VÄKIVALTAA KOKENEEN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELY Anne Tiainen/lapsityöntekijä 21.01.2015
PERHEVÄKIVALLAN MUODOT FYYSINEN VÄKIVALTA mm. kuristaminen, potkiminen, hakkaaminen. Fyysinen väkivalta voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja johtaa jopa kuolemaan. HENKINEN VÄKIVALTA mm. nimittely, julkinen nolaaminen, sosiaalinen eristäminen, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden tai pukeutumisen kontrollointi, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Useat perheväkivallan kokijat ovat kertoneet pahimmaksi pelossa elämisen ja väkivallan uhan. SEKSUAALINEN VÄKIVALTA Seksuaalista väkivaltaa ovat raiskaukset ja seksiin pakottamiset. Kysymys on sekä fyysisestä että henkisestä väkivallasta. TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN TAI USKONNOLLINEN VÄKIVALTA Lähde; Ensi- ja turvakotien liitto
POST-TRAUMAATTINEN STRESSIREAKTIO (PTSD) VÄLTTÄMINEN - ulkopuolisuuden tai vierauden tunne - turtuneisuus - tunnereaktioiden puuttuminen - kyvyttömyys muistaa traumaan liittyviä tärkeitä asioita UUDELLEEN KOKEMINEN - traumaan liittyvät mieleen tunkevat muistikuvat - lapsilla toistuvat leikit - painajaiset - tunne siitä, että tapahtumat toistuvat - fyysiset tuntemukset KOHONNUT VIREYSTASO - nukahtamis- ja univaikeudet - ärtyneisyys - keskittymisvaikeudet - jatkuva varuillaanolo - pelokkuus - lähde; emobile/ Mikko Oranen l
Viisi hyvää syytä unohtaa lapset 1.Lapset eivät ole nähneet eivätkä kuulleet mitään 2.Ei se ole koskaan lapsiin koskenut 3.Lapset eivät ymmärrä mistä on kysymys 4.Lapset unohtavat niin nopeasti 5.Lapset ovat joustavia, kyllä he selviytyvät - lähde: Esikko 2/98 Mikko Oranen-
PERHEVÄKIVALLAN VAIKUTUKSET LAPSEEN VAUVAIKÄ - välttelee katsekontaktia kääntämällä pään pois - iloton, totinen, liian itsenäinen ja pärjäävä - sopeutuu kaikkeen - saattaa olla kauhuitkua tai hän itkee äänettömästi - pään hakkaamista tai hän hakkaa itseään - taantumista, hänen kehityksensä pysähtyy - uni- ja syömishäiriöt
LEIKKI-IKÄ - rauhattomuus - syömisvaikeudet - ylivilkkaus, vaativuus, aggresiivisuus - takertuvuus, taantuminen - vaikeudet toverisuhteissa vähemmän kavereita, heikompia suhteita - dissosiaatio; psyykkinen suojautuminen ja omaan maailmaan katoaminen - negatiiviset käsitykset omasta itsestä - lukkiutuminen tunneilmaisussa, ilo katoaa - syyllisyys- ja pelastusfantasiat - leikkien kapeutuminen, toistava leikki
KOULUIKÄ - käytöshäiriöt, vaikeudet kaverisuhteissa - alakuloisuus, surumielisyys, depressio - syyllisyys, häpeä - vetäytyminen, eristäytyminen - yksinäisyyden ja erilaisuuden kokemukset - somaattiset oireet; yökastelu, vatsakivut, päänsäryt, univaikeudet - painajaiset - kouluvaikeudet; keskittymisvaikeuksia, vaikeus muistaa oppimiaan asioita, alisuorittamista, kiusaaja, kiusattu - epäluottamus tulevaisuutta kohtaan
NUORUUSIKÄ - masentuneisuus - epäsosiaalinen ja aggressiivinen käytös - kostofantasiat - karkailu - itsetuhoinen käytös, viiltely - alttius väkivaltaan - syyllisyyden tunteet - päihteiden käyttö - somaattiset oireet - väkivaltamyönteiset asenteet - seurusteluväkivalta - koulusuoriutumisen muutokset - itsemurhariski
LAPSEN JA NUOREN KOHTAAMINEN JA PUHEEKSIOTTO Lapsen tai nuoren tulee kokea olonsa turvalliseksi ja työntekijän luotettavaksi - usko - kannusta kertomaan mutta hyväksy myös jos lapsi ei halua puhua - kehu rohkeudesta - kysy somaattisista vaivoista - kysy ja tarkenna - ole rohkea ja läsnäoleva sekä kiinnostunut siitä mitä lapsi/nuori kertoo - lapsi/ nuori rakentaa luottamusta - ole utelias ja kysy arjen asioista, koulusta, kavereista ym jolloin voit hahmottaa lapsen elämän kokonaisuutta - tarkkaile kehon kieltä, kertoo enemmän kuin sanat Anne Tiainen 1/ 2015
KÄYNTIKERRAT lapsen kannalta olisi tärkeää että käyntikertoja olisi minimissään 3 KETÄ PAIKALLA vanhempi voi olla ainoa tuttu ja turvallinen lapselle, voiko olla paikalla varsinkin jos kyseessä pieni lapsi, erottaminen väkivaltaa sisarukset yhdessä ainakin jollain käyntikerralla TYÖPARITYÖSKENTELY helpompi havainnoida lapsen kehon kieltä, käytöstä, eleitä, ilmeitä ULKOMAALAISTAUSTAISET LAPSET tulkin käyttö tapaamisissa Anne Tiainen 1/ 2015
Kriisityö -lasta tavataan lasta 1 3 kertaa ja mahdolliset neuvottelut - kriisityötä - tilanteen vakauttaminen, kriisityöhön johtaneen tilanteen purkaminen, tiedon antaminen, konkreettisen turvallisuuden takaaminen, jatkotyön arviointi. perhekuva, leikki, kortit, sadut, tarinat, juttelu Kartoittava työ - tavataan lasta vähintään viisi kertaa, lisäksi neuvottelut. - lapsen voinnin arviointia, itsetunnon vahvistaminen, kokemusten kuuleminen, turvaverkon kartoittaminen, turvallisuuden tunteen lisääminen, jatkotyön arviointi perhekuva, tunnekartta, tunnelabyrintti, leikki, sadut, juttelu, kädentaidot, sarjakuva, haastattelulomakkeet, pelit Anne Tiainen 1/ 2015
Kannatteleva työ - tavataan lasta yli 10 kertaa yhtäjaksoisesti, lisäksi neuvottelut - lähes poikkeuksetta Puhurissa tehtävää työtä. - lapsen kokemusten kuuleminen, turvaverkon kartoittaminen ja vahvistaminen, turvallisuuden tunteen lisääminen, itsetunnon vahvistaminen, jatkotyön arviointi tunnekartta ja -labyrintti, kädentaidot, leikki, pelit, juttelu, sadut, valokuvatyöskentely Uusija-asiakkuus - lapsella useita eri aikaan tapahtuvia asiakkuusjaksoja. - tilanteen purku ja uudelleen arviointi perhekuva, leikki, juttelu, kortit, tunnelabyrintti, pelit Anne Tiainen 1/ 2015
LAPSITYÖ PERHEKULMA PUHURISSA 3 IKÄVUODESTA YLÖSPÄIN TUTUSTUMISKÄYNTI ON PIDETTY JO AIEMMIN 1. TAPAAMISKERTA / tutustuminen, luottamuksen rakentaminen, turvallisuus Lapsi tulee vanhemman/ vanhempien saattamana. Työntekijä ja lapsi tutustuvat toisiinsa, työntekijä tarkistaa lapselta tietääkö hän mikä paikka on ja mikä lapsen ajatus on siitä että hän käy täällä. Lapselle myös kerrotaan montako tapaamista on sovittu sekä kenelle täällä puhutuista asioista kerrotaan. Vanhempi voi olla paikalla joko osan aikaa tai koko ajan jos lapsi niin haluaa. Ensimmäisellä käyntikerralla tehdään perhekuva Anne Tiainen
2. TAPAAMISKERTA / verkostot, havainnointi Kartoitetaan suhdetta vanhempiin, kavereihin, opettajiin, päiväkodin henkilökuntaan. Havainnoidaan lapsen kehonkieltä sekä tapaa työskennellä leikin tms. tekemisen kautta. Pyritään toimimaan lapsen temperamentin mukaisesti. Työmenetelminä voidaan käyttää vaikkapa elämän labyrinttia tai leikkiä. Anne Tiainen
3. TAPAAMISKERTA / oma keho, tunteet, havainnointi Kartoitetaan lapsen suhdetta omaan kehoon, tunteiden tunnistamista, kokemuksia hyvän ja pahan kokemuksista, joko psyykkisten tai fyysisten. Työmenetelminä voidaan käyttää esim. tunnekarttaa, Valovoimapeliä, tarinoita Anne Tiainen
4. TAPAAMISKERTA / vahvuudet, selviytymiskeinot Kartoitetaan enenevässä määrin lapsen vahvuuksia, selviytymiskeinoja, verkostoja, turvallisia aikuisia, kaverisuhteita, harrastuksia Työmenetelminä voi käyttää esim. käden taitoja, kuvaa, kortteja, tarinoita, tunnekarttaa. Anne Tiainen
5. TAPAAMISKERTA / tapaamisten tarkastelua, jatkosuunnitelma Kerrotaan jatkosuunnitelmista, tarkastellaan ja jäsennetään yhteisiä tapaamisia. Tapaamisten jälkeen järjestetään neuvottelu johon tulevat lapsi, vanhemmista ainakin toinen, sosiaalityöntekijä, lapsen työntekijä. Neuvotteluun voidaan kutsua tukiverkostosta ihmisiä. Neuvottelussa arvioidaan ja sovitaan työskentelyn yhteenvedon pohjalta jatkotyön tarve. Anne Tiainen
0-3 VUOTIAAT / ASIAKASPERHEET - nuoria, -90 luvulla syntyneitä vanhempia - ylisukupolvisuus, lapsuuden perheessä väkivaltaa, päihteidenkäyttöä, vanhemmilla lapsuudessa lastensuojelun asiakkuus - perheillä paljon haasteita elämässään - monilapsisia perheitä, useita asiakkuuksia/perhe - eroprosessi vanhemmilla alussa - kaikilla takana useita eroyrityksiä ja yhteenpalaamisia - isät kohdataan, isyyteen kasvamisen tukemista - turvakodin kautta tulleilla perheillä tilanne selkeämpi, tietoisuus perheväkivallasta -sosiaalitoimen kautta pienen huolen perheitä. Työskentelyn kautta huoli kasvanut perheen tilanteesta (lastensuojeluilmoitukset) Marja Ahola & Tia Sireeni
TOIMINTATAVAT / MENETELMÄT - työparityöskentely (vanhemmalle ja lapselle oma työntekijä) - kotikäynnit/tapaamiset puhurissa - vuorovaikutusleikit ja -laulut - vauvahieronta - keskustelu, vanhemmuuden tuki - erilaiset kortit, tunnematto - kirjalliset tehtävät - havainnointi, havaintojen sanoittamista, huolen välittämistä - hyvän vahvistaminen/kasvattaminen, neurobiologinen näkökulma - tutustumiskäynti/neuvottelu, 8 tapaamiskertaa, neuvottelu - prosessia sovelletaan jokaisen perheen tarpeen mukaan - tiivis yhteistyö sosiaalitoimeen -työskentely pääasiassa lähivanhemman ja lapsen kanssa. Tavoitteena myös etävanhemman tapaaminen. Marja Ahola & Tia Sireeni
KYSYMYKSIÄ? lapsi tiedon tuottajana, vaarantuuko lapsen turvallisuus oikeus osallisuuteen, vastuutetaanko lasta perheväkivallasta ja oikeus osallisuuteen kääntyy lasta vastaan tasavertainen asiakkuus aikuisen kanssa, onko mahdollista tai tavoiteltavaa koska aikuinen on aina valtasuhteessa lapseen lapsen tapa kertoa ei useimmiten ole verbaalinen, taito lukea, kuulla ja havainnoida lapsen muulla tavalla tuottamaa tarinaa lapsen kanssa tehtävän työn perusteleminen aina uudestaan, lapsi jää helposti aikuisten jalkoihin työn tuottavuus, saadaanko rahoille vastinetta? Anne Tiainen 1/ 2015
LAPSILÄHTÖISEN PERHEVÄKIVALTATYÖN KULMAKIVIÄ - turvallisuuden arvioiminen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen - perheväkivaltasalaisuuden avaaminen ja tiedon antaminen - lapsentahtisuus, lapsen yksilöllisyyden ja luonteenlaadun kunnioittaminen - lapsen erilaisten ilmaisutapojen havainnointi - lapsen antaman tiedon arvostaminen - selviytymisen ja voimavarojen tukeminen - tieto ja ymmärrys perheväkivallan aiheuttamasta traumasta - lapsen äänen kuuluvaksi tekeminen vanhemmille ja muille aikuisille - vanhempien motivointi ja ohjaus omaan työskentelyyn Anne Tiainen 1/ 2015
Ei ole ihmistä, joka ei olisi joskus surrut. Minä uskon siihen, ettei maailmassa ole asioita, joista ei voisi ääneen puhua tai paperille kirjoittaa. Kun vuoren kokoisesta murheesta kirjoittaa, Jää kannettavaksi enää surunmuru. - Eppu Nuotio, Näin pienissä kengissä -