Kaupunginvaltuusto 60 08.09.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 287 15.09.2008 Perusturvalautakunta 86 30.09.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 55 15.02.2010 Kaupunginvaltuusto 25 08.03.2010 Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella 156/050504/2008 KVALT 60 Liite nro 5. Kaupunginvaltuuston päätös: Aloite merkittiin tiedoksi ja toimitettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KHALL 287 Keskusta-oikeiston valtuustoryhmän aloite on esityslistan liitteenä. (Valmistelija Hannu Javanainen, puh. 040 716 1385) Liite nro 10. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä perusturvalautakunnan lausunto. Päätös: PETUR 86 Keskusta-oikeiston valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen lasten kotihoidon tuen kuntalisän käyttöön otosta uuden Äänekosken alueella. Ryhmä katsoo aloitteessaan, että varhaiskasvatusjärjestelmä rakentuu pitkälti sen mallin varaan, että molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapset kokopäivähoidossa. Tämä järjestelmä ei aloitteen mukaan mahdollista perheiden joustavia yksilöllisiä ratkaisuja. Siksi ryhmän mielestä tarvitaankin rohkeutta lähteä kokeilemaan muunkinlaisia malleja kuin tarjota ainoastaan mammuttipäiväkoteja. Valtuustoaloitteen valmistelu sovittiin ajoitettavaksi lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman käsittelyn yhteyteen, jolloin voidaan samalla arvioida, mitkä lasten ja perheiden hyvinvointia edistävät asiat nousevat prosessissa painokkaimmin esiin, ja voidaan
kokonaisvaltaisemmin arvioida, mihin kaupungin resursseja tulee suunnata. Kun vanhempainvapaa on päättynyt, huoltaja voi hoitaa lastaan kotonaan lasten kotihoidontuen turvin, tai järjestää lapselleen yksityisen päivähoidon ja saada lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Tai perhe voi laittaa lapsensa kunnalliseen päivähoitoon, mihin perheellä on lakisääteinen oikeus. Tällöin perhe ei voi saada kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Selvitys kotihoidon tuen rakenteesta ja määrästä esitellään perusturvalautakunnan kokouksessa. Lisäksi kotikunta voi maksaa kotihoidon tukeen ns. kuntalisää, joka korottaa hoitorahaa tai hoitolisää. Kuntaliitto selvitti keväällä 2008, kuinka moni kunta maksaa kotihoidon tuen kuntalisiä ja minkälaisin perustein niitä maksetaan. Kysely toteutettiin sähköisenä Webrobol-kyselynä, mikä lähetettiin jokaiseen 400 Manner-Suomen kuntaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 375 kuntaa, ja vastausprosentti oli 94. Kotihoidon tuen kuntalisää maksaa vastanneista kunnista 79 kuntaa (21 %). Kyselyn mukaan 14 kuntaa suunnitteli kotihoidontuen kuntalisän maksamista. Ehtoja kuntalisän maksamiselle oli määritelty kaikissa kunnissa. Yleisimmin on asetettu seuraavia ehtoja: - vanhempi hoitaa itse lasta (76%) - perheen kaikki lapset hoidetaan kotona (51 %) - vanhempi jää pois vakituisesta työstä ( 42%) - kuntalisä maksetaan vain kokonaisista kuukausista (38%) - oikeus tuen saamiseen edellyttää tietyn vähimmäisajan (37%) - vanhempi keskeyttää opiskelun (26 %) Kuntalisää maksetaan keskimäärin 151 euroa/lapsi (vaihteluväli 50-250 euroa/lapsi). Kuntalisää maksetaan pääsääntöisesti alle 3-vuotiaista lapsista. Sisaruslisää ilmoitti maksavansa 17 kuntaa. Sisaruslisän suuruus oli keskimäärin 60 euroa/lapsi. Tätä perusturvalautakunnan lausuntoa valmisteltaessa on käytetty myös Laura Miettusen tutkimusta: Lasten kotihoidon tuen kuntalisät osana suomalaista päivähoitojärjestelmää (Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 101. Kelan tutkimusosasto/ Helsinki 2008). Kotihoidon tuen kuntalisän maksamista on perusteltu kunnissa monilla erilaisilla tekijöillä: lapsen parhaalla, perheiden parhaalla, kuntatalouden kannalta edullisena ratkaisuna jne. Kunnat saavat vapaasti päättää kuntalisän maksamisen ehdoista. Toisin kuin kotihoidon tukea, kuntalisää maksetaan kuitenkin vain harvoin kaikille kotihoidon tukeen oikeutetuille. Lähes kaikki kunnat ovat asettaneet kuntalisälle ehtoja. Kuntalisälle asetetuilla ehdoilla pyritään varmistamaan se, että kotiin jäävä vanhempi on sellainen, jolle päivähoitoon vieminen on todellinen vaihtoehto ts. vanhempi on päätoiminen opiskelija tai työssä käyvä. Yllä mainitun tutkimuksen mukaan kotihoidon tuen
kuntalisää voidaan kritisoida mm. siitä syystä, että kuntalisä kohdistetaan sellaisille, joilla on työ tai opiskelupaikka, jolloin esimerkiksi työttömät vanhemmat jäävät ilman kuntalisää. Kuntalisä voi siis asettaa kotihoidon tuen käyttäjät eri arvoiseen asemaan. Kuntalisän saajilla on muita kotihoidon tukea käyttäviä paremmat mahdollisuudet jäädä hoitamaan lasta kotiin. Kuntalisä asettaa myös eri kunnissa asuvat vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Tutkimuksen mukaan kuntalisän maksamiseen on ollut yhteydessä päivähoitoon kohdistuva paine sekä kunnan hyvä taloudellinen tilanne. Kunnan taloudellinen tilanne on ollut yhteydessä kuntalisien maksamiseen kahdella eri tavalla: Hyvä työllisyystilanne on vetänyt pienten lasten äitejä työmarkkinoille, jolloin lapset on laitettu päivähoitoon ja päivähoidon kysyntä on kasvanut. Hyvä taloudellinen tilanne on myös mahdollistanut kuntalisien maksamisen. Kuntalisää maksavissa kunnissa on keskimäärin suurempi vuosikate asukasta kohti, matalampi työttömyysaste ja veroprosentti. Mitä parempi kunnan taloudellinen tilanne on ollut sitä anteliaampaa kuntalisää kunta on pystynyt maksamaan. Päivähoitoon kohdistuvaa painetta ovat lisänneet kuntalisäkunnissa hyvän työllisyystilanteen lisäksi lasten suuri määrä sekä muuttovoitto. Kuntalisäkunnat ovat myös tyypillisesti suuria kuntia, joissa synnytysikäisten naisten koulutustaso on korkea. Kuntalisiä tulee tarkastella kotihoidon tuen ja koko päivähoitojärjestelmän osana, koska kuntalisien tarkoituksena kannustaa kotihoidon tuen käyttöön. Kotihoidon tuesta tuli alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmille lakisääteinen oikeus 1985. Sen virallisena tavoitteena on ollut tarjota vanhemmille vapaus valita lapsen hoitomuoto. Kotihoidon tuen käyttö on ollut alusta lähtien hyvin suosittua. Nykyään lapsista jopa 85 prosentin hoito järjestetään jossain vaiheessa ennen kolmatta ikävuotta kotihoidon tuen avulla. Kotihoidon tukea voivat käyttää molemmat vanhemmat, eli valinta on jäänyt perheille. Yllä mainitun tutkimuksen mukaan pitkiä perhevapaita on yleensä pitänyt ja kotihoidon tukea saanut on lähes aina äiti. Sen lisäksi, että kotihoidon tuki on lisännyt perheiden valinnanmahdollisuuksia, se on vaikuttanut naisten asemaan laajemminkin. Esimerkkinä mainittakoon alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste tai pienten lasten äitien palkkaamisesta työnantajalle aiheutuvista kustannuksista käytävä keskustelu. Perheiden sisällä kotihoidon tuki on toisaalta mahdollistanut sen, että vanhemmat ovat voineet hoitaa lastaan omien mieltymystensä mukaisesti. Tuki on mahdollistanut enemmän yhteistä aikaa ainakin äidin ja lasten välillä. Kotihoidontuen käyttäjiksi on tutkimuksen mukaan valikoitunut muita useammin naisia, joilla on vähäinen koulutus ja heikko työmarkkina-asema. He ovat myös pisimpään olleet kotihoidon tuella. Suurin osa kotihoidon tukea pitkään käyttäneistä ovat sellaisia, joilla ei ole ollut työpaikkaa ennen lapsen syntymää. Heille
kotihoidon tuki on mahdollistanut toimeentulon silloin, kun lapset ovat olleet pieniä. Mutta lapsiperheiden köyhyys voi myös lisääntyä pitkällä aikavälillä, koska pitkään kotona olleiden naisten tilanne työmarkkinoilla ei parane. Äänekoskella syntyy vuosittain 215-220 lasta. Kotihoidon tukea voi saada vanhempainrahakauden jälkeen, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kunnallisessa päivähoidossa Äänekoskella on 18.9.2009 tilanteen mukaan alle kolmivuotiaita lapsia seuraavasti: 0-1-vuotiaita 1-2-vuotiaita 2-3-vuotiaita yhteensä 0-3-vuotiaita 4 lasta 46 lasta 89 lasta 139 lasta Kaikkiaan varhaiskasvatuksen piirissä em. päivänä oli 753 lasta. Kotihoidontuen piirissä olevia 0-3 vuotiaita lapsia Äänekoskella oli v. 2008 yhteensä 537. Kuluvan vuoden talousarviossa tästä kunnalle aiheutuvat kustannukset ovat 1 264 000 /v. Mikäli kotihoidontuen kuntalisää Äänekoskella ryhdyttäisiin maksaminen 100 suuruisena ja sitä maksettaisiin alle 3 vuotiaille, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa, kustannukset olisivat yhteensä 440 400 /v seuraavilla olettamuksilla: (3x220 lasta = 660 lasta, joista 0-1-vuotiasta voisi olla vielä vanhempainrahakaudella noin 70 % (154 vauvaa). Sitä mukaa, kun perhe jää pois vanhempainrahan piiristä, tilalle tulisi kotihoidontuki ja kuntalisä. 660 lasta -139 kunnallisessa hoidossa olevaa - 154 vauvaa = 367 lasta, jotka olisivat kuntalisään oikeutettuja, mikäli se toteutettaisiin ilman rajauksia. 367 lasta x100 = 36 700 /kk vuositasolla : 12 kuukautta x 36 700 = 440 400 /vuosi) Tarkempien laskelmien tekeminen ilman tarkasti määriteltyjä lisäehtoja ei ole mahdollista. Yllä olevan laskelman lisäksi kunnan korvattavaksi tulee varsinainen kotihoidontuki (Kelan kautta maksettava) niistä lapsista, jotka nyt ovat kunnallisessa päivähoidossa, mutta jotka kuntalisän vuoksi siirtyisivät kotihoidontuelle. Kuntalisästä koituvia säästöjä päivähoidon puolelta on myös vaikea arvioida. Päivähoidossa tapahtuisi säästöä siltä osin, kun perheet luopuisivat kunnallisesta hoitopaikastaan ja jäisivät itse hoitamaan kotiin lapsiaan. Hoitotarpeen määrän pitäisi kuitenkin alentua merkittävästi, jotta olemassa olevia päivähoitopaikkoja voitaisiin purkaa. Hoitopaikkakustannukset ovat noin 10 000 /vuosi/alle 3-vuotiaiden hoito. Jos esim. 10 %, (14 lasta) nyt kunnallisessa
päivähoidossa olevista alle 3- vuotiaista jäisi pois päivähoidosta (esim. opiskelijavanhempi keskeyttää opinnot tai vanhempi jää pois työstä), säästö päivähoidossa olisi n. 140 000 /v. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi kohdentaa kotihoidontuen kuntalisää siten, että se tulisi ohjautumaan vain juuri niille perheille, jotka tästä syystä jäävät pois kunnallisesta hoidosta. Kuntalisän piiriin tulisi kaikkia rajausehtoja soveltamalla merkittävä osa pienten lasten ikäluokista, joista jo nyt hoidetaan kotona suurin osa (n. 80 % alle 2 vuotiaista ja n. 60 % alle 3-vuotiaista). Kunnan niin halutessa Kela voisi hoitaa kuntalisän maksamisen kunnan puolesta. Kuntalisälle asetettujen ehtojen täyttymisen tarkastaminen on hallinnollisesti erittäin työlästä. Kela onkin määritellyt tarkkaan, millaisia ehtoja tukeen voidaan liittää, mikäli se maksetaan Kelan kautta. Kunta voi halutessaan asettaa ehdon, että joko yhtä tai kaikkia kotihoidon tuen piirissä olevia lapsia hoitaa vanhempi. Kunta voi halutessaan myös asettaa ehdon, että joko yhtä tai kaikkia kotihoidon tuen piirissä olevia lapsia hoitaa vanhempi. Kunta voi maksaa kuntalisiä kotihoidon tukeen oikeutetuista lapsista joko ilman ikärajoituksia tai asettaa halutessaan enintään kaksi vapaasti valitsemaansa ikärajaa. Kuntalisää voidaan Kelan ehtojen mukaan maksaa joko kaikille kotihoidon piirissä oleville lapsille tai kunta voi halutessaan asettaa ehdon, että se maksaa kuntalisää vain alle kolmivuotiaille lapsille. Kuntalisää ei tarvitse maksaa vanhempainrahakaudella. Kuntalisä voi olla erisuuruinen hoitolisän ja hoitorahan kohdalla. Kaikkien summien tulee olla lapsikohtaisia. Mikäli kunta haluaa maksaa kuntalisiä perhekohtaisesti, se voi asettaa ehdon, että kuntalisää maksetaan vain perheen nuorimmasta kotihoidon tukeen oikeuttavasta lapsesta. Kuntalisää voidaan maksaa myös pelkästään hoitolisää saaville. Kuntalisä voidaan sitoa tällöin muutoin maksettavan hoitolisän määrään, mutta kotihoidon tuen kokonaismäärälle ei voida asettaa kattoa. (Kelan etuusohjeet 2007) Jos kunta haluaa asettaa kuntalisille tiukempia ehtoja tai joitakin muita ehtoja kuin Kela on asettanut, se joutuu hoitamaan maksatuksen itse. Kuntalisän hallinnointi todennäköisesti lisää työmäärää ja työvoiman tarvetta päivähoidossa. Mitä tarkemmin kuntalisän myöntämisen edellytykset rajataan, sitä enemmän se työllistää. Mikäli kuntalisää maksettaisiin ansiosidonnaisesti tai se olisi sidoksissa työssä käyntiin/opiskeluun, olisi laadittava tarkat myöntämisperusteet, määriteltävä tulorajat ja kehitettävä erilaisia seurantatapoja ja -menetelmiä, joilla asiakkaiden muuttuvat tilanteet tulisivat huomioiduksi. Hallinnoinnin tarvetta aiheuttaa mm. se, että tilanteet perheissä elävät jatkuvasti sekä lapsen iän muuttumisen että ns. pätkätyösuhteiden ja työn lomassa tapahtuvan opiskelun lisääntymisen myötä. Varsinaista maksatusta koskeva yhteistyö Kelan kanssa ja siitä aiheutuvat kustannukset tulisivat myös selvitettäväksi. Asiaa koskevan informaation antaminen
Perusturvajohtajan ehdotus: lapsiperheille, kuntalisän hakemisprosessien hoitaminen ja käsittely kokonaisuudessaan olisi arviolta yhden työntekijän työllistävä kokonaisuus, joita kustannuksia ei ole em. laskelmassa huomioitu. Kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset ovat mittakaavaltaan sitä luokkaa, että perusturvatoimialalla ei ole mahdollisuuksia kattaa rahoitusta muiden toimintakustannusten säästöillä. Kuntalisän toteuttaminen millä tahansa mallilla aiheuttaisi sekä tulonsiirtokustannuksina että lisääntyvinä hallinnointikustannuksina siinä määrin mittavat lisämenot, että sen käyttöönotto saattaisi tulevina vuosina oleellisesti vaarantaa muiden perusturvan palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Näköpiirissä ei ole kaupungin tulokertymän kasvua, eikä todennäköiseltä näytä myöskään se, että muiden toimialojen menoja vähentämällä löytyisi pysyvää rahoitusta kuntalisän käyttöönotolle. Annetaan kotihoidontuen kuntalisän käyttöönottoa koskevasta valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle yllä oleva lausunto. Kuntalisän käyttöönottoa ei ole mahdollista sisällyttää perusturvalautakunnan talousarvioon. Päätös: KHALL 55 Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi perusturvalautakunnan valtuustoaloitteesta antama lausunto. Lausunnon perusteella kaupunginhallitus katsoo, että kuntalisän toteuttaminen millä tahansa mallilla aiheuttaisi sekä tulonsiirtokustannuksina että lisääntyvinä hallinnointikustannuksina niin suuret lisämenot, että sen käyttöönotto saattaisi tulevina vuosina oleellisesti vaarantaa muiden perusturvan palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Toisaalta myöskään kaupungin kokonaistaloudellinen tilanne ei mahdollista tällä hetkellä näin mittavien käyttötalousmenojen lisäystä. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: KVALT 25
Kaupunginvaltuuston päätös: