Energiatalous. Energian tuotanto ja käyttö, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet

Transkriptio

1 Energiatalous Energian tuotanto ja käyttö, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet

2 Energialähteet 1960 n. 60 % kotimaista (puuta ja vesivoimaa); 1985 omavaraisuus 29 % kulutus kasvoi, hiilen ja öljyn tuonti öljyn osuus 1973: 56 % ja 2000: 27 % korvattu ydinvoimalla (18 %), kivihiilellä, maakaasulla, turpeella ja tuulivoimalla ydinvoimalat Olkiluodossa ja Loviisassa

3 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2006 Muihin kuuluu sähkön tuonti, reaktiolämpö ja vety 11 % 14 % 6 % 25 % 16 % 3 % öljy muut (tuonti) ydinenergia muut uusiutuvat vesi- ja tuulivoima puupolttoaineet turve hiili maakaasu 21 % 1 % 3 %

4 Energian tuotannon muutos kivihiiltä edelleen sekä teollisuudessa että kaukolämmön tuotannossa (15 %) tuulivoiman ja puuperäisten polttoaineiden osuus kasvanut (teoll. jätepolttoaineet ja jätelämpö) sähköverkko kattaa koko maan, yhteys naapurimaihin, Fingrid huolehtii jakelusta vesivoimaa eniten Kemijoen, Oulujoen ja Vuoksen vesistöistä (n. 15 % sähköstä)

5

6 Uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta (Hakala & Välimäki 2003)

7

8 Energian kokonaiskulutus Suomessa 1995 ja 2003

9 Energian hankinta 2005 KOKONAISKULUTUS öljy 26,6 % puuperäiset 20 ydinvoima 18 hiili 9,6 maakaasu 11 turve 4,8 (uusiutuva?) vesi- ja tuulivoima 3,6 sähkön nettotuonti 4,5 muut 2 SÄHKÖN HANKINTA ydinvoima 27 % vesivoima (+tuuli) 16 kivihiili 8 maakaasu 11 turve 6 öljy 2 muut 12 sähkön tuonti 20

10

11 Sähkön kulutus 2000 teollisuus 55 % kotitaloudet 21 % (asuminen n. 10 %) Sähkön kulutus 2005 palvelut 11 % julkiset palvelut 6 % häviöt 4 % maatalous 3 % 19 % 25 % 4 % 52 % teollisuus koti- ja maataloudet palvelut, julkinen kulutus siirto- ja jakeluhäviöt

12 Maakaasun ja öljyn tuonti maakaasua tuotu Venäjältä (NL) 1974 asti (11 % kulutuksesta) verkko nyt Tampereelle ja Virkkalaan, tarkoitus jatkaa Riihimäeltä Turkuun 2006 poraus ja kuljetus ikirouta-alueelta, jossa aiheuttaa maan vajoamista öljyä tuodaan eniten Venäjältä (n. 47 %)

13 Maakaasua tuodaan Venäjältä

14 Syitä tuotannon vaihteluun runsaat sateet lisäävät vesivoimaa ja vaikeuttavat turpeen nostoa kylmät talvet lisäävät selvästi tuontia energian hinnanmuutokset vaikuttavat talouselämään (kun öljyn hinta nousee, kasvavat tuotantokustannukset ja kuljetuskustannukset) Suomessa hyvät mahdollisuudet biopolttoaineen (puu, paju, ruokohelpi) käyttöön myös maalämpö, biokaasu (kaatopaikat) ja suokaasu

15 Päästökauppa nostaa kivihiilen ja turpeen hintaa Sähkön hinta nousee

16 Ydinvoima PUOLESTA ei hiilidioksidipäästöjä ei happosateita ei pienhiukkasia Kioton sopimus tulee halvemmaksi lähes kotimaista loppusijoitus ½ km syvyyteen kallioon puu- ja terästeollisuus tarvitsee halpaa energiaa VASTAAN hidastaa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä vähentää säästöjä onnettomuusriskit, säteily aih. syöpää ja mutaatioita hajoamisaika v raaka-aineen louhinnasta ympäristöongelmia

17 KAUPPA JA MUUT PALVELUT Kotimaan vähittäis- ja tukkukauppa Ulkomaankauppa: tuonti ja vienti

18 Ammatissa toimiva väestö % 2001 maa- ja metsätalous 5 % teollisuus 21 % rakentaminen 6 % kauppa, rahoitus- ja vakuutustoiminta 28 % kuljetus ja tietoliikenne 7,5 % yksityiset ja julkiset palvelut 31 % nyt uudet työpaikat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, suuret rationalisoivat ja ulkoistavat palveluja siirretään ulkomaille kaupan ala kasvaa

19

20

21 Kotimaan kauppa (ostot, varastointi, kuljetukset ja myynti) kauppa tasoittaa valmistuksen ja kulutuksen alueellista epätasapainoa vähittäiskaupan jakelupisteverkosto keskittymistä: supermarketit, automarketit, ostokeskukset lähikaupat korvautuvat elintarvikekioskeilla itsepalvelun osuus lisääntynyt pienet pitkälle erikoistuneet liikkeet

22 Vähittäis- ja tukkukauppa vähittäiskaupan alueellinen jakautuminen vastaa väestön alueellista jakautumista, keskittyy taajamiin, kyläkaupat vähenevät kulutustavarat asuinalueilla erikoisliikkeet liikekeskustoissa (CBD) tukkukauppa yhdistää vähittäiskaupan, teollisuuden ja tuonnin tukkukauppa keskittyy Uudellemaalle

23 Kaupan alueellinen jakautuminen vastaa väestön jakautumista

24 Keskukset ja niiden vaikutusalueet

25

26 Tyypillistä jakautuminen ryhmiin: K- kaupat, S-ryhmä, Tradeka/Elanto, Spar 2007

27

28 Sijainnin merkitys ulkomaankaupassa kukin maa pyrkii viemään tuotteita, joita se pystyy tuottamaan muita edullisemmin yli oman tarpeen boreaalisessa vyöhykkeessä, vientiin puunjalostuksen tuotteita peruskalliosta puuttuvat fossiiliset polttoaineet, pakko tuoda vienti Itämerta pitkin, satamien kautta metalliteollisuuden suuri vienti selittyy väestön koulutuksella ja teknologialla, ei sijainnilla

29 Tuonnin ja viennin rakenne 2006 TUONTI % raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 38 energia 15 investointitavarat 21 kestokulutustavarat 12 muut kulutustavarat 14 VIENTI % Puutavara, puumassa ja paperi 20 Metallituotteet, koneet ja kulkuneuvot 34 elektroniikka ja sähkötekniikka 25 kemialliset tuotteet 14 muut 7

30 Vienti keskittyy harvoille yrityksille 2009 viennistä n. ¼ viideltä yritykseltä ja noin ½ 25 yritykseltä Elektroniikan viennistä 66 % viiden yrityksen varassa Tuonnin osalta 5 suurimman osuus 20 %

31 Kauppakumppanit 1991 jälkeen!! kauppatase ylijäämäinen 1900-luvun tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Iso-Britannia, Ruotsi ja NL/Venäjä Venäjän merkitys voimakkaassa kasvussa EU:n osuus yli 50 % ulkomaankaupasta Tärkeitä myös USA ja tuonnin osalta Japani EU:n vapaakauppa-alue: ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen Väkilukuun suhteutettuna Viro tärkeä vientimaa vienti Euroopan ulkopuolelle vain n. ¼

32 Vaihtotase t/maksutase_ja_suorat_sijoitukset/maksut ase/kauppa_ja_vaihtotase_virta_chrt_fi

33 VIENTI osuus ja (muutos) Venäjä 11 % (+32 %) Ruotsi 10,8 (+4) Saksa 10,6 (+7) Iso-Britannia 6,7 (+3) USA 5,8 (-2) Alankomaat 4,8 (+2) Ranska 3,4 (+4) Italia 3,1 (+10) Kiina 3,0 (-21) Viro 2,6 (-2) Suomen tärkeimmät kauppakumppanit TUONTI vuonna 2005 Saksa 14,9 % (+17 %) Venäjä 14,0 (+23) Ruotsi 10,5 (+11) Kiina 6,0 (+42) Iso-Britannia 4,5 (+4) USA 4,2 (+4) Alankomaat 4 (+10) Ranska 3,6 (-11) Italia 3,5 (+4) Japani 3,3 (+45)

34 Kauppa Venäjän kanssa NL oli pitkään tärkein kauppakumppani kaupan määrä sidoksissa öljyn hintaan, hinnan laskiessa vienti väheni nytkin tase alijäämäinen (öljy kallista) tuonnista ½ raakaöljyä, öljytuotteita ja maakaasua + raaka-aineita (puu, metallit) vienti metalli-, kemian-, elektroniikka-, metsä- ja elintarviketeollisuuden tuotteita

35 Valuutan vaikutus yli kolmannes kaupasta euromaiden kanssa euron ulkopuolella USA, Ruotsi, Venäjä, Britannia heikko dollari laskee tulosta, kun se muutetaan euroiksi

36 Euron edut + yritykset ja valtio voivat saada lainaa helpommin + rahaa voi käyttää euroalueella ilman valuutanvaihtokuluja + yleinen taloudenpito on vakaampaa

37 Euron haitat - Euron vahvistuessa vientiteollisuus menettää kilpailukykyään ja työpaikkoja häviää - Suomella ei juurikaan ole mahdollisuutta itsenäiseen talouspolitiikkaan - Euron myötä hävisi markka, joka oli yksi kansallisen identiteetin symboli

38 Kauppatase

39 Kysymyksiä a) Vertaile eri energialähteiden merkitystä toisaalta energian kokonaiskulutuksen ja toisaalta sähköntuotannon kannalta. b) Suomen viennin ja tuonnin rakenne sekä tärkeimmät kauppakumppanit?