Miten hallita työkyvyttömyysriskiä kunta-alalla? Pauli Forma, Keva Puheenvuoro TalviTyhyt-seminaarissa Vaasassa.2..
Työuran tukeminen Työuran vaihe Ei työkykyongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut. Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä Työntekijän tavoite Hyvinvointi työssä Työkyvyn säilyttäminen Työssä jatkaminen Toimeentulon turvaaminen Työnantajan tavoite Työhyvinvointi, tuottavuus Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen Työkyvyttömyys kustannusten hallinta ja tyhy Eläköityminen Kevan tavoite Työhyvinvoinnin turvaaminen Työkyvyttömyyden ehkäisy Työssä jatkaminen Lakisääteisen tehtävän toteutus Kevan palvelut Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen Aktiivisen tuen palvelut Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut Eläkeratkaisut.2. 2
Työntekijyyden kehityslinjat Suomessa 45-13. Kehityslinja 40-50 60 70 80 90 Muutos työssä Maa- ja metsätaloustyö Tehdastyö ja palvelualojen kasvu 90-10 Palvelu- ja tietotyö Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka Sukupuolisuus ja työ Tuottavuuden luonne Vauraus ja hyvinvointi Maskuliininen ruumiillinen työ Femininisoituvat taitovaateet Tiivistyvät ja laajentuvat taitovaateet Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja psykologinen Taloudellinen niukkuus Vaurastuminen Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen suunnittelu Subjektiivinen hyvinvointi Neuvottelu ja sisäinen ohjaus Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan syntyneet Terveysvaarat Fysiologiset uhkatekijät Kemikaalit ja myrkyt Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaattisuuden kasvu Psykologiset ja sosiaaliset riskit Mielenterveysproblematiikka Lähde: Väänänen ja Turtiainen 45-13..2. 3
Tuki- ja liikuntaelinoireet 77-13 50 40 30 10 0 77 84 90 97 03 Toistuva kipu ja särky niskassa tai hartioissa Toistuva kipu ja särky käsissä tai käsivarsissa Toistuva kipu ja särky ristiselässä Toistuva kipu jaloissa.2. 4 Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 14).
Työntekijöiden psyykkiset oireet 77-13 45 45 40 40 35 30 25 10 5 0 77 84 90 97 03 08 13 Väsymys, tarmottomuus Univaikeudet Jännittyneisyys Ylirasittuneisuus Kaikki käy yli voimien Masennus 35 30 25 10 5 0 77 84 90 97 03 08 13 Väsymys, tarmottomuus Univaikeudet Jännittyneisyys Ylirasittuneisuus Kaikki käy yli voimien Masennus.2. 5 Lähde: Työolotutkimus (Sutela ja Lehto 14).
Poimintoja työn tulevaisuutta koskevasta keskustelusta Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy? Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä? Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja virtuaaliyhteistyö. Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja verkottunut yhteistyö. Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ subjektivoituu..2. Lähde: Tuomo Alasoini. 6
Työelämän muutoksessa Suomessa on paljon myönteistä Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet Työterveyshuollon toiminta on parantunut Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä kokonaan Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut harvinaisemmaksi Sairaspoissaolot jatkavat alenemistaan kunta-alalla. Työurat ovat pidentyneet Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on noussut..2. 7
Julkisen sektorin työhyvinvointi viime aikaisten tutkimusten mukaan Kuin tarkastellaan kuntien, kirkon ja valtion työntekijöitä: Myönteistä kehitystä työyhteisötason tekijöissä (esimiestyö, ilmapiiri jne.) Signaaleja huolestuttavasta kehityksestä rakenteista juontuvissa tekijöissä (muutokset, henkilöstön riittävyys) Huolestuttavaa myös väkivalta, epäasiallinen kohtelu. Työnantajien suhtautuminen työssä jatkamiseen kiristyy. Myönteistä se, että nuorten työhyvinvoinnissa on paljon positiivista..2. 8
Kunta Kunta 18-29 30-44 45-54 55-67 Kirkko Kirkko 18-29 30-44 45-54 55-67 Nuoret saavat työstä iloa ja innostusta! 0 % 10 % % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 23 24 28 26 26 30 32 39 44 51 Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä 46 49 Täysin eri mieltä Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa 57 52 50 43 24 21 9 10 14 5 7 5 5 5 6 1 2 4 3 1 1 1 1 1 1 Lähde: Pekka ja Perhoniemi 14. 9
Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta. Kunta 49 21 9 1 Työyhteisössäni ihmisiin voi luottaa. 26 49 18 6 1 Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen 26 49 47 21 21 10 1 51 25 31 49 48 14 6 2 6 1 18-29 vuotta 30-44 vuotta 45-54 vuotta 55-67 vuotta 31 16 42 50 48 51 22 23 7 10 10 1 8 2 36 25 25 23 52 50 44 46 16 16 16 24 2 51 1 2 8 7 Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Hallinto- ja toimistotyö 27 21 17 17 47 52 47 49 49 26 21 21 6 7 1 8 1 1 32 27 26 24 52 48 46 49 47 13 18 21 51 7 2 7 1 22 8 3 Kirkko 23 49 22 6 2 28 49 17 6 1 Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen 21 33 50 42 23 13 61 6 6 27 36 50 38 17 14 61 9 3 18-29 vuotta 30-44 vuotta 45-54 vuotta 55-67 vuotta 29 26 23 16 52 46 48 50 9 24 28 7 3 6 3 6 51 32 34 24 23 45 50 51 49 23 18 31 51 8 8 1 Hallinto- ja toimistotyö Hautausmaat ja kirkon palvelutyö Seurakuntatyö 23 23 47 45 50 25 25 8 52 6 2 30 29 47 42 51 29 17 4 1 13 51 Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä 10
toisaalta kiusaaminen ja ristiriidat haaste Oletko viimeisen kk aikana kokenut esimiehen tai työtoverien taholta tullutta epäasiallista kohtelua tai kiusaamista? Kunta Toistaiseksi voimassa Määräaikainen 74 74 73 Lähde: Pekka ja Perhoniemi 14. 14 18 9 Työyhteisössäni pystytään käsittelemään ja ratkaisemaan ristiriitoja 42 43 38 30 29 34 13 3 3 3 18-29 vuotta 30-44 vuotta 45-54 vuotta 55-67 vuotta 75 72 72 78 17 14 5 14 16 10 9 43 44 38 43 28 28 32 31 3 2 4 3 Sivistys Sosiaali Tekninen Terveys Hallinto- ja toimistotyö 78 75 81 69 69 13 9 9 10 10 16 9 9 40 45 41 44 38 34 29 32 26 32 13 16 18 2 3 3 4 4 Kirkko 73 14 13 10 36 31 18 4 Toistaiseksi voimassa Määräaikainen 72 78 16 5 13 17 10 37 34 31 33 10 4 8 18-29 vuotta 30-44 vuotta 45-54 vuotta 55-67 vuotta 81 74 69 71 7 14 16 16 13 14 10 9 29 42 38 33 37 26 33 32 14 16 17 22 7 6 2 4 Hallinto- ja toimistotyö Hautausmaat ja kirkon Seurakuntatyö 75 75 71 13 En kertaakaan Kyllä, kerran Useita kertoja 14 14 9 25 35 39 Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä 41 28 30 17 17 1 7 4 Melko samaa mieltä Melko eri mieltä
Kirkko Kunta Kuormituksesta huolimatta Työkyky on hyvä! 0 % % 40 % 60 % 80 % 100 % 0 % % 40 % 60 % 80 % 100 % Fyysisesti 21 25 17 22 Fyysinen 32 44 13 8 2 Kunta Henkisesti 6 17 21 35 22 Henkinen 34 51 50 Fyysisesti Kirkko 26 39 16 7 Fyysinen 31 49 51 Henkisesti 8 25 29 Henkinen 31 52 41 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin eri mieltä Lähde: Pekka ja Perhoniemi 14. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä
Työkykyasioiden trendejä 1. Yksilön työkyky, terveys ja jaksaminen uudella tavalla huomion kohteena. Quantified Self, erilaiset aktiivisuuden mittarit ym., palautuminen, ravintoasiat ym. 2. Organisaatiotasolla työkyky- ja työhyvinvointiasioiden kytkeminen johtamiseen. Taloudellistaminen, mittaaminen, seuranta ja arviointi, toimintatapojen luominen, roolien selkiyttäminen..2. 13
Aktiivinen tuki työssä jatkamisen tueksi Varhainen tuki ratkaisujen hakua työyksikössä Työyksikön omin voimin tunnistetaan ja löydetään ratkaisuja tilanteisiin, jotka pitkittyessään voivat johtaa työkyvyn ja työssä suoriutumisen heikentymiseen Varhaisen tuen toteutus on osa esimiestyötä. Työntekijöiden oikeutena ja velvollisuutena on osallistua Varhaisen tuen toimintaan. Prosessi: Tunnista ota puheeksi sovi ja toimi seuraa ja arvioi Työterveysyhteistyö edistää työkykyä Yhteiset tavoitteet, määritellyt roolit, vastuut ja toimintamallit, seuranta, arviointi Työterveysyhteistyön käytännöt Tehostettu tuki ratkaisujen hakua verkostoyhteistyöllä työkyvyn heikentyessä Kun työyksikön toimenpiteet eivät riitä työssä jatkamisen tukemisessa tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja Prosessin vastuuhenkilön (esimies) ja koordinaattorin (henkilöstöhallinto / työterveyshuolto) nimeäminen Paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen Paluun tuen toteutus on osa esimiestyötä Työterveyshuolto toimii tukiresurssina Prosessi: - poissaolon alkaessa yhteydenpito paluun valmistelu paluu työhön seuranta Prosessi: Tilanteen uudelleenarvio työssä jatkamisen toimenpiteet työssä jatkaminen onnistuu - työssä jatkaminen ei onnistu.2. 14
Strategisuus Raportointi Koulutus Rakentaminen Laajuus Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen, työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on tavoitteellista. Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on hälytysraja sairauspoissaoloissa. Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat järjestelmän. Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana. Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa. Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja yhtenäisesti. Perusrakenne Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät. Lähde: Keva.
Case Ylä-Savon Sote Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat. Mitä tapahtui? Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden käynnistäminen. Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin. Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan. Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä. Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin. Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta..2. 16
Arvio työkykyjohtamisesta eri organisaatioissa.2. 17 Lähde: Kevan Kaari-laskuri.
Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Työolojen turvallisuudesta kiinnostuttiin 1800-luvun teollistumiskehityksen aikaan. Tapaturmat ja sairastumiset aiheuttivat kustannuksia tehtaille. Niiden ehkäisemisestä tuli työsuojelun ydintehtävä varhaisimmissa työturvallisuuslaeissa. Lähde: Kivistö, Turtiainen ja Väänänen 14..2. 18
Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kuntaalan organisaatioissa Sairauspoissaolokustannukset Työtapaturmakustannukset Työkyvyttömyyseläkekustannukset Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä..2.
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan 7 26 29 24 67 47 1-14 pv -60 pv yli 60 pv 1-14 pv -60 pv yli 60 pv.2.
.2. 21
Henk. Eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain ja alkaneet osaaikaeläkkeet 95 13 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 Vanhuuseläke 1. Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki 2. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 3. 5 000 4 000 Työttömyyseläke Osa-aikaeläke 3 000 2 000 1 000 0 95 00 05 10 1. Sis. varhennetun vanhuuseläkkeen 2. Sis. yksilöllisen varhaiseläkkeen 3. Sis. osakuntoutustuen.2. 223
Koettu työkyky lähellä eläkeikää olevilla ja kaikilla valtion ja kuntien työntekijöillä 100 80 60 40 Fyysinen työkyky 100 80 60 40 Henkinen työkyky 0 0 Kunta Valtio Kaikki Lähellä eläkeikää olevat Kaikki Lähde: Forma 13. Kunta Valtio Lähellä eläkeikää olevat.2. 23
Lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden koettu työkyky julkisella sektorilla eri koulutusryhmissä Fyysinen työkyky Henkinen työkyky Korkeakoulu Korkeakoulu Amm.opisto Amm.opisto Ammattikoulu Ammattikoulu Peruskoulu Peruskoulu 0 % 50 % 100 % 0 % 50 % 100 % Erittäin hyvä Melko hyvä Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Kohtalainen Melko huono Erittäin huono Erittäin huono.2. 24
Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen? 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin En mitään n. 1/ Työn sisältö, mielenkiintoisuus n. 1/ Työkaverit n. 2/3 työntekijöistä lapset ja nuoret n. 1/ Esimies. Työn antama säännöllisyys ja rytm n. 1/ Asiakkaat ja kontaktit Palkka n. 1/ 25 n. 1/25.2. Lähde: Perhoniemi 13.
Lopuksi Myönteisiä merkkejä työhyvinvoinnista, hyvän kehityksen jatko huolestuttaa rakennemuutoksissa. Viime vuosien kehityksessä työkyvyttömyysriskin hallitsemisessa on paljon hyvää. Kustannustietoisuus Toimintamallien kehittäminen Pidemmällä tähtäimellä teknologinen kehitys auttaa riskin hallinnassa, mutta todennäköisesti myös luo uusia riskejä..2. 26