Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy



Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2016

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Key facts PLEEC. Rahoitus. Kumppanit. Kesto. Planning for energy efficient cities. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Saako sähköllä lämmittää?

Puun energiakäyttö 2011

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Puun energiakäyttö 2012

Energia on elämää käytä sitä järkevästi

Puun energiakäyttö 2010

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

Rakentaminen, asuminen ja ympäristö

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Luku 5 Lämmitys. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2013/ Motiva Oy

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä (7)

Energialähteiden osuus (%) energian kokonaiskulutuksesta Suomessa v. 2010

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energian tuotanto ja käyttö

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Energian hankinta ja kulutus 2014

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2013

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Energian hankinta ja kulutus 2015

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Energiapoliittisia linjauksia

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tilastossa selvitetään, paljonko kiinteää puupolttoainetta

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Kuinka Keski-Suomesta tuli bioenergiamaakunta, ja miltä näyttää tulevaisuus Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Uusiutuva energia Fortumin liiketoiminnassa. Esa Hyvärinen

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Primäärienergian kulutus 2010

Lapin tutkijaseura seminaari Sodankylä

Energiatalous. Energian tuotanto ja käyttö, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Transkriptio:

Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1

Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten lämmitys 2690 GWh Kaukolämpö 72 % Puu 4 % Öljy 10 % Sähkö 14 % Puupolttoaineet 1052 GWh Biokaasu 30 GWh Tieliikenne 960 TWh Bensiini 46 % Diesel 54 % Vesivoima 18 GWh Muut 22 GWh Muu sähkönkulutus 1126 TWh 2 Tuontisähkö 250 GWh Yhteensä 5360 GWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

Jyväskylän energiatase 2010 Energian kokonaiskulutus alueella 5360 GWh Paikalliset energianlähteet 3580 GWh Koko energiankäytöstä 67 % Omasta energiantuotannosta 86 % Uusiutuvat energianlähteet 1120 GWh Koko energiankäytöstä 21 % Omasta energiantuotannosta 27 % Merkittävin energianlähde turve (48 % energianlähteistä) Suurin tuontienergianlähde öljy (28 % energianlähteistä) Sähkönkulutus 1,2 TWh, josta alueen oma tuotanto kattoi 79 % Suurin energiankäyttäjä rakennusten lämmitys (50 % kulutuksesta) Energiankulutus alueella kasvoi n. 17 % vuodesta 2004 3

Energialähteet 2010 (%) Muut 1 % Tuontisähkö 4 % Puu 20 % Öljy 28 % Kivihiili 1 % Turve 46 % 4

Energiankäytön jakautuminen 2010 (%) Liikenne 18 % Teollisuus 11 % Muu sähkön kulutus 21 % Rakennusten lämmitys 50 % 5

Uusiutuva energia ja paikalliset polttoaineet Jyväskylässä 2010 Uusiutuvan energian käyttö kasvanut 11 % vuodesta 2004 Merkittävin uusiutuvan energian lähde puupolttoaineet lämpö- ja voimalaitoksissa (noin 950 GWh, 85 % uusiutuvista) Kasvua 35 % vuodesta 2004 Metsähakkeen käyttö noin 590 GWh Kiinteä sivutuotepuu 360 GWh Biokaasun käyttö 31 GWh (sähkön- ja lämmöntuotantoon, liki kolminkertaistunut vuodesta 2004) Kiinteistökohtainen lämmitys Puupolttoaineiden käyttö n. 100 GWh (ei kasvua vuodesta 2004) Maalämmöllä tuotettu n. 15 GWh (kasvua 150 % vuodesta 2004) Vesivoiman tuotanto 18 GWh (tuotantokapasiteetissa ei muutoksia, tuotanto vaihtelee sään mukaan) 6

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 GWh 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2004 2010 Tuontisähkö Vesivoima Muut REF Öljy Kivihiili Turve Puu 7

Energianlähteiden kehitys 2004 ja 2010 2004: 2010: Öljy 1536 GWh Öljy 1495 GWh Kivihiili 44 GWh Kivihiili 39 GWh Puu 805 GWh Puu 1052 GWh Turve 1103 GWh Turve 2460 GWh REF 159 GWh REF 0 GWh Muut 96 GWh Muut 53 GWh Vesivoima 26 GWh Vesivoima 18 GWh Tuontisähkö 801 GWh Tuontisähkö 247 GWh Yhteensä 4570 GWh Yhteensä 5360 GWh 8

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 GWh 6000 5000 Liikenne 4000 3000 2000 1000 0 2004 2010 Muu sähkön kulutus Rakennusten lämmitys Teollisuus 9

Energiankäytön kehitys 2004 ja 2010 (Energiantuotannon häviöt eritelty) 2004: 2010: Teollisuus 952 GWh Rakennusten lämmitys 1710 GWh Liikenne 873 GWh Muu sähkön kulutus 590 GWh Teollisuus 415 GWh Rakennusten lämmitys 1927 GWh Liikenne 960 GWh Muu sähkön kulutus 712 GWh Tuotannon häviöt 444 GWh Tuotannon häviöt 1350 GWh Yhteensä 4520 GWh Yhteensä 5180 GWh Energiataseessa alueellisen lämmön- ja sähköntuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteiden osuuksien mukaisesti. Jyväskylän alueen energiantuotannon häviöt ovat kasvaneet suuremman lauhdetuotannon johdosta. 10

Sähkön kulutus ja hankinta Jyväskylän alueella kulutettiin sähköä 1200 GWh vuonna 2010 Kulutus laski 5 % vuodesta 2004 teollisuuden pienemmän kulutuksen johdosta Sähkönkulutus sektoreittain Teollisuus 243 GWh (laski noin 48 %) Asuminen ja maatalous 478 GWh Palvelut ja rakentaminen 479 GWh Sähkönhankinta Voimalaitokset 935 GWh ja vesivoima 18 GWh, kaupungin alueen oma sähköntuotanto noin kaksinkertaistunut vuodesta 2004 Sähkön tuonti alueelle 247 GWh (laski noin 70 % vuodesta 2004) Sähkön tuonti kattoi 21 % sähkönkulutuksesta ja 5 % kokonaisenergiankulutuksesta 11

Teollisuuden energiankulutus Teollisuuden energiankulutus 590 GWh vuonna 2010 Kulutus laski noin 46 % vuodesta 2004, pitkälti Kankaan paperitehtaan sulkemisen johdosta Prosessilämmön polttoaineiden kulutus noin 205 GWh ja tuotanto 172 GWh Teollisuuden sähkön kulutus 384 GWh, josta alueen oman tuotannon häviöt 141 GWh Prosessilämmön tärkeimmät polttoaineet olivat: Kiinteät puupolttoaineet 85 GWh (40 %) Öljy 71 GWh (34 %) Turve 38 GWh (18 %) 12

Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitykseen käytettiin energialähteitä 2690 GWh vuonna 2010, kasvua noin 33 % vuodesta 2004 Kasvu johtuu osaksi kasvaneen lauhdesähkön tuotannon aiheuttamista suuremmista häviöistä Lämmityksen nettotuotannon kasvu 13 % Rakennusten lämmityksen osuudet vuonna 2010 Kaukolämpö 1947 GWh (72 %) Sähkölämmitys 730 GWh (14 %) Öljy 241 GWh (9 %) Puu 100 GWh (4 %) Maalämpö 15 GWh (1 %) Vuodesta 2004 kasvoi eniten maalämpö (150 %); kaukolämpö, puulämmitys, ja sähkölämmitys lisääntyivät hieman, kun taas öljylämmityksen osuus laski 13

Öljyn kulutus Öljytuotteiden kulutus Jyväskylässä oli 1495 GWh vuonna 2010, kulutus laski 3 % vuodesta 2004 Öljyn kulutus käyttökohteittain vuonna 2010 (suluissa muutos vuodesta 2004) Liikenteen bensiini ja diesel 960 GWh (kasvoi 10 %) Voima- ja lämpölaitokset 295 GWh (laski 4%) Kiinteistöjen lämmitysöljy 240 GWh (laski 13 %) Öljynkulutuksen painopiste siirtymässä yhä vahvemmin lämmityksen polttoaineista liikenteen öljytuotteisiin 14

Energianhankinnan rahallinen arvo (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Jyväskylän alueen energianhankinnan rahallinen arvo oli noin 199 miljoonaa euroa (M ) vuonna 2010 Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 185 M Rahallisesti merkittävin energianlähde öljytuotteet, joiden arvo 135 M (tästä 80 % liikenteen bensiinistä ja dieselistä) Kiinteiden puupolttoaineiden arvo 21 M Turpeen arvo 25,6 M Alueelle ostetun tuontisähkön arvo 12,7 M (oman tuotannon ylittävä sähköenergian kulutus, ilman siirtomaksuja) Tuontisähkön ja öljyn kustannusten osuus 74 % energianhankinnan rahallisesta arvosta 15

Energianhankinnan CO 2 -päästöt Jyväskylän alueen energianhankinnan CO 2 -päästöt olivat 1,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (MtCO 2 ) vuonna 2010 Suurimmat päästöjen lähteet Turve 0,94 MtCO 2 (67 % päästöistä) Öljy 0,40 MtCO 2 (28 % päästöistä) Tuontisähkö 0,05 MtCO 2 (4 % päästöistä) Päästöt kasvoivat noin 36 % vuodesta 2004, johtuen pitkälti turpeen käytön voimakkaasta lisääntymisestä Energianhankinnan päästökerroin 262 kgco 2 /MWh, kerroin kasvoi 16 % vuodesta 2004 Energianhankinnan CO 2 -päästöt noin 10,8 tco 2 per asukas (vuonna 2004 päästöt noin 8,4 tco 2 per asukas) Suomen energianhankinnan hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 n.11 tco 2 per asukas 16

Yhteystiedot Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi Keski-Suomen ja kuntien energiataseet löytyvät osoitteesta www.kesto.fi/tietopankki Lisätietoja: lauri.penttinen@benet.fi 17