Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä?

Transkriptio

1 Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Eira Viikari Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos

2 Sisältö 1. Yläraajasairaudet, työkyvyn alenema, työhön paluu 2. Työn kuormitustekijät, elintapatekijät ja muut yksilölliset tekijät yläraajasairauksissa 3. Hoitojen ja työhön kohdistuvien muutosten mahdollisuudet työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työhön paluun edistämisessä 4. Johtopäätökset: mitä uutta fysioterapeutin käytäntöihin?

3 Työn kuormitustekijät ja yksilölliset tekijät yläraajasairauksissa

4 Kiertäjäkalvosimen jännetulehdus dominantissa ( ) ja ei dominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa (Shiri ym. 2007) Miehet Naiset Prevalenssi (%) 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Ikä Ikä

5 Kiertäjäkalvosimen jännetulehduksen yhteydet työhön liittyviin ja yksilöllisiin tekijöihin (Miranda ym 2005) Tekijä OR 95% LV Ikä Sukupuoli Mies Nainen Diabetes Ei Ei hoitoa/ tablettihoito/ tabletti+insul Ainoastaan insuliinihoito Työskentely käsi hartiatason Ei yläp (>1 tunti/päivä, vuosia) >

6 Lateraalinen epikondyliitti dominantissa ( ) ja ei dominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa (Shiri ym. 2007) Miehet Naiset 2 1,8 Prevalenssi (%) 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Ikä Ikä

7 Epikondyliitin yhteydet työhön liittyviin ja yksilöllisiin tekijöihin (Shiri ym. 2006) Tekijä OR 95% LV Ikä Sukupuoli Mies Nainen Tupakointi Ei koskaan Aikaisemmin Nykyisin Käden suuren puristusvoiman käyttöä vähintään 1h/päivä Ranteen ja käden toistuvia liikkeitä vähintään 2h/päivä Käden suuren puristusvoiman ja toistoliikkeiden yhdysvaikutus Tärisevien työkalujen käyttö vähintään 2h/päivä

8 Rannekanavaoireyhtymä dominantissa ( ) ja eidominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa miehillä (o) ja naisilla ( ) (Shiri ym. 2007) Prevalenssi (%) 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Prevalenssi (%) 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1 0, , Ikä Ikä

9 Leikattu rannekanavaoireyhtymä dominantissa ( ) ja ei dominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa (Shiri ym. 2007) Miehet Naiset 2 Prevalenssi (%) 1,5 1 0, Ikä Ikä

10 Rannekanavaoireyhtymään yhteydessä olevat kuormitustekijät ja elintapa /aineenvaihduntatekijät (Shiri ym. 2009, 2011) FYYS KUORMITUSTEKIJÄT Suuren käden puristusvoiman käyttö itsenäinen riskitekijä Yhdysvaikutuksia toistuvien työliikkeiden ja tärisevien työkalujen käytön kanssa Vain viimeisen työn kuormitustekijöillä yhteys vaikutukset palautuvia ELINTAPA / AINEEN VAIHDUNTATEKIJÄT vuotiailla Lihavuus LDL kolesteroli Triglyseridit Verenpaine >60 vuotiailla Sydän ja verisuonisairaudet

11 Fyysisten kuormitustekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin (KH suositus 2007, van Rijn 2009, van Rijn 2009, van Rijn 2010) Tekijä Kiertäjäk Tenniskyynärtupent Jänne Ran tulehdus nek Voima Toistuvuus Asento + + ± + Tärinä +?? + Yhdistelmät

12 Elintapa ja aineenvaihduntatekijät olkapääsairauksissa (Viikari Juntura ym. 2008, Rechardt ym. 2010) SYSTEMOITU KATSAUS Ylipaino ja lihavuus yhteydessä olkapääkipuun ja sairauksiin Joissakin tutkimuksessa olkapääkivulla yhteys tupakointiin Joissakin tutkimuksissa liikunnan harrastaminen näytti suojaavan olkapääkivulta Vakuuttava näyttö diabeteksen yhteydestä olkapääsairauksiin TERVEYS 2000 TUTKIMUS Olkapääkipu Vyötärölihavuus ja tupakointi yhteydessä olkapääkipuun MBO, diabetes (tyyppi 2), verisuonen seinämän paksuus (IMT) yhteydessä olkapääkipuun miehillä CRP naisilla Kroon kiertäjäkalv tend Vyötärölihavuus, diabetes (tyyppi 1) miehillä

13 Yksilöllisten tekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin (KH suositus 2007, Viikari Juntura ym. 2008, Shiri 2011) Tekijä Kiert Tenn Jännet Ranne kalv kyynp tul. koy Ikä Sukupuoli (N) (N) N Ylipaino (+) (+)? ++ Tupakointi (+) (+)? (+) Yleissairaudet +? + + Vapaa ajan harr. + +?? Tottumattomuus työhön?? +?

14 Hoitojen ja työhön kohdistuvien muutosten mahdollisuudet työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työhön paluun edistämisessä

15 Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet (Käypä hoito suositus 2007, päivitys käynnissä) Mitä uutta? YKSILÖÖN KOHDISTUVAT HOIDOT Kipulääke ensisijaisesti parasetamoli tai paikallinen tulehduskipulääke Kortikosteroidi injektio vaikuttava epikondyliitissä (A), rannekanavaoireyhtymässä (B), de Quervainin taudin hoidossa (C) Injektiohoitoa epikondyliittiin ei yleisesti suositella heikon pitkäaikaistuloksen vuoksi Rannekanavaoireyhtymässä injektiohoitoa kannattaa harkita, jos syy väliaikainen, esim. raskaus. Tekniikka hallittava. Liikeharjoittelu epikondyliitin hoidossa (C) TYÖHÖN VAIKUTTAMINEN Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyössä suunnitelluilla työhön kohdistuvilla toimenpiteillä vaikutuksia työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen

16 Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial (Bisset ym. 2006)

17 Yläraajatutkimuksen kulku (Martimo ym 2010) TTH A TTH B TTH C Hoitoon hakeutunut työntekijä, jolla yläraajan kiputila Tutkimukset työfysiatrian poliklinikalla Interventioryhmä (työhön kohdistuvat toimenpiteet) Verrokkiryhmä (paras mahdollinen konservatiivinen hoito) Oma TTF TP käynti Seuranta 2, 8, 12 ja 52 vk

18 Tuottavuuden alenema interventioja vertailuryhmässä (Martimo ym. 2010) ,3 53,6 44,12 52,17 36,5 20,7 32,88 13,84 22,22 19,49 18,2 16, ,74 10,89 6,6 6,78 Vallitsevuus (vertailuryhmä) Vallitsevuus (interventioryhmä Määrä (vertailuryhmä) Määrä (interventioryhmä) 1 Lähtötilanne (N = 168) 8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 141) 52 viikkoa (N = 107)

19 Sairauspoissaolot 3 kk (Shiri ym. 2011) First 3 months 16 Control Intervention % Upper extremity disorder MSD other than upper extremity Trauma to musculoskeletal system Any musculoskeletal disorder

20 Sairauspoissaolot 4 12 kk (Shiri ym. 2011) 4 12 months Control 35 Intervention % Upper extremity disorder MSD other than upper extremity Trauma to musculoskeletal system Any musculoskeletal disorder

21 Käynnin syy ja työkyky: Potilaan arvio (Martimo ym. 2007) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Työkyvytön Osittain työkykyinen Työkykyinen En osaa sanoa 30 % 20 % 10 % 0 % Tules Resp Cardio Psych Kaikki

22 Varhainen osasairausvapaa TULEsairauksissa (Viikari Juntura ym. 2011) TTH:oon hakeutunut työntekijä, joka TULE vaivan vuoksi työkyvytön osaaikainen työnteko mahdollista (aikaisempi sl max 2 vk) Satunnaistaminen osasairausvapaa ja sl ryhmään Päätulosmuuttuja vakiintunut työhön paluu (väh. 4 vk)

23 Osasairausvapaatutkimuksen kulku (Martimo ym. 2008) TTH A TTH B TTH C Hoitoon hakeutunut työntekijä, jolla liikuntaelinten kiputila Potilaan ja esimiehen informointi, suostumus Satunnaistaminen Interventioryhmä (Osasairausvapaa, työjärjestelyt) Vertailuryhmä (Sairausloma) Verkkokysely 1, 2, 3, 8, 12 ja 52 viikon kuluttua Lääkärissä käyntien ja sairauslomatietojen poiminta vuoden kuluttua

24 Varhainen osasairausvapaa: intervention sisältö (Martimo ym. 2008) Sairausloman tarve arvioitiin ennen satunnaistamista Pääsääntöisesti päivittäinen työaika puolitettiin Muita työjärjestelyjä tehtiin tarvittaessa lääkärin ehdotuksen mukaan Lääkäriltä suositus sopivasta työkuormituksesta (fit note) Suositus esimiehelle seuraavana päivänä Jos työhön paluu ei ollut mahdollista osasairausvapaan jälkeen, sairauslomaa jatkettiin (osasairausvapaa tai täysi sairausloma lääkärin määräyksen mukaan) Osasairausvapaata voitiin jatkaa 60 päivää

25 "Vakiintunut" työhön paluu (työssä >4 vk) osasairausvapaa ja sairauslomaryhmässä (Viikari Juntura ym., Scand J Work Environ Health 2011) Työhön palanneiden osuus (%) HR: Osasairausvapaan tai sairausloman alusta kulunut aika (päiviä) 1,60 (0,98 2,63) (ikävakioitu) 1,76 (1,20 2,82) (vakioitu iän, haitan nukkuessa ja aikaisemman sairauspoissaolon suhteen) Sairausloma Osasairausvapaa

26 Mitä tapahtui oireille? Osasairausvapaa ja sairauslomaryhmien välillä ei eroa oireissa eikä niistä aiheutuneessa haitassa Kenenkään osasairausvapaa ei keskeytynyt oireiden pahenemisen vuoksi

27 Mitä uutta opittiin? Työterveyshuollon aloitteesta ja työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä toteuttamilla työhön kohdistuvilla toimenpiteillä vaikutuksia Sairauspoissaoloihin Työhön osallistumiseen Työn tuottavuuteen TULE sairauden aiheuttamaan haittaan työssä Yllämainitut vaikutukset saatiin ilman oireiden pahenemista Taloudellinen hyöty luotettavasti laskettavissa

28 Uusia käytäntöjä TULE sairauksissa Aktiivinen puuttuminen työkyvyn alenemaan sen varhaisvaiheessa Lääkärin nopea yhteydenotto esimieheen työhön kohdistuvista muutoksista ja työjärjestelyistä sopimiseksi Arvio sopivasta työkuormituksesta ja välittömien muutosten tarpeesta mukana elementtejä "fit note" kehittelyyn

29 Johtopäätökset: mitä uutta fysioterapeutin käytäntöihin?

30 Fysioterapeutin rooli tärkeä Fysioterapeutti tuntee hyvin liikuntaelinten toiminnan ja ongelmat Tärkeä tietolähde työpaikoilla Fysioterapeutti keskeinen toimija työpaikkakäynneillä Ongelmien tunnistaminen Työhön ja työskentelytapoihin kohdistuvan toiminnan suunnittelu Työterveyshuollossa toimiva fysioterapeutti paikalle nopeasti? Yksilöön kohdistuvien hoitojen suunnittelija, toteuttaja ja palautteen antaja

31 Lopuksi Yläraajaoireisten työntekijöiden jäljellä olevaa työkykyä ei näytetä hyödynnettävän riittävästi Kun oireet ovat enintään kohtalaisia, useimmissa töissä löydettävissä tehtäväkokonaisuus, josta työntekijä pystyy suoriutumaan ilman oireiden pahenemista Fysioterapeutilla tärkeä rooli näiden periaatteiden toteuttamisessa

32 Interventioseminaari Työkyvyn tuki teema tutuksi klo Työterveyslaitos, luentosali, Haartmaninkatu 1 A 3. krs

33 Kiitos! Eira Viikari Juntura /