Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset lukuvuodelle 2012 2013. Samalla valmistaudutaan syksyllä 2013 käyttöön otettaviin uusiin kandidaatintutkintoihin. Yliopiston akateemisten asiain komitean (AAK) keväällä 2010 ja elokuussa 2011 tekemät linjaukset toimivat lähtökohtana myös näiden uusien kandidaatintutkintojen suunnittelussa. Tässä dokumentissa esitettävät perusteet ja linjaukset toimivat tukena ja reunaehtoina korkeakouluissa lukuvuonna 2011 2012 tehtävälle opetussuunnitelmien laadinnalle ja tutkintosäännössä määriteltävien tutkintovaatimusten ja -rakenteiden päivitys- ja uudistamistyölle. Tämän mukaiset opetussuunnitelmat ja tutkintosäännöt otetaan käyttöön syksyllä 2012. Yliopiston Opinto- ja opiskelijapalvelut vastaa suunnittelutyön ja aikataulun tarkemmasta ohjeistuksesta. Yliopiston AAK tulee seuraamaan ja arvioimaan tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien yleisten perusteiden ja linjausten toteutumista. AAK edellyttää laitoksia ja koulutusohjelmia ottamaan opiskelijat mukaan opetussuunnitelmatyöhön sen eri vaiheissa. Opetussuunnitelmien ja opetuksen kehittämisen vastuu on laitoksilla ja koulutusohjelmissa. Erityisen tärkeää on ohjelmien ja tulosten jatkuva arviointi, palautteen kerääminen opiskelijoilta ja opettajilta sekä myös muilta sidosryhmiltä.
Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten päivittämiseen ja uudistamiseen liittyy myös korkeakouluissa käytettävien opetussuunnitelmakäsitteiden ja -käytäntöjen riittävä yhdenmukaistaminen. Jatkossa tutkintovaatimuksia ja - rakenteita koskevat asiat kirjataan tutkintosääntöihin. Tutkinto-ohjelma termin sijasta käytetään koulutusohjelma käsitettä ja opintojaksoa kutsutaan kurssiksi. Aalto-yliopiston strategian linjaukset tutkimuksesta ja opetuksesta ohjaavat tutkintovaatimuksia ja opetussuunnitelmia. Strategiassa korostetaan mm. seuraavia asioita: haastaa opettajia ja tutkijoita opetuksen ja ohjauksen uudistamiseen ja laadun parantamiseen sekä opetuksen ja tutkimuksen yhteyden vahvistamiseen. Yliopistossa Yliopiston koulutustarjonnassa. Opiskelijalla on mahdollisuus helposti ottaa tutkintoonsa näkyy myös ja muista yliopistoista Suomesta ja muualta maailmassa. Yliopistossa käytetään ja kehitetään, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden erilaiset valmiudet omaksua tietoa. ( )
sekä avoin oppimateriaalin tuotanto ja jakaminen otetaan oppimisyhteisön toiminnan keskeiseksi osaksi. Opetusmenetelmänä hyödynnetään myös yhteiskunnan ja työelämän haasteiden tarkastelua avoimessa vuoro- vaikutuksessa sidosryhmien ja muiden kumppanien kanssa. Opiskelijan kehittäminen on tärkeä tavoite. integroidaan entistä tiiviimmin koulutusohjelmiin. Tutkintokoulutus antaa valmiudet toimia kansainvälisissä työtehtävissä ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Kansainvälistä vaihtoa tuetaan. Kansainvälisyys on lähtökohta myös opiskelijarekrytoinnissa ja koulutustarjonnassa. Aalto-yliopiston koulutusohjelmien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien (OPS) tarkistamisessa ja uudistamisessa noudatetaan seuraavia yleisiä linjauksia. Nämä ohjaavat erityisesti syksyllä 2013 voimaan tulevien kandidaatin tutkintojen valmistelua. Tutkintorakenteita koskevia linjauksia (3.2.) voidaan noudattaa soveltuvin osin ja nykyisiä tutkintorakenteita voidaan käyttää vielä lukuvuonna 2012-2013. Pakolliset opintokokonaisuudet ja kurssit, koulutusohjelman ydinaines ja yhteiset opinnot, muun muassa kieliopinnot Vaihtoehtoiset opintokokonaisuudet ja kurssit Vapaasti valittavat opintokokonaisuudet ja kurssit Koulutusohjelmien, opintokokonaisuuksien ja kurssien osaamistavoitteet
Opetussuunnitelman rakenteen on tuettava opiskelijoiden liikkuvuutta ja kannustettava ottamaan tutkintoon opintoja myös muista Aalto- yliopiston korkeakouluista ja muista yliopistoista Suomessa ja ulkomailla. Koulutusohjelma jäsennetään, ja/tai erikoistumisopintoihin sekä. laajuuden tulee olla vähintään 60 opintopistettä kandidaatintutkinnossa sekä vähintään 60 opintopistettä maisterin tutkinnossa. oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopintojen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Aineopintojen laajuus on yhdessä perusopintojen kanssa vähintään 60 opintopistettä. Alemman tutkinnon pääaineeseen sisältyy 6 10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. pääaineen syventävien opintojen laajuuden tulee olla vähintään 60 opintopistettä. Ylemmän tutkinnon pääaineopintoihin sisältyy 20 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) Pääaineeseen kuuluvat opinnot on määriteltävä opetussuunnitelmissa selkeinä opintokokonaisuuksina. Pääaineen lisäksi tutkintoon voi sisältyä ja/tai. Ne muodostuvat opintokokonaisuuksista, joiden laajuus voi olla 10-15 opintopistettä (lyhyt sivuaine/erikoistumisopinnot) tai 25-30 opintopistettä (pitkä sivuaine/erikoistumisopinnot). ja voivat muodostaa jatkumon, jolloin opiskelija voi jatkaa lyhyestä sivuaineesta pitkään. Pitkän sivuaineen voi laajentaa. Sekä pää- että sivuaineet edellyttävät soveltuvien opintokokonaisuuksien suorittamista. Pää- ja sivuaineet määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita vapaasti sekä alempaan että ylempää tutkintoonsa vähintään yksi sivuaine tai erikoistumisopintojen kokonaisuus (lyhyt tai pitkä) mistä tahansa Aalto-yliopiston korkeakoulusta tai muista yliopistoista niiden tarjoamien sivuaineopintomahdollisuuksien puitteissa. Koulutusohjelman rakenteeseen on lisäksi, jotka opiskelija voi ottaa Aalto-yliopiston kaikista korkeakouluista tai muista yliopistoista (ottaen huomioon opetuksen järjestävän korkeakoulun kurssitarjonnan). (sivuaineet, erikoistumisopinnot, yksittäiset kurssit) tulee olla. Varsinkin kandidaatin tutkinnossa on suositeltavaa pyrkiä huomattavasti vähimmäisvaatimusta laajempaan valinnaisuuteen. Opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten laatimisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kurssien ja tutkinnon kokonaisuuden mitoitukseen ja kuormittavuuteen. Opintokokonaisuuksien laajuudet voivat joustaa maksimissaan 3 opintopistettä, jos se tukee sisällöllisesti tarkoituksenmukaisen tutkintokokonaisuuden rakentamista. Jousto ei kuitenkaan koske lyhyen sivuaineen alarajaa (10 op) ja niitä opintokokonaisuuksia, joille on asetuksella (794/2004) määrätty vähimmäislaajuus. Opiskelija on yliopistoyhteisön jäsen. Tasokkaalla ja säännöllisellä henkilökohtaisella ohjauksella vahvistetaan oppimiskeskeistä kulttuuria ja sitoutetaan opiskelija aktiiviseen opiskeluun ja oppimiseen sekä oppimistulosten laadun nostamiseen. Nämä tukevat, joka on perusta opintojen menestyksekkäälle etenemiselle. Ohjauksen toteuttamisessa opettajat ja tutkijat ovat keskeisessä asemassa ja vastuussa. Ohjauksella tuetaan opiskelijaa myös vaihtoehtoisten ja vapaasti valittavien opintojen valinnassa (suhteessa koulutusohjelman tavoitteisiin) sekä aiemmin muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa tutkintoon.
Yliopiston akateemisten asioiden komiteassa nyt päätettyjen linjausten lisäksi koulutusohjelmien kehittämisessä noudatetaan viime keväänä sovittuja periaatteita. Ne ovat lähtökohtana myös kandidaatin tutkintojen uudistamisessa. AAK määritteli tuolloin seuraavat periaatteet lukuvuonna 2011-2012 käyttöön otettaville opetussuunnitelmille (ks. tarkemmin AAK:n päätös 11.5.2010): Määrittelyt ohjaavat koulutusohjelman opetussuunnitelman laatimista. 1) Opiskelijoiden liikkuvuuden tukeminen yliopiston sisällä, kotimaassa ja kansainvälisesti. Tutkintoon sisältyy vapaasti valittavien ja vaihtoehtoisten opintojen kokonaisuus, joka mahdollistaa opintojen ottamisen muista koulutusohjelmista. Kokonaisuudet merkitään selvästi tutkintovaatimuksiin ja opetussuunnitelmaan. 2) Opetussuunnitelmassa ilmaistaan mihin opintokokonaisuuteen tai kurssiin/kursseihin seuraavat opiskelijan osaamisalueet sisältyvät: työelämävalmiuksien kehittäminen, urasuunnittelu, yrittäjyys, elinikäinen oppiminen, kansainvälisyys, innovaatiotoiminnan ja - prosessien hallinta, luova tieteellinen ja taiteellinen ajattelu sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetussuunnitelmien tarkistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kurssien ja tutkinnon kokonaisuuden mitoituksen ja kuormittavuuden uudelleenarviointiin. Mitoitus tai kuormittavuus ei viittaa vaatimustasoon ja opintosuoritusten laatuun. Vaatimustasoa on perusteltua nostaa. Aallon arvojen mukaisesti opiskelijalta vaaditaan ja hänestä välitetään.
Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004, 5) mukaan kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä, eli opintopiste vastaa noin 27 tunnin työtä. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op ja maisterin tutkinnon 120 op. Opetussuunnitelmat on rakennettava siten, että opiskelija voi suorittaa tutkintoopinnot säädetyssä määräajassa, kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa ja maisterin tutkinnon kahdessa vuodessa (794/2004, 8 ja 13).