Jussi Savio Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan ensi vuonna Uusi laki täsmentää osakkeenomistajan ja yhtiön vastuita. Uudistetun asunto-osakeyhtiölain on tarkoitus tulla voimaan aikaisintaan 1.7.2010. Tämän vuoksi lakiuudistus ei todennäköisesti vaikuta kevään 2010 yhtiökokouksiin. Uuden lain keskeisenä tavoitteena on selventää yhtiön ja osakkeenomistajan välisen vastuun rajoja kunnossapitovastuun, osakkeenomistajan muutostöiden sekä edellä mainittuihin liittyvän päätöksenteon osalta. Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki valmisteltiin 1960 1980-luvuilla. Tämän jälkeen osakkeenomistajien teettämät muutostyöt ovat yleistyneet. Lisäksi sekä rakennustapa että rakennustekniikkaa ja rakentamista koskevat vaatimukset ovat kehittyneet ja lisääntyneet. Nämä ovat ne keskeiset asiat, jotka ovat aiheuttaneet tarvetta lainsäädännön uudistamiselle. Kunnossapito Kunnossapitovastuuta koskevia perusperiaatteita ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa. Yhtiö vastaa ulkopuolisten rakenteiden ja osakkeenomistaja sisäpuolisten rakenteiden kunnossapidosta. Osakkeenomistaja vastaa hallinnassaan olevista, lähtökohtaisesti huoneiston käytön perusteella kuluvista rakenteista ja pinnoista. Näiden tilojen osalta korostetaan tilojen huolellista hoitoa. Osakkeenomistajan tekemistä muutos- ja korjaustöistä huoneistossa on ilmoitettava hallitukselle. Näistä ilmoitusvelvollisuuden alaisista korjaus- ja muutostöistä voidaan sulkea pois huoneistossa suoritetut maalaus- ja tapetointityöt. Muutos- ja korjaustöistä on ilmoitettava taloyhtiölle kirjallisesti riittävät tiedot, ja hallituksen on käsiteltävä ilmoitus ilman aiheetonta viivästystä. Lisäksi hallituksella on oikeus tarvittaessa huolehtia muutos- ja korjaustyön riittävästä valvonnasta. Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan valvontakustannukset. Työt on suoritettava hyvän rakennustavan mukaisesti. Yhtiö on vastuussa tiettyjen asennuttamiensa perusjärjestelmien kunnossapidosta (lämmitys, vesi, sähkö, ilmastointi) Lisäksi yhtiökokousmenettelyyn vaikuttava merkittävä uudistus on se, että yhtiökokouksessa pitää vuosittain käsitellä seuraavan viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta. Yhtiökokouskutsuaika on muuttumassa kahdeksi viikoksi. Yhtiövastikeperuste Uudessa laissa yhtiövastikkeen maksuvelvollisuutta koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että osakkeenomistajan maksuvelvollisuutta voidaan muuttaa yhtiökokouksen päätöksellä mm. seuraavissa tapauksissa: Hissin asennukseen liittyvien kustannusten osalta vastiketta perittäisiin sitä enemmän mitä korkeammalla huoneisto sijaitsee. Osakkeenomistajan omalla kustannuksellaan suorittamasta, yhtiön hyväksymästä kunnossapito- ja muutostyöstä yhtiölle myöhemmässä rakennustyössä koituva säästö voitaisiin hyvittää osakkeenomistajalle. Tasamaksuerä: jos huoneistoon hankitaan esimerkiksi uusi ulko-ovi, kukin huoneisto maksaisi ulko-oven eikä kustannuksia tarvitsisi jyvittää osakkeiden lukumäärän mukaan. Vastikkeen osalta voidaan mainita myös se, että uuden omistajan vastuu vanhan omistajan maksulaiminlyönneistä on jatkossa 6 kuukautta aikaisemmin noudatetun 3 kuukauden sijasta. Edellytyksenä erääntyneelle vastikkeelle on kuitenkin se, että tästä on mainittu isännöitsijäntodistuksessa. Vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiölakiin ehdotetaan säännöksiä yhtiön ja osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta silloin, kun vahinko on aiheutettu asunto-osakeyhtiölakia rikkomalla. Yhtiön johdon vastuuseen ei ehdoteta olennaisia muutoksia. Osakkeenomistajaa voitaisiin vaatia vastuuseen vain virheellisestä tai puutteellisesta kunnossapidosta tai muutostyöstä aiheutuneesta vahingosta. Tilintarkastus Tilintarkastuslain mukaan asunto-osakeyhtiö ei voi valita tilintarkastajaksi maallikkotilintarkastajaa 1.1.2012 alkavalle tilikaudelle. Lakiehdotus sisältää nykyistä maallikkotilintarkastuskäytäntöä vastaavat säännökset toiminnantarkastuksesta. Toiminnantarkastaja voidaan tietyin edellytyksin valita yhtiössä, jossa ei ole valittu / tarvitse valita (alle 30 huoneistoa) KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tai tilintarkastajan rinnalle. Uutiskirje
M - Itella Oyj Grant Thornton kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta. Grant Thornton tackar sina kunder och samarbetspartners för det gångna året. Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2010! God jul och gott nytt år 2010! Grant Thornton Finland Oy on KHT-yhteisö, jonka palveluksessa on noin 50 tilintarkastus-, vero- ja niihin liittyviä palveluita tarjoavaa asiantuntijaa. Olemme yli 100 maassa toimivan Grant Thornton -organisaation jäsen. Kaikki Grant Thornton -toimistot ovat itsenäisiä, paikallisia yrityksiä, joita yhdistävät asiantuntemus yrittäjä vetoisista yrityksistä sekä yhteiset tarkastus metodit. 2009 Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL 18, 00271 Helsinki Puhelin (09) 512 3330 Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Pellavatehtaankatu 19 A, PL 552, 33101 Tampere Puhelin (03) 254 2260 Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio 1 3, 20100 Turku Puhelin 040 502 3423 www.gtfinland.com
Uutiskirje 4/2009 Joulukuu 2009 Verotus ja taantuma Maamme ajautui vuoden 2008 lopulla taloudelliseen taantumaan, joka kääntyi lamaksi vuoden 2009 alkuvuoden aikana. Tänä aikana Suomen bruttokansantuote laski merkittävästi, jota ei ole tapahtunut useinkaan itsenäisyytemme aikana. Vielä ei ole tietoa, koska talous kääntyy taas nousuun, vaikka ensimmäiset positiiviset uutiset bruttokansantuotteen laskun pysähtymisestä onkin jo saatu. Kansantaloustieteilijät ovat kuitenkin varoitelleet, että Suomi toipuu taantumasta muita maita hitaammin, koska viennin merkitys kansantaloudellemme on suuri. Talouden kääntymistä odoteltaessa olisikin aika poistaa tiettyjä verotuksen epäkohtia, jotka vaikuttavat nyt erityisesti taantuman aikana. Verojärjestelmää laadittaessa ei ole otettu mitenkään huomioon, että samoja säännöksiä joudutaan soveltamaan sekä korkeasuhdanteessa että taloudellisessa taantumassa. Tietyt säännökset voivat taantumassa saada erityisen merkityksen ja ne koetaan epätarkoituksenmukaisiksi. Yksi esimerkki tällaisista säännöksistä on ns. konsernitukisäännös, jonka merkitys taantumassa on korostunut. Toinen esimerkki on ns. tulolähdejaottelu, joka taantumassa johtaa yleensä epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Yritys voi esimerkiksi talousvaikeuksien vuoksi joutua myymään taseessa olevaa omaisuutta, jota on verotuksessa käsitelty ns. henkilökohtaisessa tulolähteessä. Myynnistä syntynyt luovutusvoitto muodostaa yhtiölle verotettavaa tuloa, vaikka myyntivoiton jälkeen yhtiön toiminnallinen tulos voi olla edelleen merkittävästi tappiollinen. Ongelmia muodostuu myös, jos henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa omaisuutta joudutaan realisoimaan tappiolla. Tappio vahvistetaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen, eikä sitä voida vähentää elinkeinotulolähteen tuloksesta tai vahvistaa osaksi elinkeinotulolähteen tappiota. Vaarana on myös se, että tällaisessa tilanteessa tappio jää kokonaisuudessaan vähentämättä. Edellä mainituissa tilanteissa verotuksen säännökset eivät mitenkään huomioi yhtiötä liiketoimintaa harjoittavana kokonaisuutena, mikä johtaa siihen, että osa myyntihinnasta joudutaan käyttämään veron maksuun. Näin maksuvalmiuden turvaamisen näkökulmasta yritys ei saavuta kaikilta osin niitä tavoitteita, joita omaisuuden myynnillä tavoiteltiin. Hallitusohjelmassa hallitus asetti tavoitteeksi luoda Suomeen maailman parhaat yrittäjyyden olosuhteet. Nyt veropoliittisissa keskusteluissa nämä tavoitteet on unohdettu ja lähdetty puhumaan myös mahdollisista veronkiristyksistä. Tästä osoituksena on mm. keskustelut noteeraamattomasta osakeyhtiöstä jaetun osingon verotuksesta, pääomatuloverokannan mahdollinen nosto ja työperusteisen osingon uudet säännökset. Koska joulun alla saa esittää toivomuksia, niin toivoisin, että hallitus toteuttaisi niitä lupauksia, joita se on aikanaan antanut. Yksi konkreettinen toimi yrittäjyyden olosuhteiden parantamiseksi olisikin poistaa tulolähdejaottelu, josta aina aika ajoin on syntynyt keskustelua. Lisäksi myös hallituksen veropoliittinen keskustelu olisi heikennysten sijaan tarkoituksenmukaista suunnata yrittäjyyttä ja elinkeinoelämän kasvua vahvistaviin teemoihin. Rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä uutta vuotta 2010! Marko Vehniä veroasiantuntija, KHT
Joakim Rehn, KHT Muutoksia tilintarkastukseen? Elämme odotusyhteiskunnassa, odottaen koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Aikaisemmin tehty kiinnostaa meitä yhä vähemmän. Tällaisessa yhteiskunnassa kiinnostus tulevaan ohittaa menneen, ja kuka tahansa voi saada koska tahansa maailman huomion. Hyvänä esimerkkinä on aiemmin tuntematon Spotify, josta on nyt tulossa maailman suosituin musiikkipalveluiden tarjoaja. Kirjanpito on pitkälti menneisyyden tapahtumien kirjaamista, ja osa tilintarkastusprosessista on vastaavasti menneisyyden tarkastamista. Pienempien yritysten velvoitteisiin laatia tilinpäätös sekä suorittaa tilintarkastus kaavaillaan EU:ssa kevennyksiä, mikä on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Suomessa totuttu järjestelmä, joka velvoittaa kaikki yritykset laatimaan tilinpäätöksen sekä suorituttamaan tilintarkastuksen, ei ole enää maailmalla vallitseva tapa eikä yleisesti hyväksyttävää. Yhdysvallat ei koskaan ole täysin omaksunut tätä käytäntöä, ja Euroopassakin on syntynyt paineita keventää raportointivelvoitteita. Kansainvälisen kilpailun ja muiden seikkojen takia on jatkuvasti korotettu tilintarkastusvelvollisuuden rajoja. Muutoksia ISA-standardeihin, vaihtoehtoja tilintarkastukselle Viime vuosien aikana on tehty merkittäviä muutoksia kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin (ISA-standardit). Muutokset ovat olleet luonnollisia vastauksia muuttuvaan ympäristöön, mutta standardeja on myös selkeytetty (clarityprojekti). Muita varmennusmenetelmiä koskeviin standardeihin on toistaiseksi tehty hyvin vähän muutoksia. Nyt tämä asia on korjaantumassa, sillä vuosien 2009 2011 aikana tullaan kehittämään muita varmennusmenetelmiä koskevia standardeja. Yleisesti on katsottu, että ISA-standardien mukainen tilintarkastus on dokumentointivaatimuksineen aivan liian raskas prosessi pienille ja keskisuurille yrityksille. Vaihtoehtoja tilintarkastukselle ovat: 1. Yleisluontoinen tarkastus ja muut varmennuspalvelut (Review and Assurance Services) 2. Tarkastus, joka käsittää sovitut toimenpiteet (Agreed-upon Engagement) 3. Kokoamistoimeksianto (Compilation Engagement) Yleisluontoinen tarkastus on rajoitetumpi kuin tilintarkastus, ja annettava lausunto on niin sanottuun negatiiviseen varmuuteen perustuva. Sovittuja toimenpiteitä käsittäviä toimeksiantoja voidaan käyttää esimerkiksi pankin tarkoituksiin yhtiön varaston tarkastukseen. Kokoamistoimeksiannoissa kirjanpitäjä tai tilintarkastaja käyttää asiantuntemustaan taloudellisen informaation keräämisessä, luokittelemisessa ja yhdistämisessä. ISA-standardit pk-sektorin tilintarkastuksissa Mielestäni on myös tärkeää pohtia, miten ISA-standardeja voidaan järkevästi soveltaa pk-yrityksissä. Pitäisikö pk-yrityksiä tilintarkastaa? Monien mie- lestä voidaan saavuttaa riittävä varmuus muutenkin kun noudattamalla ISA-standardien mukaisia menetelmiä. Näitä ajatuksia eivät kuitenkaan tue viimeaikaiset julkaisut ja selvitykset. Clarity-projektin jälkeen odotus oli, että uudet ISA-standardit olisivat periaatelähtöiseen menetelmään pohjautuvia ja että niitä voitaisiin yleisesti soveltaa kaikkiin tilintarkastuksiin. Kritiikkiä ISA-standardeista on kuultu muun muas sa siitä, että ne on suunnattu listatuille yhtiöille, sääntelijät ovat vaikuttaneet kehitystyöhön, ohjeistus on kasvanut ja ammatilliselle arvostelukyvylle on jätetty vähemmän tilaa. Lisäksi varsinkin pk-sektorin tilintarkastusten kustannusten arvellaan nousevan. Mielestäni tilintarkastuksen tulisi aina olla lähtökohtaisesti samansisältöinen, riippumatta siitä, onko tarkastuksen kohteena listattu tai listaamaton yhtiö. Tilintarkastuksen tulisi aina merkitä sitä, että tarkastuksen kohteena olevan tilinpäätöksen oikeellisuudesta on saatu riittävä varmuus. Lopuksi En ole ehkä alussa mainitsemani odotusyhteiskunnan prototyyppi, joka jatkuvasti odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mielestäni tilintarkastajien suorittama taloudellisen tiedon oikeellisuuden ja luotettavuuden varmennus on meillä Suomessa toimiva ja kustannustehokas tapa turvata taloudellisen informaation käyttäjien tarpeet. Voidaan myös kysyä, onko vallitseva taloudellinen ajankohta oikea tilintarkastuksesta luopumiseen. Uutiskirje
Harri Sjöholm, hallituksen puheenjohtaja ja Jussi Rautiainen, toimitusjohtaja Robit Rocktools palvelee asiakkaitaan 55 maassa, ja maailmanlaajuinen kasvu jatkuu Robit Rocktools valmistaa porakruunuja ammattikäyttöön, asiakkainaan rakennus-, kaivos- ja louhosala ympäri maailman. Ammattitaidon pohjana on Suomen kovan kallioperän inspiroima osaaminen. Robit Rocktools menestyy suomalaisena yrityksenä alalla, jolla kilpailu on maailmanlaajuista ja kovaa. Hyvällä, tasalaatuisella tuotteella pärjää, ja tuotteet voi valmistaa Suomessa, kun työvoimakustannusten osuus on riittävän pieni, Robit Rocktoolsin hallituksen puheenjohtaja Harri Sjöholm vahvistaa. Valmistamme kaiken Suomessa yhdessä alihankkijoidemme kanssa, ja olemme ylpeitä siitä. Robit Rocktoolsilla on kaksi tuotelinjaa: kallioporaus ja maaporaus. Kallioporaus kattaa sovellukset, joita käytetään muun muassa kaivoksissa, avolouhoksissa, tunnelien rakentamisessa ja rakennuskivilouhoksissa siis kun maata räjäytetään ja louhitaan. Maaporauslinjan tuotteita tarvitaan, kun maahan porataan reikiä paaluille, vesi- tai lämpökaivoille, maaperätutkimuksessa jne. Tällä alueella Robit on vahva maailmanlaajuisesti ja hätyyttelee jo johtoasemaa. Robit aloitti toimintansa vuonna 1985 ja suuntautui alun alkaenkin kansainväliseen toimintaan. Uusia mark- kinoita on valloitettu maa kerrallaan edustajaverkkoa apuna käyttäen. Vain Venäjällä ja Suomessa on tytäryhtiöt myyntiä hoitamassa. Yli kuilun myyntiin panostaen 2000-luvulla Robit Rocktools on kasvanut nopeasti. Nyt tuotteita viedään jo 55 maahan. Runsaan vuoden aikana uusia maita on tullut lisää lähes kymmenen. Noin 60 prosenttia viennistä suuntautuu Eurooppaan, mutta Aasia ja Afrikka ovat vahvoja kasvualueita. Tiivis ja jatkuva yhteistyö loppukäyttäjien kanssa on olennainen osa toimintastrategiaa. Kun vuonna 2008 nähtiin, että taantuma on tulossa, Robitissa päätettiin panostaa myyntiin ja tuotannon tehostamiseen. Palkkasimme uusia kansainvälisen kaupan myyjiä niin, että nyt kahdeksan kaveria kiertää maailmaa jatkuvasti, toimitusjohtaja Jussi Rautiainen kertoo. Kun kukin myyjä on asiakaskäynneillä satana päivänä vuodessa, ja se kerrotaan kahdeksalla, saadaan kahdeksansataa asiakaskäyntipäivää vuodessa, ja päivään voi mahtua useita käyntejä. Myyjät kiertävät maailmaa tavaten asiakkaita enimmäkseen yhdessä edustajien kanssa. Samalla kuulostellaan asiakkaiden tarpeita, jotka eri puolilla maailmaa vaihtelevat jo maaperän ja ilmastonkin vuoksi. Noin 10 15 prosenttia tuotteista räätälöidään. Kansainvälisessä tuotekehitysryhmässä on edustajia 15 maasta; se pitää osaltaan huolen siitä, että asiakkaiden muuttuvat tarpeet pysyvät tiedossa. Messut ovat olennainen osa markkinointia. Vuosittain osallistutaan noin kymmeneen messutapahtumaan eri puolilla maailmaa. Robit Rocktools www.robit.fi Toimii Lempäälässä Tampereen lähellä Henkilöstön määrä n. 30 Liikevaihto 2008 n. 16 miljoonaa euroa Tuotelinjat kallioporaus ja maaporaus, porakruunut 80 % tuotannosta vientiin, 55 maahan
Nopea kasvu taittui vaan ei romahtanut Robit Rocktools työllistää noin 30 henkeä, joista vain puolet toimii tuotannossa. Liikevaihto vuonna 2008 oli 16,1 miljoonaa euroa, ja liikevaihdon kasvu on 2000-luvulla ollut 40 50 prosenttia. Vuonna 2009 liikevaihto notkahtaa hieman alaspäin, mutta kasvun uskotaan pian jatkuvan. Siksi omia tiloja laajennetaan juuri. Täällä Lempäälässä teemme vain teknisesti vaativimman vaiheen eli nastareikien porauksen sekä nastojen kiinnityksen porakruunuun ja lämpökäsittelyn. Sorvauksen ja jyrsinnän niin kuin monet muutkin palvelut ostamme niihin erikoistuneilta osaajilta. Alihankkijamme ovat paikallisia, noin 150 kilometrin säteellä Tampereen seudusta. Uusien tilojen lay-out ja materiaalivirtasuunnittelu tehtiin yhteistyössä Tampereen Teknillisen Yliopiston kanssa. Tavoitteena on, että näissä tiloissa pystymme taantuman jälkeen tup- laamaan tuotannon. Samalla on tarkoitus kolminkertaistaa liikevaihto niin, että tuotannon läpi virtaa noin 50 miljoonan tuotanto, Jussi Rautiainen määrittelee. Muutamana viime vuonna kasvuvauhtimme oli niin kovaa, että rakennusprojektia ei olisi voinut hoitaa samaan aikaan. Nyt on hyvä tilaisuus siihen. Keskitytään ydinosaamiseen Robit Rocktools on ulkoistanut kaiken taloushallinnon samoin kuin ne tuotannon osat, joihin ei itse kannata panostaa. Henkilöstö keskittyy tuotannon vaativimpiin osiin sekä tuotekehitykseen ja markkinointiin. Kaikessa pyritään ostamaan parasta palvelua, mitä tarjolla on. Tilintarkastustoimistomme on oltava tottunut moderniin, sähköiseen toimintaan. Tarvitsemme myös konsultointia eri aiheista ja apua muun muassa investointi- ja kassalaskelmiin. Näissä Grant Thornton on ollut hyvänä apuna; kasvu on vaatinut huolellista työtä, ennusteita kassavirrasta, omasta pääomasta ja niin edelleen, Harri Sjöholm kertoo. Myös veroasioissa olemme saaneet tarvitsemaamme konsultointia. Tavoitteenamme on kuitenkin kannattava kasvu, ei verotuksen optimointi, joten fokus on aina kasvussa, ei missään kikkailussa. Verot maksetaan niin kuin kuuluu. Myös henkilöstö saa osansa menestyksestä; bonusjärjestelmä koskee kaikkia ja tulospalkkioita jaetaan neljännesvuosittain aina kun jaettavaa on.