1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS: OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
2 Sisällysluettelo 1. Oppilashuolto... 3 2. Oppilashuoltosuunnitelmat... 3 3. Monialainen oppilashuollon yhteistyö... 4 4. Yhteisöllinen oppilashuolto... 6 4.1. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen koulukohtaisissa oppilashuollon suunnitelmissa... 7 5. Yksilökohtainen oppilashuolto... 9 5.1. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen koulukohtaisesti... 10 6. Oppilashuollon käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut... 12 6.1. Koulupsykologi... 12 6.2. Koulukuraattori... 13 6.3. Kouluterveydenhoitaja... 13 6.4. Koululääkäri... 14 6.5. Määräaikojen toteuttaminen Kauniaisissa koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palveluissa... 14 7. Oppilashuollosta tiedottaminen... 15 8. Oppilashuollon arviointi kouluissa... 15
3 1. Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus YK:n Lastenoikeuksien sopimuksen mukaisesti. Oppilashuoltotyö on oppilaan ja koko kouluyhteisön tukemista. Tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja puuttua varhain mahdollisiin koulunkäynnin vaikeuksiin. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. 2. Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Kauniaisten oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta: hyvinvointisuunnitelma, jossa on oppilashuoltoa koskeva osuus, opetussuunnitelma, jossa kuvataan oppilashuolto sekä Kauniaisten koulujen koulukohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään ja arvioidaan kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen tiedotetaan käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.
4 Kuva 1: Kauniaisten oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen opetussuunnitelman muodostuminen Kauniaisten perusopetuksen opetussuunnitelma oppilashuollosta ja turvallisuuden edistämisestä Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet Opetussuunnitelman kaupunkitasoiset osiot, jotka koskevat kaikkia kouluja Opetussuunnitelmaa täydentää Kaupunkitasolla: Hyvinvointisuunnitelma Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Koulutasolla: Oppilashuoltosuunnitelman koulukohtaiset täydennykset Oppilashuoltosuunnitelmaa täydentävät erilliset suunnitelmat Lukuvuosisuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma, lastensuojelusuunnitelma ja lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Koulut ilmoittavat koulukohtaisten suunnitelmien päivittämisestä lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. 3. Monialainen oppilashuollon yhteistyö Kauniaisten esi-, perusopetuksen ja toisen asteen oppilashuollon ohjausryhmänä toimii kaupungin monialainen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä (TEJO). Tämä ohjausryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä, kuntatasoisesta suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla.. Kouluyhteisön tai oppilaiden
R e h t o r i A p u l 5 hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Kuva 2: Oppilashuollon yhteistyö Kauniaisissa kaupungin ja koulujen tasolla Yksityiset palveluntuottajat Ostopalvelut (mm. neuropsykologit, nuorisoneuvola, toimintaterapia) Yhteistyö Espoon kanssa Erityisopetus Etsivä nuorisotyö Erityisnuorisotyö Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Erikoissairaanhoito HUS Lasten- ja nuorten psykiatria Muut mahdolliset yksiköt Koulun oppilashuolto Rehtori Apulais- ja vararehtori Luokan- ja aineenopettajat Erityisopettajat Koulun avustava henkilökunta Opinto-ohjaaja Koulukuraattori Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja Koululääkäri Muut koulun asiantuntijat Muut yhteistyötahot Poliisi M u u t a s i a n t u n t i j a t Sosiaali- ja terveystoimi Perheneuvola Kuntoutus Perhesuunnittelu Ravitsemusterapeutit Fysioterapia Puheterapia Maahanmuuttaja palvelut Lastensuojelu Vammaispalvelut Päihdehuolto Muut tahot Järjestöt Lastenkodit Kauniaisissa Nuorten turvatalo Seurakunnat Järjestöjen toiminta Muut yhteistyötahot
6 4. Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja se kuuluu kaikille koulussa työskenteleville aikuisille. Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset huolehtivat oppilaiden hyvinvoinnista ja oppimisesta yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaan kouluhyvinvointiin vaikuttavat kouluympäristön turvallisuus ja terveys sekä riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Hyvinvointi on oppilaan kokemus hyvästä fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, turvallisuudesta ja positiivisista sosiaalisista suhteista. Hyvinvoinnin tukemiseen kuuluu oppilaan kohtaamista, kannustamista, auttamista sekä oppilaan osallisuuden vahvistamista. Yhteisöllisessä (koulukohtaisessa) oppilashuoltotyössä edistetään, seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Yhteisöllinen oppilashuolto painottuu ennaltaehkäisevään työhön ja se huolehtii kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista tuetaan osallisuutta edistämällä. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Oppilaalla on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt ja turvallisuussuunnitelma lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Kouluilla on myös suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja ne ovat liitteinä koulukohtaisissa oppilashuoltosuunnitelmissa. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Yhteisöllinen oppilashuolto edistää ja seuraa jatkuvasti kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia yhteistyössä kaikkien koulussa toimivien aikuisten kanssa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Koulukohtaiseen yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään osallistuvat: rehtori/apulaisrehtori koulupsykologi koulukuraattori kouluterveydenhoitaja erityisopettaja (-t) / opettaja oppilaanohjaaja (yläkouluissa) turvallisuusasioista vastaava (-t) Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeisiä tehtäviä ovat: koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta yhteisöllisten hyvinvointia edistävien rakenteiden luominen ja kehittäminen oppilaiden ja huoltajien osallistumisen mahdollistaminen oppilashuoltosuunnitelman laadintaan ja hyvinvointityöhön
7 yhteistyön koordinointi koulun ulkopuolisten tahojen kanssa oppimisympäristöjen kehittäminen koulun lukuvuosisuunnitelman valmistelu oppilashuollon osalta kodin ja koulun oppilashuollollisen yhteistyön kehittäminen ja seuranta 4.1. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen koulukohtaisissa oppilashuollon suunnitelmissa ( tämän osion koulut täydentävät oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ) Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan koulu täydentää koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt. Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa koulu kuvaa toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi: seurannasta vastuussa oleva taho koulussa seurattavat asiat käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi seurannan aikataulu. lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Koulut valitsevat yhteisöllisen oppilashuollon kehittämiskohteet lukuvuosittain. Nämä kehittämiskohteet koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaan. Lukuvuosisuunnitelmaan koulu kirjaa myös yhteisöllisen hyvinvointiryhmän kokoonpanon, kokoontumiskäytänteet sekä muut oppilashuollosta kysytyt asiat. Koulu kuvaa koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassaan ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteisöllisen oppilashuollon kehittämistyötä. Lisäksi koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa koulu on kuvannut: oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.
8 Kuva 3: Esimerkkejä yhteisöllisestä hyvinvointityöstä Kauniaisten perusopetuksessa Kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen, KiVa-koulu Luokkien ja ryhmien asioiden käsittely yleisellä tasolla Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämien Ryhmädynamiikan tukeminen Turvallisuuden vahvistaminen Oppilashuoltoryhmän jäsenten jalkautuminen luokkiin Oppilaiden ja huoltajien osallisuus YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTITYÖ kuuluu kaikille koulun aikuisille ja oppilaille Oppilashuoltoryhmän ja yksittäisten opettajien yhteistyö, konsultatiivinen tuki Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastaminen Kodin ja koulun yhteistyö Liikkuva koulu Siirtymävaiheiden tukeminen Oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta, kummiluokat Hyvinvointityön sisällyttäminen oppiaineiden sisältöön Oppimisympäristöjen kehittäminen Myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen Kouluterveydenhuollon luokkayhteenvedot Koulun toimintakulttuuri, omat rakenteet ja toimintamallit Joustava koulu kerhotoiminta Välituntitoiminta
9 5. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta tukevat lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstö voi osallistua tarpeen mukaan lasta koskeviin koulun neuvotteluihin huoltajan kirjallisella luvalla. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virkaasemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireillepanija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
10 Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassapidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. 5.1. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen koulukohtaisesti ( tämän osion koulut täydentävät oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa ) Kauniaisissa yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden lisäksi yksittäisen opiskelijan tai tietyn oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan asian käsittelyyn. Arvion oppilaan edun toteutumisesta tällaisessa tilanteessa tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Yksilökohtaisesta oppilashuollosta laaditaan oppilashuoltokertomus. Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Ennen laajoja terveystarkastuksia luokanopettaja/ryhmänohjaaja on yhteydessä huoltajiin, jos hänellä on huoli oppilaan terveydentilasta. Tällöin huoltajien kanssa sovitaan, mitä oppilaan terveydentilasta on hyvä välittää kouluterveydenhuoltajalle. Luokanopettaja/ryhmänohjaaja voi siirtää terveydenhoitajalle opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon myös ilman huoltajien suostumusta. Kouluterveydenhuolto tekee laajoista terveystarkastuksista luokkayhteenvedot, jotka käsitellään yhdessä luokanopettajan/ryhmänohjaajan kanssa. Tarvittaessa luokan tilanteesta keskustellaan yleisten ilmiöiden tasolla myös yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Yksittäisen oppilaan asioita ei luokkayhteenvedosta nosteta käsittelyyn vaan tarvittaessa oppilaan asioille kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö voi olla myös kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri.
11 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Hoito, erityisruokavalio tai lääkityksen järjestäminen oppilaalle sovitaan tapauskohtaisesti. Kouluterveydenhuolto osallistuu tarpeen mukaan oppilaan sairauden, erityisruokavalion tai lääkityksen vaatimien tukitoimien arviointiin ja tarvittaessa osaltaan niiden järjestämiseen. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen ja sairaalaopetuksen yhteydessä Perusopetuslain mukaan tehostettu ja erityinen tuki on käsiteltävä moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Käsittelyssä voi siis olla mukana sosiaali- ja terveystoimen työntekijä opetushenkilökunnan lisäksi. Kuva 4. Yhteistyö yleisen, tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä Luokanopettaja/luokanvalvoja/erityisopettaja aloittaa prosessin yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa Erityisopettaja tulee prosessiin mukaan suunnittelemaan tuen järjestämistä (jos tarpeen mukaista) Konsultaatio koulupsykologin/ koulukuraattorin/ kouluterveydenhoitajan kanssa (jos tarpeen mukaista) - kannanotto tuen sisältöön ja sen vaiheeseen
12 6. Oppilashuollon käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Kauniaisissa oppilashuollon palveluihin kuuluu sivistystoimen alaiset koulupsykologi-, kuraattoripalvelua ja sosiaali- ja terveystoimen kouluterveydenhuollon palvelut. Koulun rehtori suunnittelee yhdessä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kanssa koulun oppilashuoltoresurssin käytön ja arvioi sen kohdentumisen tarkoituksenmukaisuuden. Esiopetuksen oppilaiden oppilashuollolliset kuraattori- ja psykologipalvelut kuuluvat koulukuraattoreille ja psykologeille kieliryhmittäin. Kauniaisissa on (1.8.2014 tilanne) seuraava mitoitus oppilashuollon palveluissa esi- perusja lukio-opetuksessa koulupsykologien, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien ja koululääkäreiden osalta: Koulupsykologit: 2 ruotsinkielisissä kouluissa, 2 suomenkielisissä kouluissa. Koulukuraattori: 2 ruotsinkielisissä kouluissa, 2 suomenkielisissä kouluissa. Kouluterveydenhoitaja: 2 ruotsinkielisissä kouluissa, joista toinen on 80% työajalla, 2 suomenkielisissä kouluissa, joista toinen on 4pvä/vko. Koululääkäri: 6.1. Koulupsykologi Koulupsykologi on psykologisen kehityksen, psyykkisen hyvinvoinnin ja oppimisen psykologian asiantuntija ja hänen työtään ohjaa vahvasti psykologien eettiset säännöstöt ja terveydenhuollon henkilöstön salassapitovelvollisuudet. Koulupsykologin työtehtäviin kuuluu keskeisesti: Yhteisötason työ: toimii oman alan asiantuntijana koulujensa yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja kunnan monialaisissa asiantuntijaryhmissä sovitusti osallistuu oppilaskohtaisten tukitoimintamallien suunnitteluun ja seurantaan sovitusti toimii psykologisena asiantuntija oppilaan kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa antaa tarvittaessa konsultaatiota muille työntekijöille toimii koulunsa kriisiryhmän jäsenenä, kriisivalmiuden suunnittelussa ja kriisityön toteuttamisessa osallistuu vanhempainiltoihin ja koulutustilaisuuksiin sovittaessa seuraa luokkatilanteita tarpeen mukaan välittää kouluelämän ja oppilashuollon tuntemusta yhteistyötahoille.. Asiakastyö: tapaa oppilaita oppilaan kokonaistilanteen sekä tunne-elämän ja mielenterveyden ongelmien kartoittamiseksi tarjoaa tuki- ja ohjauskeskusteluita tekee oppilaille psykologisia arviointeja ja tutkimuksia (oppimisvalmiuksien arviointi ja osin alustavat tunne-elämän arviot) osallistuu oppilaiden tukitoimien suunnitteluun osallistuu neuvotteluihin oppilaiden, huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa tekee tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen yhteistyössä koululääkärin kanssa. tekee monialaista yhteistyötä koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
13 ohjaa ja neuvoo huoltajia oppilaan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. 6.2. Koulukuraattori Koulukuraattorin tehtävänä on tukea ja helpottaa lapsen koulunkäyntiä sosiaalityön keinoin. Koulukuraattorin työn keskiössä on oppilas ja hänen lähiverkostonsa. Koulukuraattorin toimintaa ohjaa lapsen edun näkökulma. Yhteisötason työ: toimii sosiaalityön asiantuntijana yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja kunnan monialaisissa asiantuntijaryhmissä sovitusti osallistuu oppilaskohtaisten tukitoimintamallien suunnitteluun ja seurantaan sovitusti työskentelee aktiivisesti kouluviihtyvyyden- ja turvallisuuden edistämisessä sekä koulukiusaamisen ehkäisyn kehittämisessä havainnoi, toimii ja konsultoi luokissa ja oppilasryhmissä tekee yhteistyötä opettajien kanssa mm. ryhmäyttämiseen ja luokkailmapiirin liittyen ja antaa konsultaatiota henkilökunnalle toimii koulunsa kriisiryhmän jäsenenä kriisivalmiuden suunnittelussa ja kriisityön toteuttamisessa osallistuu sovittaessa vanhempainiltoihin ja koulutustilaisuuksiin tiedottaa oppilashuoltopalveluista vanhempia, oppilaita, yhteistyötahoja ja koulun henkilökuntaa välittää oppilashuollon ja kouluelämän tuntemusta muille yhteistyötahoille Asiakastyö: selvittää oppilaiden tuen tarvetta ja järjestää tukitoimia oppilaille osallistuu yhteistyöpalavereihin oppilaiden asioissa tarjoaa tukikäyntejä oppilaalle tai perheelle tukee oppilasta sosiaalityön menetelmiä käyttäen antaa ohjausta ja neuvontaa oppilaalle ja hänen perheelleen tekee moniammatillista verkostotyötä oppilaan luonnollisessa verkostossa ja viranomaisverkostossa ohjaa tarvittaessa oppilaan tai perheen muihin palveluihin tai tutkimuksiin 6.3. Kouluterveydenhoitaja Kouluterveydenhoitaja on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiantuntija koulussa. Yhteisötason työ: osallistuu yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän ja monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan toimii ennaltaehkäisevän terveydenhuollon asiantuntijana koulun yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä osallistuu oppilaiden tukitoimien suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja seurantaan terveydenhuollon näkökulmasta terveydenhoitajan tehtävänä on tuoda esille terveydenedistämisen näkökulma koko kouluyhteisön tasolla
14 osallistuu vanhempainiltoihin sovitusti tekee luokkayhteenvedot laaja-alaisista terveystarkastuksista osallistuu koulun terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksiin toimii koulussa kriisityöryhmän jäsenenä tiedottaa palveluista vanhempainilloissa ja Wilman kautta osallistuu eri hallintokuntien yhteisiin työryhmiin osallistuu tarvittaessa asiantuntijoina sivistystoimen/perusopetuksen työryhmiin Yksilötyö: laajat terveystarkastukset 1., 5., ja 8. luokan oppilaille äkillisesti koulupäivän aikana sairastuneiden oppilaiden ensiapu ja hoitoonohjaus koulutapaturmien ennaltaehkäisty, hoidon tarpeen arviointi, ensiapu ja hoitoonohjaus terveys- ja ehkäisyneuvontakäynnit konsultatiivinen työ puhelinneuvonta oppilaan terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa kansallisen rokotusohjelman seuraaminen ja toteuttaminen 6.4. Koululääkäri Koululääkäri on ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lääketieteellinen asiantuntija. Yhteisötason työ: voi toimia ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lääketieteellisenä asiantuntijana koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä osallistuu tarpeen mukaan oppilaiden tukitoimien suunnitteluun, arviointiin, toteuttamiseen ja seurantaan lääketieteellisestä näkökulmasta voi tarpeen mukaan osallistua vanhempainiltoihin voi osallistua luokkayhteenvetojen laadintaan laaja-alaisissa terveystarkastuksissa terveydenedistämistyö kouluyhteisössä voi osallistua koulun kriisityöhön osallistuu tarvittaessa eri hallintokuntien yhteisiin työryhmiin voi osallistua tarvittaessa asiantuntijoina sivistystoimen/perusopetuksen työryhmiin Yksilötyö: laajat terveystarkastukset 1., 5., ja 8. luokan oppilaille koulutapaturmien ennaltaehkäisy seurantakäynnit konsultatiivinen työ puhelinneuvonta oppilaan terveyteen ja sairauteen liittyvissä asioissa 6.5. Määräaikojen toteuttaminen Kauniaisissa koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palveluissa Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskusteluun henkilökohtaisesti koulupsykologin tai koulukuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä, sen jälkeen kun
15 oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Mahdollisuus keskusteluun järjestetään oppilaalle myös oppilaan huoltajan tai oppilaan edustajan yhteydenoton perusteella, ellei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus, tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Koulukuraattorilla ja koulupsykologilla on omat osaamisalueensa, mutta akuuteissa tilanteissa kummalla tahansa on oltava kyky tarttua ja hoitaa kiireellistä oppilaan asiaa. Oppilaat voivat hakeutua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Koulutapaturmissa ja äkillisesti koulupäivän aikana sairastunut oppilas pääsee tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle välittömästi terveydenhoitajan vastaanottopäivinä, mikäli vamman tai sairauden luonne edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilön arviointia tai hoitoa. Terveydenhoitaja tekee hoidon tarpeen arvion, hoitaa tai ohjaa oppilaan jatkohoitoon. Äkillisen tarpeen ilmetessä oppilaan huoltajat ohjataan viemään oppilas terveyskeskukseen, mikäli kouluterveydenhoitaja ei ole koululla. 7. Oppilashuollosta tiedottaminen Koulun tehtävänä on huolehtia siitä, että oppilaat, huoltajat, koulun henkilöstö ja muut yhteistyötahot saavat tarvitsemansa tiedon oppilashuollon palveluista ja toiminnasta. Tiedotuskanavia ovat esim. lukuvuositiedote, sähköiset tiedotuskanavat (mm. Wilma, koulun omat kotisivut, oppilashuolto.fi/elevvård.fi), paperitiedotteet ja suullinen tiedottaminen. Koulun oppilailla tulee olla riittävä tieto siitä, mitä oppilashuolto on, mitä oppilashuollon palveluita oppilailla on käytössä ja miten palveluihin halutessaan pääsee. Koulun hyvinvointi- ja turvallisuuskansio sisältää asiakirjoja, jotka opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa määrätään sisällytettäväksi koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Näitä ovat: toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (entinen kriisisuunnitelma) suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (entinen kiusaamisen vastainen suunnitelma) koulun järjestyssäännöt tai muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihteiden käyttöön puuttumiseksi (entinen päihdesuunnitelma) koulun pelastussuunnitelma koulutapaturmien ehkäisyyn ja ensiapuun liittyvä ohjeistus lääkehoidon suunnitelma koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Vuosittaiseen koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan näiden asiakirjojen päivitykset. 8. Oppilashuollon arviointi kouluissa
16 Kauniaisissa oppilashuoltoa arvioidaan koulussa seuraavasti: Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä suunnittelee omaa toimintaansa vähintään kerran lukuvuodessa Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa vähintään kerran lukuvuodessa Koulun henkilökunta arvioi koulunsa oppilashuollon toteutumista säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa Koulut osallistuvat arviointeihin, jotka tehdään koulutuksen järjestäjän (Kauniaisten kaupunki) tai muun sellaisen tahon toimesta, jolla on lakisääteinen oikeus arvioinnin toteuttamiseen.