Helsinki No YS 1014

Transkriptio

1 PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y No YS 1014 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Tapiolan lämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL Fortum LAITOS / TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tapiolan lämpökeskus Ahertajantie Espoo Toimialatunnus: 4031 Y-tunnus: Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti sekä 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b) ja 5a) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3) ja 5a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen MAKSU A AT2258 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 2 (18) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 478/ , Dnro 1096Y Päätös Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta vuosille , Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1348/ Espoon Veden ilmoitus Fortum Power and Heat Oy:n Espoon lämpölaitosten teollisuusjätevesisopimuksen irtisanomisesta 361/752/2009, Tapiolan lämpölaitoksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Espoon kaupungin yleiskaavassa lämpökeskuksen alue on merkitty kaavamerkinnällä A eli asuntoalue. Asemakaavassa laitos sijaitsee KT-1 merkityllä alueella eli toimistorakennusten korttelialueella. LAITOKSEN YMPÄRISTÖ Ilmanlaatu Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2008 (YTV:n julkaisuja 15/2009) raportin mukaan pääkaupunkiseutu on ilmanlaadultaan puhtaimpia metropolialueita Euroopassa. Ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta erityisesti keväisin katupölyhiukkasten sekä ajoittain liikenteen hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat korkeita. Merkittävimmät epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Ilmapäästöjen pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla pitkällä aikavälillä epäpuhtaudesta riippuen laskeneet, pysyneet likimain ennallaan tai nousseet vain vähän. Alueen asukas- ja liikennemäärät sekä energiantuotanto ovat kasvaneet voimakkaasti. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja 2005 (Alueelliset ympäristöjulkaisut 385/2005) raportin mukaan Espoon kaupungin alueella sormipaisukarpeen kunto, levän peittävyys, IAP-indeksi ja jäkälälajiston määrä vastasivat koko tutkimusalueen keskiarvoja. Huomattavimmat muutokset jäkälälajistossa esiintyivät Espoon itäosissa, lähellä Helsingin rajaa. Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi kahdeksalla havaintoalalla Espoon itä- ja keskiosissa, muilla aloilla sormipaisukarve luokiteltiin lievästi vaurioituneeksi. Jäkälälajisto oli selvästi köyhtynyt kahdella havaintoalalla Tapiolassa ja Haukilahdessa. Nämä todetut muutokset ovat samansuuntaisia kuin pääkaupunkiseudulla yleisesti: voimakkaimmin kuormitetuilla alueilla jäkälien vauriot ovat vähentyneet, mutta toisaalta lievät vauriot ovat levittäytyneet laajemmalle.

3 3 (18) Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Laitosta ympäröi asutus noin m päässä. Laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat museo- ja kulttuurikeskus WeeGee-talo, teatteri ja terveysasema. Tapiolan päiväkoti sijaitsee 900 metrin päässä, Silkkiniityn päiväkoti 250 metrin ja Kalevalan päiväkoti sekä Maarinniityn päiväkoti 800 metrin etäisyydellä. Päiväkoti Satusoppi sijaitsee 500 m ja Jousenkaaren päiväkoti 700 m päässä lämpökeskuksesta. Kouluista Etelä-Tapiolan lukio sijaitsee lähimpänä, noin 180 m päässä laitoksesta. Jousenkaaren ja Aarnivalkean kouluilta on matkaa laitokselle yli 500 m. LAITOKSEN TOIMINTA JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleiskuvaus toiminnasta Tapiolan lämpökeskus toimii kaukolämmöntuotannon vara- ja huippukuormalaitoksena. Laitoksella on neljä polttoaineteholtaan 45 MW vesikattilaa. Laitoksessa on aiemmin ollut kaksi vesikattilaa sekä kaksi polttoaineteholtaan 28 MW:n höyrykattilaa ja kaksi vastapaineturbiinia, jotka on purettu pois ja korvattu kahdella uudella vesikattilalla vuonna Kattilakohtaiset käyntiajat ovat yleensä tuntia vuodessa. Lämpökeskuksen kaukolämmöntuotanto vaihtelee välillä GWh/a. Vuonna 2008 laitoksen kaukolämmöntuotanto oli noin 59 GWh. Lämpökeskuksessa käytetään polttoaineena raskasta polttoöljyä ja maakaasua. Kattila K1 käyttää ainoastaan raskasta polttoöljyä. Maakaasun osuus yhteenlasketusta polttoaineiden käytöstä on vaihdellut vuosittain välillä % ollen 1,6 8,8 milj. m 3 (n). Raskaan polttoöljyn käyttö on vaihdellut vuosuittain välillä t. Vuonna 2008 laitoksella käytettiin maakaasua noin 5,5 milj. m 3 ja raskasta polttoöljyä noin 866 t. Muutokset laitoksen prosesseissa Varastointi Laitoksella tapahtuva polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta 230 m 3 öljysäiliötä, joka on poistettu käytöstä. Säiliö on tyhjennetty, pesty ja sen putkitukset on purettu. Tapiolan raskaan polttoöljyn säiliössä ei ole ylitäytön estintä. Öljysäiliöissä on automaattinen öljypinnan mittausjärjestelmä, jonka antama tieto säiliön täyttöasteesta ja hälytykset ylä- ja alarajan saavuttamisesta näkyvät valvomossa. Valvomossa on jatkuva miehitys. Valvomo tilaa tai keskeyttää öljytoimitukset tarpeen mukaan. Säiliöauton kuljettaja ilmoittaa puhelimitse täytön alkamisesta. Ylärajahälytyksestä valvomo ilmoittaa kuljettajalle. Öljynpurkupaikalla on myös varoitusvalo. Valo syttyy, kun öljypinta säiliössä nousee hälytysrajalle. Säilöön mahtuu tällöin vielä rekkakuormallinen (40 t) öljyä. Jos valo jo öljykuorman saapuessa palaa, kuljettaja ilmoittaa asiasta valvomoon eikä pura kuormaa säiliöön. Öljysäiliön kyljessä on mekaaninen öljypinnan korkeuden ilmoittava osoitin, jota käytetään automaattisen pinnanmittaustiedon tarkistamiseen.

4 4 (18) Jätevedet Kattiloiden pesuvesiä muodostuu noin 10 t/a. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kattiloiden nuohousvedet on saostuksen jälkeen johdettu kaupungin viemäriverkostoon. Nuohousvesiä ei enää johdeta viemäriverkostoon, vaan ne kerätään nuohousvesisäiliöihin, joista vedet kuljetetaan asianmukaiseen käsittelyyn, kuten Suomenojan voimalaitokselle käsiteltäviksi. Suomenojan laitoksen ympäristöluvassa on huomioitu mahdollisuus muiden yhtiön lämpölaitosten kattiloiden nuohousvesien käsittely. Nuohousvesien johtaminen viemäriverkostoon ei ole enää mahdollista, sillä Espoon Vesi on irtisanonut laitoksen teollisuusjätevesisopimuksen Kaikki niin kutsutut öljyvaaralliset vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta sadevesiviemäriin. Tuhkan käsittely Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen hiukkaspitoisuutta vähennetään sykloneilla. Sykloneilla kerätyt hiukkaset kulkeutuvat pölyastiaan, josta ne imetään kg suursäkkeihin. Toiminnanharjoittajan mukaan pelkällä öljykäytöllä laitoksella erottuisi arviolta 3 t tuhkaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Kattiloiden K1 ja K2 savukaasuja ei puhdisteta. Kattiloiden K3 ja K4 savukaasujen hiukkaspäästöjä vähennetään syklonityyppisellä hiukkaserottimella. Savukaasujen poistokorkeus on 75 metriä maanpinnasta, jolloin haitta-aineiden pitoisuudet jäävät korkeimmillaankin pieniksi ilmanlaadun ohjearvoihin verrattuna: rikkidioksidilla 15 % ohjearvosta, hiukkasilla 1 % ohjearvosta ja typpidioksidilla 1 % ohjearvosta. Vuonna 2008 lämpökeskuksen ominaishiukkaspäästö oli noin 1 mg/mj vähäisen raskaan polttoöljyn käytön takia. Typenoksidipäästöt samaisena vuonna olivat typpidioksidina ilmoitettuna yhteensä 12 t eli 51 mg/mj. Rikkidioksidipäästöt olivat 16 t eli 67 mg/mj ja hiilidioksidipäästöt t eli 58 g/mj. Vuonna 2008 suoritettujen päästömittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Pitoisuudet on ilmoitettu redusoituna 3 % happipitoisuuteen. Laitoksen voimassaoleva hiukkaspäästöraja on 50 mg/m 3 (n).

5 5 (18) Kattila Tehotaso Maakaasu Raskas polttoöljy Typenoksidit NO 2 :na [mg/m 3 (n)] Hiukkaset [mg/m 3 (n)], Typenoksidit NO 2 :na [mg/m 3 (n)] (ka) K1 100 % (49) % (19) 680 K2 100 % (48) % (32) 713 K3 100 % (58) % (30) 588 K4 100 % (12) % (24) 567 Melu ja tärinä Tapiolan lämpökeskuksen kaikki merkittävimmät melua aiheuttavat prosessilaitteet on sijoitettu tuotantorakennuksen sisätiloihin. Käytön aikainen ääni on luonteeltaan tasaista huminaa. Luvan hakija on saanut laitoksen lähialueen asukkailta valituksia sisätiloihin kantautuvasta melusta. Meluhaitan selvittämiseksi kohteessa on suoritettu melumittauksia lämpökeskuksen läheisyydessä sekä asuinrakennuksen julkisivun edustalla (klo 21:00-22:30). Mittausten aikana laitoksella poltettiin maakaasua kattilassa K2. Mittaustulosten perusteella laitoksen aiheuttama melu jää alle yöaikaisen ohjearvon, 45 db (43 db). On kuitenkin mahdollista, että haittaa aiheuttavat pienitaajuiset äänet. Laitoksen piha-alueella on huomattu palamisen aiheuttaman melun kantautuvan ulos esteettä kattilahuoneen ulkoseinänrakenteiden kautta. Tärkeimpiä äänen etenemisreittejä ovat laitoksen seinässä olevat suuren ikkunat sekä mahdollisesti kattilan tuloilmakanava ja siihen liittyvä huuva. Savupiippu tai sitä syöttävät hormit vaikuttivat tarkastelun perusteella näihin verrattuina varsin hiljaisilta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteitä lämpökeskuksessa muodostuu vuosittain keskimäärin 4 t sekajätettä, 10 t kattiloiden pesuvesiä ja vähäisiä määriä muita ongelmajätteitä. Jätteet toimitetaan jätelajeittain asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Sekajäte toimitetaan YTV:n Ämmässuon kaatopaikalle ja ongelmajätteet noutaa Lassila & Tikanoja. Muita jätejakeita muodostuu lähinnä laitoksen kunnostus- ja uudistustöiden yhteydessä. HAKIJAN ARVIO TOIMINNAN MUUTOKSISTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Fortum Power and Heat Oy:n Tapiolan lämpökeskuksen toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen, ja toimintaa aiotaan jatkaa samanlaisena myös lähitulevaisuudessa. Laitoksen käyttötunnit tulevat vähenemään Suomenojan laitoksen muutostöiden valmistuttua vuoden 2009 loppuun mennessä.

6 6 (18) Toiminnanharjoittaja on lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa tarkentanut muun muassa laitoksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön, laitoksen ympäristöasioiden hallintaan sekä energiatehokkuuteen liittyviä tietoja. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Fortum Power and Heat on tehnyt arvion parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Tapiolan lämpökeskuksella. Lämpökeskus täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan tason, jota ylläpidetään säännöllisellä ennakkohuollolla. Uusiin kattiloihin K3 ja K4 on asennettu Low-NOx - polttimet ja kattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöjä vähennetään syklonityyppisellä hiukkaserottimella. Laitoksen hyötysuhde on noin 91 % (89,4 91,7 %). Nämä hyötysuhdearvot ovat samalla tasolla kuin julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa pienille polttolaitoksille esitetty tyypillinen hyötysuhdearvo %. Öljykäytössä polttoaineteholtaan 5 50 MW:n kattiloissa parhaana käyttökelpoisen tekniikan mukaisina päästötasoina pidetään mg/m 3 (n). Vuonna 2008 tehdyn päästömittauksen tuloksien mukaan Tapiolan lämpökeskuksen päästöt vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasoa. Koska kattiloissa käytetään myös maakaasua, ovat hiukkaspäästöt vuosikeskiarvoina pelkän öljykäytön ominaispäästöjä alhaisemmat. Typenoksidipäästöissä öljykäytössä parhaana käyttökelpoisen tekniikan mukaisina päästötasoina käytetään mg/m 3 (n). Tapiolan lämpökeskuksella mitatut typenoksidipäästöt ovat vaihdelleet mg/m 3 (n). Mittaustulosten perusteella laitoksen typenoksidipäästöt ovat useissa mittauksissa olleet parhaan käyttökelpoisen tekniikan raja-arvoa korkeammat. Myös typenoksidipäästöihin vaikuttaa maakaasun käyttö polttoaineena. Maakaasukäytön typenoksidipäästöt ( mg/m 3 (n)) vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästötasoa ( mg/m 3 (n)). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Energiatehokkuus Fortum on ottanut lämpökeskuksien käyttöön ISO standardin mukaisen ympäristöasioiden hallintajärjestelmän vuonna Vuosikeskiarvoina kattiloiden hyötysuhteet ovat vaihdelleet välillä %. Nämä hyötysuhdearvot vastaavat hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoa. Tämän lämpökeskuksen kaltaisten huippu- ja varalämpökeskusten käyttö on tyypillisesti katkonaista, joten keskimääräisten hyötysuhteiden parantaminen on haasteellista. Yhtiö on liittynyt sopimuksella elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen joulukuussa 2007.

7 7 (18) Vaikutus ilmaan Savukaasupäästöjen leviämismallilaskelmien perusteella voidaan arvioida lämpökeskuksen savukaasujen hiukkaspäästöjen aiheuttavan hengitysilman hiukkaspitoisuuden vuorokausiohjearvoon 70 µg/m 3 verrannollisena korkeimmillaan alle 1 % pitoisuuden toimiessa raskaalla polttoöljyllä vuonna 2001 annetun ympäristöluparajan 50 mg/m 3 (n) päästötasolla. Lisäksi Espoon Sähkö Oyj:n teettämät leviämisselvitykset (Ilmatieteenlaitos , ) osoittavat laitoksen typenoksidi- ja rikkidioksidipitoisuuksien alittavan terveysvaikutusperusteisesti asetetut ohjearvot ilmanlaadulle. TARKKAILU JA POIKKEUSTILANTEET Päästötarkkailu Toiminnanharjoittaja on tarkentanut laitoksen päästö- ja vaikutusten tarkkailua sekä laitoksen riskien arviointia. Muilta osin laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailussa sekä poikkeustilanteisiin varautumisessa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Kattiloiden savukaasujen lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisella lämpötila-anturilla. Savukaasujen happipitoisuutta seurataan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Savukaasujen tummuutta seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Savukaasujen tummuuden ylittäessä 30 sekunnin ajan sille asetetun hälytysarvon, kattila pysähtyy ja häiriön syy selvitetään. Laitoksen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä tullaan tarkkailemaan kertamittauksilla kolmen vuoden välein. Päästöt lasketaan mittausten pohjalta määritettyjen ominaispäästöjen perusteella. Rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt lasketaan ominaispäästöjen ja käytetyn polttoainemäärän perusteella. Yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien määrää ja laatua tarkkaillaan Espoon Veden kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Riskiarviointi Fortum Power and Heat Oy:n Espoon ympäristölupavelvollisten energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan osana pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) toteuttamaa pääkaupunkiseudun energialaitosten yhteistarkkailua. Yhteistarkkailu on yhdennetty pääkaupunkiseudun yleiseen ilmanlaadun ja luontovaikutusten seurantaan. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen (No YS 1348/ ) Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelmasta. Tapiolan lämpökeskus on liitetty osaksi tätä yhteistarkkailua. Lämpökeskukselle on tehty vaaranarviointi vuonna Vaaran arviointiselvityksen avulla osoitetaan ryhdytyn sekä teknisiin että muihin järjestelyihin onnettomuuksien estämiseksi ja seurausten rajoittamiseksi.

8 8 (18) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty pidetyn tarkastuksen yhteydessä sekä saapuneella sähköpostiviestillä koskien Tapiolan lämpölaitoksen raskasöljysäiliön ylitäyttöä. Täydennykset on otettu huomioon tämän päätöksen kertoelmaosassa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu Tarkastusmuistio No YS 846/ on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon ympäristölautakunnalta ja Espoon kaupunginhallitukselta. Espoon ympäristölautakunta katsoo päivätyssä lausunnossaan, että voimassaolevan ympäristöluvan lupaehdot ovat asialliset jätevesi- ja hulevesipäästöjen, jätehuollon ja ongelmajätehuollon, häiriötilanteiden sekä raportointi- ja tarkkailumääräysten osalta. Ympäristölautakunta katsoo, että on muutamia seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon lupamääräyksiä tarkistettaessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupaehtoa 2. muutettavaksi siten, että hiukkaspäästöraja 50 mg/m 3 (n) nostettaisiin rajaan 80 mg/m 3 (n). Perusteluna muutosesitykseen on, että toiminnanharjoittajalla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa tarjolla olevien raskaiden polttoöljyjen tuhkapitoisuuksiin, jolloin päästöraja voi ylittyä. Lisäksi toiminnanharjoittaja muistuttaa käyttävänsä aina maakaasua, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Vuonna 2008 maakaasulla tuotetun energian osuus oli noin 85 % laitoksen tuotannosta. Lautakunta ei pidä lupamääräyksen muutosta hyväksyttävänä. Mittaustulokset osoittavat, että nykyinen raja-arvo on jo rajaa hipoen saavutettu. Fortum Power and Heat Oy:llä on mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mistä raskas polttoöljy ostetaan ja valita toimittaja, jonka öljyn tuhkapitoisuus on pieni. Raskaan polttoöljyn tuhka sisältää mm. raskasmetalleja, kuten sinkkiä, nikkeliä, kromia ja vanadiinia rikkihapon, kloorin ja natriumin lisäksi. Öljylaadusta riippuen tuhkapitoisuus voi olla esimerkiksi 0,08 p-% (TBHifuel Eco 180) tai 0,03 p-% (POR Mastera 380).

9 9 (18) Tapiolan lämpökeskukselta tulee vaatia parasta BAT:in mukaista päästötasoa, koska laitos sijaitsee keskellä asutusta, terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja sen piipun päästökorkeus 75 m ei ole paljon ylempänä lähistöllä sijaitsevien kerrostalojen kattotasoa. Tapiolan alueen kehittämistavoitteena on lisätä asuntotontteja lämpökeskuksen läheisyyteen, joten tulevaisuudessa asukkaita on tulossa lisää. Päästömittauksissa raskasöljykäytössä on saatu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset tulokset päästöjen typenoksidipitoisuuksille lukuun ottamatta kattilaa K1. BAT-tasona pidetään arvoja mg/m 3 (n). Maakaasukäytössä on päästy selvästi BAT-tason mg/m 3 (n) alapuolelle. Vesikattilaa K1 käytetään hyvin vähän, vuonna 2008 sitä käytettiin 23 tuntia, joten sen aiheuttamat typenoksidipäästöt eivät ole ympäristön kannalta merkittävät. Tapiolan lämpökeskuksen aiheuttamasta meluhaitasta on valitettu 60 m etäisyydellä olevasta rakennuksesta. Vuonna 2005 melua mitattiin illalla kyseisen rakennuksen edustalla. Julkisivun kohdalla ekvivalenttimelutaso oli 46 db, mikä merkitsee, että kattilan käynnistä aiheutui 43 db melutaso. Laitoksen aiheuttama ekvivalenttimelutaso ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ympäristöluvan mukaan olla suurempi kuin 55 db päivällä klo 7-22 ja 50 db yöllä klo Ympäristölautakunnan mielestä laitoksen aiheuttamaa melua tulisi mitata myös muiden kattiloiden ollessa käynnissä. Vain siten saadaan varmuus siitä, että meluraja-arvo ei ylity. Mikäli melutaso ylittyy, pitää toiminnanharjoittajan yksin tai yhteistyössä alueen muiden melua aiheuttavien toimijoiden kanssa ryhtyä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi. Ahertajantie 2:ssa sijaitsevat Elisan maanalaiset laitetilat ja varavoimalaitos, jonka käyttö aiheuttaa melua. Melumittausraportissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla esim. laitoksen suurten ikkunoiden läpi kuuluvaa melua voidaan pienentää. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia koskevat lupamääräykset ovat vanhassa luvassa riittävät. Lupaviranomaisen on tarkistettava, ovatko ulkona oleva m 3 :n ja laitoksen sisällä oleva 230 m 3 :n säiliö hyväkuntoiset ja niiden suoja-altaat riittävän suuret ja tiiviit. Kuten tähänkin asti, on mitattava kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö raskasöljykäytössä ja typenoksidipitoisuus ja -päästö raskasöljy- ja maakaasukäytössä kattilakohtaisesti kolmen vuoden välein. Mittausraportit on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

10 10 (18) Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä No YS 723 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetusta lausunnosta. Fortum Power and Heat esittää päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Espoon ympäristölautakunta katsoo, että voimassaolevan ympäristöluvan lupaehdot ovat asialliset jätevesi- ja hulevesipäästöjen, jätehuollon ja ongelmajätehuollon, häiriötilanteiden sekä raportointi- ja tarkkailumääräysten osalta. Luvan hakija on lautakunnan kanssa pääasiassa samaa mieltä. Luvan hakija on ympäristöluvan tarkistushakemuksessa esittänyt ne vähäiset muutosesitykset, joihin hakija on kuitenkin katsonut olevan aihetta. Lautakunta ei pidä luvan hakijan esittämää hiukkaspäästörajan muuttamista arvosta 50 mg/m 3 (n) arvoon 80 mg/m 3 (n) hyväksyttävänä ja perustelee kantaansa sillä, että toiminnanharjoittajalla on mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mistä raskas polttoöljy ostetaan ja valita toimittaja, jonka öljyn tuhkapitoisuus on pieni. Luvan hakija toteaa, että hakijalla on kyllä täysi vapaus valita öljytoimittaja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että hakija voisi vaikuttaa öljyn tuhkapitoisuuteen. Öljyntoimittajat ilmoittavat öljyilleen yleensä tuhkapitoisuuden tyypillisen arvon, joka ei sido öljyntoimittajaa. Mahdolliset laaturajat ovat taas niin väljiä, ettei niillä ole käytännössä merkitystä päästörajojen saavuttamisen kannalta. Lautakunta perustelee parhaimman BAT-tason vaatimustaan hiukkaspäästörajaksi sillä, että laitos sijaitsee keskellä asutusta, terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja sillä, ettei laitoksen piipun päästökorkeus ole paljon ylempänä kuin lähistöllä sijaisevien kerrostalojen kattotaso. Hakija toteaa, että lämpökeskuksen aiheuttamat hiukkaspitoisuudet hengitysilmassa on selvitetty Ilmatieteen laitoksen savukaasujen leviämismallilaskelmin (v ja v. 2000). Pitoisuudet on laskettu sekä maanpintatasolle että läheisen kerrostaloalueen yhdeksänkerroksisten asuintojen kattotasolle. Korkeimmillaan pitoisuus on 0,7 % ohjearvosta (vuorokausiohjearvo 70 µg/m 3 ). Korkeimman pitoisuuden arvioidaan muodostuvan noin 1,5 km etäisyydelle lämpökeskuksesta. Laskelma on tehty olettaen polttoaineen olevan kokonaan raskasta polttoöljyä. Päästötasona on noin 50 mg/m 3 (n). Maakaasun käyttö raskaan polttoöljyn korvaajana ei ole laskelmassa mukana. Hakijan käsityksen mukaan päästörajalle 50 mg/m 3 (n), joka on parhaimman käyttökelpoisen tekniikan tason mg/m 3 (n) alaraja, ei näin ollen ole ympäristöllistä perustetta. Päästörajan muutoksen harkinnassa on hyvä ottaa myös huomioon se, että Tapiolan lämpökeskuksen käytön tarve vähenee Suomenojan uuden voimalaitosyksikön valmistuttua, vaikka päästörajan muutosesitys ei luvan hakijan mielestä edellytäkään tätä perustetta. Lautakunnan mielestä Tapiolan lämpökeskuksen kattiloiden päästömittaukset osoittavat, että typenoksidipäästöissä BAT-taso on saavutettu kattilaa K1 lukuun ottamatta. Luvan hakijan mukaan jokainen kattila on tavalla tai toisella yksilö. Laitoksen päästötilanne voi aina myös muuttua, koska polttoöljyn typpipitoisuus vaihtelee. Luvan hakija toteaa lisäksi, että savukaasujen leviämisselvityksen perusteella lämpökeskuksen aiheuttamat hengitysilman typpidioksidipitoisuudet ympäristössään ovat

11 11 (18) pienet (maksimissaan luokkaa 1 % ilmanlaadun ohjearvosta) eivätkä hakijan mielestä ole peruste erityisen päästörajan asettamiseen. Lautakunnan mielestä laitoksen aiheuttamaa melutasoa tulisi mitata myös muiden kattiloiden ollessa käynnissä meluraja-arvon noudattamisen varmistamiseksi. Luvan hakijan mukaan kaikkien Tapiolan kattiloiden yhtäaikaisen käytön tarve on jatkossa erittäin vähäinen Suomenojan uuden voimalaitosyksikön valmistuttua. Hakija toteaa, että jos kaikki lämpökeskuksen neljä kattilaa olisivat melutasoltaan samanlaisia, olisi lämpökeskuksen ja ympäristön yhdessä aiheuttama yöaikainen melutaso lämpökeskuksen julkisivun vieressä laskennallisesti arvioituna 50 db(a). Hakija ei näin ollen pidä uusia melumittauksia tarpeellisena, ellei ole kyseessä selvästi lämpökeskuksen aiheuttamasta häiriötilanteesta. Lautakunnan mielestä polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista annetut lupamääräykset ovat riittävät. Luvan hakija on asiassa samaa mieltä lautakunnan kanssa. Luvan hakija toteaa, että hakemuksessa mainittu 230 m 3 :n öljysäiliö on nyttemmin poistettu kokonaan käytöstä. Päästömittausten osalta hakija on lautakunnan kanssa samaa mieltä, joskin uuden voimalaitosyksikön valmistuttua Suomenojalle vähenee lämpökeskuksen käyttö oleellisesti. Tämän vuoksi mittausvälin harventaminen on perusteltua näin erityisesti maakaasukäytössä, jonka päästöt ovat pienet. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus tarkistaa Fortum Power and Heat Oy:n Tapiolan 180 MW:n lämpökeskuksen toiminnalle myöntämäänsä ympäristölupapäätöstä, Dnro 0196Y , korvaamalla lupamääräykset 1., 2., 14., ja 16. sekä lisäämällä lupamääräykset 6.1., ja Muut lupamääräykset jäävät edelleen voimaan, koska toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia varsinaisen ympäristöluvan hakemisen jälkeen ja koska toimintaa aiotaan jatkaa vastaavana myös lähitulevaisuudessa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Melu ja tärinä (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 1. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 db eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 db.

12 12 (18) Päästöt ilmaan 2. Laitoksessa tulee käyttää polttoaineena aina maakaasua, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Kattiloiden K1-K4 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskaspolttoöljykäytössä olla enintään 70 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3%:n happipitoisuuteen. Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan mittaustilanteessa saavutetuksi, jos kolmen peräkkäisen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa edellä esitetyn päästörajan. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset (YSL 43 ) 6.1. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) Lisäksi merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava lisäksi vesihuoltolaitokselle. Tarkkailumääräykset (YSL 5, 43, 46, NaapL 17 ) 14. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarkkailtava osana Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailua Päästöjä ilmaan on tarkkailtava myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (Dnro 0196Y ) ja tässä päätöksessä esitetyn mukaisesti seuraavasti täydennettynä. Kattiloiden K1-K4 savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö raskaspolttoöljykäytössä sekä typenoksidipäästö raskaspolttoöljy- ja maakaasukäytössä on mitattava kattilakohtaisesti seuraavan kerran lämmityskaudella ja tämän jälkeen kattilakohtaisesti joka kolmas vuosi. Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittauksen on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen.

13 13 (18) Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO; SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskukaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Laitoksen aiheuttama ekvivalenttimelutaso on mitattava kertaluonteisesti lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla lämmityskaudella vähintään kahden kattilan ollessa toiminnassa. Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta. Mittaussuunnitelma on toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle vähintään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittaustulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus voi antaa tehtyjen melumittausten perusteella lisämääräyksiä tarvittavista melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. Raportointimääräykset (YSL 46, JL 51, 52 ) 16. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: - kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) - kattiloiden kaukolämmöntuotanto (GWh/kk) - kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä - polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj - kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (Hg, Cd, Pb, As, Cr, V, Ni) päästöt (kg/a) - yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta

14 14 (18) - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät (t/a) - jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät, toimituspaikat) (t(a) - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä polttoaineiden ja kemikaalien käsittelyyn, varastointiin ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden tarkastuksia ja korjaustoimenpiteitä sekä tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan myönnetyssä ympäristöluvassa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. (Määräys 1.) Leviämismallilaskelmien perusteella laitoksen hiukkaspäästöjen vaikutus ilmanlaatuun on hyvin pieni. Raskaan polttoöljyn poltossa muodostuvat pienhiukkaset voivat kuitenkin olla ihmisten terveydelle haitallisia. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti ja lämpökeskuksen lähiympäristön rakennuskannassa tapahtuvat muutokset sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Laitoksen hiukkaspäästöihin vaikuttaa maakaasun käyttäminen aina kun sitä on kohtuudella saatavissa. Laitoksen hiukkaspäästölle asetettu päästöraja on BAT-tason mukainen. Typen oksideille ei ole katsottu tarpeelliseksi

15 15 (18) asettaa päästörajaa. Laitoksen typenoksidipitoisuuksia seurataan säännöllisesti savukaasumittausten avulla. (Määräys 2.) Määräys polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu on tarpeen vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnossa havaitaan puutteita, on asiaan puututtava viipymättä. (Määräys 6.1.) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.1.) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1348/ hyväksynyt Fortum Power and Heat Oy:n esittämän Espoon energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailusuunnitelman noudatettavaksi vuosina Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Tapiolan lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilman laadun yhteistarkkailua. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on mm. annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoaineteho, sijainti, toiminta huippukuorma- ja varalaitoksena sekä laitoksen vähäinen käyttömäärä Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva savukaasujen hiukkasja typenoksidipäästöjen mittausväli on kolme vuotta. (Määräys 15.1.) Tapiolan lämpökeskuksen läheisyydessä on häiriintyviä kohteita. Lähimmän asuinrakennuksen etäisyys laitoksesta on noin 50 metriä. Laitoksen aiheuttamaa melutasoa on mitattu vuonna 2005 yhden kattilan ollessa toiminnassa. Mittaustulosten perusteella laitoksen aiheuttama melutaso jää alle yöaikaisen ohjearvon, 45 db. Vuoden 2005 mittausraportissa katsottiin lämpökattilan palamisprosessin aiheuttaman pienitaajuisen ja ajallisesti vaihtelevan jytinän kantautuvan esteettä ulos ja mahdollisesti kantautuvan lähialueen asuinrakennusten sisäpuolelle aiheuttaen häiriötä. Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että uusien melumittausten suorittaminen on tarpeen useamman kattilan ollessa toiminnassa. Mittauksella varmistetaan, että laitoksen aiheuttama melu ei ylitä annettuja raja-arvoja. Pienitaajuisen melun kantautumiseen on mittauksen aikana syytä kiinnittää huomiota mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelemiseksi. (Määräys 15.2.)

16 16 (18) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräys 16.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toimintaa jatketaan tämän jälkeen. Hakemuksessa on muun ohella esitettävä ainakin: - yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista ympäristölupakaudelta, - yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä ympäristölupakaudella, - selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa, - sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 )

17 17 (18) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 54, 55, 56, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fortum Power and Heat Oy PL Fortum Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Espoon kaupunginhallitus Espoon ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 2 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

18 18 (18) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 3. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Päivi Karttunen Asiaa Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoitaa ylitarkastaja Päivi Karttunen puh Liitteet 1. Ympäristölupapäätös No YS 478/ , Dnro 0196Y (sähköisesti) 2. Päätöksestä ilmoituksen saajat 3. Valitusosoitus