LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 (versio)

LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 (versio)

Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma osana kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvää hyvinvointityötä... 5 2.1. Asuinympäristö ja kaavoitus osana lasten- ja nuorten hyvinvointia... 5 3. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman perustelut ja arvot... 7 3.1. Luovuus... 7 3.2. Asukaslähtöisyys... 7 3.3. Kustannustietoisuus... 7 3.4. Vastuullisuus... 7 4. Limingan lapset, nuoret ja perheet ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun... 8 4.1. Ohjelmatyön osallisuuskyselyt... 8 4.2. Osallisuuskyselyn tuloksia... 8 5. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelma... 11 5.1. Ohjelman visio ja strategiset tavoitteet... 11 5.2. Vastuullisuus ja välittäminen... 11 5.3. Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen... 12 5.4. Työllisyyden edistäminen... 12 5.5. Osallisuus... 12 5.6. Toimenpideohjelma tehdään kasvun ja kehityksen mukaan eri ikäryhmille... 13 5.6.1. Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa... 13 5.6.2. Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen... 13 5.6.3. Perusopetuksesta toiselle asteelle... 13 5.6.4. Nuoret aikuiset... 13 5.7. Toimenpideohjelma... 14 5.7.1. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä... 14 5.7.2. Mitä toimenpiteitä tarvitaan?... 14 5.8. Seuranta ja arviointi... 15 Liite 1: Vastuullisuus ja välittäminen Liite 2: Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Liite 3: Työllisyyden edistäminen Liite 4: Osallisuus 2

1. Johdanto Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa on tehty osana Tukeva 2- hanketta. Valmistelutyö käynnistyi vuonna 2010. Limingan kunnanvaltuusto hyväksyi 1.10.2012 seudullisen ohjelma-asiakirjan Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025. Ohjelma-asiakirjan perusteella seudun kunnat laativat oman lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman. Limingan kunnanhallitus nimesi 15.4.2013 luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan lapsija nuorisopoliittisen ohjelman kuntakohtaisen työryhmän. Työryhmän jäseniksi kunnanhallitus nimesi luottamushenkilöedustajiksi Mari Viljaksen (työryhmän puheenjohtaja), Jukka Raition ja Kalevi Nevalan. Viranhaltijoista työryhmään kuului varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen (työryhmän sihteeri), apulaisrehtori Anne Peltokorpi, perusturvajohtaja Irma Toivanen, sosiaalijohtaja Aila Törmänen, liikuntasihteeri Antti Udd, kouluterveydenhoitaja Eeva Seppänen, etsivä nuorisotyöntekijä Ari-Pekka Tapio. Lisäksi työryhmään kutsuttiin lastenneuvolan terveydenhoitaja Virpi Lahdenperä. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Työryhmän työskentelyn alussa pyydettiin Tukeva 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen projektipäällikkö Leena Hassi kertomaan seudullisesta ohjelmatyöstä, samalla tutustuttiin myös Tukea osallisuuteen -hankkeeseen, tukea työlle saatiin dosentti Matti Rimpelän ja Tukeva 3-hankkeen kuntavierailulla. Työryhmän jäsenet osallistuivat myös Unicef:n esittelyyn Lapsiystävällinen kunta-mallista. Työryhmän työskennellessä vahvistui tarve osallisuuden toteuttamiseen, jotta ohjelmatyöstä saataisiin oma, liminkalaisten näköinen ohjelma visioineen ja tavoitteineen. Päiväkodissa lapset piirsivät turvallisuudesta, alakoululaiset kirjoittivat turvallisuudesta kotona ja asuinympäristössä. Nuorisovaltuuston kanssa järjestettiin keskustelutapaaminen, nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lapsiperheiden vanhemmat saivat nettikyselyn kautta esittää kehittämisehdotuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Lisäksi kunnanvaltuuston jäsenet osallistuivat ohjelman luonnosvaiheen työstämiseen valtuuston iltakoulussa. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman osallisuuden toteuttaminen sai kiitosta Tukeva 3-hankkeen päätösseminaarissa, jossa varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen esitti Limingan ohjelmaprosessia. Lasten- ja nuorten osallistuminen toimenpideohjelman valmisteluun on luonut pohjan osallisuudelle, jota on syytä jatkaa kun kunnassamme suunnitellaan lasten- ja nuorten palveluita. Paikallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on kokonaisvaltainen ja lapsilähtöinen tavoite- ja toimintaohjelma, joka konkreettisesti pyrkii edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Ohjelma on työkalu, joka antaa riittävästi tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluista kunnan päätöksentekijöille ja mahdollistaa tilanteen arvioinnin ja seurannan. Se on työväline myös käytännön toimenpiteille. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on haluttu kuvata monialaisesti se, mikä kunnassa jo hoidetaan hyvin ja missä on kehittämisen varaa sekä jäsentää konkreettiset tehtävät 3

selkeäksi toimintasuunnitelmaksi. Ohjelmassa on luotu näkemys kehittämisprosessin toteuttamisesta ja on rakennettu keskeisten toimijoiden kesken toimiva vastuunjako. Ohjelma perustuu kunnan päätöksentekoon ja se pitää sitoa myös taloussuunnitteluun. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma pohjautuu sekä kuntastrategiaan että on osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja täten on osa talouden ja toiminnan suunnittelua. Ohjelman visio ja tavoitteet on johdettu kuntastrategiasta. Ohjelma on konkreettinen ja realistinen toimeenpano-, ja toimintasuunnitelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman visio vuoteen 2030 on Toimenpideohjelman tavoitteiksi muotoutuivat 1) Vastuullisuus ja välittäminen 2) Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen 3) Työllisyyden edistäminen ja 4) Osallisuus. Ohjelman painopistealueita ovat mm. asetusten mukaisten palveluiden turvaaminen, kouluterveyskyselyjen tulosten hyödyntämien toiminnan suunnittelussa, varhainen tuki, moniammatillisuus ja yhteisöllisyys. Kunnan hyvään talouspolitiikkaan kuuluu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa kunnan vapaa-aikapalveluilla, varhaiskasvatuksella ja kouluilla on tärkeä rooli, unohtamatta kunnan kaavoitusta ja viihtyisää ympäristöä. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu aikuisten kautta. Lasta autetaan parhaiten kehitysyhteisöjä tukemalla ja vahvistamalla. Perheillä pitää olla mahdollisuus valita elämäntilanteeseen sopivat palvelut. Ehkäisevään työhön panostaminen on investointi tulevaisuuteen säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen työryhmän puolesta Mari Viljas, työryhmän pj. 4

2. Lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma osana kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvää hyvinvointityötä Limingan kunnan hyvinvointiryhmä on yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa valmistellut laajan sähköisen hyvinvointikertomuksen vuosille 2013 2016. Kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 17.12.2012. Vuoden 2012 hyvinvointikertomus sisältää kehittämiskohteita, toimenpiteitä ja resurssiehdotuksia valtuustokaudelle ja vuodelle 2013. Hyvinvointikertomus on julkinen asiakirja, joka kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Kunnan hyvinvointikertomuksessa on väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi valittu kuusi painopistealuetta, joista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuu jollakin tavoin viisi. Valitut painopistealueet ovat: 1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Työllisyyden edistäminen 5. Kansantautien vähentäminen 6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tarkemmin Limingan kunnan hyväksyttyyn hyvinvointikertomukseen voi tutustua oheisen linkin kautta. http://www.liminka.fi/tiedostot/hallinto-osasto/hyvinvointikertomus.pdf Hyvinvointikertomusta 2013 2016 ollaan päivittämässä ja se viedään kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi joulukuussa 2013. Limingan kunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen kuntakohtainen toimenpideohjelma kytketään osaksi hyvinvointikertomuksen mukaista työskentelyä. 2.1. Asuinympäristö ja kaavoitus osana lasten- ja nuorten hyvinvointia kulkevat tiiviisti käsi kädessä, kehdosta hautaan. Asemakaavalla ja etenkin sen hyvällä toteuttamisellahan (tiet, leikkialueet ja puistot mukaan lukien) luodaan se maalaishenkinen elinympäristö, joka Limingassa korostaa kyläyhteisöllisyyttä asuntoalueiden Kylä kylässä periaatteen mukaan. 5

Esimerkiksi Tupos koostuu suurista keskenään erilaisista kyläyhteisöistä Vesikari, Tuomiaro, Saunaranta. Kirkonkylällä Lintupuisto, Kirkkokari, Pappilanpelto, Kaarteenaho, Ojanperänkangas ja Okkosenranta noudattavat tätä liminkalaista pitkää suunnittelun perinnettä. Näiden kylien sisällä kukin kylämäisesti mutkitteleva ja kääntösilmukkaan päätyvä asuntotie muodostaa oman pikkukylänsä silmukan sisään jäävine itse toteutettavine lähileikkipaikkoineen ja nuotiopiireineen. Kääntösilmukan päästä pääsee suoraan metsään pyöräteineen ja polkuineen. Olemme todellinen vaihtoehto suoranuottiselle kaupunkiasumiselle, ja siksikin Suomen nopeimmin kasvava kunta Meillä ei asuta vain jonkin kadun varressa. Meillä asutaan kylissä, mitä pikkukyliemme yksilöllinen ja erottuva nimistökin kertoo. 6

3. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman perustelut ja arvot Lapsi- ja nuorisopoliittisen kuntakohtaisen ohjelman perustelut löytyvät lainsäädännöstä ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Ohjelmalla on tiivis yhteys myös kunnan hyvinvointikertomukseen ja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Ohjelman pohjautuu Limingan kuntastrategiaan ja sen ydinarvoihin, joita ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus. Ydinarvot huomioidaan suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, palveluissa ja myös arvioinnissa. 3.1. Luovuus Rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä. 3.2. Asukaslähtöisyys Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän tarpeensa. Korostamme kuntalaisten omavastuuta ja panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. 3.3. Kustannustietoisuus Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. 3.4. Vastuullisuus Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävän lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. 7

4. Limingan lapset, nuoret ja perheet ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun Päätimme lapsi- ja nuorisopoliittisessa työryhmässä, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat ohjelman valmisteluun mahdollisimman kattavasti. Ohjelman valmistelun aikana olemme kuulleet lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia ja saaneet heidän tuottamaa materiaalia. Ohjelmassa on hyödynnetty piirustuksia ja kirjoituksia, selvityksiä ja kyselyitä sekä kannanottoja. Lisäksi hyödynnämme kunnassa aikaisemmin tuotettuja materiaaleja esim. kunnan lastensuojeluja varhaiskasvatussuunnitelmia, kouluterveys- ja liikuntapaikkakyselyjä. Osallisuuden tasot (Kiilakoski 2012) Lapsia ja nuoria kuunnellaan Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön Toimintaosallisuus: Toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat. 4.1. Ohjelmatyön osallisuuskyselyt Ohjelman valmistelussa on ollut mukana satoja henkilöitä alle kouluikäisistä aikuisiin: Päivähoitolasten piirustukset, Mistä minulle tulee turvallinen olo? Kuntalaiskysely perheille (www-sivuilla) Lasten- ja nuorten palvelut Limingan kunnassa - kehittämisideoita Kouluikäisten kirjoitelmat(4-luokkalaiset), Mitkä minulle ovat tärkeitä asioita kotona, koulussa ja vapaa-ajalla? Nuorisovaltuuston keskustelutilaisuus Miten nuoret voidaan ottaa huomioon? (eri keskusteluteemoja) 4.2. Osallisuuskyselyn tuloksia Yhteenveto alle kouluikäiset lasten kyselyistä: Useissa kuvissa lapsi oli isän, äidin tai koko perheen kanssa Usein lapsi oli vanhemman sylissä tai käsi kädessä Monet 6-vuotiaat kuvasivat turvallisuutta myös fyysisen ympäristön turvallisuudeksi Piirustuksista nousi erityisesti kaksi teemaan: Arkinen, rauhallinen yhdessäolo ja koti 8

Sohvalla äitin sylissä Yhteenveto neljäsluokkalaisten kyselyistä: Asiat, joita lapset pitivät tärkeinä kotona: 1) perhe, 2) lemmikit (kissa tai koira), 3) hyvä ruoka, 4) harrastukset, 5) koti/talo, 6) kaverit, tietokone/puhelin Asiat, joita lapset pitivät tärkeinä koulussa: 1) kaverit/ kaverin saaminen, 2) oppiminen, 3) opettaja/rehtori, 4) liikunta (väli- ja oppitunneilla), 5) välitunnit, 6) ei kiusata, hyvä kouluruoka Asiat, joita lapset pitävät tärkeinä vapaa-ajalla: 1) kaverit, 2) harrastukset esim. skeittaus, soitto, sähly, 3) ulkoilu/pihalla olo höntsäily, 4) tietokone ym. pelit, 5) perheen kanssa oleminen, 6) leikkiminen oman halun mukaan Yhteenveto nuorisovaltuuston keskustelutilaisuudesta: Nuorten mielestä opettajilta saa tarvittaessa tukea Nuoret pitävät erittäin tärkeänä tukena, erityisesti yläluokalla, kouluterveydenhoitajaa, jonka luokse tulisi päästä nykyistä helpommin ja hoitajan työhuone pitäisi olla koululla, lähellä oppilaita Tärkeitä tukihenkilöitä nuorille ovat myös opinto-ohjaaja ja koulukuraattori Nuorten mielestä 7-luokkalaisten tukeen tulisi koulussa kiinnittää erityistä huomiota, koska silloin voi vielä vaikuttaa 9

Kuntalaiskyselyn kehittämisideoita: Enemmän liikuntasalivuoroja lasten / nuorten harrastamiseen liikuntaseurojen ulkopuolelta. Kaikista ei tarvitse tulla kilpaurheilijoita, mutta kaikkien on hyvä harrastaa liikuntaa Edullisia harrastetoimintoja kehitettävä Vanhemmille vertaistukiryhmiä Nuorille enemmän toimintaa esim. skeittiparkki, peli-iltoja, luontokerho Pyöräteitä lisää! Edullista kotiapua uupuneille vanhemmille Monipuolista kerhotoimintaa koululaisille Kunnan www-sivuille lapsille ja nuorille suunnattu tapahtumakalenteri Liikuntahallille oma kuperkeikka perhevuoro, joka suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen Nuorisotilat auki pidempään! Kasvatuksellisia yleisöluentoja lisää Nuorille suunnattuja konsertteja Nuorille vertaistukea esim. pojille, joku miespuolinen tukihenkilö Avoimen päiväkodin yhteyteen perhetyöntekijän vastaanotto, jolloin perheillä olisi matala kynnys kysyä apua ongelmiinsa 10

5. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelma 5.1. Ohjelman visio ja strategiset tavoitteet Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisena tavoitteena on edistää vuoteen 2025 mennessä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistamalla: 1) arjen kehitysyhteisöjä, 2) kaikille yhteisiä peruspalveluita ja 3) niiden kasvatuskumppanuutta niin, että 4) erikoistuneiden palveluiden tarve ja kuormitus vähenevät. Toimenpiteissä huomioidaan seudullinen ohjelma ja sen kriittiset menestystekijät eli ohjelmaalueet, joihin pitää kiinnittää huomio ja lisäksi kunnan hyvinvointikertomuksessa esille nousseet asiat. Liminkalaisille lapsille ja perheille tärkeänä pitämät asiat näkyvät toimenpideohjelman visiossa ja tavoitteissa: Tavoitteet: Vastuullisuus ja välittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Työllisyyden edistämien Osallisuus 5.2. Vastuullisuus ja välittäminen Lapsen hyvinvoinnin perustana on turvallinen ja toimiva perhe. Tasapainoinen vanhemmuus on perheiden ja hyvinvoinnin ytimenä ja tuki vanhemmille on panostusta lapsiin ja nuoriin. Perheelle ja lapsille ja nuorille itselleen on annettava tukea elämän siirtymä- muutos- ja kriisivaiheissa (syntymä, päivähoitoon siirtyminen, koulun aloittaminen, eri kouluasteille siirtyminen, asuinpaikan muutot, avioero). Lapsiperheiden palveluista muodostetaan saumaton kokonaisuus nivomalla lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yhteen yli nykyisten toimialarajojen. (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41 ja Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, STM 2010) 11

5.3. Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Terveen kehityksen perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Tärkeitä lapsen terveyttä edistäviä tahoja ovat koti ja lapsen muut kehitysympäristöt kuten päiväkodit, koulu, muut oppilaitokset ja vapaa-ajan ympäristöt kavereineen. Lasten ja nuorten terveyttä uhkaavat mm. liikunnan puute, väärät ravintotottumukset ja vähäinen uni. (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41) 5.4. Työllisyyden edistäminen Suomessa on käytössä laaja joukko aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, joiden avulla nuorten työttömyyttä pyritään vähentämään ja nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille edistämään. Nämä toimenpiteet koostuvat lähinnä koulutuksen ja opintojen kautta nuorten työllistymistä edistävistä tukimuodoista sekä suoraan työllistymistä edistävistä tukimuodoista. Nuorten työttömyyden ehkäisyä arvioitaessa ei voida keskittyä yksinomaan työllistymisen edistämiseen. Vaikeimpiin ongelmiin joudutaan tarttumaan sosiaali- ja nuorisotyön keinoin (esim. etsivä nuorisotyö). Syrjäytymisen torjuminen edellyttää yhteistyötä yli traditionaalisten sektorirajojen. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on monia erilaisia tavoitteita. Useilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Toisilla toimenpiteillä on muita kuin suoria työllisyyden edistämistavoitteita. Joidenkin toimenpiteiden tavoitteena on esimerkiksi edistää nuoren saamista elämän syrjästä kiinni. (valtiovarainministeriö, julkaisuja 2010:14) 5.5. Osallisuus Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Lapset, nuoret ja vanhemmat voivat olla osallisia eri rooleissa. He ovat kansalaisia ja kuntalaisia ja siten osallisia poliittisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa toiminnassa. He ovat myös palveluiden käyttäjiä. Vaikuttamisen kohteita voivat olla sekä sosiaaliset että fyysiset ympäristöt. (Kaarniemi & Kiilakoski (2012) Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa 2012. www.seutunappi.fi/lnpo) 12

5.6. Toimenpideohjelma tehdään kasvun ja kehityksen mukaan eri ikäryhmille 5.6.1. Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Raskauden alusta 2-3 vuoden ikään lapsi kasvaa ja kehittyy pääosin kotona vanhempien hoivassa. Toiminta keskittyy tukemaan lapsiperheitä jo ennen kuin ongelmat näkyvät lapsen kehityksessä. 5.6.2. Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Kodin rinnalle tulee muita kehitysyhteisöjä. Lapsi oppii elämään samanaikaisesti useassa kehitysyhteisössä. Erityisesti huolehditaan perheen, varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä peruskoulun ja sen oppilashuollon kasvatuskumppanuudesta. Tämä kriittinen vaihe jatkuu keskilapsuuteen, 8-9 vuoden ikään, saakka. Erityisiä haasteita ovat yksilölliset ja asuinalueiden väliset erot lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnissa ja sen kehityksessä sekä jatkuvuus kunnan vastuulla olevassa toiminnassa. Neljännen ikävuoden vaiheilla lapsen yksilöllistä kehitystä voidaan jo tarkemmin arvioida ( laaja terveystarkastus ) ja ennakoida esimerkiksi oppimisen haasteita. 5.6.3. Perusopetuksesta toiselle asteelle Murrosiän kehitys on varhaistunut ja alkaa usein jo 10-vuotiaana. Niiden aikuisten, jotka saattavat yli murrosiän, tulisi luoda luottamuksellinen suhde lapsiin ennen murrosiän alkamista. Ongelmat siirtymisessä toisen asteen koulutukseen voidaan usein ennakoida jo ennen murrosikää. Tällaisissa tilanteissa lapsen oppimista ja hyvinvointia edistetään peruskoulun, kodin ja harrastusten kasvatuskumppanuudessa jo ennen murrosikää. Kun koulutuksen jatkamisessa toisella asteella tai muussa työelämään siirtymisessä on ennakoitavissa haasteita, oppilaille järjestetään suunnitelmallinen ja jatkuva tuki jo oppivelvollisuuden viimeisinä vuosina. Kunta järjestää suunnitelmallista tukea ja palveluja erityisesti niille nuorille, jotka perusopetuksen jälkeen eivät siirry suoraan toiselle asteelle tai jotka keskeyttävät toisen asteen koulutuksen. 5.6.4. Nuoret aikuiset Nuorisopolitiikka kattaa nuoret aikuiset 29. ikävuoteen saakka. Tämä jakso elämässä on usein siirtymäaikaa, johon sisältyy koulutusta tulevaan ammattiin, lyhyitä työsuhteita, muuttoja ja myös vakiintumista ja perheen perustamista. Kun kunnan järjestämät universaalipalvelut kaikille lapsille ja nuorille päättyvät oppivelvollisuuteen, nuorten aikuisten saama tuki ja palvelut ovat usein hajanaisia. Kunnan nuorisopolitiikan tärkein kysymys on, miten pitkälle aikuisuuteen on perusteltua seurata ja tukea kaikkien nuorten hyvinvointikehitystä. Oma erityisryhmänsä ovat ne alle 30-vuotiaat, joilla on jo omia lapsia 13

ja varsinkin ne, jotka tarvitsevat toistuvasti tukea. Palvelujen järjestämisen ohella kunta on myös usein nuorten aikuisten työnantaja, jolloin kunta tukee työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. 5.7. Toimenpideohjelma Lasten ja perheiden hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä, johon kuuluu esim. koti ja asuinalue sekä kaikille yhteisestä tuesta ja palveluista esim. varhaiskasvatus, perusopetus, neuvola ja oppilashuolto. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointitarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman pitkälle tukemalla näitä kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta. 5.7.1. Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä Limingan kunnan kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi. Tämä edellyttää, että päätöksiä valmistellessa ennakoidaan ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) on suunnitellut työvälineen, joka on suunnattu kuntien strategisen suunnittelun tekijöille ja kaikille hallinnonaloille, joilla tehtävät päätökset suoraan tai epäsuorasti kohdistuvat lapsille, nuorille tai lapsiperheille tarjottaviin palveluihin tai heidän hyvinvointiin ja terveyteensä vaikuttaviin tekijöihin. Materiaalia voi käyttää esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyssä, budjetoinnissa tai lapsipoliittisten ohjelmien ja strategioiden taustatyönä tai toteuttamisessa. Materiaali rohkaisee myös kuulemaan lapsia, nuoria ja perheitä itseään muutenkin kuin palvelukohtaisesti asiakastyytyväisyyttä mittaamalla. Materiaali löytyy täältä: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut 5.7.2. Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on kuvattu monialaisesti se, mikä kunnassa jo hoidetaan hyvin ja missä on kehittämisen varaa. Toimenpideohjelman tekeminen on ollut prosessi, jonka ydinryhmä on koostunut kunnan työntekijöistä ja luottamushenkilöistä. Ohjelma on tarkoitettu työkaluksi käytännön toimenpiteille. Ohjelmatyön prosessin aikana on tullut esille asioista, joihin tulisi kiinnittää huomio ja useita asioita on jo lähdetty aktiivisesti kehittämään. Toimenpideohjelmassa (liitteet 1-4) määritellään ikäryhmittäin: 14

1) Nykyiset käytännöt, 2) kehitettävät mallit eli mallit, jotka ovat käytössä, mutta vaativat vielä työstämistä ja 3) mitä toimintamalleja meillä pitäisi tulevaisuudessa olla. Eri tavoitteista on noussut esille mm. näitä asioita, joihin pitäisi panostaa: Laajojen terveystarkastusten turvaaminen säädösten mukaisiksi äitiys-, lasten-, ja kouluneuvoloissa Perhevalmennukseen isätyöntekijän työmuoto pysyväksi toimintamalliksi tukemaan isien ja perheiden hyvinvointia (isyyttä tukemalla tuetaan koko perhettä) Terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen eri menetelmien avulla Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kunnassa määritelty eri hallintokunnat yhdistävä hyvinvointityön johtoryhmä (Hyve?) Lapsiperheen kotiin annettavan tuen kehittäminen Limingan perhekeskusmallin luominen Nuorisopsykiatristen palveluiden saatavuuden turvaaminen Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Päihdevalistuksen ajantasainen tieto; kunnan päihdesuunnitelman päivitys Toiminnallisten vanhempainiltojen järjestäminen eri vuosiluokille Hyvää kouluruokaa nyt ja tulevaisuudessa! (kouluruokailun laadunhallinta) Lasten, nuorten ja perheiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen Kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden saatavuuden turvaaminen 5.8. Seuranta ja arviointi Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisessa on lähdetty jatkuvuuden periaatteesta, niin että sen toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa kunnan hyvinvointityöstä vastaavan johtoryhmän toimesta. Tavoitteena on, että toimenpideohjelman toteutumisen arvioinnissa myös palvelujen käyttäjät osallistuisivat mahdollisuuksien mukaan arviointiin. Tätä voidaan toteuttaa erilaisten asiakaskyselyjen, haastattelujen ja muiden asiakkaita osallistuvien selvitysten avulla. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma linjataan osaksi kuntastrategiaa sekä vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Liite 1: Vastuullisuus ja välittäminen Liite 2: Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Liite 3: Työllisyyden edistäminen Liite 4: Osallisuus 15