 2001-2006 Polttoaineen energiamäärä (TJ) 200 150 100 50 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi Kuva 1. Käpykankaan Lämpökeskuksen raskaan polttoöljyn käyttö vuosina 2001-2006. Laitteiden kunnossapidossa käytetään tavanomaisia huoltokemikaaleja. Kattilan 2 tuloilmakojeessa käytetään glykolia lämmönsiirtonesteenä. Laitoksessa käytetään myös natriumkloridia. Kattiloiden mahdollisen uusintapeittauksen yhteydessä käytettävät kemikaalit käsitellään tapauskohtaisesti kulloisenkin urakoitsijan toimesta. Polttoprosessi Kattiloiden käynnistykseen käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoprosessia tarkkaillaan mittaamalla savukaasun lämpötilaa, happipitoisuutta ja tummuutta. Pohjakuonaa (pohjatuhka) poistetaan kattilasta 1 käytön aikana, kun taas kattilasta 2 kattilan ollessa pois käytöstä. Kuona toimitetaan ongelmajätteenä käsiteltäväksi kerran vuodessa. Vesiprosessit Laitoksella käytetään kaupungin talousvesiverkosta otettua vettä 400 m 3 vuodessa. Kattilan 1 kattilavesi otetaan kaukolämpöverkosta, mutta kattila 2 on suoraan kytketty kaukolämpöverkkoon. Kaupungin kaukolämpöverkoston verkkoveden valmistus hoidetaan normaalitilanteessa yhtiön Joensuun voimalaitoksella Iiksenvaaralla (Kontiosuolla). Yhtiön Rantakylän lämpökeskus toimii puolestaan veden valmistuksen varalaitoksena. Laitoksella syntyvät jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Jätevesiä muodostuu laitoksen puhtaanapidon yhteydessä ja sosiaalitiloista. Piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesiviemäreihin ja sitten ojaan. Laitoksella on sopimus Joensuun Veden kanssa jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkkoon. Ympäristökeskuksen vuonna 1997 antaman päätöksen mukaisesti kattilan nuohousvedet toimitetaan ongelmajätteenä käsiteltäväksi.

7 YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen savukaasut sisältävät typenoksideja, rikkidioksidia ja hiukkasia sekä hiilidioksidia. Lupahakemuksessa esitetyt ominaispäästöt ja niiden perusteella lasketut kokonaispäästöt on esitetty taulukossa 1. Taulukon tiedot ovat vuodelta 2003. Jäljempänä taulukossa 3 on esitetty vuonna 2005 tehtyjen päästömittausten tulokset, joiden mukaan hiukkasten ominaispäästö on jonkin verran suurempi kuin alla olevassa taulukossa esitetyt ja aiemmin laskennassa käytetyt päästöt. Taulukko 1. Käpykankaan lämpökeskuksen päästöt vuonna 2003 ja päästöjen laskennassa käytetyt ominaispäästöarvot. Päästö Kokonaispäästö tonnia/vuosi Päästöt kattiloittain tonnia/vuosi Kattila 1 Kattila 2 Hiukkaset ominaispäästö 1,9 0,9 13 mg/mj 0,9 9 mg/mj Rikkidioksidi 77,4 31,6 45,8 Typen oksidit (NO 2 :na) ominaispäästö 35,0 14,3 200 mg/mj 20,7 200 mg/mj Hiilidioksidi ominaispäästö 13 540 5524 77,4 t/tj 8014 77,4 t/tj Kattilassa 1 poltettavan öljyn määrä on lupahakemuksen mukaan vuositasolla 1500 tonnia ja kattilan 2 osalta 3000 tonnia. Päästöt ilmaan ovat tällöin taulukon 2 mukaiset, kun polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 0,9 %. Taulukko 2. Käpykankaan lämpökeskuksen keskimääräiset päästöt ilmaan. Päästö Kattila 1 (tonnia/vuosi) Kattila 2 (tonnia/vuosi) Hiukkaset 0,8 1,1 Rikkidioksidi 27,0 54,0 Typen oksidit (NO 2 :na) 12,2 24,4 Hiilidioksidi 4673 9345 Toiminnanharjoittajan VAHTI -rekisteriin ilmoittamien hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien vuosipäästöt on esitetty kuvassa 2. Hiukkaspäästöt näkyvät kuvassa 2 niin matalina pylväinä, että ne on esitetty tarkemmin kuvassa 3. Kuvien päästötiedot on laskettu vuosien 2004, 2005 ja 2006 osalta vuonna 2005 tehtyjen päästömittaustietojen perusteella.

8 KÄPYKANKAAN LÄMPÖKESKUKSEN PÄÄSTÖT ILMAAN VUOSINA 2001-2006 100 Päästöt (t/a) 80 60 40 20 Hiukkaset (t) Rikkidioksidi (t) Typen oksidit NO2:na (t) 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi Kuva 2. Käpykankaan lämpökeskuksen ilmapäästöjen kehitys (lähde VAHTI-rekisteri). KÄPYKANKAAN LÄMPÖKESKUKSEN HIUKKASPÄÄSTÖT VUOSINA 2001-2006 Hiukkaspäästö (tonnia) 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi Kuva 3. Käpykankaan lämpökeskuksen hiukkaspäästöt vuosina 2001-2006 (lähde VAHTIrekisteri). Päästöt näkyvät myös kuvassa 2, mutta kuvan pylväät ovat hyvin matalia. Päästömittaukset tehtiin viimeksi tammikuussa 2005; tätä edellinen mittaus tapahtui vuonna 1997. Päästöjä mitattiin laitoksen toimiessa 50 ja 100 %:n tehoilla. Mittaustuloksista on koottu lyhyt yhteenveto taulukoihin 3 ja 4. Taulukko 3. Käpykankaan lämpökeskuksen kummankin kattilan päästöt tuotettua energiayksikköä kohti (mittaus tammikuussa 2005). Päästö Kattila nro 1 Kattila nro 2 (mg/mj) 50 % teho 100 % teho 50 % teho 100 % teho SO 2 424 428 415 414 NO x 247 212 219 266 Kiintoaine 9 25 6 10 CO (häkä) 0 1 3 1

9 Savukaasujen eri päästöjen pitoisuudet (ppm = parts per million = miljoonasosaa) on esitetty alla olevassa taulukossa 4. Taulukko 4. Käpykankaan lämpökeskuksen kummankin kattilan päästöjen pitoisuudet (mittaus tammikuussa 2005). Päästö Kattila nro 1 Kattila nro 2 (ppm) 50 % teho 100 % teho 50 % teho 100 % teho SO 2 493 541 455 479 NO x 410 382 321 411 CO (häkä) 0 4 8 4 Jätevesipäästöt Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä pohjaveteen tai pintaveden pilaantumista. Laitoksen sisältä jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Päästöt maaperään Normaalitoiminnassa ei aiheudu päästöjä maaperään tai maaperän pilaantumista. Jätteet Lämpökeskuksen toiminnassa syntyvät jätteet ovat pääasiassa pohjatuhkaa ja pohjakuonaa. Muut toiminnassa syntyvät jätteet ovat talousjätettä, kierrätyskelpoista paperia ja pahvia, kunnossapidon metalliromua, satunnaista rakennusjätettä ja ongelmajätettä. Toiminnassa syntyvien jätejakeiden määrä vuosina 2002 2006 ja käsittely on ollut viime vuosina taulukon 8 mukainen. Fortum Power and Heat/Thermal Power Service Oy vastaa lämpökeskusalueella syntyvien jätteiden käsittelystä ja lajittelusta sekä niiden kuljettamisesta Joensuun kunnalliselle kaatopaikalle sekä ongelmajätehuollon edellyttämistä toimenpiteistä. Öljyjätteiden osalta Fortum Power and Heat/Thermal Power Service Oy vastaa normaalissa käyttö- ja kunnossapitotoiminnassa aiheutuvista öljyisten jätteiden käsittelystä, kuten esimerkiksi öljysuodattimien puhdistuksen yhteydestä syntyvästä öljyjätteestä, imuöljykuumentimien irrotuksessa syntyvistä öljyjätteistä ja öljyroiskeiden jätteistä. Taulukossa nro 5 on tiedot laitoksessa vuosina 2002-2006 syntyneistä jätteistä. Taulukko 5. Toiminnassa syntyneet jätteet vuosina 2002-2006 (lähde VAHTI-rekisteri). Jätelaji (määrä tonnia) 2002 2003 2004 2005 2006 Lentotuhka 2 3 1-3,16 Nuohouspesuvesi 5 5 6 6 10 Talousjäte, yhdyskuntajäte. 0,5 0,5 1 1 1 Rautaromu 3,5 3,5 3 3 3 Jätepaperi 0,5 0,5 - - Öljyyntynyt eristysvilla - - - 1,8 Öljysäiliön puhdistuspohjasakka - - - - 51,80

10 Häiriö- ja poikkeustilanteet Häiriötilanteet voivat olla tuotantoon liittyviä katkoksia tai onnettomuuksia ja niiden seurannaisvaikutuksia. Lämpökeskuksen turvallisen toiminnan takia laitosta varten on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma ja tehty poikkeustilanteiden vaaranarviointi. Ympäristövahinkojen torjumiseksi on laadittu ohjeet ja vahinkojen ympäristövaikutuksista on tehty arvio. Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilmanlaatuun Ilmatieteen laitos on tehnyt 1.2.1989 selvityksen 'Joensuun kaupungin sähkölaitoksen Käpykankaan huippulämpökeskuksen SO 2 -päästöjen vaikutus Joensuun kaupungin ilmanlaatuun'. Selvityksessä arvioitiin lämpökeskuksen päästöjen vaikutusta matemaattisfysikaalisella mallilla. Mallilla laskettiin valtioneuvoston päätöksessä (537/84) esitettyihin SO 2 -pitoisuuden tunti- ja vuorokausikeskiarvojen sekä vuosiarvon enimmäispitoisuuksiin verrattavat pitoisuudet. Selvityksen mukaan vuorokausipitoisuus ei ylitä ohjearvoa (200 µg/m 3 ). Suurin pitoisuus esiintyy noin 1 km:n etäisyydellä piipusta. Suurin tuntipitoisuus on myös selvästi alle ohjearvon (500 µg/m 3 ). Korkeimmillaan pitoisuus on 210 µg/m 3 etäisyyden piipusta ollessa tällöin noin 1,5 km. Vuosikeskiarvo ei laitoksen lyhyestä käyttöajasta johtuen ylitä pitoisuutta 6 µg/m 3. Selvityksen mukaan korkeimpia tuntipitoisuuksia voi esiintyä 500 m:stä jopa 2000 m:n etäisyydellä savupiipusta. Laskelmat on tehty käyttäen polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus oli 2,4 %. Kun käytetyn polttoöljyn rikkipitoisuus on nykyisin enintään yksi prosentti, rikkidioksidipäästöt ovat nykyisin enää noin kolmannes vuoden 1990 päästötasosta. Hakemuksessa on käsitelty myös Pohjois-Karjalan bioindikaattoritutkimusta, jonka tulokset käyvät selville aiemmin edellä esitetyssä kohdassa (Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö, kohta: ilmanlaatu, sivu 3). Vaikutukset pintavesien laatuun Toiminnalla ei ole vaikutuksia pintavesien laatuun. Öljyautojen purkupaikan sadevesikaivon vesi johdetaan öljysäiliön suoja-altaan sadevesien kanssa öljynerotuskaivoon. Erotuskaivo on varustettu sulkuventtiilillä ja se tyhjennetään tarvittaessa. Erotuskaivon vesi johdetaan yhdessä muun piha-alueen kuin öljyautojen purkupaikan sadevesien kanssa maastoon kiinteistön itäpuolelle. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät pilaa lämpökeskuskiinteistön tai sen ympäristön maaperää tai pohjavettä. Piha-alue on asfaltoitu. Meluvaikutukset Käpykankaan lämpökeskuksen aiheuttamaa melua ei ole mitattu. Toiminnasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan häiritsevää melua.

11 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ENERGIATEHOKKUUS Lämpökeskuksella on käytössä tavanomainen lämpölaitostekniikka. Koska laitos on varalämpökeskus, sen tekninen taso on riittävä siihen tarpeeseen. Laitoksessa käytettävää tekniikkaa on verrattu Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaan kuvaukseen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta pienissä voimalaitoksissa (Jalovaara et al. 2003. Suomen ympäristökeskuksen julkaisu nro 649). Taulukko 6. Luvanhakijan esittämä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) arviointi Käpykankaan lämpökeskuksessa. Osa-alue Polttoaineen laatu Polttotekniikka Prosessin valvonta Savukaasujen käsittely Käpykankaan tilanne Laitoksella käytetään polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Öljyn rikkipitoisuus on alle 1 %. Öljypolttimet ovat pyöriväkuppisia. Prosessia valvotaan savukaasun lämpötilan ja happipitoisuuden sekä tummuusmittauksen avulla. Kattila 2:n savukaasut puhdistetaan multisyklonilla. Kattila 1:n savukaasuja ei puhdisteta. Käpykankaan lämpökeskuksen savukaasujen päästöjä on verrattu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) tasoon alla olevassa taulukossa 7. Mittauksista saadut tulokset osoittavat, että BAT-taso on saavutettavissa, vaikka typenoksidipäästöt ovatkin vähän ylittäneet BAT-tason vuonna 2005 tehdyssä mittauksessa. Taulukko 7. Käpykankaan lämpökeskuksen kattiloiden päästöt ilmaan verrattuna BATtasoon (ilmoitettu 3 %:n happipitoisuudessa) vuosina 1997 ja 2005 tehtyjen mittausten mukaan (vuonna 1997 on mitattu vain hiukkaspäästöjä). Parametri Yksikkö BAT 5 50 MW Kattila 1 Kattila 2 öljyn poltto SO 2 mg/mj < 500 428 414 NO x mg/mj 150-200 212 266 hiukkaset mg/mj 15 40 kevyt polttoöljy 15 mg/mj 13-25 9-10 Ympäristöjärjestelmät Käpykankaan lämpökeskuksella on käytössä ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa yhtiön politiikan mukaisesti ympäristöpäämäärien toteutuminen sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Järjestelmä sisältää systemaattisen dokumentoinnin mm. luvista, sopimuksista, vastuuhenkilöistä, viranomaisraporteista, häiriöistä, ympäristöpalautteista, ohjeista, henkilöstön koulutuksesta, ym. Järjestelmään kuuluu ympäristöasioiden hallinnan jatkuva kehittäminen. Kullekin vuodelle laaditaan tärkeimmistä kehittämis- ja seurantakohteista ympäristöohjelma. Ensimmäinen sertifiointi on tehty 1.11.2004. Ympäristöjärjestelmään liittyvissä ympäristönsuojelutavoitteissa on otettu huomioon sekä ehdottomat päästörajat että tavoiterajat. Laitoksen toiminnasta huolehtivalla Fortum Power and Heat/Thermal Power Service:llä on käytössään sekä ISO 9001:2000 -standardin mukainen laatujärjestelmä että ISO 14001 ympäristöjärjestelmä.

12 Energiatehokkuus Kattiloita ajetaan energiatarpeen mukaan mahdollisimman taloudellisesti. Fortum Power and Heat Oy on liittynyt energiansäästösopimukseen. Käpykankaan lämpökeskuksen toiminnassa ei ole löydettävissä mitään merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia, eikä hakemuksessa ole esitetty energiantehokkuutta koskevia suunnitelmia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytöntarkkailu Käytöntarkkailun tavoitteena on laitoksen häiriötön toiminta. Käytöntarkkailusta vastaa käyttöhenkilökunta. Käytöntarkkailuun kuuluvat savukaasun lämpötilan, happipitoisuuden ja tummuuden jatkuva seuranta. Polttoaineiden kulutusta, koostumusta ja laatua seurataan ohjelman mukaan. Jätevesiä koskevaan käytöntarkkailuun kuuluvia toimenpiteitä ovat öljynerotuskaivojen öljynerottimien ja -ilmaisimien säännöllinen seuranta. Merkittävistä puhdistinlaitehäiriöistä ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaisille. Päästötarkkailu Laitoksessa ei ole tällä hetkellä jatkuvatoimista päästötarkkailua. Ilmapäästöjä on mitattu ulkopuolisen asiantuntijan toimesta viimeksi vuonna 2005. Poikkeavista päästöistä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaisille. Raportointi Toiminnanharjoittaja raportoi vuosittain Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskevat tiedot. Ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä ympäristönsuojeluviranomaisille. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 15.8.2007. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu 30.8. 1.10.2007 Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille (yhteensä 12 kpl) erillisellä kirjeellä. Lupahakemuksen kuuluttamisesta on tiedotettu sanomalehti Karjalaisessa 30.8.2007.

13 Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemuksen vireilletulon jälkeen lämpökeskuksella on suoritettu tarkastuskäynti 15.8.2007. Käynnin aikana tarkastettiin laitoksen tilat ja eräitä hakemustietoja. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Joensuun kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kontiolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot pyydettiin antamaan 5.10.2007 mennessä. Joensuun kaupunginhallitus on antanut 29.10.2007 (590 ) lausunnon, jonka mukaan kaupunginhallituksella ei ole erityistä huomautettavaa. Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon 19.9.2007 (126 ) mukaan: "Lämpökeskuksen vaikutusta ei ole havaittavissa erikseen kaupungin keskustassa olevien mittareiden (hiukkaset PM10, NO 2 ) tuloksissa. Typpidioksidin osalta mittauksissa ei ole todettu yhtään ohjearvon ylitystä (mittaukset alkoivat X 2003) ja hiukkasten osalta ylitykset (noin 10 kpl/vuosi) liittyvät keväiseen katujen hiekoitushiekan pölyämiseen. Märkälaskeuman seurantatulokset kaupungin varikolla Salpakadulla osoittavat, että viidentoista viimeisen vuoden aikana rikkilaskeuman määrä neliömetrille vuodessa on vähentynyt n. 500 mg:sta alle 250 mg:aan ja ph on vastaavasti kohonnut yhden ph-yksikön n. 5:stä 6:een. Kokonaistypen osalta suuntaus on ollut myös laskeva, mutta selvästi loivempi kuin rikillä runsaasta 250 mg:sta 200 mg:aan. Joensuun kaupungin ympäristövirastoon ei ole tehty valituksia Käpykankaan lämpökeskuksen toiminnasta." Kontiolahden kunnan ympäristönsuojelusihteeri on ilmoittanut syyskuussa, ettei Kontiolahden ympäristölautakunta anna hakemuksen johdosta lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia on tai esitetty mielipiteitä. Toiminnanharjoittajan vastine Yhtiö on 25.10.2007 ilmoittanut, ettei se anna vastinetta Joensuun kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon johdosta, ja 2.11.2007, ettei se anna vastinetta Joensuun kaupunginhallituksen lausunnon johdosta. LUVANHAKIJAN EHDOTUS LUPAEHDOIKSI Luvanhakija ilmoittaa, että laitos toimii varalaitoksena, se sijaitsee teollisuusalueella ja sen merkittävin ympäristövaikutus on päästöt ilmaan. Ilmapäästöistä merkittävin on häiriötilanteissa muodostuvat hiukkaspäästöt. Mikäli viranomainen päätyy antamaan lupamääräyksiä, luvanhakija ehdottaa hiukkaspäästöille rajaa 40 mg/mj. Tämä taso on luvanhakijan mukaan saavutettavissa käytössä olevilla öljykattiloilla.

14 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää Fortum Power and Heat Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Joensuun kaupungin Käpykankaalla sijaitsevaa lämpökeskusta, hakemuksen mukaisesti seuraavin määräyksin. Päästöt viemäriin 1. Lämpökeskuksen jätevedet on kerättävä, käsiteltävä ja johdettava viemäriin ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. 2. Viemäriin johdettava jätevesi ei saa sisältää sellaisia määriä tai pitoisuuksia öljyä, kiintoainetta tai muita aineita, jotka ovat haitallisia viemäriverkon rakenteille tai laitteille, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen jatkokäsittelylle. Päästöt ilmaan 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 60 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. Lämpökeskusta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman alhaiset. Kattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 35 mg/mj eli 120 mg/m 3 (n) kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen normaalissa käyttötilanteessa. 5. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Jätteet on käsiteltävä ja säilytettävä kiinteistöllä niin, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle. Käsittelyssä ja lajittelussa on otettava huomioon Joensuun kaupungin jätehuoltomääräykset. 7. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. 8. Ongelmajätteet kuten raskasöljytuhka, öljyjätteet, akut ja öljysuodattimet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa siten, että erilaatuiset ongelmajätteet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä yleiseen viemäriin on estettävä. Mahdollisten vahinkotilanteiden varalta tulee ongelmajätepisteiden läheisyydessä olla aina riittävä määrä imeyttämismateriaalia sekä alkusammutusvälineet. Muualle toimitettavat ongelmajätteet saa luovuttaa tai toimittaa paikkaan, jonka ympäristöluvassa on myönnetty lupa kyseisen jätteen keräämiseen, vastaanottoon ja käsittelyyn. Kiinteistöllä syntyvät ongelmajätteet tulee toimittaa muualle käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteen saa antaa kuljetettavaksi vain tätä tarkoitusta varten hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

15 Ongelmajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja (valtioneuvoston päätös nro 659/1996), joka on oltava mukana jätteen siirron aikana ja luovutettava siirron jälkeen vastaanottajalle. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 9. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. 10. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Melu 11. Käpykankaan lämpökeskuksen ja siihen liittyvien oheistoimintojen aiheuttama meluvaikutus ekvivalenttisena melutasona L Aeq saa olla lähiympäristön asuinkiinteistöjen piha-alueilla päiväaikaan klo 7-22 korkeintaan 55 db ja yöaikaan klo 22-7 korkeintaan 50 db. Häiriö- ja poikkeustilanteet 12. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan, veteen, viemäriin tai maaperään aiheuttavista häiriö-, vahinko- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava viipymättä Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Huomattavista poikkeustilanteista, kuten polttoaine- tai kemikaalivuodoista, on lisäksi ilmoitettava pelastusviranomaiselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. Poikkeustilanteiden torjuntatoimet on aloitettava viipymättä. Tarkkailu ja raportointi 13. Käyttötarkkailua on tehtävä hakemuksessa esitetyllä tavalla. 14. Toiminnanharjoittajan on mitattava savukaasun typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet sekä häkäpitoisuus viimeistään 5000 käyttötunnin välein. Mittaukset on suoritettava 50 ja 100 %:n käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot mittaustilanteesta sekä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Pohjois- Karjalan ympäristökeskukselle ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittauksissa on käytettävä pääsääntöisesti standardoituja tai muita luotettavia ja riittävästi dokumentoituja menetelmiä. Mittaajilla ja analyysilaboratorioilla tulee olla riittävä pätevyys.

16 15. Päästömittauksia koskeva mittaussuunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen tarkastettavaksi vähintään kuukausi etukäteen. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa mittaussuunnitelmaa koskevia tarkentavia ohjeita. 16. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuositarkkailua koskevat tiedot tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä seuraavista asioista: - tuotanto, polttoaineiden kulutus, koostumus ja käyntiaika kattiloittain sekä kuukausittain eriteltynä - polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin vuosipäästöt yksiköissä mg/mj ja mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen sekä päästöjen laskentaperusteet - laskennalliset nikkelin ja vanadiinin päästöt (kg/vuosi) - laitoksella syntyneiden jätteiden ja ongelmajätteiden määrä ja käsittely jätelajeittain. Jätteet on luokiteltava ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 jäteluettelon mukaisesti - jätteiden hyötykäyttöä ja vähentämistä koskevat toimenpiteet - kemikaalien kulutus - ympäristöpäästöihin vaikuttaneet häiriötilanteet, niiden syyt sekä vaikutukset päästöihin ja ympäristöön - savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriötilanteiden (pois lukien kattilan käynnistys- ja alasajot) kokonaiskestoaika (tuntia) - päästöihin vaikuttaneet prosessin huolto- ja korjaustoimenpiteet - prosessimuutokset Edellä luetellut tiedot tulee toimittaa kirjallisesti. Raportoinnissa tulee hyödyntää Tyvi-operaattorin kautta sähköisesti toimitettavia tietoja valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla niin, että osa raportoinnista tapahtuu sähköisesti. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Tosite ympäristövahinkovakuutuksen olemassaolosta on liitettävä vuosiraporttiin. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 17. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun valvontaviranomaisten kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Lämpökeskus sijaitsee Joensuun Käpykankaalla Kuurnankadun varressa. Laitoksen ympärillä on Käpykankaan liike- ja teollisuusalue. Lämpökeskus ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähiympäristössä ole pohjavesialuetta.

17 Käpykankaan lämpökeskuksen toiminnot täyttävät ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain mukaiset vaatimukset toimittaessa hakemuksen ja sitä koskevien lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Yleiset perustelut Valtioneuvoston asetuksen nro 1017/2002 4 :n mukaan kun polttolaitoksessa, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1.7.1987 tai sen jälkeen, rakennetaan tai on rakennettu kaksi laitosta tai useampia laitoksia siten, että ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta, pidetään tällaisten yksiköiden kokonaisuutta yhtenä polttolaitoksena. Asetuksen perustelumuistion mukaan polttolaitoskokonaisuutena ei pidetä kahta polttolaitosta, jos kummallakin on oma erillinen sisäpiippu yhteisen piipun sisällä. Käpykankaan lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1983. Ensimmäisen kerran se on luvitettu vuonna 1982, kun laitokselle myönnettiin ensimmäinen sijoituslupa (yksi 30 MW:n kattila). Nykyinen laitos, jossa on kaksi polttokattilaa, on luvitettu vuonna 1989, kun toinen kattila otettiin käyttöön. Toiminta alkoi siten ennen em. valtioneuvoston asetuksessa määritettyä ajankohtaa (1.7.1987). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus katsoo, kun laitoksen savukaasut johdetaan samaan savupiippuun, jossa kattiloiden savukaasuille on omat savuhormit, että Käpykankaan lämpökeskus ei muodosta VNa:n 1017/2002 mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Käpykankaan lämpökeskuksella on terveydenhuoltolain 26 :n mukainen sijoituspaikkalupa (päätös vuonna 1989). Pohjois-Karjalan lääninhallitus on antanut laitokselle ilmansuojeluilmoituksen johdosta päätöksen (1992) ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ympäristöluvan (jätelupa, 1997). Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lämpökeskuksen jätevedet johdetaan viemäriin öljynerotuskaivon kautta. Palamisen hyvyyttä seurataan jatkuvatoimisesti. Jätteitä syntyy vähäisiä määriä ja ne käsitellään asianmukaisesti. Käpykankaan lämpökeskuksen toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun otetaan huomioon laitoksen toiminta vara- ja huippulämpökeskuksena ja kun laitos noudattaa annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 Yleiseen viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla siten, että ne eivät aiheuta haittaa viemäriverkon rakenteille tai laitteille, puhdistamon toiminnalle tai laitteille tai puhdistamon työntekijöiden terveydelle, lietteen käsittelyprosesseille tai hyödyntämiselle tai purkuvesistölle ja muulle ympäristölle.

18 Lupamääräys 3 Käpykankaan lämpökeskuksen SO 2 -päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on selvitetty leviämismallilaskelmalla (vuonna 1989). Laskelmien perusteella piipun korkeudella 60 metriä laitoksen savukaasupäästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauspitoisuudet eivät aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lupamääräys 4 Lämpökeskuksen savukaasun hiukkaspäästöihin vaikuttavat mm. polttoöljyn laatu, poltto-olosuhteet ja puhdistinlaitteiden toiminta. Hiukkaset voivat aiheuttaa sekä viihtyisyyshaittaa että haittaa ihmisen terveydelle. Uusimpien tutkimusten perusteella terveyden kannalta merkittävimpiä ovat niin kutsutut pienhiukkaset. Hiukkaspäästöjen päästöraja-arvo on asetettu siten, että se edustaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta (BAT). Laitos pystyy alittamaan raja-arvon nykyisellä tekniikalla. Normaaliolosuhteissa myös kattilan 1 päästöt alittavat mittausten mukaan raja-arvon, vaikka sen savukaasuja ei puhdisteta mitenkään. Kattilan 2 päästöt jäävät selvästi alle raja-arvon, koska savukaasut puhdistetaan multisyklonijärjestelmällä. Lupamääräys 5 Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. Lupamääräykset 6-8 Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Joensuun kaupungin jätehuoltomääräyksiä mm. yhdyskuntajätteen lajittelussa. Jätelaki edellyttää, että jätteistä ei aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista. Jätelaki edellyttää myös, että maaperään ei saa päästää tai sijoittaa jätettä siten, että seurauksena on maaperän laadun huononeminen. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Lämpökeskuksen toiminnasta syntyvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiden asianmukainen käsittely tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on ongelmajätteen käsittelylupa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua jätteen tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa.

19 Laitoksella syntyvistä jätteistä merkittävimmät ovat nuohouspesuvesi ja tuhkajäte, jotka eivät kelpaa hyötykäyttöön. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Jätelain 51 :n 1 momentin mukaan tuotannon harjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan syntyvästä jätteestä, sen terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi saman pykälän 2 momentin mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. Kaatopaikalle saa toimittaa vain jätettä, jonka kaatopaikkakelpoisuus tunnetaan. Toiminnanharjoittaja vastaa uuden ominaisuuksiltaan tuntemattoman jätelajin kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja sen kustannuksista. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista sekä valtioneuvoston asetuksessa (202/2006) em. päätöksen muuttamisesta määritellään menettelyt ja perusteet jätteen hyväksymisestä kaatopaikalle. Lupamääräykset 9 ja 10 Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Myös kemikaalien säilytys- ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. Lupamääräys 11 Meluvaikutuksia koskevat rajoitukset perustuvat valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin ohjearvoihin. Melurajoja määrättäessä on otettu lisäksi huomioon sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain (nro 763/94) perusteella antamat sisätilojen melutason ohjearvot (sosiaali- ja terveysministeriön oppaita nro 1/2003). Lupamääräys 12 Häiriö- ja poikkeustilanteet voivat aiheuttaa merkittävää ympäristökuormituksen lisääntymistä ilma-, jäte-, jätevesi- tai melupäästöjen muodossa. Näistä tilanteista tiedottaminen edesauttaa viranomaisia arvioimaan mahdollisia ympäristövaikutuksia ja toimenpiteitä. Toisaalta tiedottaminen varmistaa sen, että toiminnanharjoittaja tai luvan hakija on selvillä syntyneistä päästöistä ja niiden vaikutuksista. Häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottamisen kynnys on asetettava vastaamaan kuormituksen suuruutta eli aivan lyhytaikaisia, ympäristölle vähän lisäkuormaa aiheuttavista tilanteista ei tarvitse välttämättä tiedottaa. Ilmoitettava poikkeustilanne saattaa syntyä ainoastaan hetkellisestä, mutta ympäristön kannalta merkittävästä lisäkuormasta (esim. öljyvahinko, vaarallisen kemikaalin joutuminen viemäriin, huomattavan suuri hiukkaspäästö tai poikkeuksellisen voimakas melupäästö) tai pitempiaikaisesta vaikutuksesta. Käyttökelpoinen tiedotusmenetelmä on esimerkiksi ympäristökeskuksen kirjaamon sähköposti (kirjaamo.pka@ymparisto.fi). Tiedotteessa olisi tarpeellista mainita ainakin häiriön syy ja kesto sekä arvio vaikutuksista. Vesihuoltolaitoksen viemäriin joutuvien poikkeuksellisten päästöjen osalta ilmoitus myös jätevedenpuhdistamolle on

20 tarpeellinen sen vuoksi, että poikkeavan viemäriin johdettavan päästön aiheuttamat haitat jätevedenpuhdistamon toiminnalle voidaan minimoida. Luvan hakijan ja viranomaisen välillä tapahtuvan tiedottamisen helpottamiseksi luvan hakijan kannattaa laatia ennakkosuunnitelma erilaisten vahinko- ja poikkeustilanteiden varalta. Häiriötilanteet, niiden syyt ja vaikutukset tulee kirjata muistiin myös raportointia ajatellen. Lupamääräykset 13-17 Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan lupapäätöksessä on annettava määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Kun lämpökeskuksen päästöjä ei mitata jatkuvasti, päästöjä on mitattava kertaluonteisesti. Päästömittaukset on syytä suorittaa viimeistään 5000 käyttötunnin kuluttua, mikä vastaa nykyisellä vuosittaisella käyttömäärällä noin neljää vuotta, jotta päästörajaarvon noudattamisesta voidaan varmistua. Savukaasujen päästömittaus vuonna 2005 osoitti, että typenoksidien päästöt ylittävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) tason. Kun laitoksen polttimia ollaan uusimassa, on tarpeellista selvittää ns. low-no x -polttimon asentamismahdollisuus uusittavan polttimon tilalle, jotta laitoksen typpipäästöjä voitaisiin vähentää. Vuosiraportti on osa ympäristönsuojelulain 46 :n tarkoittamaa tarkkailua, jonka avulla sekä toiminnan harjoittaja että viranomaiset saavat tietoa päästöistä ja ympäristökuormituksesta. Ennen kaikkea siitä käy selville, toimiiko laitos lupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Tarkkailuraportoinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää sähköistä tietojärjestelmää yhteydenpidon tehostamiseksi. Lupamääräys 14 varmistaa sen, että sekä toiminnanharjoittaja että valvontaviranomaiset ovat riittävästi selvillä päästörajoituksiin liittyvistä mittaustuloksista, rajoitusten noudattamisesta sekä mittausten ja mittaustulosten oikeellisuudesta. Lämpökeskuksen kattiloiden päästömittausten tulee perustua mittaussuunnitelmaan, joka on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle vähintään yhtä kuukautta ennen mittausajankohtaa. Mittaussuunnitelmassa käsiteltäviä asioita ovat mm. mitattavat prosessit, mittauspaikat, -menetelmät ja -laitteet, mitattavat suureet, mittausten aikaisten käyttöolosuhteiden seuranta, mittaustilanteet sekä raportointi. Näytteenottoajan pituus arvioidaan päästön vaihtelevuuden ja jaksottaisuuden perusteella. Tulosten raportoinnissa tulee tuoda esille myös mittausepävarmuuden suuruus. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä pätevyys ja mittauksissa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan standardisoituja menetelmiä. Ympäristönsuojelulaki edellyttää mittauksilta, testauksilta, selvityksiltä ja tutkimuksilta luotettavuutta ja sitä, että ne on tehty pätevästi ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Mittauksissa, näytteenotossa, analysoinnissa ja mittausjärjestelmien kalibrointiin liittyvissä vertailumittauksissa on käytettävä soveltuvia Euroopan standardointikomitean (CEN) standardeja, tai niiden puuttuessa ISO-standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita.