Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja ja apuruudukoita. Voit käyttää laskinta apuna tehtävien ratkaisussa. Kuvio. Taloudellinen huoltosuhde sukupuolen mukaan 1987 2012 Saantitapa: Tilastokeskus: http://www.stat.fi/til/tyokay/2012/03/tyokay_2012_03_2014-03-21_tie_001_fi.html Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Saatu luku on kerrottu sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään siten positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. 1. Tarkastele yllä olevaa kuvaa Suomen taloudellisesta huoltosuhteesta vuosilta 1987 2012. a) Miten huoltosuhde on kehittynyt vuosien aikana? b) Mitä voit sanoa huoltosuhteen muutoksista sukupuolten välillä? 1
Kuvio. Taloudellinen huoltosuhde kolmessa vuoden 2012 korkeimman ja matalimman huoltosuhteen maakunnassa 1987 2012 Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyokay/2012/03/tyokay_2012_03_2014-03-21_tie_001_fi.html b) Tarkastele yllä olevaa kuvaa. Miten taloudellinen huoltosuhde erosi vuonna 2012 korkeimman ja matalimman huoltosuhteen kunnan välillä? c) Miten huoltosuhteen erot kuntien välillä ovat muuttuneet vuosien kuluessa? 2
2. Tarkastele alla olevaa kuvaa, jossa on kuvattu Suomen väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan vuoden 2013 lopussa. Kaavio. Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2013 Lähde: SVT, Väestörakenne 2013, Tilastokeskus a) Kuinka moni ulkomailla syntyneistä puhuu äidinkielenään suomea? b) Kuinka moni Suomen kansalaisista ja Suomessa syntyneistä ei puhu äidinkielenään suomea? c) Kuinka moni ulkomaan kansalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia? 3
3. Tarkastele alla olevaa kuviota, joka näyttää 500 randia tai vähemmän tienaavien osuuden (%) kaikista työllistyneistä Etelä-Afrikassa sukupuolen ja koulutusasteen mukaan. 500 randia = 37,73 euroa valuuttakurssilla 0.075454 a) Millä todennäköisyydellä töissä oleva peruskoulun kesken jättänyt nainen tienaa 500 randia tai vähemmän? b) Millä todennäköisyydellä töissä oleva peruskoulun kesken jättänyt mies tienaa 500 randia tai vähemmän? c) Jos hakisit töitä Etelä-Afrikasta, mikä on todennäköisyys, että tienaisit 500 randia tai vähemmän silloin kun aloitat työnteon? 4
4. Tarkastele alla olevaa taulukkoa, jossa esitetään yli 25-vuotiaiden keskiansiot sukupuolen ja koulutustaustan mukaan Yhdysvalloissa vuonna 2006. Mediaani Virhemarginaali Yhteensä 32,086 +/-33 Vähemmän kuin lukio 18,641 +/-95 Lukio 26,123 +/-47 Korkeakoulututkinto 31,936 +/-45 Kandidaatin tutkinto 45,221 +/-106 Akateeminen tai ammatillinen tutkinto 59,804 +/-333 Mies 39,041 +/-111 Vähemmän kuin lukio 22,151 +/-85 Lukio 31,715 +/-55 Korkeakoulututkinto 40,217 +/-74 Kandidaatin tutkinto 55,446 +/-198 Akateeminen tai ammatillinen tutkinto 73,991 +/-590 Nainen 26,322 +/-44 Vähemmän kuin lukio 13,255 +/-112 Lukio 20,650 +/-52 Korkeakoulututkinto 26,300 +/-66 Kandidaatin tutkinto 36,875 +/-94 Akateeminen tai ammatillinen tutkinto 49,164 +/-294 Lähde: U.S. Census Bureau, 2006 American Community Survey a) Miksi taulukossa on ilmoitettu mediaani? Selitä ja havainnollista kaaviokuvalla. Laskentaruudukko, käytä tarvittaessa. 5
b) Miksi taulukossa on ilmoitettu virhemarginaali? Selitä mitä virhemarginaali kertoo ja miksi se on tarpeellista ilmoittaa. (Huomaa, että kaikki virhemarginaalit ovat 90 % luottamustasolla.) c) Virhemarginaali on paljon suurempi kohdassa akateeminen tai ammatillinen tutkinto kuin muilla koulutusasteilla sekä miesten että naisten kohdalla. Mistä luulet tämän johtuvan? Esitä joitain hypoteeseja/olettamuksia. d) Jos asuisit ja työskentelisit Yhdysvalloissa, kuinka suuret tulosi olisivat dollareissa? Entä euroissa (kun valuuttakurssi 16.6.2014 oli 0.73888)? 5. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin yläkoulun oppilailta, mitä kieltä he puhuvat kotonaan. Aineisto, joka on esitetty ohessa, oli satunnaisotos yläkoululaisista. Muuttuja talous tarkoittaa ihmisten lukumäärää samassa taloudessa, kieli tarkoittaa kotona puhuttua kieltä, sukupuoli tarkoittaa oppilaan sukupuolta ja ikä oppilaan ikää. Tehtävänäsi on tehdä tilastollinen analyysi, jossa teet yhteenvedon tästä satunnaisotoksesta alla olevien taulukoiden, kuvioiden ja tiivistetyn tilastotiedon avulla. Sisällytä analyysiisi kotona puhutun kielen yhteys talouden kokoon ja oppilaan sukupuoleen. Selitä havaintosi. Taulukko 1. Frekvenssitaulukko kotona puhutuista kielistä Kieli Frekvenssi (opiskelijoiden lukumäärä) Suhteellinen frekvenssi % Englanti 10 34,5 % Punjabi 1 3,45 % Espanja 17 58,62 % Korea 1 3,45 % 6
Taulukko 2. Frekvenssitaulukko sukupuolista Sukupuoli Frekvenssi (opiskelijoiden lukumäärä) Prosenttiosuus Mies 16 44,82% Nainen 13 55,17% Taulukko 3. Yhteenveto talouden koosta Keskiarvo = 4,74 Keskihajonta = 1,3 Mediaani = 5,0 Minimi = 2 Maksimi = 7 Taulukko 4. Kielen ja talouden koon suhde Kieli Keskimääräinen Keskihajonta talouden koko Englanti 4,6 ihmistä 1,57 Punjabi 4 Ei käyttökelpoinen. Otos liian pieni. Espanja 5 1 Korea 2 Ei käyttökelpoinen. Otos liian pieni. Taulukko 5. Kielen ja sukupuolen suhde Kieli Naisten suhteellinen osuus Englanti 70 % Punjabi Ei käyttökelpoinen. Otos liian pieni. Espanja 29,4 % Korea Ei käyttökelpoinen. Otos liian pieni. 7
Kuvio 1. Histogrammi talouden koosta. Kuvio 2. Kotona puhuttu kieli. Laskentaruudukko, käytä tarvittaessa. 8
6. Uudessa Seelannissa tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin lapsilta seuraavia kysymyksiä: Mihin aikaan menit eilen illalla nukkumaan? Omistatko kännykkää? Kuinka monta tekstiviestiä arvioit lähettäneesi eilen?. Tarkastele alla olevaa aineistoa. Onko tekstiviestien lähettämisellä vaikutusta unen määrään? Mikä aineistossa osoittaa tämän? Käytä tilastollisia yhteenvetoja ja kuvioita osoittaaksesi vastauksesi oikeaksi. Laskemalla nukutut tunnit tutkijat olettivat, että kaikki lapset heräsivät aamulla klo 7.30. Nukuttujen tuntien määrä Lapset, jotka eivät omista kännykkää: 11.5, 11.5, 11.5, 11.5, 11.5, 11, 11, 11, 10.5, 10.5, 10.5, 10.5, 10.5, 10.5, 10.5, 10, 10, 10, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9, 8, 7.5 Lapset, jotka omistavat kännykän: 11.5, 11.5. 11.5, 11.5, 11, 10.5, 10.5, 10.5, 10.5, 10.5, 10, 10, 10, 10, 10, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9, 9, 9, 9, 8.5, 8.5, 8, 8, 6.5, 6.5 Lapset, jotka lähettivät enemmän kuin 50 tekstiviestiä: 10.5, 10.5, 10, 10, 10, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9.5, 9, 9, 8.5, 8.5, 8.5, 8, 8, 8, 8, 8, 8, 8, 8, 7.5, 6.5, 6.5 Laskentaruudukko, käytä tarvittaessa. 9
7. Tarkastele alla olevaa taulukkoa ylioppilastutkinnoista vuosina 1970 2007. Luokittele aineisto ja laske seuraavat tunnusluvut: a) moodi b) mediaani c) keskiarvo d) keskihajonta Vuosi Yhteensä Vuosi Yhteensä Vuosi Yhteensä 1970 18 280 1983 30 823 1996 34 695 1971 19 891 1984 31 881 1997 35 026 1972 21 371 1985 31 615 1998 34 743 1973 23 165 1986 31 050 1999 34 347 1974 23 838 1987 31 117 2000 35 661 1975 24 828 1988 28 726 2001 35 283 1976 25 390 1989 28 029 2002 36 224 1977 26 897 1990 27 469 2003 35 182 1978 26 192 1991 26 724 2004 34 652 1979 27 220 1992 26 169 2005 34 058 1980 28 692 1993 29 351 2006 32 786 1981 29 261 1994 32 069 2007 33 066 1982 30 481 1995 33 853 Lähde: SVT: Tilastokeskus, Lukiokoulutus Laskentaruudukko, käytä tarvittaessa. 10
8. Tarkastele alla olevaa kuviota ylioppilastutkinnoista. Kuvion perusteella voidaan sanoa, että: a) Naisten suorittamien tutkintojen osuus kaikista tutkinnoista vuonna 2007 oli 58 %. b) Ero naisten ja miesten määrässä on pysynyt samana. c) Aikasarjassa näkyvät jyrkät laskut 1940- ja 90-luvuilla johtuvat mittausvirheestä. d) Lukiokoulutuksen suosio tulee kasvamaan entisestään. Kuvio. Ylioppilastutkinnot pp Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/org/historia/ylioppilastutkinnot.html 9. Tarkastele alla olevaa kuviota yksityisistä kulutusmenoista. Kuvaile omin sanoin aikasarjan kehitystä ja pohdi syitä siihen. Kuvio. Yksityiset kulutusmenot Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/org/historia/kulutusmenot.html 11
10. Tarkastele alla olevaa taulukkoa rukiin ja maidon tuottajahintaindeksistä (2000 = 100). Mikä seuraavista väittämistä on taulukon perusteella oikein? Ympyröi vastauksesi. a) Maidon hinta vuonna 2007 oli 10,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 1995. b) Maidon hinta oli matalimmillaan vuosina 2000 ja 2005. c) Rukiin ja maidon hinta oli sama vuonna 2000. d) Ruis oli 8,2 prosenttia kalliimpaa kuin maito vuonna 1998. Taulukko. Rukiin ja maidon tuottajahintaindeksi Ruis Maito 1995 109,4 96,9 1996 110,3 98,1 1997 108,6 100,4 1998 107,4 99,2 1999 99,6 98,3 2000 100 100 2001 95,7 102,5 2002 93,4 105 2003 91,5 104,5 2004 89,8 101,7 2005 86,4 100 2006 103 101,1 2007 138,7 106,8 Lähde: SVT: Tilastokeskus, Maatalouden tuottajahintaindeksi 12
11. Tarkastele alla olevaa taulukkoa, joka kuvaa johtajien osuutta palkansaajista. Mikä seuraavista väittämistä voidaan päätellä taulukon tietojen pohjalta? Ympyröi vastauksesi. a) Työnpaikkojen määrä kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2000. b) Yksityinen sektori työllistää julkista sektoria enemmän. c) Naiset saavat keskimääräisesti huonompaa palkkaa kuin miehet. d) Miesjohtajien osuus kasvoi vuodesta 1995 vuoteen 2000. Taulukko. Johtajien osuudet palkansaajista vuonna 1995 ja 2000 1995 2000 Lkm Osuus palkansaajista, % Osuus johtajista, % Lkm Osuus palkansaajista, % Palkansaajat Naiset 844 400 50,7 991 560 50,0 Miehet 819 689 49,3 992 447 50,0 Yhteensä 1 664 089 100,0 1 984 007 100,0 Osuus johtajista, % Johtajat Johtajat yhteensä Naiset 20 171 2,4 100,0 22 828 2,3 100,0 Miehet 48 331 5,9 100,0 49 724 5,0 100,0 Yhteensä 68 502 4,1 100,0 72 552 3,7 100,0 Yksityisen sektorin johtajat Naiset 13 181 1,6 65,3 14 462 1,5 63,4 Miehet 40 221 4,9 83,2 40 421 4,1 81,3 Yhteensä 53 402 3,2 78,0 54 883 2,8 75,6 Julkisen sektorin johtajat Naiset 6 990 0,8 34,7 8 366 0,8 36,6 Miehet 8 110 1,0 16,8 9 303 0,9 18,7 Yhteensä 15 100 0,9 22,0 17 669 0,9 24,4 Ammattiluokitus 2001 Lähde: SVT: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 13
12. Lue seuraavalla alla oleva artikkeli ja tutki siihen liittyvä kuvaa (sitä seuraavalla sivulla). Mikä seuraavista väittämistä on oikein? Ympyröi vastauksesi. a) Kymenlaakson asukas maksaa keskimäärin 513 euroa veroina valtiolle. b) Etelä-Helsinki elättää Lappia. c) Arvonlisäveron laskeminen pienentää nettosaajien tasetta. d) Alueellistamissuunnitelmat eivät kannat Helsingin Sanomat, 18.1.2009 14
Helsingin Sanomat, su 18.1.2009 13. Määrittele lyhyesti omin sanoin seuraavat tilastolliset käsitteet: a) Keskihajonta b) Moodi c) Frekvenssi d) Vaihteluväli 15
e) Mediaani f) Suhteellinen frekvenssi 14. Mitä eroa on tavallisella keskihajonnalla ja otoskeskihajonnalla? 16