Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu 11.10.2010 tiivistetysti: 1. Kuntalaisten, yhteisöjen ja sidosryhmien on voitava osallistua valmisteluun eri tavoin. Henkilöstön osallistumista myös korostettiin. Yleensäkin korostettiin kansanvaltaisuuden, kuntademokratian ja päätöksenteon toimivuuden vahvistamista. 2. Palvelujen ja toimintatapojen muuttamisen tulee olla ensisijaista organisatorisiin kysymyksiin nähden. Palvelujen ja toimintatapojen tulee olla nykyistä paremmin kuntalaisten vaihteleviin tilanteisiin sopivia ja palvelutarpeisiin vastaavia. 3. Uudistuksen tavoitteita on edelleen kirkastettava. Erityisesti on pystyttävä osoittamaan uudistuksen lisäarvo nykyiseen hallintoon ja toimintaan nähden.
Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (2) Valtuustokeskustelu 11.10.2010 tiivistetysti: 4. Käytettävään kieleen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Asiat on kyettävä ilmaiseen selkeästi ja ymmärrettävästi ilman suurempia koukeroita. Muutostyön kaikissa vaiheissa viestinnän tulee olla tehokasta, monipuolista ja ottaa eri ryhmät huomioon. 5. Valmistelun tehokkuutta ja ekonomiaa perättiin. Valmistelu on kyettävä tekemään mahdollisimman paljon normaalin toiminnan sisällä.
Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013 - valmistelukokonaisuudet Palvelumalli 2013 toimintatavat Organisaatiorakenne 2013 Strateginen ohjaus Kehittämisen toimintamalli
Palvelu- ja organisaatiouudistus: palvelumalli 2013 (1) Palvelumalli 2013 ja toimintatapojen uudistamisen valmistelu Apulaiskaupunginjohtajien ohjauksessa selvityshenkilötyöskentely 1.10.2010-31.12.2011: Palvelumallivalmistelu on keskeinen sisällöllinen osa uudistusta Selvityshenkilötyössä korostuu palvelujen rakennekysymysten rinnalla kuntalais-, asiakas- ja käyttäjänäkökulmasta palvelujen toimintatapojen uudistamiseen tähtäävien ratkaisujen esiin nostaminen Selvityshenkilötyö varmistaa kuntalaisten, asiakkaiden ja henkilöstön osallistumista valmisteluun ja samalla syntyy uusia osallisuutta tukevia tapoja myös jatkoa ajatellen (asiakasraadit, julkisen harkinnan muodot yms.)
Palvelu- ja organisaatiouudistus: palvelumalli 2013 (2) Kuntien yhdistyessä kaupungin palveluorganisaatio rakennettiin nopealla aikataululla. Kuntalaisten yhdenvertaisen aseman saavuttamiseksi ensimmäisten vuosien tehtävänä on ollut yhtenäistää palvelutarjontaa, resurssointia ja toimintatapoja. Suuret organisaatiojärjestelyt ennen 2013: Lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymään syksyllä 2010. Terveydenhuollon kahden kuntayhtymän lakkaaminen ja JYTE-alueen toiminnan aloittaminen 2011 alusta Aikuispsykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut siirtyminen sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle vuoden 2011 alusta Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muutos kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi vuoden 2011 alusta. Lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskeva sijoittamispäätös sivistyspalvelujen ja perusopetuksen yhteyteen vuoden 2012 alusta.
Palvelu- ja organisaatiouudistus: palvelumalli 2013 (3) Toimintatapa uudistuksen taustalla olevat yleiset muutostekijät väestön ikääntyminen sekä palvelutarpeen ja -odotusten kasvu pahoinvoinnin ongelmien kasvu, erityisesti lapsiperheiden tilanne työvoiman saatavuus ja samanaikainen laaja eläkkeelle siirtyminen alueiden erilaistuminen ja väestön keskittyminen kaupunkeihin menojen nousun hillitseminen ja kuntien tuottavuuspulmat asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien lisääminen yli kuntarajojen yksityisen palvelutuotannon oletettu kasvu ja tarve vahvistaa palveluohjausta väestön merkittävät terveyserot
Palvelu- ja organisaatiouudistus: palvelumalli 2013 (4) Palvelumallin lähtökohtia 1. Vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä tukevia rakenteita ja toimintatapoja 2. Kuntalais-, asiakas- ja käyttäjänäkökulmasta kiinnitetään erityistä huomiotta vaikuttavuuteen (vaikuttavuus ja arvon tuottaminen asiakkaalle) palvelujen kokonaistaminen 3. Julkisen hyvinvointivastuun ja perusoikeuksien toteutumisen rinnalla korostetaan kuntalaisten oma-aloitteellisuutta ja omavastuuta, mutta myös kumppanuutta 4. Parannetaan asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja kehitetään edelleen monipuolisia palvelujen tuottamistapoja (monituottajamalli) 5. Ohjausta ja johtamista tehostetaan aiempaa selkeämmällä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamisella toisistaan
Hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset: arjen areenat työkaluksi (1) Hyvinvoinnin ja terveyden edellytysten edistämisen ja vahvistamisen rakenteet ja toimintatavat keskiöön Terveys ja hyvinvointi ratkaistaan arjessa = arjen areenoilla, siellä missä elämäkin tehdään Mielihyvän ja mielekkään elämän kestävät lähteet - mahdollisuudet ammentaa tavallisista asioista Luonto ja ympäristö, toiset ihmiset, mielekäs tekeminen Hyvinvointikeskus palvelukonseptin kehittäminen (=omatoiminen ja hyvinvoiva kaupunkilainen) matalan kynnyksen palvelut voivat siirtää ratkaisevasti raskaampien palvelujen kysyntää oikea-aikainen intensiivinen apu ja tuki voi puolestaan myös ehkäistä tai siirtää raskaampien palvelujen tarvetta kirjasto-neuvola-terveyskioski-nuorisotila tms. pilotointi jokin kaupunginosa
Hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset: arjen areenat työkaluksi (2) Palveluohjauksen tehostaminen ja yhden ikkunan periaate palveluissa. Kootaan kaupungin asiointipalveluja yhteen: lähiasioinnissa, puhelinpalvelussa ja sähköisessä asioinnissa. Valmistelussa yleinen asiakaspalvelumalli, ASPA.
Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen aiempaa selkeämpi eriyttäminen Kaupungin toimintamenot ovat n. 650 M. Henkilöstömenojen osuus on supistunut. Henkilöstömenot ovat 45 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostoihin käytetyt toimintamenot ovat puolestaan kasvaneet ja ovat nykyisin 40 prosenttia. Tämän kehityksen myötä järjestämistasossa palvelujen kokonaisohjauksen ja johtamisen tarve kasvaa entisestään. Kaupunki järjestäjänä ohjaa palvelujen sisältöä, kattavuutta, laatua ja määrää. Määrittää oman tuotannon osuuden sekä päättää resursseista ja rahoituksesta. Valvonta kuuluu myös järjestäjän tehtäviin. Tehokkaan ja oikea-aikaisen ohjauksen edellytys on järjestäjä- ja tuottajatehtävien ja roolien eriyttäminen toisistaan. Lisäksi tarvitaan järjestäjä-/tuottaja
Palvelu- ja organisaatiouudistus: 2. organisaatiorakenne Kaupungin johtamisjärjestelmän keskeinen osa on organisaatiorakenne. Organisaatiorakenne määrittelee organisaation osat, eri osien työnjaon sekä eri johtamistasojen roolit, valtuudet ja vastuut viranhaltija- ja luottamushenkilö-organisaatiossa. Kaupungin organisaatio muodostuu: 1. luottamushenkilötoimielimistä järjestämistasossa ja palvelutuotannossa 2. kaupunginjohtajistosta 3. konsernihallinnosta 4. järjestämistason palvelukokonaisuuksista 5. palvelutuotanto-organisaatiosta Jäsentyy jatkossa yhtenä kokonaisuutena - oman tuotannon tuotantokokonaisuudet ja yksiköt, omat liikelaitokset, kuntayhtymät, tytäryhtiöt ja yhteisöt sekä ulkopuoliset palvelutuottajat - erityiskysymykset: mm. kuntien sote- yhteistoiminta-alueratkaisut ja erilaisten tukipalvelujen tuottaminen kuntien ja kuntayhtymien yhteistoimintana Valmistelussa organisaatiorakenne kuvataan siten, että se antaa perusteet hallintosääntö- ja johtosääntövalmistelulle.
Palvelu- ja organisaatiouudistus: strateginen ohjaus ja kehittäminen 3. Kaupungin strateginen ohjausjärjestelmä Strateginen ohjausjärjestelmä Omistajaohjaus ja omistajapoliittiset linjaukset Hyvä hallitustyöskentely 4. Kaupungin kehittämisen toimintamalli
Valmistelun aikatauluista Valtuusto keväällä 2011: Aikataulut tarkentuvat vielä Valtuustoseminaareja järjestetään kevään aikana 21.3. ja 16.5. Palvelu- ja organisaatiouudistusta käsitellään päätösasiana valtuustossa ennen kesää 2011. Valmistelu päätökseen lokakuun 2011 loppuun mennessä. Organisaatiotoimikunnan kokoukset keväällä 2011 ovat seuraavasti: - ma 07.02.2011 - ma 07.03.2011 - ma 28.03.2011 - ma 02.05.2011 - ma 30.05.2011