Työn muokkaamisella työhön paluun edistämiseen liikuntaelinoireisilla Mitä uusimmat interventiotutkimukset kertovat? Eira Viikari-Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos
Sisältö 1. TULE-sairaudet, työkyvyn alenema, työhön paluu 2. Minkälaista tietoa tarvitsemme työhön paluun edistämisestä 3. Tutkimusesimerkkejä meiltä ja maailmalta 4. Johtopäätökset ja suositukset
Kelan korvaamat sairauspäivät - F30-F39 - M40-M54 www.kela.fi - vuositilastot
Työkyvyn alenemaan ja työhön paluuseen yhteydessä olevat tekijät (Loisel 2005, Franche 2005, MacEachen 2006) TYÖKYVYN ALENEMA Biologiset Oireet, fyysinen kunto Psykologiset Pelot, ahdistuneisuus, motivaatio, masennus Sosiaaliset Työympäristö, työkyvyttömyysedut Kulttuuriin liittyvät TYÖHÖN PALUU Mahdollisuudet työhön kohdistuviin muutoksiin Yhteydenpito terveyspalvelun tuottajan ja työpaikan välillä Varhainen yhteydenotto työpaikalta työntekijään Ergonominen työpaikkakäynti Työhön paluun "koordinaattori" (työneuvoja) mukana "Good will and trust"
Työkyvyn edistämisen areenat
Minkälaista tietoa tarvitsemme työhön paluun edistämisestä?
Työkyvyn alenemaan ja työkvyttömyyteen voidaan vaikuttaa TULE-oireisten työpaikkainterventiotutkimuksissa yleisesti ottaen suuremmat vaikutukset työkykyyn kuin kipuihin tai muihin oireisiin (Driessen 2010, van Oostrom 2009)
Tutkimustuloksia katsauksista
Effectiveness of community- and workplacebased interventions to manage MSD-related sickness absence and job loss (Palmer ym. 2011) Systemoitu katsaus ja synteesi satunnaistetuista interventiotutkimuksista ja seurantatutkimuksista, joiden kohteena oli Työntekijä harjoittelu, fysioterapia psykologinen terapia (CBT, coping, rentoutus, stressin hallinta) Turvallisten työskentelytekniikoiden opettaminen Tukiliivi Työpaikka Työpaikkakäynti+erg/ psykosos riskin arviointi, osallistavat ergonomiset men. Ergonomiset muutokset Muokattu työ (kevennetty työ, työajan vähentäminen) Esimiehiin kohdennetut interventiot (kouluttaminen, neuvonta) Palvelut Moniammatillisen tiimin tai "case managerin" arviointi ja toimenpidesuunnitelma Työterveyslääkärin konsultaatio Perusterveyden- ja työterveyshuollon parempi yhteistyö Ulkopuolinen tuki & palvelut
Tutkimusten alkuperämaa (N=42; 34 satunnaistettua interventiota, 8 seurantatutkimusta) MAA 10 Norja 9 Hollanti 9 Ruotsi 5 Kanada 4 Suomi 3 USA 1 Tanska 1 Hong Kong HYVÄLAATUISIA TUTKIMUKSIA (laatupisteet >50% maksimista) 15/34 (44%) satunnaistetuista interventioista 2/8 (25%) seurantatutkimuksista
Päätulokset: Työhön paluu ja työssä pysyminen TULOS- MUUTTUJA TUTK LKM VERTAILUJEN LKM RR MED ALA- YLÄ- KVARTIILI Työhön paluu 27 59 1.21 1.00-1.60 Työssä pysyminen 5 15 1.25 1.06-1.71 RR korkeampi, kun edeltävä sairausloma lyhyempi (<12 viikkoa) seuranta-aika lyhyempi (<3 kk) tutkimusjoukko pienempi (<100 tutkittavaa/vertailtava ryhmä)
Työhön paluu Kaikki vertailut (interventio verrattuna kontrolliryhmään) 5 4 3 RR (95% CI) 2 1.5.3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Observation number RRs and 95% CIs are plotted on the logarithmic scale
Päätulokset: vaikutuksen suuruus: sairauslomapäivien väheneminen (päiviä/kk) TULOS- MUUTTUJA TUTK LKM VERTAILUJEN LKM PÄIVIÄ/KK MEDIAANI ALA- YLÄ- KVARTIILI Menetettyjen työpäivien erotus/kk 21 41 1.11 0.32-3.20 Erotus suurempi, kun edeltävä sairausloma lyhyempi (<12 viikkoa) seuranta-aika lyhyempi (<3 kk) tutkimusjoukko pienempi (<150 tutkittavaa/vertailtava ryhmä)
Erityyppiset interventiot Harjoittelu, fysioterapia (N=30) Käyttäytymisterapia muutos (N=37) Työhön kohdistuva interventio (N=17) Palvelujen järjestäminen (N=10) Yleisin yhdistelmä harjoittelu ja käyttäytymisterapia (N=28) Harjoittelu + käyttäytymisterapia + työhön kohdistuva interventio (N=12)
Taloudellinen arviointi (Palmer ym. 2011) Taloudellinen analyysi vain 8 tutkimuksessa Yleensä intervention kustannuksia verrattiin sairauspoissaolojen aiheuttamiin kustannuksiin Useimmin raportoitiin kustannushyötyjä, mutta myös kustannusten menetyksiä
Interventioiden ajoitus: nopeat ja hitaat työhön palaajat (van Duijn et al. 2010) Työhön paluu ja työssä pysyminen Varhainen vaihe (nopeat toimet, pienet kustannukset): Työpaikka TTH -yhteistyö Myöhempi vaihe (enemmän toimia ja toimijoita): Työpaikka TTH työeläkevakuuttaja kuntoutus - yhteistyö
Intervention ajoitus: vaikutus sairauspoissolopäivien määrään (van Duijn et al. 2010) Eniten sl-päiviä säästyy, jos interventio ajoittuu viikoille 6-12 sl:n alusta "Hitaille työhön palaajille" optimaalinen intervention ajankohta viikoilla 8-12
Intervention ajoitus: kustannus-hyöty (HR=2.0, kustannus 1000 /työntekijä) (van Duijn et al. 2010) Kustannus-hyöty -suhde <1 kaikissa tilanteissa "nopeilla työhön palaajilla" Hyödyt > kustannukset: viikoilla 2-18, jos interventioon pääsee heti ja vaikutus välitön viikoilla 6-10, jos vaikutuksen viive 4 viikkoa Pitää harkita tarkkaan, kannattaako >4 viikon kestoiseen interventioon ryhtyä
Ulkomaisia tutkimustuloksia Työkyvyttömyyden eri vaiheissa Onnistuneita Vähemmän onnistuneita
Integroitu hoito: yksilöön kohdistuvien ja työhön kohdistuvien toimenpiteiden yhdistäminen: Sherbrooken malli (Loisel ym. 1997) Sairauspoissaolon kesto >4 viikkoa Työhön paluun riskisuhde (RR) Standard Clinical Occupational Sherbrooke 0 0,5 1 1,5 2 2,5
Moniammatillinen kuntoutus subakuutissa selkäkivussa: Asteittainen aktiviteetin lisääminen, työpaikkainterventio vai molemmat? (Anema ym. 2007) Työpaikkainterventio: Työhön paluun riskisuhde 1.7 (LV 1.2-2.3) Työhön paluuseen kulunut mediaaniaika 77 ja 104 pv Sairauspoissaolon kesto 2-6 viikkoa Työpaikkainterventio: - Työkuormituksen arviointi - Työn muutokset - Case management, useita toimijoita Asteittainen aktiviteetin lisääminen (viivästytti työhön paluuta) - Räätälöity submaksimaalinen harjoitusohjelma (2x/viikko)
Randomised controlled trial of integrated care to reduce disability from chronic low back pain in working and private life (Lambeek et al. 2010) Sairauspoissaolon kesto >12 viikkoa OHJELMA Työterveyslääkärin integroitu hoito - Koordinaatio ja yhteydenpito muihin terveydenhuollon toimijoihin Työpaikkainterventio - Työn havainnointi - Työhön paluun esteet arvioitu, priorisoitu ja etsitty ratkaisut (potilas, esimies, toimintaterapeutti) Keskimääräinen aika vakiintuneeseen työhön paluuseen 88 ja 208 päivää Työhön paluun riskisuhde 1.9 (LV 1.2 to 2.8). Asteittainen aktivointi - Yksilöllisesti räätälöity harjoitusohjelma
Suomalaisia tutkimuksia
Yläraajatutkimuksen kulku (Martimo ym 2010) TTH A TTH B TTH C Hoitoon hakeutunut työntekijä, jolla yläraajan kiputila Tutkimukset työfysiatrian poliklinikalla Interventioryhmä (työhön kohdistuvat toimenpiteet) Verrokkiryhmä (paras mahdollinen konservatiivinen hoito) Oma-TTF TP-käynti Seuranta 2, 8, 12 ja 52 vk
Tuottavuuden alenema interventioja vertailuryhmässä (Martimo ym. 2010) 100 58,3 53,6 44,12 52,17 36,5 20,7 32,88 13,84 22,22 19,49 18,2 16,17 10 16,74 10,89 6,6 6,78 Vallitsevuus (vertailuryhmä) Vallitsevuus (interventioryhmä Määrä (vertailuryhmä) Määrä (interventioryhmä) 1 Lähtötilanne (N = 168) 8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 141) 52 viikkoa (N = 107)
Sairauspoissaolot 3 kk (Shiri ym. 2011) First 3 months 16 Control Intervention 14 12 10 % 8 6 4 2 0 Upper extremity disorder MSD other than upper extremity Trauma to musculoskeletal system Any musculoskeletal disorder
Sairauspoissaolot 4-12 kk (Shiri ym. 2011) 4-12 months Control 35 Intervention 30 25 % 20 15 10 5 0 Upper extremity disorder MSD other than upper extremity Trauma to musculoskeletal system Any musculoskeletal disorder
Käynnin syy ja työkyky: Potilaan arvio (Martimo ym. 2007) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Työkyvytön Osittain työkykyinen Työkykyinen En osaa sanoa 30 % 20 % 10 % 0 % Tules Resp Cardio Psych Kaikki
Varhainen osasairausvapaa TULEsairauksissa (Viikari-Juntura ym. 2011) TTH:oon hakeutunut työntekijä, joka TULE-vaivan vuoksi työkyvytön osaaikainen työnteko mahdollista (aikaisempi sl max 2 vk) Satunnaistaminen osasairausvapaa ja sl-ryhmään Päätulosmuuttuja vakiintunut työhön paluu (väh. 4 vk)
Osasairausvapaatutkimuksen kulku (Martimo ym. 2008) TTH A TTH B TTH C Hoitoon hakeutunut työntekijä, jolla liikuntaelinten kiputila Potilaan ja esimiehen informointi, suostumus Satunnaistaminen Interventioryhmä (Osasairausvapaa, työjärjestelyt) Vertailuryhmä (Sairausloma) Verkkokysely 1, 2, 3, 8, 12 ja 52 viikon kuluttua Lääkärissä käyntien ja sairauslomatietojen poiminta vuoden kuluttua
Varhainen osasairausvapaa: intervention sisältö (Martimo ym. 2008) Sairausloman tarve arvioitiin ennen satunnaistamista Pääsääntöisesti päivittäinen työaika puolitettiin Muita työjärjestelyjä tehtiin tarvittaessa lääkärin ehdotuksen mukaan Lääkäriltä suositus sopivasta työkuormituksesta (fit note) Suositus esimiehelle seuraavana päivänä Jos työhön paluu ei ollut mahdollista osasairausvapaan jälkeen, sairauslomaa jatkettiin (osasairausvapaa tai täysi sairausloma lääkärin määräyksen mukaan) Osasairausvapaata voitiin jatkaa 60 päivää
"Vakiintunut" työhön paluu (työssä >4 vk) osasairausvapaa- ja sairauslomaryhmässä (Viikari-Juntura ym., Scand J Work Environ Health 2011) Työhön palanneiden osuus (%) 0.00 0.25 0.50 0.75 1.00 0 50 100 150 200 250 Osasairausvapaan tai sairausloman alusta kulunut aika (päiviä) Sairausloma Osasairausvapaa
Mitä tapahtui oireille? Osasairausvapaa- ja sairauslomaryhmien välillä ei eroa oireissa eikä niistä aiheutuneessa haitassa Kenenkään osasairausvapaa ei keskeytynyt oireiden pahenemisen vuoksi
Mitä uutta opittiin? Työterveyshuollon aloitteesta ja työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä toteuttamilla työhön kohdistuvilla toimenpiteillä vaikutuksia Sairauspoissaoloihin Työhön osallistumiseen Työn tuottavuuteen TULE-sairauden aiheuttamaan haittaan työssä Yllämainitut vaikutukset saatiin ilman oireiden pahenemista Taloudellinen hyöty luotettavasti laskettavissa
Uusia käytäntöjä TULE-sairauksissa Aktiivinen puuttuminen työkyvyn alenemaan sen varhaisvaiheessa Lääkärin nopea yhteydenotto esimieheen työhön kohdistuvista muutoksista ja työjärjestelyistä sopimiseksi Arvio sopivasta työkuormituksesta ja välittömien muutosten tarpeesta mukana elementtejä "fit note"-kehittelyyn
Onnistuneiden interventioiden sisältö Aktiivisia lähestymistapoja Liiallisen levon välttäminen ja tavanomaisten toimien jatkaminen: työ osana tavanomaisia toimia Integroitu hoito: vaikuttaminen työhön ja työntekijään Työhön vaikuttaminen työkyvyn aleneman varhaisvaiheessa
Onnistuneiden interventioiden sisältö (jatkuu) Toimenpiteiden ajoitus tärkeä alkuvaiheessa vain nopeat ja halvat toimenpiteet voivat tuoda kustannus-vaikuttavaa terveyshyötyä Lähestymistavat ja tarvittavat toimenpiteet muuttuvat oireiden kroonistuessa: enemmän toimenpiteitä ja toimijoita (yksilöllinen case management)
Lopuksi TULE-oireisten työntekijöiden jäljellä olevaa työkykyä ei näytetä hyödynnettävän riittävästi Kun oireet ovat enintään kohtalaisia, useimmissa töissä löydettävissä tehtäväkokonaisuus, josta työntekijä pystyy suoriutumaan ilman oireiden pahenemista
Interventioseminaari Työkyvyn tuki - teema tutuksi 14.12.2011 klo 10-16 Työterveyslaitos, luentosali, Haartmaninkatu 1 A 3. krs https://koulutus.ttl.fi/default.aspx?tabid=270&id=1957
Kiitos! Eira Viikari-Juntura / 3.11.2011