OPPISOPIMUSKOULUTUS REKRYTOINNIN VÄLINEENÄ Oppisopimuskoulutuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet oppisopimuskeskuksen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta
ASIAKASKUULEMISTILAISUUKSIEN TOTEUTUS Esiselvityksessä asiakaskuulemiset toteutettiin neljänä ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastattelut toteutettiin seuraavanlaisilla ryhmillä: 1.työnantajat, joilla on oppisopimuskoulutettavia, 2. työnantajat joilla ei ole oppisopimuskoulutettavia, 3. työpaikkakouluttajat ja 4. sidosryhmät.
Oppisopimusta rekrytoinnin välineenä käyttävien työnantajien asiakaskuulemisen tulokset taulukkona - nuoret kiinnostuneita oppisopimuskoulutuksesta - oppisopimuksella saa koulutettua parasta työvoimaa omaan yritykseen - opiskelijoiden sitoutuminen yritykseen vahvaa - erinomainen työllistyminen oppisopimuksen jälkeen - suuntaus toimintamalliin, jossa alkupalaverissa mukana myös oppilaitos - sopii myös urakkahommiin - oppilaitosten opot eivät tunne oppisopimuskoulutusta riittävästi - työpaikan ja oppilaitoksen yhteys jää helposti liian heikoksi - oppilaitokset yrittävät siirtää kaiken vastuu työpaikoille - tutkinnon suorittaminen osina voi vaikuttaa sitoutumiseen ja tuottaa vain puolinaisen ammattitaidon - tukiviidakko - työnantajien tieto oppisopimuksesta ei ajantasaista - aloituksessa monia tahoja kuka hanskaa kokonaisuuden? - opiskelija ei ymmärrä, että oppisopimus vaatii paljon työtä - tarvitaan pitkä määräaikainen työsopimus - työtehtävät eivät vastaa suoraan tutkintotilaisuuden vaateita - tutkintouudistukset aiheuttavat haasteita - oppisopimuksella voi tavoitella nuorennusleikkausta ja turvata yrityksen jatkuvuutta - oppisopimuksesta on helppo saada tietoa - työkokeilu- ja harjoittelujaksot hyvä ponnistuslauta oppisopimukseen - maahanmuuttajien oppisopimuksen kehittäminen - tutkinnon osien suorittamisen tuomat mahdollisuudet
Työnantajien, joilla ei ole rekrytoituja oppisopimusopiskelijoita, asiakaskuulemisen tulokset taulukkona - oppisopimuskeskuksen kautta tietoa ollut hyvin saatavilla - suoritettavat tutkinnot vastaavat pääasiallisesti työelämän vaatimuksia - oppisopimuksella voi opiskella aloille, joilla ei virallista koulutusta tarjolla (ei-tutkintotavoitteinen oppisopimuskoulutus) - opiskelijat ovat sitoutuneita koulutuksiin ja suorittavat tutkinnot - kaikkiin työelämän tehtäviin ei ole tutkintoa - rekrytointi oppisopimuksella ei onnistu alan säädösten (esim. turvallisuusala) - pienyrittäjän näkökulmasta oppisopimuksen edellyttämä työsuhde voi olla liian vaativa - oppilaitosten toiminnan laatu tietopuolisen koulutuksen tarjoajina ja tutkinnon järjestäjinä vaihtelee - oppisopimusprosessin hoitamisesta epämääräinen kuva - osa tutkinnoista liian laaja-alaisia, ei voida suorittaa samassa työpaikassa - opiskelijaksi aikovilla liian ruusuinen kuva oppisopimuskoulutuksesta - Te-toimiston alakohtainen osaaminen ei aina vakuuta rekrytointitilanteissa - oppilaitosten tuottaman koulutuksen laadun heikkeneminen taloudellisten tulostavoitteiden vuoksi - tutkintotilaisuuksissa vaadittavan osaamisen taso laskee - oppisopimuksesta paljon kyselyjä työnantajille - työkokeilu- ja harjoittelujaksot hyviä ennen oppisopimuksen alkamista - malli, jossa oppilaitos kouluttaa alun ja erikoistuminen työpaikalla (esim. 1+2 malli) - koulutussopimusmalli tutkimisen arvoinen - uudet osaamisalueet ja ammatit haastavat tutkintojärjestelmän - tutkinnon osittain tapahtuva koulutusprosessi
Työpaikkakouluttajien asiakaskuulemisen tulokset taulukkona - tuet (koulutuskorvaus, palkkatuki, kaupunkilisä) mahdollistavat paremman ohjausresurssoinnin työpaikalla - saa kasvattaa sopivan työntekijän työyhteisöön - opiskelija saa työyhteisökokemuksia, ei pelkkää teoriaosaamista - tietopuolinen koulutus tuo uutta tietoa yritykseen - iso vastuu ja työmäärä työpaikkakouluttajalle - työpaikkakouluttajan ja tietopuolisen kouluttajan yhteys jää helposti heikoksi - tutkinnon perusteet kapulakieltä alan ammattilaisille - alkuvaiheessa ei panosteta kaikkien toimijoiden yhteistyöllä käynnistykseen - ohjeista huolimatta tutkintotilaisuuksien arviointi ei ole tasalaatuista tutkintojen arvostus laskee - opiskelijan motivaatio häviää matkan varrella, hukkainvestointi työnantajalle - toimijoiden roolien ja toimintatapojen selkeyttäminen ja yhtenäistäminen lisäisi työnantajan mahdollisuuksia ottaa oppisopimusopiskelijoita - yksilöllisemmän ohjauksen lisääminen - työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppilaitoksen koulutuksen synkronisointi varmistaa oppisopimuskoulutuksen optimaalisen hyödyntämisen
Yhteenveto: Sidosryhmien asiakaskuulemisen tulokset taulukkona - vakiintunut jämäkkä malli - opiskelijoiden sitoutuminen prosessiin vahvaa - mestari-kisälli-asetelma toimii hyvin - non-stop aloitus - oppisopimusprosessia ja kaikkia sen mahdollisuuksia ei tunneta - tukimuotoja ei tunneta - oppisopimuksesta tiedottamisesta käytetty kieli ei avaudu asiakkaille - opiskelijan motivaatio heikkenee, jos tietopuolinen koulutus ei vastaa odotuksia - Toimijoiden yhteistyökyvyttömyys rakenteiden, säännösten tms. syystä estää oppisopimusten syntymisen - ei varmisteta tarpeeksi nuorten valmiuksia oppisopimusopiskeluun - työantajalähtöisyyden lisääminen - oppisopimuskoulutuksen laajentaminen AMK-kenttään - tutkinnon osien suorittaminen tuo uusia mahdollisuuksia - oppisopimus voisi olla useammin osa kunnan elinkeinostrategiaa ja uudistumista ja työllistämistä
Kehittämisideat - Oppilaitoksen ja työnantajan yhteyden varmistaminen ja seuraaminen koko koulutuksen ajan - Työpaikan ja oppilaitosten työnjaon selkiyttäminen - Selkokielinen työnantajaopasta (sähköinen) oppisopimuksen eri vaiheista - Koulutustarkastajat ja oppilaitosten kouluttajat yhdessä palaveriin työpaikalle opintojen aikana - Palkkatuen maksatukseen joustavampia ratkaisuja - Oppisopimuskoulutuksen ja laajemminkin ammatillisen koulutuksen kielen kääntäminen yleiskieleksi - Hakeutujien motivaation ja valmiuksien kartoitukset yhteistyössä - Tutkinnon osien oppisopimuskoulutuksen kehittäminen työelämä- ja opiskelijalähtöiseksi täsmäkoulutukseksi - Uusia koulutusmalleja esim. 1+2 tai 2+1 mallit ja monityönantajainen oppisopimus laajemmin kokeiltaviksi