Liite 1/ P-S al.pel.ltk 21.3.2012

Liite 1/ P-S al.pel.ltk 21.3.2012 VALVONTASUUNNITELMA POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOS Pohjois-Savon pelastuslaitos Riskienhallinta 14.3.2012

2 Sisällysluettelo 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2. VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN... 5 3. VALVONTATOIMENPITEIDEN MAKSULLISUUS... 5 4. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU... 6 4.1 SIIRTYMINEN VALVONTASUUNNITELMAN MUKAISEEN PALOTARKASTUSTOIMINTAAN... 6 4.2 VALVONTAVIRANOMAISTEN TIEDONSAANTIOIKEUS... 6 4.3 VALVONTAKÄYNTIEN SUUNNITTELU... 7 4.4 VALVONTAKÄYNTIEN VAIHTUVA TEEMA... 7 4.5 VALVONTATOIMENPITEISTÄ ILMOITTAMINEN... 7 4.6 ASIAKIRJAVALVONTA... 7 4.6.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta... 7 4.6.2 Pelastussuunnitelmien valvonta... 8 4.6.3 Muu asiakirjavalvonta... 8 4.6.4 Kulttuuriomaisuuden valvonta... 8 4.6.5 Turvallisuusviestintä... 9 4.7 VALVONTATIETOJEN KÄSITTELY... 9 4.7.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely... 9 4.7.2 Palotarkastuspöytäkirjojen käsittely... 9 5. VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET...10 5.1 TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN... 10 5.1.1 Yritysten, laitosten ja vastaavien kohteiden palotarkastukset... 10 5.1.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset... 11 5.1.3 Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennuksien palotarkastukset... 11 5.1.4 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset... 11 5.2 MÄÄRÄAIKAISEN PALOTARKASTUKSEN TARKASTUSVÄLIN MUUTTAMINEN... 11 6. VALVONTAREKISTERI...12 6.1 TILASTOINTI... 12 6.2 RESURSSIEN JA VALVONTAKÄYNTIEN KIRJAAMINEN PRONTO -TIETOKANTAAN... 12 7. VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA...12 7.1 TURVALLISUUS JA KEMIKAALIVIRASTO... 12 7.2 KUNTIEN KAAVOITUS- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISET... 12 7.3 SUUNNITTELIJAT JA RAKENNUSLIIKKEET... 13 7.4 POLIISI... 13

3 7.5 KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN TERVEYS- JA SOSIAALITOIMI... 13 7.6 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRANOMAINEN... 13 7.7 POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... 14 7.8 YMPÄRISTÖVIRANOMAISET... 14 7.9 HÄTÄKESKUSLAITOS... 14 7.10 TARKASTUSLAITOKSET... 14 7.11 NUOHOOJAT... 14 7.12 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI... 14 8. EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITETTAVAT TARKASTUKSET...14 9. KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA...15 9.1 ILMOITUKSET, NIIDEN KÄSITTELY JA PÄÄTÖKSET... 15 9.2 TARKASTUKSET... 16 9.3 POIKKEUKSET... 16 10. VALVONTATOIMINTAAN LIITTYVÄT OHJEET...16 11. VALVONNASSA KÄYTETTÄVÄT PALOTARKASTUSRYHMÄT...16 12. VALVONNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...16 13. VALVONTATYÖN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...17 14. VALVONTASUUNNITELMAAN VAIKUTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ...17 15. LIITTEET...18

4 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus Voimassaolevan pelastuslain mukaisesti siinä tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella ja kohteissa esiintyvien riskien perusteella. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen. Palotarkastuksilla valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta sekä laitteiden kunnossapitoa, nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista, pelastussuunnitelmien laatimista, palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta. Lisäksi pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu tarkastamalla, että kuhunkin kohteeseen henkilö- ja paloturvallisuuden turvaamiseksi asennettujen sammutus- ja pelastustyötä helpottavien laitteiden määräaikaistarkastukset on suoritettu asianmukaisesti. Myös muut asiakirjat joilla palotarkastuskohteen edustaja osoittaa noudattaneensa pelastuslain 2 ja 3 luvuissa esitettyjä velvoitteita tarkastetaan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Palotarkastusten ja edellä kuvatun asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti lakiehdotuksen 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista. Käytännössä tämä merkitsee huolellisuusvaatimuksen, varovaisen tulenkäsittelyn, avotulen teon ja kulotuksen valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain, päivittäminen tapahtuu palotarkastusohjelman avulla. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1.

5 Kuva 1. 2. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Pelastuslaitoksen velvollisuus tiedottaa toiminnastaan ja siten myös valvontasuunnitelmasta perustuu kuntalakiin (365/1995) ja hallintolakiin (434/2003). Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internet- sivut, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön. Lisäksi valvontasuunnitelma on nähtävissä pelastuslaitoksen toimipisteissä. 3. Valvontatoimenpiteiden maksullisuus Pohjois-Savon pelastuslaitos perii maksun pelastuslain 96 mukaisesti valvontasuunnitelman mukaisista valvontatoimenpiteistä. Taksoista päättää aluepelastuslautakunta pelastuslaitoksen virkatoimien taksojen yhteydessä. Liite 1. Pelastuslain 96 4 momentin nojalla maksut saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

6 Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. 4. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 4.1 Siirtyminen valvontasuunnitelman mukaiseen palotarkastustoimintaan Vuosi 2012 Pelastuslaitoksen toimialueella palotarkastukset tehdään vuonna 2012 aikaisemman käytännön mukaisesti. Palotarkastukset aloitetaan hoito- ja huoltolaitoksista, majoitustiloista, päiväkodeista ja kokoontumis- ja liiketiloista. Valvontasuunnitelman hyväksymisen jälkeen aloitetaan palotarkastuksia tekevän henkilöstön kouluttaminen ja palotarkastuksilla aloitetaan tarkastusvälien siirtäminen valvontasuunnitelman mukaisiksi. Kohteita tiedotetaan muista valvontasuunnitelmaan liittyvistä muutoksista. Asuinrakennusten osalta heti vuoden 2012 alusta lukien laaditaan palotarkastusryhmittäin palotarkastusohjelman käyttöönoton jälkeen ja sen avustamana vuonna 2012 tarkastettavien riskinarviointiin perustuvaa asuinrakennusten kohteiden listausta. Laadittaessa listausta noudatetaan valvontasuunnitelmassa esitettyjä periaatteita. Palotarkastusohjelma otetaan käyttöön alkuvuodesta 2012 ja sen koulutuksen yhteydessä täsmennetään valtakunnallisen tarkastusväliohjeistuksen mukaisesti eri kohteiden tarkastusvälit koko maakunnan alueella. Vuoden 2012 aikana tarkastusvälit siirretään valvontasuunnitelman mukaisiksi ja kohteita tiedotetaan valvontasuunnitelmaan liittyvistä muutoksista. Resursseja kohdennetaan palotarkastuskohteiden määrien ja tarkastusvälien oikeellisuuden tarkastamiseen. Vuosi 2013 Palotarkastukset ovat siirtyneet täysin valvontasuunnitelman mukaisiin määräväleihin. Palotarkastusten maksullisuuteen siirrytään viimeistään 1.1.2013, erillisen ohjeen mukaisesti. 4.2 Valvontaviranomaisten tiedonsaantioikeus Palotarkastus saadaan suorittaa rakennuksessa ja rakennelmassa, niihin kuuluvissa huoneistoissa ja asunnoissa sekä muissa kohteissa. Palotarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin ja kohteisiin. Tarkastus kohdistuu myös yleisötilaisuuteen. Tarkastettavan kohteen edustajan tulee esittää pelastusviranomaiselle säädöksissä vaaditut suunnitelmat, muut asiakirjat ja järjestelyt. Kiinteistön omistajat, haltijat ja toiminnanharjoittajat ovat myös muutoin kuin palotarkastuksen yhteydessä velvollisia pyynnöstä toimittamaan alueen pelastusviranomaiselle maksutta valvonnassa tarvittavia asiakirjoja. Palotarkastusten toimittamista varten Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä, saada viranomaisten rakennustiedostoista rakennusta sekä sen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja alueellisesti, rakennustyyppien mukaisesti tai muulla tavalla ryhmiteltyinä luetteloina.

7 4.3 Valvontakäyntien suunnittelu Valvontakäyntien suunnittelu tehdään palotarkastusohjelman avulla, edellisen vuoden loppuun mennessä. Ohjelma ohjaa suunnittelua edellisen valvontakäynnin perusteella. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan joka kohteessa esim. tasan 24 kuukaudeksi. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää tarkastusvälin pysymistä 2 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei suoriteta suunnitellun kalenterivuoden aikana, huomioidaan se seuraavan vuoden suunnitelmassa. 4.4 Valvontakäyntien vaihtuva teema Valvontakäynnit suunnitellaan teemoiltaan vuosittain ajankohtaisten ja painopistealueiden mukaan. Teemoina voivat olla ne asiakokonaisuudet, joista esimerkiksi edellisenä vuonna on aiheutunut runsaasti tulipaloja tai muita onnettomuuksia. 4.5 Valvontatoimenpiteistä ilmoittaminen Hallintolaki velvoittaa viranomaisia ilmoittamaan toimivaltaansa kuuluvien tarkastusten aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen toteutumista. Palotarkastuksista ilmoittaminen hoidetaan kuntien virallisella ilmoitustauluilla. Varsinainen palotarkastuksen suorittamisen sopiminen tapahtuu palotarkastuskohteen vastuuhenkilön kautta, ennakkokirjeen ja sen liitteiden avulla. 4.6 Asiakirjavalvonta 4.6.1 Poistumisturvallisuusselvitysten valvonta Pelastuslakiin on otettu tarkemmat säädökset koskien hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuutta. Näissä kohteissa toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Pelastuslain mukaan toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä. Pelastuslaitos valvoo pelastuslaissa tarkoitettujen poistumisturvallisuusselvitysten laatimista ja niiden edellyttämien toimenpiteiden toteutumista palotarkastusten yhteydessä sekä erillisellä kohdekohtaisella seurannalla. Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa neuvontaa poistumisturvallisuusselvityksen laadinnasta vastaavalle toiminnanharjoittajalle tai palvelu- ja tukiasumisesta vastaavalle taholle. Pelastusviranomainen arvioi saamansa poistumisturvallisuusselvityksen perusteella kohteen poistumisturvallisuuden ja mahdollisen suunnitelman poistumisturvallisuuden parantamiseksi sekä antaa tarvittaessa näitä koskevan toteuttamismääräyksen pelastuslain säädösten mukaisesti.

8 4.6.2 Pelastussuunnitelmien valvonta 4.6.2.1 Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien soveltuvuutta kohteisiin ja ajantasaisuutta valvotaan suoritettavien palotarkastusten yhteydessä. 4.6.2.2 Yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmat Pelastusviranomainen arvioi sille toimitetun yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman ja turvallisuusjärjestelyt pelastuslain velvoitteiden pohjalta ja palauttaa suunnitelman tarvittaessa täydennettäväksi. Yleisötilaisuuteen suoritetaan lisäksi tarvittaessa ylimääräinen palotarkastus. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa poliisille ja terveysviranomaiselle. 4.6.3 Muu asiakirjavalvonta 4.6.3.1 Huolto- ja kunnossapito ym. asiakirjat Pelastusviranomaiselle toimitettaviin asiakirjoihin liittyvää valvontaa ovat mm. sähkötarkastuspöytäkirjojen, räjähdyssuojausasiakirjojen, ilmanvaihdon puhdistuspöytäkirjojen, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuspöytäkirjojen, väestönsuojan määräaikaistarkastusten dokumenttien sekä sammutus- ja pelastustöitä helpottavien laitteistojen (paloilmoitin, sammutuslaitteisto ja savunpoistolaitteisto) määräaikaistarkastusten huolto-/tarkastusdokumenttien valvonta. 4.6.3.2 Nuohoojien vikailmoitukset Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Järjestämisen vaihtoehtona on tuottaa palvelut pelastuslaitoksen omana työnä, hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta tai sallia rakennuksen omistajan tai haltijan itse sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminta-alueella on käytössä piirinuohousjärjestelmä. Nuohouspiirejä on 31 ja nuohooja toimii piirissään itsenäisenä yrittäjänä. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja nuohoojien välillä on sopimus, joten pelastuslaitos toimii valvontaviranomaisena nuohoustyön valvonnassa. Nuohottavan yksikkömäärän (tulisija/ hormi) päättää sisäasiainministeriö ja piirinuohousjärjestelmässä nuohousyksikön hinnan aluepelastuslautakunta. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa muun muassa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomainen käsittelee saamansa ilmoitukset erillisen ohjeen mukaisesti. 4.6.4 Kulttuuriomaisuuden valvonta Opetusministeriön toimesta on selvitetty kulttuuriomaisuuskohteet jotka on kerrottu ns. Haagin listassa. Suojeltavaksi kulttuuriomaisuudeksi luetaan muinaisjäännökset, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennusryhmät, taideteokset, käsikirjoitukset, kirjat ja esineet, tieteelliset kokoelmat sekä arkisto- ja kirjastokokoelmat. Kulttuuriomaisuuteen lukeutuvat myös ne rakennukset, joihin irtainta kulttuuriomaisuutta on koottu varastointi- tai näyttelytarkoituksessa sekä immateriaalioikeudet, jotka kiteytyvät tekijänoikeuksissa. Pelastussuunnitelma on keskeisin työväline pelastuslaitokselle, jotta osataan toimia kulttuurikohteiden

9 erityispiirteiden edellyttämällä tavalla onnettomuustilanteissa sekä niiden ennaltaehkäisyssä. 4.6.5 Turvallisuusviestintä Pelastuslaitos suorittaa valvontakäyntien yhteydessä turvallisuusviestintää erillisen turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti. Turvallisuusviestintä jakautuu turvallisuusneuvontaan, turvallisuuskoulutukseen, yleisötilaisuuksiin ja joukkoviestintään. 4.7 Valvontatietojen käsittely 4.7.1 Luottamuksellisten tietojen käsittely Pelastuslain 93 :n mukaan pelastuslaitos saa ylläpitää henkilörekisteriä rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvää valvontatehtävää varten. Henkilötietoja sisältävän tietoa saavat käyttää työtehtäviinsä liittyen: pelastusjohtaja pelastuspäällikkö riskienhallintapäällikkö palopäällikkö valvontatoiminnan suunnittelusta vastaavaa johtavapalotarkastaja palontutkintaryhmään nimetyt Muilta viranomaisilta saatava tieto on luottamuksellista ja sitä saa käyttää ainoastaan edellä mainitut henkilöt. Ko. tieto tallennetaan pelastuslaitoksen tietoverkon P-asemalle siten, että ainoastaan edellisessä kappaleessa mainitut henkilöt pääsevät lukemaan/muokkaamaan tietoja. Luottamuksellisten tietojen käsittelyssä noudatetaan laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) kirjattuja periaatteita. 4.7.2 Palotarkastuspöytäkirjojen käsittely Palotarkastuspöytäkirjoista ja muista valvontatoimintaan liittyvistä asiakirjoista ei oteta tarpeettomia paperikopioita. Valvonnassa tarvittavat paperitulosteet tulee arkistoida arkistointiohjeen mukaisesti. Palotarkastuspöytäkirjat tallennetaan käytössä olevaan palotarkastusohjelmaan. Valvontarekisteritiedot tarkastetaan aina tarkastuksen yhteydessä ja tarpeettomat tiedot poistetaan. Vanhat tarkastusmerkinnät poistetaan viimeistään kymmenen vuoden kuluttua edellisen merkinnän tekemisestä. 4.7.2.1 Asiakirjojen luovutus Pohjois-Savon pelastuslaitoksen laatimia palotarkastuspöytäkirjoja tai valvontaraportteja ei saa suoraan luovuttaa pöytäkirjan laatijan toimesta ns. kolmannelle osapuolelle. Kolmannella osapuolella tarkoitetaan tässä tapauksessa muita kuin, kiinteistönomistajaa, toiminnanharjoittajaa, tilojen haltiaa tai viranomaisia. Viranomaisia, joille pöytäkirjan voi tarvittaessa luovuttaa ovat mm. poliisi, ympäristö- ja terveystarkastaja, rakennustarkastaja, aluehallintoviranomainen, onnettomuustutkintakeskus ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Muille, kuin edellä mainituille tahoille pöytäkirjan tai raportin luovutuksesta päättää aina erillisen harkinnan

10 mukaan johtava palotarkastaja tai hänen esimiehensä. 4.7.2.2 Asiakirjan pyytäminen Asiakirja luovutetaan kolmannelle osapuolelle vain, jos sitä on pyydetty kirjallisesti postin välityksellä tai sähköpostin kautta. Molemmissa tapauksissa tulee selvittää, että pyytäjä edustaa kiinteistönomistajaa, toiminnanharjoittajaa tai tilojen haltiaa. 5. Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikkia palotarkastuskohteita kutsutaan valvontakohteiksi. Uuden pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti ja osassa joudutaan käyttämään jopa hyväksi asiantuntija-arvioita. 5.1 Tarkastusvälin määrittäminen 5.1.1 Yritysten, laitosten ja vastaavien kohteiden palotarkastukset Valtakunnallisen valvontasuunnitelman työryhmän esityksen mukaisesti kaikille valvontakohteille on määritetty tarkastusvälit. Palotarkastuskohteiden valvontakäynnin aikavälin laskeminen aloitetaan vuodesta 2011 alkaen. Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä. Kohdetyyppikohtainen riskinarviointi perustuu pääasiassa seuraaviin tekijöihin: Toiminnan laatuun ja laajuuteen eri vuorokauden aikoina Käyttäjäryhmään Henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkiin Tuotantoon ja valmistukseen liittyvät tekijät (palovaarallisuusluokitus) Kohteessa havaittujen olosuhteiden asianmukaisuuteen Kohteen valvontahistoriaan ja tarkastuksella tehtyihin havaintoihin Rakenteellisiin ratkaisuihin ja sammutus- ja pelastustyötä helpottavien laitteiden olomassaoloon Kohteen sisäisen valvonnan toimivuuteen sekä omatoimiseen varautumiseen Riskialueluokitus Pelastuslaitoksen toimintavalmiuteen

11 Tarkastusvälin arviointia suoritetaan jatkuvasti valvontakäyntien yhteydessä ja palotarkastuskohteessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat tarkastusväliin olennaisesti. Valvontakohteen kuuluessa useaan tarkastusryhmään, niin tarkastusvälinä käytetään sitä tarkastusväliä joka on lyhyempi. Liite 2 A. Tarkastuskohteiden lukumäärät tarkastusvälien perusteella ja tarkastusvuoden mukaan ovat listattuna Liite 2 B. Liitteessä 3. on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki vuoden 2013 eteenpäin suunnitellut palotarkastukset. Liitteessä 3 A on esitetty valvontakohteiden määrät kohderyhmittäin pelastuslaitoksen toimialueella. 5.1.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu palotarkastusryhmiin, jotka ovat Iisalmi, Juankoski, Kuopio, Lapinlahti, Nilsiä, Pielavesi, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Varkaus. Osassa palotarkastusryhmiä on useita kuntia, joista käytetään nimitystä osa-alue ja jokainen osa-alue (kunta) on jaettu 10 palotarkastusalueeseen. Asuinrakennusten (omakoti- ja paritalot) valvontakäynnit toteutetaan niin, että 10 %:lle palotarkastusryhmän kiinteistöistä lähetetään vuosittain ns. omavalvontakirje, omavalvontalomake ja palautuskuori. Palautetut omavalvontalomakkeet tarkastetaan ja kirjataan palotarkastusohjelmaan suoritetuiksi palotarkastuksiksi. Mikäli omavalvontalomakkeen tarkastuksessa havaitaan jotain sellaista, joka edellyttää omavalvontalomakkeen palauttaneen henkilön kiinteistön palotarkastustarvetta, suoritetaan palotarkastus. Kiinteistöistä joista ei ole palautettu omavalvontalomaketta suoritetaan palotarkastus. Asuinrakennuksiin tehdään myös kohdennettuja, riskinarviointiin perustuvia palotarkastuksia. 5.1.3 Pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennuksien palotarkastukset Kerros- ja rivitalot, jotka ovat pelastussuunnitelmavelvollisia, tarkastetaan 10 vuoden välein. 5.1.4 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa voidaan tulevina vuosina hyödyntää omatarkastuslomakkeita vakituisten asuntojen osalta saatujen kokemusten perusteella. 5.2 Määräaikaisen palotarkastuksen tarkastusvälin muuttaminen Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle, jossa ei ole merkittäviä puutteita henkilö- ja paloturvallisuuteen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti, jos turvallisuuskulttuuri henkilö- ja paloturvallisuuden on keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä tulee lyhentää. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti, Liite 4. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta perustellaan ja kirjataan palotarkastusohjelmaan em. ohjeen mukaisella tavalla. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään kolmeen pääluokkaan ohjeen mukaisesti: Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet.

12 Määräaikaisten palotarkastusten osalta pelastuslaitoksella noudatetaan liitteessä 2 A esitettyjä määräväliehdotuksia seuraavin tarkennuksin ja painotuksin: Valvontaväliä tihennetään niissä palotarkastuskohteissa, jotka sijaitsevat alueilla joilla pelastustoiminnan toimintavalmiusaika ei vastaa riskialueen vaatimusta. Mikäli enimmäistarkastusväli on yli 60 kk, kohteelta edellytetään turvallisuuden omavalvontalomakkeen täyttämistä valvontavälin aikana. Näihin kohteisiin kohdennetaan lisäksi valvontaa pistokoeluontoisesti. Kulttuurihistorialliset kohteet, kuten rakennussuojelulain tai kirkkolain nojalla suojellut kohteet tarkastetaan enintään 60 kk:n välein, ellei kohteen käyttötapa edellytä tiheämpää tarkastusväliä. 6. Valvontarekisteri Pelastuslain perusteella pelastuslaitoksella on oikeus ylläpitää henkilörekisteriä valvontatehtäviä sekä valmiuden tarkastamista varten. Rekisteriin saa tallentaa pelastuslaissa kerrottuja valvontatoimenpiteisiin liittyviä tietoja. Rekisterin käyttöoikeudet ovat ainoastaan pelastusviranomaisiksi nimetyillä viranhaltijoilla. Pelastuslaitos käyttää valvontatoimien rekisteröintiin käytössä olevaa palotarkastusohjelmaa. 6.1 Tilastointi Toteutunutta valvontaa tarkastellaan kolmannes vuosittain ja saadut tulokset ilmoitetaan pelastuslaitoksen johtoryhmälle, aluepelastuslautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Valvontakäyntien lukumäärät kirjataan PRONTO tietokantaan onnettomuuksien ehkäisyn osioon kolme kertaa vuodessa. 6.2 Resurssien ja valvontakäyntien kirjaaminen PRONTO -tietokantaan Resursseissa erotellaan päätoimiset, osa-aikaisesti toimivat ja työvuorot. Valvontakäyntien lukumäärät kirjataan PRONTO tietokantaan onnettomuuksien ehkäisyn osioon kolme kertaa vuodessa. 7. Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Tähän on yleisesti kirjattu yhteistoimintatahot, joiden kanssa pelastuslaitos toteuttaa yhteistarkastuksia ja valvontaa sekä tiedonvaihtoa. 7.1 Turvallisuus ja kemikaalivirasto Suorittaa määrävälein tarkastuksia niissä kohteissa joihin se on antanut toimiluvat laajamittaiseen vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin. Pelastusviranomainen saa kutsun em. tarkastuksiin ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarkastuksiin. Pelastusviranomainen antaa pyydettäessä lausunnot niistä asiakirjoista joista ne pyydetään. Tarkastuksiin osallistuminen on maksullinen. 7.2 Kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset

13 Pelastusviranomainen antaa pyydettäessä kaava- /rakennuslupa-asiakirjoista yhden lausunnon kaava- /rakennushanketta kohti. Pelastusviranomainen osallistuu seuraavien rakennusten käyttöönottotarkastuksiin: o Hoiva- / hoitolaitos Kohteet jotka ovat ilmoitus- tai lupavelvollisia o Rakennukset joissa on tuettua asumista o Senioritalot o Poistumisturvallisuusselvityskohteet o Kokoontumis- / liiketila o Majoitus- ja ravitsemustoiminta ja leirialueet (myös tilapäiset) o Kulttuuriomaisuutena suojeltuihin kohteisiin o Vaativat ja kooltaan suuret tuotanto- ja varastotilat o Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat (ilmoitusvelvolliset) o Maatilat joille alueellinen ympäristökeskus on antanut luvan Sammutus- ja pelastustyötä helpottavilla laitteilla varustettujen rakennusten käyttöönottotarkastuksiin pelastusviranomainen osallistuu harkintansa mukaan silloin, kun rakennuksen käyttötapa on joku muu kuin edellä mainittu. Pelastusviranomainen osallistuu harkintansa mukaan em. kohteissa ennakkoon suoritettaviin rakennusten käyttöönottotarkastuksiin. Ilmoittaa valvontakäynneillä havaitsemistaan rakennusluvan vastaisessa käytössä olevista kohteista rakennusvalvontaviranomaiselle. Pelastusviranomainen suorittaa väestönsuojien käyttöönottotarkastuksen niissä kohteissa, joissa asiasta on sovittu kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. 7.3 Suunnittelijat ja rakennusliikkeet Pelastusviranomainen antaa pyydettäessä lausuntoja. Pelastusviranomainen neuvottelee ennen suurien rakennushankkeiden suunnittelun aloittamista rakennuttajan kanssa henkilö- ja paloturvallisuuden periaatteista. 7.4 Poliisi Pelastusviranomainen antaa ilotulitusnäytöksen ilmoituksesta lausunnon poliisille ennen luvan myöntämistä. 7.5 Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Käsittelee pelastuslain 42 mukaiset ilmoitukset joita sosiaali- ja terveysviranomaiset toimittavat pelastusviranomaisen tietoon. 7.6 Itä-Suomen Aluehallintoviranomainen Pelastusviranomainen antaa tarvittaessa lausuntoja seuraavien toimialojen asioissa: o yksityisten terveyspalvelujen luvat o oikeusturva ja luvat o ympäristöluvat o työsuojeluun liittyvissä asioissa o alkoholin anniskeluluvat. Suorittaa tarkastuksia yhteistyössä aluehallintoviranomaisen kanssa. Pelastusviranomainen antaa lausuntoja maatilarakentamiseen liittyvistä suunnitelmista. Pelastusviranomainen antaa lausuntoja alueellisiin ympäristölupiin.

14 Pelastusviranomainen antaa kaavoitukseen liittyviä lausuntoja. 7.7 Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pelastusviranomainen antaa pyydettäessä lausuntoja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaan liittyvistä asioista. Pelastusviranomainen osallistuu ELY- keskuksen suorittamiin paloturvallisuustarkastuksiin. 7.8 Ympäristöviranomaiset Pelastusviranomainen valvoo tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusvelvoitetta ja ilmoittaa tietoonsa tulleet poistetut öljysäiliöt ympäristöviranomaiselle. Pelastusviranomainen antaa lausuntoja kunnallisen ympäristöviranomaisen ympäristölupiin. 7.9 Hätäkeskuslaitos Pelastusviranomainen saa Pohjois-Savon hätäkeskukselta käyttöönsä paloilmoittimia koskevaa luettelotietoa. Pelastusviranomainen ilmoittaa uusien paloilmoittimien osalta milloin ne voidaan liittää hätäkeskukseen. 7.10 Tarkastuslaitokset Pelastusviranomainen osallistuu mahdollisuuksien mukaan tarkastuslaitosten suorittamiin seuraavien sammutus ja pelastustyötä helpottavien laitteistojen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksiin: o automaattinen paloilmoitinlaitteisto o automaattinen sammutuslaitteisto o automaattinen savunpoistolaitteisto. Pelastusviranomainen hyväksyy automaattisen paloilmoittimen toteutuspöytäkirjat. 7.11 Nuohoojat Pelastusviranomainen vastaanottaa nuohoojien pelastuslain mukaiset vikailmoitukset ja toimii vikailmoitusten käsittelystä annetun pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti. 7.12 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Pelastuslaitos osallistuu sovittaessa yhteisiin tarkastuksiin. 8. Epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa. Erityisiä palotarkastuksia, joilla tarkastetaan, että toiminnanharjoittajat ovat varautuneet pelastuslain 14 :n velvoitteiden toteuttamiseen. Tarkastus suoritetaan ennen aiotun toiminnan aloittamista.

15 Erityinen palotarkastus suoritetaan seuraaviin kohteisiin: Hoiva- / hoitolaitos o Kohteet jotka ovat ilmoitus- tai lupavelvollisia Rakennukset joissa on tuettua asumista Senioritalot Poistumisturvallisuusselvityskohteet Kokoontumis- / liiketila Majoitus- ja ravitsemustoiminta ja leirialueet (myös tilapäiset) Kulttuuriomaisuutena suojeltuihin kohteisiin Vaativat ja kooltaan suuret tuotanto- ja varastotilat Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat (ilmoitusvelvolliset) Maatilat joille alueellinen ympäristökeskus on antanut luvan Kohteet joihin rakennuslupaviranomainen on edellyttänyt erityisen palotarkastuksen Jälkitarkastuksia, joilla valvotaan valvontakäynneillä annettuja kirjallisia huomautuksia eli pelastuslain 81 :n mukaisia korjausmääräyksiä. Ylimääräisiä palotarkastuksia, joilla valvotaan jonkin ennalta suunnitellun teeman sisältämän asian toteutumaa valvontakohteissa. Ylimääräinen palotarkastus voidaan suorittaa: Kohde josta on tehty pelastuslain 42 2 momentin mukainen ilmoitus Tarkastuslaitoksen tekemän ilmoituksen perusteella Merkittävää palovaaraa aiheuttava rakennus- tai muu työmaa Ravintolatiloissa tapahtuvat kausitarkastukset Kohteesta on tullut tarkastuspyyntö Kiinteistöjen pelastustie tarkastukset, pyydettäessä pelastusviranomainen voi suorittaa rakennusluvassa esitettyjen tai muiden pelastusteiden käyttökelpoisuuden tarkastamisen. 9. Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomainen vastaanottaa ja suorittaa sille määriteltyjä kemikaalivalvontaan liittyviä säädöksissä kerrottuja tehtäviä. Keskeisimpiä ovat kemikaalilaki 744 / 1980, kemikaaliasetus 675 / 1993 sekä laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390 / 2005. Alle ilmoitusrajan jäävien, sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden vuosittain tapahtuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. 9.1 Ilmoitukset, niiden käsittely ja päätökset Pelastusviranomainen tekee lain 24 (Ilmoitusvelvollisuus), 63 (Pyroteknisten välineiden varastointi kaupan yhteydessä), 81 (Ilmoitus räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina) ja 91 (Ilotulitteiden käyttö) mukaiset vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/1999, nestekaasuasetuksen 711/1993, öljylämmityksestä annetun asetuksen 1211/1995 ja räjähdeasetuksen 473/1993 mukaista toimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan tekemän ilmoituksen perusteella päätökset ilmoitusta koskevassa asiassa. Päätöksessään valvontaviranomainen voi asettaa toiminnanharjoittajalle tarpeellisia ehtoja turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi. Pelastusviranomainen voi myös hyväksyä, että päätöksen perusteella suoritettava tarkastus voidaan korvata laissa tarkoitetun tarkastuslaitoksen tarkastuksella.

16 9.2 Tarkastukset Pelastusviranomainen tarkastaa lain 27 (Tuotantolaitosten tarkastus), 54 (Maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastus), 64 (Pyroteknisten välineiden varastoinnin tarkastus) ja 115 (Valvontaviranomaiset) mukaiset vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/1999, nestekaasuasetuksen 711/1993, öljylämmityksestä annetun asetuksen 1211/1995 ja räjähdeasetuksen 473/1993 mukaista toimintaa harjoittavan toiminnanharjoittajan toimintatavat ja teknisen toteutuksen vaatimustenmukaisuuden. Pelastusviranomainen voi hyväksyä, että tarkastus voidaan korvata myös laissa tarkoitetun tarkastuslaitoksen tarkastuksella. 9.3 Poikkeukset Pelastusviranomainen voi lain 36 (Vaarallisten kemikaalien säilytysmäärät ja niiden rajoitukset), mukaisesti yksittäistapauksissa rajoittaa vaarallisten kemikaalien säilytysmääriä tai määrätä säilytykselle muita turvallisuuden kannalta tarpeelliseksi katsottuja rajoituksia tai ehtoja. 10. Valvontatoimintaan liittyvät ohjeet Valvontatoimintaan liittyvät palotarkastuksia, katselmuksia, tarkastuksia ja muuta valvontatoimintaa koskevat tarkentavat ohjeet löytyvät palotarkastusohjelmasta ja ovat koko henkilökunnan käytettävissä. 11. Valvonnassa käytettävät palotarkastusryhmät Pohjois-Savon pelastuslaitos on suunnannut valvonnan riskiperusteisesti valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Valvontakäyntejä suorittavat kaikki pelastuslaitoksen päätoimiset viranhaltijat. Vuosittain tarkastettavien osalta palotarkastukset suorittavat pääsääntöisesti päällystöviranhaltijat ja alipäällystöviranhaltijat sekä asuin- ja vapaa-ajan asuntojen osalta pääsääntöisesti alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat. Valvontakohteiden jako tarkastajien välillä toteutetaan palotarkastusohjelman avulla ja siitä vastaa palotarkastusryhmän vastuuhenkilö. 12. Valvonnan toteutumisen arviointi Valvonnan toteutumista arvioidaan palotarkastusohjelmasta saatavien tilastojen perusteella kolmannes vuosittain vertaamalla suoritemääriä vuosisuunnitelmaan ja edellisten vuosien tuloksiin siltä osin, kun se on mahdollista. Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Mittareiksi on valittu yksinkertaisia tunnuslukuja, jotka ovat mahdollisimman yksiselitteisiä ja joiden tuottaminen onnistuu Pronton valmiiden työkalujen avulla. Vaikuttavuuden arviointia suoritetaan vuosittain ja siitä laaditaan raportti toiminnan suunnittelun tueksi, tiedot kirjataan tarpeellisin osin toimintakertomukseen. Vaikuttavuuden arviointia pyritään kehittämään omatoimisesti ja huomioiden valtakunnallinen kehitystyö. Valvontaan käytettäviä mittareita verrataan mahdollisuuksien mukaan joko Pohjois-Savon pelastuslaitoksen historiatietoihin, verrokkipelastuslaitoksiin tai koko maan tietoihin. Valvonnan vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään seuraavassa taulukossa esitettyjä kriteereitä. Mittari Henkilövahingot tulipaloissa Lisätiedot Palokuolemat ja vakavat loukkaantumiset

17 Osuus asuinrakennuspaloista, joissa ei ole ollut palovaroitinta [%]. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä valvontasuunnitelman mukaisissa ryhmissä suhteutettuna asukaslukuun [1/as*a]. Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin Omaisuusvahingot kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Keskimääräinen vahinko [ /palo] Asiakaspalautekyselyt Tarkastusprosentti Palotarkastajan itse arviointi tehdystä palotarkastuksesta. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa erillisissä pien-, rivi- ja ketju- sekä asuinkerrostaloissa Asukaslukua parempi suhteuttaja tässä tapauksessa olisi rakennusten tai kerrosneliöiden määrä. Mikäli tiedot ovat käytettävissä, suhteuttajana kannattaa käyttää ensisijaisesti niitä. Suhteutettuna kerrosalaan [ /m 2 ] 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa myös valvontaluokkien mukaisesti jaoteltuna. Seurataan valvonnan vaikuttavuutta ja laatua. Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari. Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari ja tapahtuu palotarkastusohjelman avulla. Ensisijaisesti valvontatoiminnan laadun mittari. Vertailukohtana muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo. 13. Valvontatyön kehittämissuunnitelma Tärkeimpiä tehtäviä valvontatyön kehittämisessä on valvontatoimien tasapuolinen mitoittaminen valvontatyöhön osallistuvan henkilöstön kesken. Valvontatoimia jaettaessa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida henkilöstön muut tehtävät pelastuslaitoksella ja mitoittaa henkilökohtaiset suoritteet kokonaisuus huomioiden. Muuttuvat työmenetelmät ja säädösperusta edellyttää myös henkilöstön täydennyskoulutusta ja henkilöstön kehittämissuunnitelman tekemistä. 14. Valvontasuunnitelmaan vaikuttava lainsäädäntö 1) Pelastuslaki 379/2011 2) Pelastusasetus 407/2011 3) Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 4) Öljylämmityslaitteistoista annettu asetus 1211/1995 5) Nestekaasuasetus 711/1993 6) Kemikaalilaki 744/1989 7) Kemikaaliasetus 675/1993 8) Räjähdeasetus 473/1993 9) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 10) Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 621/1999 11) Hallintolaki 434/2003

18 15. Liitteet Liite 1. Liite 2 A. Liite 2 B. Liite 3. Valvontasuunnitelman mukaisten valvontakäyntien maksut Valvontakohteiden tarkastusvälit Valvontakohteiden lukumäärät Pelastuslaitoksen toiminta-alueen valvontakohteiden lukumäärä kohderyhmittäin Liite 3 A. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärä vuonna 2013 Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Ohje valvontavälin muuttamisesta Palokuolemat Asuinalueluokitus Valvonta kohteiden periaatteellisten tarkastusvälien perusteet VTT:n laatima tarkastelu Rakennuspalojen omaisuusriskit pinta-ala luokittain Tausta-aineisto liittyen asuinrakennusten riskeihin