Uudistamistuloksen varmistaminen



Samankaltaiset tiedostot
Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Taimikonhoidon perusteet.

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.

r; :-" Peltue.. \... ~~~\,~ \,.. ' { \\ i -, '\'I' }",.,~,:... ;.:.1.. ; \I'"_... \ -,,

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Onnistunut metsänuudistaminen

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kangasmaiden lannoitus

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Liite 5 Harvennusmallit

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Koneellinen taimikonhoito

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Transkriptio:

Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset 2-3 vuotta Myöhempi taimikonhoito Varhaisperkaus - 4-6 v istutuksesta Myöhempi taimikonhoito - noin 5-10 v varhaisperkauksesta Varhaisperkaus Pintakasvillisuuden torjunta Uudistaminen

Muokkausmenetelmä ja pintakasvillisuudenkilpailu Heinimistarve 3-vuotiaissa kuusen istutustaimikoissa Lehtomainen Tuore Osuus taimikoista, % Laikutus 31 21 Äestys 27 17 Mätästys 23 11 Kuva Oksanen/Metla Mätästysaloilla selvästi vähemmän pintakasvillisuuden torjuntatarvetta kuin laikutustai äestysaloilla. Kuva Oksanen/Metla 18.12.2014 3

Pintakasvillisuuden torjuntamenetelmät Pintakasvillisuutta voi torjua mekaanisesti joko polkemalla tai niittämällä ja kemiallisesti lehtivaikutteisilla herbisideillä. Heinimisen tarve on suurimmillaan 2-4 kuluessa istutuksesta. Heinimisen vaikutus on parhaimmillaan keskikesällä. Syksyllä tehty heiniminen on parempi vaihtoehto kuin keväällä tehty työ. 18.12.2014 4

Pintakasvillisuuden torjuntamenetelmät Kemiallinen torjunta Totaali herbisidit - glyfosaatti / esim. Roundup - tappavat kaiken kasvussa olevan - elokuun loppupuolella havupuut kestäviä Valikoivat herbisidit - sykloksidiimi / FocusUltra - tappaa heinäkasvit, voi käyttää jo aiemmin kesällä T. Saksa 18.12.2014 5

Pintakasvillisuuden torjuntamenetelmät Kemiallinen pintakasvillisuuden lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua 45-49 %, läpimitankasvua 17-47 % ja tilavuutta 249-279 % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä pintakasvillisuuden torjunnalla voitaisiin parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? Timo Saksa Puuston tilavuus m3/ha Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Timo Saksa Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 2008 18.12.2014 6

VARHAISPERKAUS Varhaisperkaus Poistetaan noin metrin pituisesta, iältään 4 6-vuotiaasta taimikosta tuotantopuustoa haittaava puusto. Kylvömännikössä varhaisperkaus voidaan joutua tekemään jo alle metrin pituudessa; koivua ei saa päästää mäntyä pidemmäksi Varhaisperkauksessa voidaan poistaa huonolaatuisia susipuita, mutta muutoin ei juuri säädellä kasvatettavan puuston tiheyttä. Kuva Oksanen/Metla

Varhaisperkauksen ajoitus 4 3,5 Työaika, päivää/ha 3 2,5 2 1,5 1 0,5 OMT MT VT 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Taimikon ikä, vuotta Varhaisperkauksen viivästyttäminen vuodella nostaa perkauskustannuksia noin 10 %. Kuva T. Saksa 12/18/2014 8

Perkausmenetelmät Perkausta voidaan tehdä totaaliperkauksena tai reikäperkauksena. Reikäperkauksessa poistetaan noin metriä kasvatettavaa puuta lähempänä olevat kilpailevat yksilöt. Koneellisessa kitkennässä poistetaan haittaava puusto juurineen. Tällöin lehtipuut eivät veso uudelleen ja useimmissa kohteissa kitkentä on ainut taimikonhoitotoimenpide. Kuva T. Saksa Kuva Timo saksa 12/18/2014 9

MYÖHEMPI TAIMIKONHOITO Myöhempi taimikonhoito Kuusikoissa noin 5 vuotta varhaisperkauksesta, männiköissä hieman myöhemmin. Poistetaan 2 7-metrisestä taimikosta tuotantopuustolle haitalliset puut ja harvennetaan tuotantopuusto tavoitetiheyteen, jossa metsikkö kasvatetaan ensiharvennukseen saakka. Usein puhutaan myös taimikonharvennuksesta. Kuva Oksanen/Metla

Taimikonhoidon kannattavuus Oikea-aikainen taimikonhoito varmistaa taimikon hyvän alkukehityksen sekä nopeuttaa tuotantopuuston kehitystä. Taimikon harvennuksella turvataan puuston järeytyminen ja hyvä tukkipuun saanto koko kiertoaikana. Esimerkkinä kuusen istutustaimikko Etelä-Suomessa

Taimikonhoidon kannattavuus Taimikonhoito nostaa huomattavasti hakkuutulojen nykyarvoa: - tuoreen kankaan kuusikossa n. 1 000 /ha - kuivahkon kankaan männikössä n. 600 /ha. Hakkuutulojen NA (3 %), /ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Taimikonhoidon vaikutus hakkuutuloihin 0 Kuusikko, MT Männikkö, VT

Varhaisperkaussuositukset Männikkö kylvö tai luontainen Männikkö istutettu Kuusikko Istutettu 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana 4-6- vuotiaana Noin 0,5 metrin pituisena Noin metrin pituisena Noin metrin pituisena Varhaisperkauksessa voidaan poistaa myös kasvatettavan puulajin huonoimpia yksilöitä ja harventaa tiheimpiä kylvötuppaita

Myöhemmän taimikonhoidon suositukset Mänty laatukasvatus Mänty erittäin tiheä taimikko >5000 ha -1 Mänty energiapuun kasvatus Kuusi 5 7 metrin valtapituus 3 4 metrin valtapituus 2 3 metrin valtapituus 3 4 metrin valtapituus 2000 2200 kpl/ha 2500 3000 kpl/ha 3000 4000 kpl/ha 1800 2200 kpl/ha METLA/Erkki Oksanen

Nuoren metsän kehitys Taimikonhoidon jälkeen puuston latvuston tulisi sulkeutua mahdollisimman pian. KuvatE. Oksanen Kun puusto 14-16 metrin valtapituudessa on aika harkita ensiharvennusta. Kuusikoiden ja männiköiden ikä on tuolloin 25-30 vuotta ja koivikot tätä nuorempia. 10 v. 16 v. 26 v. 12/18/2014 15

Kustannustehokas uudistaminen ja taimikonhoito perusta taloudelliselle metsän kasvatukselle Aika, vuotta 5 10 15 20 25 12/18/2014 16

Kiitos