Suomalaisten elämänlaatu ja sen tukeminen Pohjois-Suomen Hyvinvointi- ja terveyspäivät, 23.09.2014 Oulu Minna-Liisa Luoma, PsT, Tutkimuspäällikkö, THL minna-liisa.luoma@thl.fi 24.9.2014 1
Elämänlaatu Tutkimustuloksia Elämänlaadun tukeminen 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2
Elämänlaatu 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 3
WHO: Elämänlaadun neljä ulottuvuutta Fyysinen Fyysinen toimintakyky Psyykkinen Psyykkinen hyvinvointi Elämänlaatu Sosiaalinen Sosiaaliset verkostot & osallistuminen Ympäristö Ympäristön soveltuvuus ja tuki, ml. palvelut
Miten elämänlaatua tutkitaan? www.toimia.fi 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 5
Elämänlaatu ikäryhmittäin 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 6
Osajoukko 1. Keski-ikäiset, 25-59 v. Osajoukko 2. Kolmas ikä 60-79 v. Osajoukko 3. Nuoret 18-24 v. ja iäkkäät 80+ v. Fyysinen ka (sd.) Elämänlaatu eri ryhmissä Psyykkinen ka (sd.) Sosiaalinen ka (sd.) Ympäristö ka (sd.) 83 (12,9) 77 (12,0) 82 (14,7) 78 (11,5) 71 (18,8) 72 (14,5) 76 (16,7) 77 (13,6) 73 (19,4) 70 (15,9) 77 (18,5) 74 (14,2) Koko väestö 77 (17,4) 74 (14,3) 79 (16,6) 77 (13,0) 24.9.2014 7
Elämänlaadun yleisarvosanalle tärkeät osatekijät eri ikäryhmissä. 60 69 n=645 Riittävästi tarmoa arkipäivää varten *** (0,213+) 70 79 n=399 80+ n=372 Nauttii elämästä *** (0,200+) Tyytyväinen terveyteensä *** (0,272+) Nauttii elämästä *** (0,193+) Tyytyväinen terveyteensä *** (0,166+) Riittävästi tarmoa arkipäivää varten *** (0,210+) On negatiivisia tuntemuksia *** (0,137-) Hyvä keskittymiskyky *** (0,120+) Hyvä liikuntakyky *** (0,154+) On negatiivisia tuntemuksia *** (0,153-) Tyytyväinen ystäviltä saatuun tukeen ** (0,155+) Nauttii elämästä ** (0,135+) Terveellinen ympäristö * (0,087+) Tyytyväinen itseensä ** (0,111+) Tyytyväinen unensa laatuun ** (0,177+) Tyytyväinen joukkoliikenteeseen * (0,079+) Tyytyväinen sukupuolielämäänsä * (0,064-) Tarvitsee lääkitystä * (0,106-) Riittävästi rahaa * (0,098+) Lineaarinen 24.9.2014 regressioanalyysi Esityksen nimi / Tekijä 8
Tärkeimpiä elämänlaadun osatekijöitä eri ikäryhmillä kaikilla elämästä nauttiminen lisää koettua elämänlaatua 60 69 riittävä tarmo arjesta selviytymiseen ei koe kielteisiä tuntemuksia hyvä keskittymiskyky 70 79 terveys liikuntakyky ei koe kielteisiä tuntemuksia tyytyväisyys itseen 80+ terveys riittävä tarmo arjesta selviytymiseen tyytyväisyys unen laatuun tyytyväisyys ystäviltä saatuun tukeen 24.9.2014 9
Yhteenvetoa Suomalaisten koettu elämänlaatu korkea 80. ikävuoteen saakka, minkä jälkeen fyysiset vaivat ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen alkavat tasaisesti vähentää sitä. Elämänlaadulle merkitykselliset asiat vaihtelevat ikääntyneiden eri ryhmien välillä, mutta myönteinen elämänasenne (elämästä nauttiminen) kaikille tärkeää 70-79 vuotiaissa suuri itsehoitopotentiaali! Iäkkäimmillä perheeltä ja ystäviltä saatu tuki keskeinen elämänlaatua kohentava tekijä, samoin hyvä terveys ja riittävä ja luotettava avun saanti Ikääntyneiden riskiryhmiä: yli 80-vuotiaat leskinaiset sekä 60 79-vuotiaat, joilla heikot fyysiset ja psyykkiset voimavarat. 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 10
Elämänlaatu sairaanhoitopiireittäin 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 11
Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 10 0 Miehet Naiset LÄHDE: Terveys 2011, http://www.julkari.fi/handle/10024/90832, liitetaulukko 16.2.1) 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 12
Psyykkinen kuormittuneisuus 25 20 15 10 5 HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 0 Miehet Naiset LÄHDE: Terveys 2011, http://www.julkari.fi/handle/10024/90832, liitetaulukko 16.2.1) 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 13
Kokee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti 10 9 8 7 6 5 4 3 2 HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 1 0 Miehet Naiset 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 14
Toisiin ihmisiin luottavien osuus % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 HYKS TYKS TAYS KYS OYS yht. 5 0 Miehet Naiset 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 15
Elämänlaatu alueittain ATH- kyselyn mukaan 24.9.2014 Luoma Minna-lliisa 16
24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 17
Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus Pohjois-Pohjanmaa & Lappi Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 18
Elämänlaatunsa hyväksi kokevien osuus Oulussa 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 19
Tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 20
Itsensä suurimman osan aikaa onnelliseksi kokeneiden osuus % Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2014. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath 21
Yhteenvetoa tutkimustuloksista Suomalaisten koettu elämänlaatu korkea 80. ikävuoteen saakka, minkä jälkeen fyysiset vaivat ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen alkavat tasaisesti vähentää sitä. Elämänlaadulle merkitykselliset asiat vaihtelevat ikääntyneiden eri ryhmien välillä, mutta myönteinen elämänasenne (elämästä nauttiminen) kaikille tärkeää Riskiryhmät : 1. yli 80-vuotiaat leskinaiset, 2. 60 79-vuotiaat, joilla heikot fyysiset ja psyykkiset voimavarat. 3. Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat nuoret Elämänlaadussa on alueellisia eroja 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 22
Elämänlaadun tukeminen 24.9.2014 Luoma Minna-lliisa 23
Nuorten elämänlaadun tukeminen Nuorimmalle ryhmälle eli 18 24-vuotiaille elämän merkityksellisyys on tärkeintä, samoin elämästä nauttiminen ja kielteisten tuntemusten puute. nuorille on tärkeää mielekäs elämä ja se, että voi luottaa elämään ja uskoa tulevaisuuteen. nuoret valikoituivat heikon elämänlaadun riskiryhmään puutteellisen koulutuksen työttömyyden vuoksi, joten nämä tekijät ovat nuorten suomalaisten elämänlaadun merkittäviä uhkia Mielekkään tekemisen merkitys nuorelle! Koulutus, palkkatuettu työ, oppisopimus, työpajatoiminta 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 24
Keski-ikäisten elämänlaadun tukeminen Nuoremmille keski-ikäisille (25 44 v.) ovat kyky nauttia elämästä, tyytyväisyys omaan terveyteen, rahojen riittävyys suhteessa tarpeisiin, kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä elämän kokeminen merkitykselliseksi. Myöhäisessä keski-iässä (45 59 v.) riittävä tieto elämän kannalta tärkeistä asioista sekä hyvä liikuntakyky. Työn merkitys suomalaisten työikäisten elämänlaadulle on aivan keskeinen. Tulokset vahvistavat työmarkkina-aseman, toimeentulon ja perherakenteen suuren merkityksen työikäisten elämänlaadulle. Parhaiten elämänlaatua suojaavat hyvä terveys ja työkyky, työpaikka, riittävä, toimeentulo ja perheellisyys. Työttömien nopeaa työllistymistä edistäviä aktiivisia työvoimapoliittisia sekä sosiaali- ja terveys ja koulutuspoliittisia toimet ovat tärkeitä syrjäytymistä estäviä toimenpiteitä 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 25
Kolmasikäisten elämänlaadun tukeminen 60 69-vuotiaille tärkeää on riittävä tarmo arjesta selviytymiseen, hyvä liikuntakyky ja keskittymiskyky Taustalla huoli työkyvystä sekä fyysisen toimintakyvyn ja kognition säilymisestä iän karttuessa. Varhainen toimintakyvyn ongelmiin puuttuminen sekä panostaminen niin fyysiseen kuin kognitiotakin ylläpitävään kuntoutukseen, liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä työkyvyn edistäminen on kustannusvaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämistapoja Tähän ryhmään asetetaan suuria toiveita pidentyvistä työurista. Mikäli tämä joukko halutaan pitää työelämässä pidempään, keinoksi ei riittäne pelkästään eläkeiän nosto vaan tarvitaan myös joustavia työ- ja eläkejärjestelyjä. 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 26
70:nnen ikävuoden jälkeen terveys nousee etusijalle, liikuntakyvyn merkitys korostuu ja kyky olla tyytyväinen omaan itseen. Taustalla saattaa olla terveysongelmien yleistyminen tässä iässä, kasvava kiinnostus tai huoli oman toimintakyvyn kehityksestä, sekä onnistunutta sopeutumista omaan vanhenemiseen kuvaava kyky hyväksyä itsensä kaikkine ikääntymisen mukanaan tuomine muutoksineen. Tähän ryhmään olisi hyvä kohdistaa toimintakykyä ja sosiaalista identiteettiä laajasti tukevia ehkäiseviä toimia. Tärkeää on myös terveyspalvelujen hyvä saatavuus. 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 27
Neljäsikäisten elämänlaadun tukeminen 80 ikävuoden jälkeen terveys ja riittävä tarmo ja tieto arkipäivää varten, unen laatu ja ystäviltä saatu tuki ovat tärkeitä. Tämän ryhmän elämänlaatua parantavat hyvä toimintakyky, yksinäisyyden tunteen puuttuminen, mielihyvän säilyminen itselle tärkeissä asioissa, kotipalvelun saaminen ja tyytyväisyys siihen, luottamus avun saantiin taloudellisten huolien puuttuminen Elämänlaadun riskitekijöitä on kotihoito, omaishoito (eli huono kunto ja riippuvuus toisten avusta), tyytymättömyys julkisiin palveluihin, asunnon puutteet, lähipalvelumatkojen pituus. 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 28
Tärkeää on iäkkään ihmisen auttamisen ja hoivan verkosto ja psykososiaalinen tuki. Virallisen ja epävirallisen tukiverkoston toimijat, jotka ovat ikäihmisille toimintakyvyn kannalta tärkeitä ja hänelle itselleen merkityksellisiä, tekevät sujuvaa yhteistyötä heikon elämänlaadun riski on erityisen suuri niillä paljon apua tarvitsevilla iäkkäillä, jotka eivät saa riittävästi apua kotihoidosta Iäkäs on keskiössä, itsemääräämisoikeus Terveys- ja sosiaalipalvelujen laatu, saatavuus ja määrän riittävyys sekä palvelujen oikea kohdentuminen ovat keskeisiä hyvän elämänlaadun ylläpitäjiä, Hoiva- ja terveyspalveluiden avulla voidaan tukea iäkkään ihmisen autonomian tunnetta ja lievittää yksinäisyyttä, Luottamus avun saantiin Yksinäisyyden ehkäiseminen ja lievittäminen 24.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 29
Elämänlaadun 4 ulottuvuutta pätevät kaikilla ikäryhmillä moniulotteinen elämänlaatu palveluiden ja hoidon lähtökohdiksi Kompetenssi, aktiivisuus ja osallisuus tärkeitä toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy! Pystyvyyden tunteen tukeminen olennaista - hyvä itsetunto on kriittinen voimavara elämänlaadulle Riittävä ja tarvetta vastaava apu tärkeää
Lisätiedon lähteille: www.toimia.fi Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus ATH http://www.terveytemme.fi/ath/ Koskinen Seppo; Lundqvist Annamari; Ristiluoma Noora Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-769-1 Sakari Karvonen, Pasi Moisio ja Marja Vaarama (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL Vaarama, Marja, Luoma,Minna-Liisa, Meriläinen, Satu, Siljander, Eero : 80 vuotta täyttäneiden koettu elämänlaatu. Vaarama Marja, Siljander Eero, Luoma, Minna-Liisa, Meriläinen, Satu: Suomalaisten kokema elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen. 24.9.2014 Minna-liisa.luoma@thl.fi 31