Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi



Samankaltaiset tiedostot
Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Kanavointi ja PCM järjestelmä

Kanavointi ja PCM järjestelmä. Kanavointi pakkaa yhteyksiä johdolle

Piirikytkentäiset kytkentäkentät

Piirikytkentäiset kytkentäkentät. Kapeakaistakenttä kytkee PCM-aikavälejä

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Televerkon synkronointi

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

Digitaalinen audio & video I

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

Successive approximation AD-muunnin

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Virheen kasautumislaki

Digitaalinen audio & video, osa I

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Tietoliikennesignaalit & spektri

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

S Merkinannot (1)

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

1. ISDN FYYSINEN KERROS

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Integrated Services Digital Network

Tiedonkeruu ja analysointi

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 13 Sivu 1 (10) Virheen havaitseminen ja korjaus

Tiedonkeruu ja analysointi

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

S Merkinannot (1)

AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

T DSP: GSM codec

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

4. PDH ja SDH. 4.1 PDH (Plesiokroninen digitaalinen hierarkia)

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

A! Modulaatioiden luokittelu. Luento 4: Digitaaliset modulaatiokonstellaatiot, symbolijonolähetteet. ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

11. kierros. 1. Lähipäivä

V5.1 ja V5.2 liitännät

Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET TOIMITUSAIKA PALVELUKUVAUKSET Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55

S Laskuharjoitus 2: Ratkaisuhahmotelmia

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Numeeriset menetelmät

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Digitaalinen audio

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Mitä on signaalien digitaalinen käsittely

S Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

3. Pulssimodulaatiojärjestelmät

Tiedonvälitystekniikka 1

Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Digitaalinen Audio & Video I

Digitaalinen tiedonsiirto ja siirtotiet

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Kytkentäkentän teknologia

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

Multimedia. Mitä on multimedia? Mediatyypit. Siirtoformaatit. + Teksti + Grafiikka + Audio + Kuva + Video. Petri Vuorimaa 1

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Kuvan pakkaus JPEG (Joint Photographic Experts Group)

A / D - MUUNTIMET. 2 Bittimäärä 1. tai. A / D muunnin, A/D converter, ADC, ( Analog to Digital Converter )

Mitä on multimedia? Multimedia. Jatkuva-aikainen media. Yleisimmät mediatyypit. Jatkuvan median käsittelyvaiheet. Interaktiivuus

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

Matlab-tietokoneharjoitus

Radioamatöörikurssi 2017

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

S Teletekniikan perusteet

Taajuusjakotaulukko (liite määräykseen M4R)

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Transkriptio:

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM 9 (ks s8.8) PCM-johtokoodit Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H. or SIP IP SIP or ISUP CS, R IP HLR PBX ISDN Kytkentäkenttä MP puhetie YKM ISUP N V5 Ohjaus INP SCP Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page

Vaatimuksia puhetielle ja kytkentäkentälle Kytkentäkentän täytyy ymmärtää puhetien bitit ja aikavälit samalla tavalla kuin liitetyt siirtojärjestelmät kenttä ja siirtotiet täytyy synkronoida Puhe täytyy koodata tehokkaasti CRC -ylikehyksellä täytyy varmistaa, että transparentti siirto (mitä tahansa oktetin arvoa voi lähettää digitaalisessa verkossa vapaasti ) on mahdollista Keskuksen täytyy valvoa puheteitä: puheluja ei saa tarjota viallisille yhteyksille tarvittaessa puhelut täytyy purkaa vikaantuneelta yhteydeltä havaituista vioista täytyy tiedottaa naapurille Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Näytteenotto Nyquistin teoreema Jos taajuusrajoitettua analogista signaalia näytteistetään säännöllisesti vähintään kaksinkertaisella taajuudella signaalin korkeimpaan taajuuskomponenttiin nähden, sisältää se kaiken informaation alkuperäisestä signaalista. lkuperäinen signaali voidaan muodostaa uudelleen alipäästösuodattimella. Puheensiirrossa on määritelty käytettäväksi taajuusalueeksi -Hz, jolloin tarvittava näytteenotto taajuus on 6,8kHz. Käytännössä, koska analogisissa järjestelmissä siirtokanava on khz, käytetään digitaalisissa järjestelmissä 8kHz näytteenottoa. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page

Digitaalinen puheensiirto Siirtoyhteys on periaatteessa yksinkertainen mikrofoni, /D-muunnin, D/-muunnin ja kaiutin Tosiasiassa joudutaan signaalia käsittelemään ennen varsinaista muunnosta mikrofoni kytkin siirtotie alipäästösuodatin /D -koodaus D/ -dekoodaus kuuloke n ytteenpitokondensaattori Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 5 Pulse Code Modulation - PCM PCM:n idea on analogisen puhekanavan digitoiminen digitaalisiin kytkentä- ja siirtojärjestelmiin sopivaksi. PCM menetelmä on keksitty jo vuonna 97 mutta ensinmäiset todelliset sovellutukset tulivat transistoritekniikan myötä 96-luvulla. PCM-muunnoksella on neljä vaihetta: Suodatus Näytteistys Kvantisointi Koodaus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 6 Page

nalogisen signaalin näytteenotto nalogista signaalia näytteistetään 8kHz taajuudella, jolloin näyteväli on 5us. Näin muodostuu PM-signaali 5us Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 7 Pulse mplitude Modulation PM nalogisen signaalin näytteenotolla muodostuu amplitudiriippuva aikadiskreetti signaali PM. PM-signaalista muodostetaan PCM-koodia kvantisoinnilla. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 8 Page

Kvantisointi likiarvoistaa näytteet Kvantisoinnissa jatkuvat amplitudiarvot diskretisoidaan. Kvantisoinnissa tulisi pyrkiä eri arvojen yhtä suureen esiintymis todennäköisyyteen. 8 7 6 5 9 8 7 6 5 5 6 6 7 7 6 6 6 6 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 9 Kvantisointikohina Kvantisoinnissa syntyy kohinaa, jota kutsutaan kvantisointikohinaksi. Kvantisointikohina muodostuu jatkuvien arvojen diskretisoinnista ja on maksimissaan ½ kvantisointiaskelta. Lineaarisen kvantisoinnin signaali/kohina -suhde S/D=6n+,8 db 9 n=sananpituus Kvantisointivirhe Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page 5

Lineaarinen vs epälineaarinen Näytteiden kvantisoinnissa tulisi pyrkiä mahdollisimman tasaiseen arvojen käyttöön, eli jokaisen tason esiintymistodennäköisyyden tuli olla yhtä suuri. Tästä seuraa myös mahdollisimman pieni kohina, koska tasoja on tiheämmässä signaalin tyypillisellä arvoalueella. Puhesignaali sisältää pieniä signaaliarvoja suuremmalla todennäköisyydellä kuin suuria signaalin arvoja --> epälineaarinen kvantisointi Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Epälineaarisuus Epälineaarinen signaalin muunnos on mahdollista toteuttaa kahdella tavalla: Epälineaarisella kvantisoinnilla Kompressoinnilla ennen lineaarista kvantisointia Epälineaarinen kvantisointi voidaan toteuttaa esimerkiksi viritetyillä vastusverkoilla, kun taas kompressio vaatii epälineaarisen vahvistimen. Riippumatta toteutustavasta on epälineaariselle muunnokselle olemassa funktio, jonka mukaan muunos tasot määräytyvät. Euroopassa (ETSI) -funktio USssa (NSI) µ-funktio Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page 6

PCM-koodaus ja kvantisointi ETSI:n määrityksiä noudattelevissä maissa suoritetaan puheen koodaus ja kvantisointi kahdeksalla bitillä. -bitti kertoo signaalin polariteetin - -bitti kertoo epälineaarisen kvantisoinnin segmentin 5-8 -bitti antaa arvon kvantisointisegmentin sisällä Epälineaarisuus on määritelty ns. -lailla ÿ x + ln ( ) ( ) :n arvoksi on valittu 87,6, x ÿ+ ln x, x + ln Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - -lain mukainen kvantisointikuvio 6 5 xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx ½Vmax /Vmax /8Vmax /6Vmax /Vmax /6Vmax ½Vmax Vmax Vmax X(Vin) 5 6 Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page 7

Segmentin sisäinen kvantisointi Yksittäisen segmentin sisällä kvantisointi on lineaarinen Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 5 Lineaarinen vs epälineaarinen kvantisointi Lineaarista ja epälineaarista kvantisointia voidaan verrata niiden tuottaman signaalin resoluution paranemisella. Epälineaarinen kvantisointi on painotettu pienille signaalinarvoille, joilla resoluutio on jopa db parempi. G db =log V in /V comp Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 6 Page 8

PCM-hierarkia PCM-hierarkia muodostuu aikajakoisella kanavoinnilla suoritettavasta yhteyksien lomittelusta. Hierarkian perusnopeus on yhden puhekanavan vaatima bittinopeus S=8Hz* 8bit = 6kbit/s Näitä puhekanavia kanavoidaan yhteydelle ryhmiksi: -puhekanavaa -puhekanavaa 8-puhekanavaa 9-puhekanavaa Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 7 PCM (E) Televerkon yleisin informaation kytkentä- ja siirtomuoto on PCM. PCM sisältää: synkronoitumis- ja hallintakanava merkinantokanava puhekanavaa Kanava on PCM-kehyksen yksittäinen aikaväli (5us), joka muodostuu TDM-kanavoinnin yhteydessä. PCM -järjestelmässä siirretään siis aikaväliä, kukin 6kbit/s. Tästä seuraa kokonaisnopeus 8kbit/s Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 8 Page 9

PCM -kehys PCM -kehys muodostuu aikavälistä ikaväli on varattu synkronointiin ja hallintaan ikaväli 6 on varattu merkinannolle ikavälit -5 ja 7- ovat yksittäisiä puhekanavia Parillisen ja parittoman siirtokehyksen rakenne on erilainen Parillinen kehys sisältää synkronoitumiseen tarvittavan kehyslukitusmerkin (C ) aikavälissä. C on CRC-bitti, jolla varmistetaan kehyslukitusinformaatio. Pariton kehys siirtää hälytystietoja. Jotta väärää kehyslukitusta ei sattuisi on parittoman kehyksen aikavälin toinen bitti asetettu kiinteästi arvoon. Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 9 PCM- aikavälien käyttö Suomen YKMverkossa Puhekanavat - Merkinantokanava PCM-hälytykset, kehyslukitus Eli t6 onkin nyt puhekäytössä! Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page

Parillinen PCM -kehys ylikehys = 6 kehyst K K K K K K5 K6 K7 K8 K9 K K K K K K5 kehys = aikav li (parillinen kehys) T T T T T T5 T6 T7 T8 T9 T T T T T T5 T6 T7 T8 T9 T T T T T T5 T6 T7 T8 T9 T T KL puhekanavat -5 M puhekanavat 6- kehyslukitusaikav li T merkinantoaikav li T6 puhekanava 6 aikaväli T7 B B B B B5 B6 B7 B8 B B B B B5 B6 B7 B8 B B B B B5 B6 B7 B8 C CRC-bitti 7 bitin lukitusmerkki joka toisessa kehyksess ylikehyslukitusmerkki kehyksess ylikehyslukitush lytys polariteetti näytteen amplitudin suuruus Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Pariton PCM -kehys ylikehys = 6 kehyst K K K K K K5 K6 K7 K8 K9 K K K K K K5 kehys = aikav li (pariton kehys) T T T T T T5 T6 T7 T8 T9 T T T T T T5 T6 T7 T8 T9 T T T T T T5 T6 T7 T8 T9 T T KL puhekanavat -5 M puhekanavat 6- B B B B B5 B6 B7 B8 B B B B B5 B6 B7 B8 C D D D D D a b c d a b c d CRC-bitti kehyslukitusaikav li T merkinantoaikav li T6 databitit kanavan merkinantobitit kaukop n h lytys kanavan 6 merkinantobitit Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page

CRC- laskenta varmistaa, että kehyslukitus ei voi lukkiutua käyttäjän lähettämään kehyslukitusmerkkiin (x) CRC- ylikehys I- puolikas IIpuolikas kehysnr 5 6 7 8 9 5 t/ t/ C C C C C C C E C E Tsl-/bitti x C C - CRC -bitit E - CRC-error bitit - CRC -kehysmerkki - kaukopään hälytys( t- kehyslukitus menetetty) Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - E Kehyslukitusalgoritmi/ G.76 Search for Frame alignment Eightbits=y ssume Frame n In t of Frame n+ Eightbits=yyyyyyy Frame n+/t Eightbits=y SF_CRC-MultiFrame alignment SF_CRC-MultiFrame alignment no Two correct CRC s within 8 ms paced by msorn xms Monitor CRC and Frame alignm. Three consequtive errors in y or in yyyyyyy Loss of CRCmultiframe Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page

Ylemmät hierarkiat PCM-järjestelmän monikerrat PCM (E),8Mbit/s PCM (E) 8,8 Mbit/s PCM 8 (E),68 Mbit/s PCM 9 (E) 9,6 Mbit/s Monikerrat perustuvat neljän alemman tason kehyksen aikajakoiseen kanavointiin ylemmäksi kehykseksi. Tähän ylempään kehykseen liitetään myös hallinta- ja ohjaus Mbit/s aikavälejä. I PCM-perusj rjestelm II 8 Mbit/s III Mbit/s IV 9 Mbit/s V 565 Mbit/s Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 5 PCM-järjestelmän johtokoodi PCM-järjestelmässä hyödynnetään bipolaarista siirtoa. Binäärinen ykköstä siirretään ainoastaan 5% jakson aikaa. Ei tarvita erillistä tasajänniteen poistoa siirtoyhteydeltä Tehospektri keskittyy ½ bittinopeuden kohdalle PCM-järjestelmissä käytetään kahta vaihtoehtoista johtokoodia: MI - lternate Mark Inversion HDB - High Density Binary Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 6 Page

lternate Mark Inversion - MI MI-koodissa Binäärinen ykkönen vaihtaa polaritettia jokaisella esiintymiskerralla Binäärinen nolla ei aiheuta muutosta johdolla Heikkous on tahdistuksen katoaminen, jos pitkiä nollasarjoja esiintyy. - Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 7 High Density Binary - HDB HDB -koodissa Binäärinen ykkönen vaihtelee, kuten MI-koodissa Binäärinen nolla ÿ Ensinmäinen nolla siirretään ykkösenä mikäli edellisessä nollajaksossa oli muokkaus ÿ Toista ja kolmatta nollaa ei siirretä ÿ Neljäs perättäinen nolla aiheuttaa muokkauksen eli siirrettään samalla polariteetilla kuin edeltävä ykkönen tai ykkönen - Inversio Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 8 Page

HDB korvaussäännöt B pulssien lkm edellisen rikkeen jälkeen Viimeisen B pulssin polariteetti Linja koodi Linja koodin esitys B - bipolaaripulssi Pariton Negat (-) - V Pariton Positiiv (+) + V Parillinen Negat (-) ++ BV Parillinen Posit (+) -- BV +V HDB - V V B V B V or inverse HBD - high density bipolar V - violation B-balance Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - 9 HDBN -vastaanotin alustaa itsensä etsimällä rikkeen ja dekoodaa sen jälkeen N+ -bitin ryhmiä HDB -vastaanotin: lustus Tulkitse =, +/- =, laske pulssit Kunnes löytyy MI-koodin rike tulevasta signaalista = kaksi peräkkäistä + tai - pulssia, =>tulkinta pariton& edellinen V =, parillinen& ed. BV = =>seuraava bitti aloittaa -bitin ryhmän laske pulssien lkm seuraavista biteistä --> tulkinta on + --> tulkita on (inkrementoi lkm ) - --> tulkinta on ( inkrementoi lkm) lkm = pariton & V tulkinta = lkm=parillinen & BV tulkinta = Rka/ML -k Tiedonvälitystekniikka - Page 5