Hulevesien hallinta Lahden kaupungissa ja hallintokoneistossa Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere-talo
Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän Sateet lisääntyvät ja voimistuvat etenkin talvella Kesällä sataa aiempaa rankemmin muttei useammin Myös keväällä ja syksyllä sataa entistä enemmän ja voimakkaammin (ilmasto-opas.fi) Kauppakatu 2.8.2004 Taajamatulva 20.4.2013
Venetsia 29.7.2004
Keskusta-alue Kerros- ja rivitaloalueet Omakotitaloalueet Teollisuusalueet Julkisten ja kaupallisten palveluiden alue Maatalousalueet Maantiet Kadut (Järveläinen 2014, diplomityö)
Lahden pohjavesialueet Valuma-aluejako Kokonaispinta-ala km 2 Maapinta-ala km 2 Pohjavesialueet km 2 Pohjavesialueen osuus kokonaispinta-alasta % Hollola 531 463 91 17 Lahti 155 135 58 37 Nastola 363 324 29 8 KOKO SEUTU 1049 922 178 17
Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki Hulevesiohjelman visio: Hulevesiä halutaan ja osataan hallita ja hyödyntää Lahdessa ympäristön ja asukkaiden viihtyisyyden sekä teknisten ja taloudellisten tarpeiden edistämiseksi. Hulevesien käsittelyn ja johtamisen periaatteeksi otetaan luonnonmukaiset, kokonaisvaltaiset, hajautetut ja avoimet järjestelmät.
Lahden hulevesiohjelma Hulevesiasioiden hoitaminen vaatii selkeän toimintamallin ja koko kaupungin yhteisen näkemyksen asiasta Hulevesiohjelman avulla pyritään selventämään ja vahvistamaan hulevesien kanssa tekemisissä olevien viranomaisten yhteistyötä Ohjelman avulla välitetään tietoa hulevesien merkityksestä kaikille kaupungin suunnitteluprosessin osapuolille, päättäjille ja asukkaille
Hulevesiohjelman päätavoitteet: 1. Hulevesien hallintaa parannetaan; hulevesitulvien torjunta ja kuivatuksen varmistaminen 2. Pohjaveden laatu ja muodostuminen turvataan 3. Hulevesien laatua parannetaan ja vesistökuormitusta pienennetään 4. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja arvostusta lisätään 5. Viranomaisyhteistyötä ja tiedonkulkua parannetaan hulevesiasioissa 6. Hulevesiin liittyvää toimintamallia kehitetään
Prioriteettijärjestys Lähtökohtana on hulevesien synnyn ehkäiseminen Hulevesien määrää voidaan vähentää tehostamalla veden imeytymistä Hulevesiä tulee hallita seuraavan prioriteettijärjestyksen mukaisesti: 1. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 4. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön
Paavola Tapanila Teivaa Hammonjoki Haritunjoki Housunsuonoja Häränsilmänoja Joutjoki Jurvanoja Kalasillanoja Kiikunoja Laitialanoja Maijanoja Merrasoja Messilän oja Mustoja Myllyoja Pikku-Vesijärven luusua Purailanviepä Purailanviepä yp Purailanviepä ap Turjalanoja Upilanoja Virojoki Äkeenoja P (µg/l) Fosfori Vesijärveen laskevissa hule- ja ojavesissä 600 400 200 K-A max min Lahdessa: KP = Kilpiäinen AP = Ainonpolku TP = Taapeli 0 Hulevedet (Järveläinen 2014, diplomityö)
Vertaisarviointi (Ilkka-hanke) Lahden hulevesiohjelma on rakenteeltaan ja sisällöltään lähimpänä vertaisarviossa käytettyä ideaalimallia Puutteellinen sidosryhmien osallistaminen valmistelutyöhön sekä puutteellinen poliittinen mandaatti uhkaavat ohjelman toteutusta Toimenpidesuositukset ovat: Lahti Aqua Oy:n ja Lahden teknisen ja ympäristötoimen kesken sovittava vastuunjaon yksityiskohdista Hulevesien hallinnalle tulee luoda virallinen toimintatapamalli, josta käy selkeästi ilmi vastuunjako Hulevesiohjelman päivityksen ja siinä yhteydessä tehtävän laajan lausuntokierroksen jälkeen ohjelma on vietävä kaupunginhallituksen tai -valtuuston käsittelyyn Toimenpiteiden toteutuksen seuranta tulee aloittaa Hulevesityöryhmän tulee ottaa ohjelmaan kirjatun arvioinnin ja raportoinnin toteutuksen koordinointi vastuulleen Viestintää on lisättävä: seminaari kaupunkiorganisaation sisällä, ohjelman esittelytilaisuuksia hallintokuntakohtaisesti, raportointia päätöksentekijöille, tiedottamista asukkaille Lahden tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta:
HE 218/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta MRL 103 i Hulevesien hallinnan järjestäminen asemakaava-alueella Kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. Kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin. VHL Huleveden viemäröinnin järjestäminen ja hoitaminen 17 a Huleveden viemäröinnin järjestäminen Kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että laitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti.
Fosforipitoisuudet (µg/l) Kariston hulevesissä syksyllä 2012 30 24 52 94 62 140
Karisto 8.9.2011
Karisto 2010 Karisto 2011
Kaarlaakson hulevesiallas 31.10.2012
Takkulan kampakosteikko Alasenjärvellä syksyllä 2012
Viipurintie Joutjärven melontakeskus ja uimaranta Kauppiaankatu, Karisto
Pohjavesien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Pohjavettä peittävän maakerroksen paksuus ja virtaussuunta Levon hautausmaan parkkipaikka Kolavan pohjavesialueella Pohjaveden virtaussuunta suurimmalla luvanmukaisella vedenotolla
Rantakartanon kaava-alue
Kiitos!