osuustoiminnan juhlaa

Tarkistuta terveytesi 9 2011 Energiaeurot kuriin S-market Ahvenanmaalla osuustoiminnan juhlaa Riina unelmatyössään osuuskaupassa 1

1 sisältö Pääkirjoitus 2 Nälkäpäiväkeräys käyntiin 4 Ristiin rastiin 6 Osuustoiminnan mallimaa 10 12 Teema: Osuustoimintaa kautta maailman 12 Kuukauden kasvo: Riina Ojanen 20 Työvireessä: Tärkeät työterveystapaamiset 22 Hallinnon Kesäpäivät Porissa 24 Uusinta uutta Sintrassa 26 Profiilissa Jukka Viri 28 Energiatalkoot tepsivät 32 Alueellisesti: PeeÄssä liikuttaa lapsia ja nuoria 34 S-Traineet hyvässä opissa 36 38 28 S-market aloitti Ahvenanmaalla 38 Meidän porukka: TOK Ravintolasiivous 40 S-Pankin yhteiset arvot / Lassen kolumni 43 Uutuustuotteet 44 Nimitykset 46 Kurkistus Yhteishyvään 47 Tarkistuta terveytesi 9 2011 JULKAISIJA Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Fleminginkatu 34, Helsinki Levikki: 46 362 kpl YHTEYSTIEDOT PL 1, 00088 S-RYHMÄ, p. 010 76 8011 Sähköposti assa@sok.fi, muut sähköpostit etunimi.sukunimi@sok.fi KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuula Sjöberg, p. 010 76 80376 TOIMITUS Kirsi Särkkä, päätoimittaja, p. 010 76 80369, Merja Laksola, toimitussihteeri, p.010 76 80384 ILMOITUSTILAVARAUKSET Maija Owie, p. 010 76 80382 Energiaeurot kuriin S-market Ahvenanmaalla osuustoiminnan juhlaa Riina unelmatyössään osuuskaupassa Kannessa Kuukauden kasvo Porin Sokos Hotel Vaakunan hotellipäällikkö Riina Ojanen, sivu 20. Kuva Harri Virta Ässän 97. vuosikerta 2

pääkirjoitus 9/2011 Parempaa maailmaa rakentamassa Suomessa on yli 4 000 osuustoiminnallista yritystä ja yhteisöä, joista S-ryhmä on yksi suurimpia. Kotiseudullani Etelä-Savossa, Ristiinassa osuuskauppatoiminta käynnistyi jo vuonna 1902. Voi sanoa, että olen kasvanut erilaisten osuustoiminnallisten yritysten ympäröimänä, joista neljän jäsen olen yhä. Osuustoiminnallisessa S-ryhmässä olen työskennellyt jo vuosia täällä maailman osuustoiminnallisimmassa maassa! Kooperatiivisuudella kyllästetystä taustastani huolimatta koin jonkin sortin herätyksen tai ainakin näkökulmani avartui huikeasti, kun osallistuin elokuun lopulla Mikkelissä järjestettyyn Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tutkimuskonferenssiin. Miten monimuotoisia osuuskuntia eri puolilla maailmaa onkaan? Miten paljon hyvää tällä inhimillisellä ja lähellä ihmistä olevalla toiminnalla voidaankaan saada aikaan? Parhaimmillaan ruohonjuuritasolla toimivat osuuskunnat voivat auttaa lähiruokaa tuottamalla jopa maailman nälänhädässä. Tai vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon saralla, koulutuksessa, nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä oltiinpa sitten kehittyvissä tai kehittyneissä maissa. Yli kolmestakymmenestä maasta noin 200 osallistujaa kerän nyt konferenssi suorastaan sateli tutkimusesimerkkejä erityyppisistä osuuskunnista ja osoitti, että kyse on paljon, paljon muustakin kuin osuuskauppatoiminnasta. Samalla tarjoutui oiva mahdollisuus laittaa hyvät osuustoiminnalliset ideat kiertoon maailman ympäri. Mikäpä olisikaan ollut osuvampi tapa antaa lähtölaukaus YK:n julistamalle kansainväliselle osuustoimintavuodelle 2012? Ennen konferenssia osuustoimintavuoden tunnuslause Co-operative enterprises build a better world kuulosti melko kliseiseltä. Kooperatiivigurujen esitykset osoittivat, että yhdessä voimme tehdä tunnuslauseesta ihan oikeasti totta. Osuuskuntia tarvitaan paremman maailman rakentamiseen! Meitä tarvitaan! Konferenssin annista ja kansainvälisestä osuustoiminnasta lisää teemasivuillamme s. 10 18. Kerromme myös kuulumiset S-ryhmän osuustoimintaväen kokoontumisesta Porin Hallinnon Kesäpäivillä. Osuustoimintaintoa ja reipasta syksyn alkua! ULKOASU Arja Latvaniemi / Aste Helsinki Oy sivunvalmistus Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Scanweb Oy ISSN 0781-7347 OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Osoitteenmuutokset välittyvät suoraan väestötietojärjestelmästä. Ne tulevat voimaan noin neljän viikon kuluttua. Tilaukset hoituvat parhaiten oman osuuskaupan kautta. Aikakauslehtien Liiton jäsen. 3

Voimannäyte nimeltä Nälkäpäivä Nälkäpäivä syntyi Punaisen Ristin Pälkäneen osastolaisten ajatuksesta: Syö yhtenä päivänä vähemmän tai edullisemmin ja lahjoita säästyneet rahat heille, joilla on nälkä aina. S-ryhmän ketjut ja myymälät eri puolilla Suomea ovat mukana Nälkäpäivässä tänäkin vuonna. Katja Palomäki Kuvat SPR Lippaissa kilisee taas. Kerääjät kokoontuvat marketien ja ABC-liikennemyymälöiden auloihin. Tiedossa on tärkeä, 31. kerran järjestettävä tapahtuma, jossa vapaaehtoiset näyttävät voimansa ja antavat aikaansa. On Operaatio Nälkäpäivän aika. Kerää nälkä pois Kaikkiaan 186 maassa toimiva Punainen Risti nostaa tänä vuonna Nälkäpäivässä esiin vapaaehtoiset. He auttavat pyyteettömästi hädässä olevia, tarttuvat lippaaseen ja keräävät apua lähelle ja kauas. Viime vuonna noin 20 000 vapaaehtoista osallistui tapahtumaan ympäri Suomea, toteaa SPR:n tiedottaja Anna Vuorinen. Vapaaehtoiset ovat järjestön toiminnan edellytys ja vahvuus. Paikalliset vapaaehtoiset tuntevat oman yhteisönsä, sen toimintatavat ja ongelmat. Vapaaehtoiset jäävät myös auttamaan, kun kamerat sulkeutuvat ja maailman mielenkiinto siirtyy muualle. Paikallisten vapaaehtoisten on usein helpompi auttaa kuin alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden. Punainen Risti ja Punainen Puolikuu auttavat esimerkiksi Afganistanissa ja Pohjois-Koreassa. Rahat katastrofeihin Nälkä on edelleen ajankohtainen aihe. Viime vuonna aliravittujen määrä ylitti ensimmäistä kertaa koskaan miljardin ihmisen rajan. Nälkä johtuu usein ruoan hinnan noususta tai tautiepidemioista. Nälkäpäivässä kerätään rahaa Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahastoon. Katastrofirahastoon lahjoitettuja varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen. Siksi niillä voidaan auttaa siellä, missä hätä on suurin. Valtaosa avustusvaroista suuntautui viime vuonna Haitin maanjäristyksen ja Pakistanin tulvauhreille, mutta niillä autetaan myös Suomessa esimerkiksi tulipalojen ja äkillisten onnettomuuksien uhreja. Viime vuonna katastrofirahastosta apua sai noin 500 suomalaista, Vuorinen kertoo. Nälkäpäivä 15. 17.9.2011 Suomen Punaisen Ristin suurin vuosittainen keräys. Lahjoitustavat: käteinen keräyslippaaseen, keräys puhelin 0600 12220 (20,12 e/puhelu+pvm), nettilahjoitus www.nalkapaiva.fi, tilisiirto 221918-68000. 4

Nälkäpäivä on vuoden kohokohta Riitta Tenlén on innoissaan. Nälkäpäivän järjestelyitä on tehty jo toukokuusta. Lähdin harrastusmielellä mukaan Punaisen Ristin toimintaan melkein 20 vuotta sitten. Näin kiinnostavan kurssin ystäväpalvelusta, ja minusta tuli erään vanhuksen kaveri. Aika pian aloin aktiivisesti osallistua järjestön toimintaan, markkinointiassistenttina päivätyötä tekevä Riitta Tenlén luonnehtii vapaa-ajan harrastustaan. Joka vuosi syyskuussa Riitta seisoo keräyslippaan kanssa Nälkäpäiväliivit päällään ja nimilappu rinnassaan ison marketin keräyspisteessä. Osuuskauppa Keula kutsuu kerääjät S-marketeihin ja Prismoihin. Henkilökuntakin voi ilmoittautua talkoisiin. Rauman Prisma on yksi parhaista keräyspaikoista, koska siellä käy niin paljon ihmisiä. Asiakkaat luottavat ja suhtautuvat Nälkäpäiväkeräykseen todella positiivisesti. Tunnelma on hyvä ja kolme keräyspäivää sujuu hujauksessa. Pienikin lahjoitus auttaa Pienikin lahjoitus Nälkäpäivänä auttaa. 25 sentillä saa kilon maissijauhoja, 4 eurolla lämpimän huovan, 10 euroa riittää kuukauden ruokiin nälänhätäalueella ja 20 eurolla saa malarian hoitokuurin 25 lapselle. Välillä lippaaseen sujahtaa isojakin seteleitä. Rauman alueella apua on ohjattu muun muassa tulipaloista kärsineille perheille. Valtakunnallisesti keräys tuotti viime vuonna noin 2,5 miljoonaa euroa. Tuntuu hyvältä kantaa korsi kekoon. Rahan ohella olemme kiitollisia arvokkaista hetkistä, jonka vapaaehtoiset antavat. Kuumaa keittoa keräykseen Jyväskylän Fransmannin keittiömestari Janne Virtasen mietteet ovat sipulikeitossa. Olemme kolmena vuonna keittäneet Nälkäpäivänä Punaiselle Ristille sipulikeittoa. Keittoa jaetaan päivän tapahtumiin osallistuville ilmaiseksi. Janne Virtasen mukaan keitto pyöräytetään Fransmannin keittiössä aamutuimaan ja Punaisen Ristin edustajat hakevat sen omilla astioillaan. Hyvään tarkoitukseen annettua keittoa valmistetaan 12 14 litraa. Tyytyväisiä ovat aina olleet, kun ovat Nälkäpäiväkeräyksen aamuna hakeneet höyryävän kuuman keiton. Joka vuosi on tullut kiitoskortti jälkeenpäin. Ja Fransmanni mainitaan myös keräyksen lahjoittajatahona, keittiömestari hymyilee. Keskimaa Osk:ssa suhtaudutaan tapahtumaan positiivisesti. Lipaskeräilijät ovat tervetulleita myymälöihimme koko toimipaikkaverkostossamme, kertoo Keskimaan asiakkuuspäällikkö Jari Kivimäki. Miten muualla? Osa osuuskaupoista lahjoittaa kahvia ja pullaa kerääjille tai hernekeittoa Nälkäpäivän myyjäisiin. Joissakin osuuskaupoissa koko johtoryhmä lähtee toimipaikkoihin keräyslippaiden kera. Monet ABC-liikennemyymälät ottavat pelkät keräyslippaat tiloihinsa, jolloin asiakkaat saavat lahjoittaa niihin tukensa. 5

ristiin rastiin koonnut kirsi särkkä Yhä useampi valitsee S-Pankin S-Pankki oli kesäkuun loppuun mennessä myöntänyt S-ryhmän asiakasomistajille 788 000 S-Etukortti Visaa. S-Pankin myöntämien Visojen määrä kasvoi alkuvuonna 123 000 kortilla. S-Pankin verkkopankkia käytti kesäkuun lopussa jo lähes miljoona suomalaista. S-Etukortin käyttö maksuvälineenä lisääntyi huomattavasti. Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa edelleen markkinaosuuttamme Suomen pankkimarkkinoilla, sanoo S-Pankin toimitusjohtaja Pekka Ylihurula. S-Pankki paransi alkuvuonna tulostaan. Kuuden ensimmäisen kuukauden tulos oli 7,1 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin tulos vastaavalta ajalta oli 3,6 miljoonaa euroa. Tuloskehityksessä näkyi korkokatteen kasvu (+84,4 %) ja pankkipalveluiden käytöstä saatavien palkkiotuottojen lisääntyminen (+23,3 %). Hotelleja Hämeenmaalle Osuuskauppa Hämeenmaa ostaa Sokos Hotel Lahden Seurahuoneen sekä Hämeenlinnan Vaakunan liiketoiminnot Sokotel Oy:ltä. Lisäksi Hämeenmaa ostaa Lahden Seurahuoneen kiinteistön Lahden Teollisuusseura ry:ltä. Sokos Hotel Vaakunan toimintaa Hämeenlinnassa jatketaan vuokratiloissa. Näillä liiketoiminta- ja kiinteistökaupoilla Hämeenmaa haluaa olla mukana kehittämässä niin Lahden kuin Hämeenlinnan kaupunkien keskustoja sekä vahvistaa Kanta- ja Päijät-Hämeen matkailullista vetovoimaa. Lahden Seurahuoneen kiinteistöön tullaan tekemään laaja peruskorjaus, mm. hotellin katutaso sekä kokouskerros uudistetaan. Myös Hämeenlinnan Vaakunan kiinteistö remontoidaan. Liiketoiminnot siirtyvät Osuuskauppa Hämeenmaalle vuoden vaihteessa. Molempien hotellien työntekijät siirtyvät Sokotelilta vanhoina työntekijöinä Hämeenmaalle. Uusi Amarillo Vantaalle Suomen suosituin texmex-ravintola Amarillo avasi ovensa elokuun alussa Tikkurilan legendaarisessa viihdekeskuksessa, Sokos Hotel Vantaalla. Sokos Hotel Vantaa viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Hotellia ja sen ravintolamaailmaa on vuosien mittaan kehitetty asiakasnäkökulmasta ja aikaa seuraten. Haluamme jälleen tarjota asiakkaillemme uusia elämyksiä uudistamalla ravintolatarjontaamme, Sokos Hotel Vantaan ravintolapäällikkö Erkki Kartano kertoo. Amarillon tuhti texmex-ruoka ja reipas bilemeininki tukevat Sokos Hotel Vantaan monipuolista ravintolatarjontaa. Drinkkejä ja muita juomia voi nauttia myös uudessa Amarillo Street Barissa, joka on avoinna tiistaista lauantaihin. Amarillo on jälleen yhteistyökumppanina Sub-kanavalla näkyvässä Big Brotherissa. S-Pankki lukuina 30.6.2011: 2 378 560 asiakasta 787 533 myönnettyä S-Etukortti Visaa 994 919 pankkitunnusten käyttäjää 2 431 miljoonan euron talletuskanta 19,3 %:n vakavaraisuusaste. Kouvolassa nyt suurin Prisma Kouvolan Prisma-keskuksen yli puolitoista vuotta kestänyt laajennus- ja uudistusprojekti huipentui syyskuun alun avajaisiin. Laajennuksen myötä maailman suurimmaksi kasvanut Prisma tarjoaa kaikilla osastoillaan ketjun täydellisimmät valikoimat. Myös koko Prisma-keskuksen palvelutarjonta on laajentunut merkittävästi uusien etumyymälöiden myötä. Osuuskauppa Ympäristön omaa, uutta palvelutarjontaa Prisma-keskuksessa ovat kauneuden erikoisliike Emotion sekä lokakuussa avautuva Ravintolamaailma. Yli 50 miljoonan investointi on ollut melkoinen piristysruiske koko alueelle ja etenkin seutukunnan rakennusalalle. Prisma-keskuksen kokonaispinta-ala on 43 000 m² ja rakentajan noutomyymälän 5 500 m². Prisma-keskus työllistää n. 300 kaupan alan ammattilaista. Pietariin kahdeksas Prisma SOK avasi Pietariin kahdeksannen Prisman elokuun puolivälissä. Prismasupermarket sijoittuu uuteen kauppakeskus Ligoviin, joka sijaitsee Obvodniy Kanal -metroaseman yhteydessä ja vilkkaan Ligovskiy Prospektin varrella. Prisma sijaitsee erittäin hyvällä paikalla Pietarin keskustan välittömässä läheisyydessä, kertoo SOK Retail Int. Oy:n toimitusjohtaja Vesa Punnonen. Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on 35 700 neliömetriä, josta Prismalle kuuluu hieman yli 2 300 neliömetriä. Etenemme Prisma-projekteissamme strategiamme mukaisesti. Seuraava Prisma-market avataan marras joulukuussa. Prisma-hypermarketeja ja -supermarketeja avataan yhteensä Pietariin tämän ja ensi vuoden aikana 4 6, pidemmällä tähtäimellä yhteensä noin 30 yksikköä, Punnonen sanoo. Pietarissa saamme arvokasta oppia maailman suurimpien vähittäiskaupan ketjujen kanssa toimimisesta ja voimme hyödyntää näitä oppeja myös Suomessa. Lisäksi meillä on Pietarissa jo yli 100 000 kanta-asiakasta, jotka käyttävät aktiivisesti ryhmämme palveluita myös Suomessa käydessään. Alkuinvestointien jälkeen tulemme myös tekemään Pietarissa merkittävää taloudellista tulosta, Punnonen toteaa. 6

Nina Kaverinen Coffee House Ässäkeskukseen Ässäkeskuksen alakerrassa palvelee nyt ikioma Coffee House -kahvila. Kesän aikana remontoidut tilat ovat nyt kaikkien s-ryhmäläisten sekä Ässäkeskuksen vierailijoiden käytössä. Ässäkeskuksen Coffee House on lippulaivamme, johon tuomme ensimmäisinä kaikki uutuudet kokeiltaviksi. Henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa koko ketjun valikoimaan antamalla palautetta tuotteistamme, Coffee Housen brand manager Tommi Harju vinkkaa. Coffee Housella on 24 toimipistettä ympäri Suomea sekä yksi Tallinnassa. Lisää tietoa: www.coffeehouse.fi. Hämeenmaa satsaa Lahden keskustaan Osuuskauppa Hämeenmaa avaa loppuvuodesta S-marketin sekä kauneuden ja hyvinvoinnin erikoisliikkeen Emotionin Kauppakeskus Sykkeeseen Lahden keskustaan. Hämeenmaa on sopinut tilojen vuokraamisesta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Nykyisen Euromarketin tiloihin avattavasta S-marketista tulee pinta-alaltaan Lahden keskustan suurin ruokakauppa. Marketin valikoimiin otetaan runsaasti erikoistuotteita ja erityistä huomiota kiinnitetään palvelutiskien valikoimaan. Sykkeeseen tulee lisäksi Hämeenmaan viides Emotion-myymälä. Uusia työpaikkoja S-marketiin ja Emotoniin syntyy noin 50. Myymälöiden kalustus- ja muutostyöt aloitetaan lokakuussa. Stellasta Itä-Suomen suurin kauppakeskus Kauppakeskus Stella avaa ovensa Mikkelin keskustassa 11.11. Lähikauppakeskuksessa on mm. lähi- ja luomuruokaan erikoistunut kaupungin kauppahalli, avara kävelykatu, lasten puuhapaikka ja aikuisille suunnattu leponurkkaus. Yli 30 toimijan Stella on Osuuskauppa Suur-Savon kaikkien aikojen suurin investointi ja samalla suurin yksittäinen kaupan- ja palvelualan investointi Etelä- Savossa. Kokonaispinta-alaltaan noin 30 000 m²:n Stella on Itä-Suomen suurin kauppakeskus. Suur-Savo on myös ostanut Koy Pusankulman osakekannan. Pusankulman kiinteistö sijaitsee Mikkelin keskustassa kauppakeskus Stellan välittömässä yhteydessä ja kiinteistöt liitetään suorin kulkuyhteyksin toisiinsa. Päivi Nummi S-ryhmän myynti kasvussa S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi tammi kesäkuussa 10,7 % ja oli yli 5,5 miljardia euroa. Pt-kaupassa kasvua oli 8,8 % ja kt-kaupassa 10,1 %. Kasvua oli kaikilla liiketoiminta-alueilla. Koko S-ryhmän operatiivinen tulos on paranemassa viime vuodesta selvästi, vaikka erityisesti käyttötavarakaupan investoinnit vaikuttavat vielä tulokseen. Ryhmän tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja jäi edellistä vuotta heikommaksi, sillä vuotta aiemmin tulosta nostivat suuret käyttöomaisuuden myyntivoitot, pääjohtaja Kuisma Niemelä toteaa. S-ryhmä 1-6/2011 S-ryhmän vähittäismyynti oli tammi kesäkuussa 5 521,2 milj. (+10,7 %). Tulos (osuuskaupat + SOK-yhtymä) ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 81,8 milj. (ed. v. 128 milj. ). investoinnit olivat 237 milj. (260 milj. ). Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 8,8 % ja oli 3 017,0 milj.. Käyttötavarakaupan myynti kasvoi 10,1 % ja oli 580,3 milj.. uusien toimipaikkojen nettomääräinen lisäys oli 25. Kesäkuun lopussa toimipaikkoja oli 1 661, joista 12 oli Baltiassa ja 10 Venäjällä. S-ryhmän vähittäismyynti liiketoiminta-alueittain 1.1. 30.6.2011 (alv 0%) Milj. euroa Muutos % Marketkauppa* 3 319,6 9,6 Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa 841,1 14,3 Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa 161,2 3,5 Matkailu- ja ravitsemiskauppa* 367,9 5,8 Auto- ja autotarvikekauppa 289,0 16,4 Maatalouskauppa 537,3 16,0 Muut 5,1 13,1 S-ryhmä yhteensä* 5 521,2 10,7 *sisältää lähialueiden (Baltia ja Pietari) vähittäismyynnin 7

ristiin rastiin koonnut kirsi särkkä S-Työvirediplomit jaettu Osuuskauppa Hämeenmaan S-market Tonttila, Osuuskauppa Suur-Savon Sale Anttola ja Inex Partnersin Kt-hankinnan Palvelutoiminnot palkittiin tänä vuonna S-Työvirediplomeilla. Sale Anttolassa työhyvinvointia edistää muun muassa työyhteisön joustamisen kulttuuri. Myös työyhteisötutkimuksen tulokset ovat nousseet kiitettävälle tasolle. Lahdessa sijaitsevassa S-market Tonttilassa suhtaudutaan myönteisesti työntekijöiden liikkumiseen yli yksikkörajojen ja työvuorojen suunnittelussa otetaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet huomioon. Inex Partners Oy:n Kt-hankinnan Palvelutoimintojen osalta valintaraati arvosti osaamisen jakamisen kulttuuria. Työyhteisön haasteisiin on myös tartuttu. Työyhteisöt saivat Tapiolan lahjoittaman 1 000 euron palkinnon, joka on suunnattu työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. S-Työvirepalkintohakemuksia tuli tänä vuonna 24. Kunniamaininnan saivat: Sokos ravintolamaailma Pori, Satakunnan Osuuskauppa S-market Lauritsala, Etelä-Karjalan Osuuskauppa S-Pankki, Aluepalvelut. Palkituista työyhteisöistä kerrotaan loppuvuoden Ässä-lehdissä. Oral Joensuuhun Nyt Bonusta saa Oralin palveluista myös Joensuussa. Oralin toimipaikkoja on jo 13 osuuskaupan alueella: Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Järvenpäässä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Vihdin Nummelassa, Parolassa, Porissa, Seinäjoella, Tampereella, Torniossa, Turengissa, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla. S-ryhmän henkilökuntaan kuuluvat ja heidän perheenjäsenensä saavat 5 %:n alennuksen hammaslääkärin ja suuhygienistin hoidosta (ei koske erikoishammaslääkäripalveluja) ja 20 %:n alennuksen kaikista hammaslääkäriasemilla myytävistä kotihoidontuotteista. Lisätietoja: www.oral.fi Tunnustusta hotelleille Vaikutusvaltainen sivusto Trip advisor on myöntänyt Sokos Hotel Virulle todistuksen Certificate of Excellence, joka on todistus erinomaisesta asiakaspalautteesta. Myös Radisson Blu Plaza sai Tripadvisorin todistuksen lähes täysin pistein, eli 4,5 / 5. Kouvolan Prisma-keskukseen on avattu uudistettu Silmäasema. Myymälä edustaa Silmäaseman uutta ilmettä raikkaine uusine väreineen ja logoineen. Kouvolan keskustassa palvelee myös Silmäaseman Silmäsairaala. Lisätietoja: www.silmaasema.fi S-ryhmä CMI:n kumppaniksi SOK ja Crisis Management Initiative (CMI) ovat solmineet yhteistyösopimuksen. SOK on CMI:n pääyhteistyötason kumppani kuluvana vuonna sekä vuonna 2012. CMI on presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustama yhdistys, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa tietoa ja käytännön ratkaisuja rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisuun. Rauhantyön edistäminen sopii hyvin osuustoiminnalliselle yritykselle, jonka toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus. Lisäksi yritykselle yhteistyö CMI:n kaltaisen kansalaisjärjestön kanssa on aina mahdollisuus oppia, kertoo SOK:n Maine ja vastuullisuus -yksikön johtaja Suso Kolesnik. O Malley s JYPin sporttibaariksi Jyväskylän Väinönkadulla sijaitseva Keskimaa Osk:n O Malleys-ravintola on alkavalla kaudella JYPin virallinen sporttibaari. Täysin uutena palvelumuotona O Malley s järjestää kotiotteluiltoina asiakkailleen ilmaisen bussikuljetuksen keskustasta Synergia-areenalle ja paluukuljetuksen puoli tuntia pelin päättymisen jälkeen. JYPin ja Keskimaan syventyneen yhteistyön myötä liigajoukkueen pelaajat lähtevät elokuun lopulla maakuntakierrokselle Keskimaan toimipaikkoihin. JYP-kiekkoilijat kertovat tunnelmiaan liigan käynnistymisen alla sekä jakavat nimikirjoituksia ja heijastimia Keskimaan kahdeksassa toimipaikassa. Kiertueen pelaajavierailut: www.jypliiga.fi Peltotyönäytöksiä Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n Agrimarketit järjestivät yhdessä Hankkija Maatalous Oy:n kanssa suuren työnäytöksen. Puontin pellolla Salossa pidetyssä tapahtumassa kävi päivän mittaan noin 1 500 kiinnostunutta. Myös Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, sen Agrimarketit sekä Agrimarket Seinäjoen Konekeskus järjestivät elokuussa suuren sadonkorjuu-, muokkausja kylvönäytöksen Seinäjoella Sami Yli-Huumon ohramaalla. Radisson Blu Hotellit vastuullisina Syyskuu on perinteinen The Rezidor Hotel Groupin vastuullisten tekojen kuukausi. Jo kahdeksatta kertaa maailmanlaajuisesti toteutettavan Responsible Business Action Monthin tavoitteena on lisätä sekä hotellien henkilökunnan, asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden tietoisuutta ympäristö- ja yhteiskunnallisista asioista erilaisin teoin ja tapahtumin. Jokaiselle hotellillemme on myönnetty Joutsenmerkki. Lisäksi Rezidor Hotel Groupin Responsible Business -ympäristöohjelma ohjaa vastuullista toimintaamme. Syyskuussa vastuullisuusasiat tuodaan esille tavallistakin vahvemmin, kertoo Suomen Radisson Blu Hotelleissa yhteiskuntavastuuasioita koordinoiva Brand Manager Mika Riuttanen. 8

UUTUUS elokuussa kaupoissa Uusi Flush&Go WC-paperirullan hylsy, jonka saa huuhtoa! Lisätietoja osoitteesta: www.flushandgo.com Kaikissa Lotus Soft Embo-, Embo UltraSoft- ja Lotus Just 1 -wc-papereissa on uusi Flush&Go-huuhtohylsy. Hylsy on valmistettu paperista ja liukenee veteen huuhdottaessa. Toimii 100 %:n varmuudella! Tätä on odotettu: Valtaosa kuluttajista pitää huuhdottavaa hylsyä todellisena innovaationa.* Tutkimuksen mukaan Flush&Go -hylsy lisää kuluttajien ostohalukkuutta 33 %.** Näyttävä mainonta myynnin tueksi Lotus-brändin ainutlaatuisesta innovaatiosta tullaan kertomaan näyttävällä mediakampanjalla verkossa, tv:ssä ja lehdissä. Lanseerauskampanja alkaa loppukesästä ja kestää koko syksyn vuodenvaihteeseen 2011 2012 asti. Elo Syys Loka Marras Joulu Verkkosivusto www.flushandgo.com Televisio Aikakauslehdet ja sanomalehdet Suoramarkkinointi Ulkomainonta * IPSOS Vanish PR Suomessa 3/2011 ** Bases 2010 9

meillä ja muualla Osuustoiminnan mallimaa Osuuskuntalaissa toteutui Suomessa ensimmäisen kerran henkilö ja ääni -periaate sukupuoleen katsomatta. Kesällä 2011 lain säätämisestä tuli kuluneeksi 110 vuotta. Tänä aikana Suomesta on kehittynyt maailman osuustoiminnallisin maa. Kimmo Salo Lähde: Osuustoiminnan vuosikirja 2010, Pellervo-Seura Suomi on maailman vahvin osuustoimintamaa, kun jäsenmäärät ja liikevaihdot suhteutetaan kansantalouden kokoon ja väestön määrään. Osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 16 % bruttokansantuotteesta. Seuraavaksi suurimmat osuustoimintamaat tällä mittarilla mitattuna ovat Uusi-Seelanti (14 %) ja Sveitsi (11 %). Suomessa on myös eniten osuustoiminnallisia yrityksiä väestöä kohden laskettuna. Osuustoiminta on meillä monipuolista ja kehittyvää useilla talouselämän toimialoilla. Se myös menestyy erinomaisesti. Mistä tämä johtuu? Suomalaisesta kansanluonteesta vai historiasta? Sopii meille suomalaisille Osuustoiminta sopii suomalaiseen ajattelutapaan, omatoimisuuteen sekä demokratia- ja tasa-arvokäsitykseen, on kirjassaan todennut SOK:n entinen pääjohtaja Kari Neilimo. Ei ole liioiteltua sanoa, että suomalainen tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta on kehittynyt vahvojen osuuskuntien tuella, totesi puolestaan hiljattain puheessaan SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Otto Mikkonen. Tohtori ja osuustoiminnan tutkija Samuli Skurnik on väitöskirjassaan mennyt vielä pidemmälle. Hän mukaansa Suomessa on Osuustoimintayritykset Suomessa 2010 Palveluosuustoiminta Jäseniä Henkilöstö ME Liikevaihto OP-Pohjola-ryhmä 1 325 000 12 504 2 020 Paikallisosuuspankit 103 100 730 117 Lähivakuutusryhmä 560 000 1 040 386 Muu keskinäinen vakuutustoiminta (sis. Tapiola) 2 569 000 7 032 6 242 Hankkija-Maatalous Oy 1 300 889 Kuluttajaosuustoiminta S-ryhmä yhteensä 1 933 500 39 646 10 465 Tradeka, Restel 285 000 5 016 555 Sähköosuuskunnat 35 200 140 78 Puhelinosuuskunnat 108 400 1 980 360 Tuottajaosuustoiminta Metsäliitto-konserni 126 380 13 168 5 377 Liha- ja einestalot 10 740 14 074 3 487 Osuusmeijerit 10 487 4 941 2 940 Kotieläinjalostus 18 777 408 33 tapahtunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana syvällinen talouselämän murros, joka on kansainvälisesti ainutkertainen. Skurnikin mielestä talouselämämme seisoo kahden jalan varassa. Piijalka muodostuu vahvasti kansainvälistyneestä vientiteollisuudestamme ja puujalka kotimarkkinalähtöisestä, murrok sen myötä uudistuneesta osuustoiminnasta. Molemmilla on kansan taloudessa tehtävänsä, ja malli on toiminut maailmantalouden myrskyissä ilmeisen hyvin. Menestyjiä monella alalla Kun puhumme osuustoimintayrityksistä, useimmille tulevat mieleen S-ryhmä ja Osuuspankkiryhmä. Osuustoiminta on kuitenkin valtavan paljon laajempi kokonaisuus, jota oheinen taulukko hivenen hahmottaa. Suomalaisissa osuustoimintayrityksissä on yli 7 miljoonaa omistajaa, kun heitä esim. pörssiyhtiöissä on alle 800 000. Osuustoiminnan vahvuutta kuvaa se, että alojen kärkiyrityksiä löytyy niin tuottaja-, kuluttaja- kuin palveluosuustoiminnasta. S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on yli 40 % ja osuuspankkien markkinaosuus Suomen pankkitoiminnasta lähes 40 %. Nämä luvut ovat maailman korkeimpia. Osuusmeijereiden osuus maidon tuotannosta on 97 %, osuustoiminnallisten lihatalojen osuus lihantuotannosta 83 % ja kananmunaosuuskuntien osuus kananmunien tuotannosta 47 %. Myös nämä luvut ovat maailman kärkeä. Jopa perinteisessä metsätaloudessa osuustoiminta jyllää. Metsäosuuskuntien markkinaosuus (Metsäliitto-konserni) puun myynnistä on 36 %. Jälleen vuonna 2010 osuustoiminnalliset yritykset menestyivät muuta yritystoimintaa paremmin. Niiden liikevaihto kasvoi 10 % ja henkilöstö lisääntyi lähes 4 %. Uusosuustoimintakin kukoistaa Viimeisen 20 vuoden aikana maahamme on perustettu noin 3 000 osuuskuntaa mitä erilaisimmille toimialueille. Tällaisia ovat mm. työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat, markkinointiosuuskunnat, kulttuuri-, kustannus- ja viestintäalan osuuskunnat, hankintaosuuskunnat, sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat, matkailuosuuskunnat, energiaosuuskunnat ja vesiosuuskunnat. Osuustoiminta yritysmuotona sopii siis hyvin niin suuriin kuin pieniin, niin perinteisten kuin uusienkin alojen yrityksiin. 10

UUSI Uusi Jaffa Zombie Marja kasvattaa virvoitusjuomien muut maut -segmenttiä. Makuna uniikki marjamix. Jaffa Zombie Marja 1,5 l P1, S1, Y1 ja O1 Jaffa Zombie Marja 0,5 l P1, S2, Y2 ja O1 11

teema: Osuustoimintaa kautta maailman 12 Just coop it! s.12 Mahdollisuuksia koko

Just coop it! Outi Hohti Kuvat scanstock photo Osuustoiminta on kasvanut radikaalista kansanliikkeestä vakavasti otettavaksi liiketoiminnaksi. Jos suomalaista osuustoimintahenkeä voisi pullottaa ja jakaa ympäri maapalloa samalla tavalla kuin puhdasta ja raikasta suomalaista vettä, olisi maailma parempi paikka elää. Tähän johtopäätökseen tuli kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n pääjohtaja Charles Gould vierailtuaan ensin kansainvälisessä osuustoiminnan tutkimusseminaarissa Mikkelissä ja sen jälkeen S-ryhmän hallinnon kesäpäivillä Porissa. Ja totta se on. Suomalaisella osuustoiminnalla menee lujaa. Tuoreet tilastot kertovat, että Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa yli 7 miljoonalla osuuskunnan jäsenellä. Suomen aikuisista jo 88 prosentilla on vähintään yhden osuuskunnan jäsenyys. Kärkipaikkaa jäsenmäärissä pitävät S-ryhmän osuuskaupat. Osuustoiminta on Suomessa vakavasti otettavaa bisnestä kaikilla taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla mittareilla mitattuna. Suomalaisten osuustoimintayritysten liikevaihdot kasvoivat vuonna 2010 yhteensä 10 prosenttia. Samalla niiden henkilöstömäärä kasvoi 3,7 prosenttia ja ylitti reilusti 100 000 henkeä. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vain 3,6 prosenttia ja työllisten määrä oli laskusuunnassa. Radikaali bisnesmalli Suomalaisella osuustoiminnalla on ollut aikaa ja tilaa kehittyä. Kuluneena kesänä tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomen suurruhtinas Nikolai II hallinnon aikana Suomeen säädettiin ensimmäinen osuustoimintalaki. maailmalle s.16 Oletko ässä osuustoiminnassa? s.18 13

Osuustoiminta yhdistää yli 800 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. On kuitenkin yhä maita ja maanosia, joissa osuuskuntia ei sallita. Osuustoimintalaki oli aikanaan hyvin uudistusmielinen, jopa suorastaan radikaali. Kaikille osuuskuntien jäsenille, sekä miehille että naisille, annettiin yhtäläinen äänioikeus. Sovellettiin jäsen ja ääni -periaatetta, SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Otto Mikkonen totesi Porin kesäpäivillä pitämässään puheessa. Mikkosen mielestä ei ole liioittelua sanoa, että suomalainen tasa-arvoinen ja demokraattinen yhteiskunta on kehittynyt vahvojen osuuskuntien taustatuella. Monet tämän päivän suurista osuustoimintayrityksistä S-ryhmä mukaan lukien ovat olleet merkittävässä roolissa paitsi suomalaisen palveluinfrastruktuurin luomisessa, myös yhdessä yrittämisen ja omatoimisuuden hengen vahvistamisessa. Se, että meillä S-ryhmässä on koko maan läpäisevä, monella liiketoiminta-alueella toimiva palveluverkosto, ei ole mikään pieni saavutus harvaanasutussa maassa. Pitkällä tähtäimellä Osuuskunnat ovat siis rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa, mutta tehtävää riittää vieläkin. Kun taloustilanne notkahtaa ja epävarmuus tulevasta nostaa päätään, hakevat monet osuustoiminnasta vakautta ja turvaa. On aika selvää, että tässä epävakaassa ajassa on tilausta pitkäjänteiselle yritystoiminnalle, jossa syy- ja seuraussuhteet ovat maalaisjärjellä selvitettävissä ja toiminnan tulosten tarkastelujänne on kvartaalia pidempi jopa neljännesvuosisata. S-ryhmän pitää ottaa tämä rohkeasti mahdollisuutena ja haasteena ja vastata siihen, Otto Mikkonen painottaa. Kirosanasta mahdollisuudeksi Ensi vuonna juhlitaan YK:n julistamaa kansainvälistä osuustoimintavuotta. Maailman osuustoiminnallisimmasta maasta katsottuna voi tuntua erikoiselta, että maailmassa on edelleen maita, joissa osuustoiminta on lähes kirosana. Vaikka osuustoiminta yhdistää yli 800 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti, on maita ja maanosia, joissa osuuskuntien perustaminen on kielletty, tai lainsäädäntö tekee perustamisen mahdottomaksi, kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n maailmanhallituksen jäsen, yhteysjohtaja Anne Santamäki SOK:sta toteaa. Suurimmat esteet osuustoiminnan kehittymiselle esimerkiksi kehitysmaissa, kuten Afrikassa, ovat tiedon puute ja köyhyys. Osuustoiminta on tie ulos köyhyydestä. Osuustoiminnasta ja sen mahdollisuuksista on tärkeää kertoa erityisesti kehitysmaissa. Koulutus on kaiken a ja o. Esimerkiksi Afrikassa naisia kouluttamalla on syntynyt paljon uusia pieniä työosuuskuntia. Omatoimisuuteen ja omavastuisuuteen kannustaminen parantaa koko yhteisön hyvinvointia. Osuustoiminta työllistää maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa ihmistä. Osuustoimintayrityksillä on Santamäen mukaan luottamuspääomaa, jonka avulla ne pärjäävät myös epävakaissa olosuhteissa. Kun finanssikriisi lamautti talouden ja vei suuren osan normaaleista pankeista konkurssiin, osuustoiminnalliset pankit pärjäsivät ja jopa kasvattivat talletuskantaansa. Tähän vaikutti se luottamus, jota ihmiset tunsivat itse omistamaansa yritystä kohtaan, Santamäki painottaa. Kuluttajaosuuskunnat vahvoilla Euroopassa Santamäen mukaan erityisesti kuluttajaosuustoiminnan perinne on Euroopassa vahva. Italiassa, Slovakiassa ja Tanskassa paikalliset coopit ovat markkinajohtajia, aivan kuten S-ryhmä täällä Suomessa. Euroopan kartalla valkoisia läiskiä, eli maita, joissa kuluttajaosuustoimintaa ei ole, on enää Belgian kohdalla. Uusia osuuskuntia syntyy jatkuvasti. Hollannissa ajateltiin, että aika on ajanut osuustoiminnan ohitse. Mutta toisin kävi. Uusi sukupolvi perusti uuden ruokakauppaa harjoittavan osuuskunnan, jolla on raikkaita myymälöitä ja jatkuvasti kasvava asiakaskunta. Muutamassa vuodessa markkinaosuus on noussut nollasta lähelle viittä prosenttia. Santamäki on ollut 11 vuotta mukana edustamassa S-ryhmää ja suomalaista osuustoimintaa kansainvälisissä verkostoissa. Tämä työ ja ajan kuluminen on auttanut näkemään, kuinka hyvin asiat meillä ovat, mutta myös sen, kuinka vähän usein arvostamme ja hyödynnämme omaleimaisen yritysmuotomme mahdollisuuksia. 14 Just coop it! s.12 Mahdollisuuksia koko

Vuonna 2012 juhlitaan osuustoimintaa Yhdistyneet Kansakunnat (YK) julisti vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi. Outi hohti Vuoden teema on vapaasti suomennettuna: osuuskunnat rakentavat parempaa maailmaa. Vuosi näkyy myös Suomessa ja S-ryhmässä. Tavoitteena on tuoda vuoden aikana s-ryhmäläistä osuustoimintaa ja asiakasomisteisuutta esiin luontevasti osana normaalia toimintaa ja viestintää. Suunnitteilla on muun muassa osuuskauppoja kiertävä rekkakiertue kesällä 2012, Anne Santamäki kertoo. Asiakasomistajan arjessa vuosi näkyy heti tammikuussa, kun ruokakauppojen valikoimiin tulevat uudet kestokassit. Lisää hyviä ideoita toivotaan toteutetta- vaksi, jotta vuosi näkyisi ja kuuluisi S-ryhmän toiminnassa laajemminkin. Nyt on hyvä aika lyödä lukkoon, miten juhlavuotta voitaisiin ensi vuonna tuoda esiin omassa osuuskaupassa tai ketjussa. Olisiko se jokin erityinen juhlavuoden tuote, kampanja tai vaikkapa hyväntekeväisyystempaus? Mitä enemmän teemme yhdessä, sitä vahvemmin viesti kuuluu, Santamäki haastaa. Juhlavuoden teemoja Kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 teemat ovat: Osuustoiminnallisen yritysmuodon tunnettuuden lisääminen maailmassa. Nuoret ja osuustoiminta. Osuustoiminnallinen koulutus ja tutkimus. Osuustoiminnan kehittämisen edistäminen kehitysmaissa. Lue lisää vuodesta: www.osuustoiminta.coop/2012 S-ryhmän asiakasomistajan arjessa kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 näkyy heti tammikuussa, kun ruokakauppojen valikoimiin tulevat uudet kestokassit. Lauri Mannermaa Ensi vuonna osuustoiminnalla on näytön paikka. Meidän on lisättävä suuren yleisön ja päättäjien tietoisuutta osuuskunnista, ICA:n johtaja Charles Gould painottaa. Kirsi Särkkä Kansainvälisen osuustoimintaliitto ICA:n johtaja Charles Gould vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa osallistuessaan Mikkelissä järjestettyyn ICA:n kansainväliseen tutkimuskonferenssiin ja S-ryhmän Hallinnon Kesäpäiville Porissa. Osuustoiminta on Suomessa kadehdittavan korkeassa asemassa, Charles Gould ke- Osuustoiminta esille haisee suomalaisissa osuuskunnissa jo yli sata vuotta tehtyä työtä. Ensi vuonna jos koska osuustoimintaa on mahdollisuus tuoda entistä vahvemmin esille kautta maailman. YK:n julistama kansainvälinen osuustoimintavuosi 2012 on meidän näytön paikkamme. Jos onnistumme kampanjassa hyvin, siitä on hyvä jatkaa tulevina vuosina, hän toteaa. Vakavasti otettavaa bisnestä Gouldin viesti suurelle yleisölle on, että osuustoiminta on humaania, vakavasti otettavaa liiketoimintaa, jonka rooli vain korostuu globaaleissa talouskriiseissä. Sitä tutkitaan, ja tutkimustulokset kertovat, mikä toimii ja mikä ei. Tuloksia on tärkeä saada esille ja kiertoon Mikkelin kansainvälisen tutkimuskonferenssin kaltaisissa kokoontumisissa ja muutenkin. Gouldin mukaan osuustoiminta pitäisi saada mukaan mm. liiketaloutta ja oikeustieteitä opettavien oppilaitosten opetusohjelmiin sekä peruskoulutukseen. Lue lisää Charles Gouldin ajatuksista syyskuun Yhteishyvästä. ICA? International Co-operative Alliance. Maailman toiseksi suurin järjestö heti YK:n jälkeen. Riippumaton osuustoimintayritysten kattojärjestö, joka yhdistää, esittelee ja palvelee jäsenyrityksiään globaalisti. Kansainväliseen osuustoimintajärjestöön kuuluu yrityksiä 94 eri maasta. ICA:a on johtanut noin vuoden verran yhdysvaltalainen lakitieteen tohtori Charles Gould. maailmalle s.16 Oletko ässä osuustoiminnassa? s.18 15

Mahdollisuuksia koko maailmalle ICA:n kansainvälinen tutkimuskonferenssi osoitti pääteemansa mukaisesti, että osuustoiminta voi tarjota vaihtoehtoja maailman sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Mikä on osuuskuntien rooli mm. lähiruoan tuotannossa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa? Kirsi Särkkä kuvat scanstock photo Maapallon väkimäärä ylittää seitsemän miljardia vielä tänä vuonna. Mistä ruokaa ja hyvinvointia kaikille? Meidän on valmistauduttava kohtaamaan ruoantuotannon kriisi. Yksi suurimmista ongelmista on ruoan tuotantoketjun pituus. Mitä paikallisemmin ruoka tuotetaan, sitä varmemmin se tavoittaa sitä tarvitsevat myös köyhimmissä maissa, italialaisen Trenton yliopiston professori Carlo Borzaga toteaa. Italiassa viljelijäosuuskunnilla on pitkät perinteet ja ne takaavat, että tuotto jakautuu tasaisesti kaikkien osuuskuntalaisten kesken. Italialaisosuuskunnat ovat jo pitkään tuottaneet myös merkittävän osan maan sosiaalialan palveluista. Humaania hyvinvointia Carlo Borzaga peräänkuulutti julkista keskustelua ja uutta tutkimusta osuuskunnista. Osuuskunnat ovat mainettaan parempia ja pystyvät laajentumaan uusille toiminta-alueille ja ottamaan mukaan uusia toimijoita. Käyttämättä on vielä paljon mahdollisuuksia, hän korostaa. Samoilla linjoilla olivat monet muutkin konferenssin tutkijoista. Osuustoiminnalliset yritykset ovat yksi keino, jolla ihmiset eri puolilla maailmaa voivat hankkia itselleen toimeentuloa. Se sopii kaikille, varallisuudesta riippumatta, tutkimusjohtaja Hagen Henrÿ Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista muistuttaa. Lähiruoka vaihtoehtona Paikallisissa osuuskunnissa tuotetulle ruoalle on entistä enemmän kysyntää myös kehittyneissä maissa. Minneapoliksen Co-opera Co:n rehto 16 Just coop it! s.12 Mahdollisuuksia koko

Kuinka löytää taloudellisesti kestäviä toimintamuotoja ja tuottaa hyvinvointipalveluja tulevaisuudessa? ri Margaret Lund esitteli, kuinka Yhdysvaltoihin on perustettu entistä enemmän lähiruokaosuuskuntia vastaiskuna yhä keskittyneemmälle elintarviketuotannolle. Ruokaosuuskunnilla on USA:ssa jo pitkät perinteet, mutta uusinta uutta ovat multi-stakeholder osuuskunnat, joissa on erilaisia jäseniä, esimerkiksi tuottajia, työntekijöitä tai kuluttajia. Yhteisenä intressinä on terveellisen, turvallisen ja kohtuuhintaisen lähiruoan tuottaminen, Lund esittelee. Jos ruokamarkkina on keskittynyt USA:ssa, se on sitä vieläkin enemmän Euroopassa, huomauttaa professori Martin Hingley Lincoln Business Schoolista. Hän korosti osuuskuntien roolia vastuullisina vaihtoehtojen tarjoajina. Lähiruokaa myymällä ja ostamalla tuetaan koko alueen hyvinvointia, kannetaan vastuuta omasta alueesta, Hingley painotti meille s-ryhmäläisillekin tuttuja periaatteita. Sosiaalista vastuullisuutta Konferenssi toi kattavasti esille osuuskuntien kirjon: on hyvin erikokoisia, eri alojen osuuskuntia sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Toimivia esimerkkejä löytyi mm. sosiaali-, terveys- sekä koulutuspalveluja tarjoaviin kooperatiiveihin. Sosiaalialan tohtori E.G. Nadeau Halifaxin St. Maryn yliopistosta Kanadasta esitteli Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa käynnissä olevaa kyläpohjaista osuuskuntahanketta, joka tarjoaa terveydenhoitoa lukuisissa kylissä. Ideana on, että kyläläiset toteuttavat itse taloudellista tukea saavaa terveydenhuolto-ohjelmaa. Yksinkertaisillakin toimilla voidaan auttaa ihmisiä auttamaan itseään ja nousemaan köyhyydestä ylöspäin, Nadeau sanoo. Kohti kansainvälistä osuustoimintavuotta 2012 Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n tutkimuskonferenssi järjestettiin elokuun lopulla ensimmäistä kertaa Suomessa ja se kokosi Mikkeliin noin kaksisataa tutkijaa ja asiantuntijaa yli 30 maasta Australiaa lukuun ottamatta kaikista maanosista. Vieraita saapui muun muassa Venäjältä, Kanadasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Etelä-Koreasta. Euroopan maista suurimmat ryhmät tulevat Italiasta ja Englannista. ICAn lisäksi Osuuskuntatoiminta jyllää myös hyvinvointivaltioissa, esimerkiksi brittiläisissä kouluissa. Pian jo 10 prosenttia englantilaisista kouluista toimii osuuskuntaperiaatteella, tohtori Linda Shaw Manchesterin Co-operative Collegesta kertoo. Tutuksi myös nuorille Suomalaisista toimintatavoista kansainvälistä kiinnostusta herätti etenkin osuustoiminnan verkostomainen yliopistokoulutusmalli. Ruralia-instituutin koordinoimassa koulutuksessa on mukana kahdeksan yliopistoa, joista mikään ei pystyisi yksin järjestämään osuustoiminnan opetusta. Osuustoiminnassa yhdistyvät tieto, taidot ja luovuus. Se sopii yliopistoissa tieteidenväliseksi oppiaineeksi, kuten kokemuksemme osoittaa, toteaa osuustoimintaa Suomessa pitkään tutkinut professori Tapani Köppä, joka on juuri luovuttanut tutkimusjohtajan tehtävän seuraajalleen konferenssiin lähettävät edustajansa YK ja Kansainvälinen työjärjestö ILO. Konferenssissa etsittiin ratkaisuja talouden ongelmiin osuustoiminnan mahdollisuuksien kautta. Samalla annettiin lähtölaukaus YK:n julistamalle kansainväliselle osuustoimintavuodelle 2012. Konferenssin käytännön järjestelyistä vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. dosentti Hagen Henrÿlle Ruralia-instituutissa. Molempien mielestä osuustoiminnalla olisi paljon annettavaa myös koulujen oppiaineena. Nuoret toimivat osuustoiminnalle tyypillisten arvojen mukaan, mutta eivät välttämättä tunnista sitä. Osuustoimintamallin ideaa on tehtävä vielä tunnetummaksi, Köppä ja Henrÿ toteavat. Näistä konferenssissa puhuttiin Osuustoiminnan monimuotoisuus ja erilaiset menestymisen muodot. Osuustoiminnan rooli ja sen edistäminen globaalissa toimintaympäristössä. Jaettu johtajuus ja asiakasyhteisöt. Osuustoiminnan monitieteinen opetus ja tutkimus. Osuustoiminta ja vihreä talous. Innovatiiviset osuustoiminnalliset ratkaisut. maailmalle s.16 Oletko ässä osuustoiminnassa? s.18 17

Oletko ässä osuustoiminnassa? Sintrassa pyörineeseen osuustoimintavisailuun osallistui 253 s-ryhmäläistä, joista kukaan ei yltänyt täysin oikeisiin vastauksiin. Tietoviisaimmat saivat tulokseksi 9/10. Kirsi Särkkä Kinkkisimmäksi kompastuskiveksi osoittautui kysymys 6. Myös kysymyksissä 3, 4, 8 ja 10 kompuroitiin paljon. Kertauksen ja opin vuoksi oikeat vastaukset ohessa lihavoituina. 1. Milloin ja missä syntyi nykyaikainen osuustoiminta? Englannissa Rochdalessa Manchesterin lähellä vuonna 1844. Suomessa Ilmajoen Nopankylässä Iisakki Rehulan talossa vuonna 1898. Suomen Turussa Vähäväkisten Osuusliikkeen perustamisen myötä vuonna 1901. Nykyaikainen osuustoiminta syntyi englantilaisessa Rochdalen teollisuuskaupungissa Manchesterin lähellä vuonna 1844. Puuvillatehtaan työntekijät perustivat oman kaupan palvelemaan heitä tuotteiden hinnan ja laadun suhteen rehellisesti ja muutoinkin mahdollisimman hyvin. Osuuskauppaidea levisi nopeasti eri puolille Eurooppaa. 2. Mikä on maailman osuustoiminnallisin maa? Ruotsi Suomi Iso-Britannia Väkilukuun suhteutettuna Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa! Suomessa on yli 200 000 yritystä, joista noin 4 000 on osuuskuntia. Osuustoiminta on vahvoilla myös muissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa. 3. Paljonko suomalaisissa osuustoiminnallisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jäseniä? Noin 3 miljoonaa Noin 5 miljoonaa Noin 7 miljoonaa Osuustoiminta on laajimmin omistettu yritysmalli Suomessa: jäsenyyksiä on noin 7 miljoonaa. Keskimäärin aikuisella suomalaisella on osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutuslaitoksissa kaksi jäsenyyttä. Maanviljelijöillä jäsenyyksiä on keskimäärin neljä. 4. Minä vuonna säädettiin Suomen ensimmäinen osuustoimintalaki? Vuonna 1901 Vuonna 1910 Vuonna 1928 Osuustoimintalaki säädettiin vuonna 1901. Tämän jälkeen syntyi osuuskuntia ympäri maata eri toimialoille maaseudulle ja kaupunkeihin. Nykyisinkin toimivien suurten osuuskauppojen, osuuspankkien sekä osuustoiminnallisen elintarvike- ja metsäteollisuuden juuret ovat 1900-luvun alkuvuosikymmenissä. 5. YK on julistanut vuoden 2012 osuustoimintavuodeksi. Mikä on vuoden tunnuslause? Co-operative enterprises build a better world We are the world, we are the children Co-operative enterprises in co-operation YK :n julistaman historian ensimmäisen kansainvälisen osuustoimintavuoden tarkoituksena on edistää tietämystä osuustoiminnasta, rohkaista ihmisiä toimimaan osuuskunnissa sekä rohkaista hallituksia luomaan hyvä toimintaympäristö osuuskuntien muodostumiselle ja kasvulle. Teemavuoden tunnuslause on. Cooperative enterprises build a better world. 6.Montaako osuuskuntien jäsentä kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA edustaa? Noin 100 miljoonaa Lähes 500 miljoonaa Yli 800 miljoonaa YK:n kanssa läheisesti toimiva kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA yhdistää eri maiden osuustoimintaa. Se edustaa yli 800 miljoonaa osuuskuntien jäsentä. Osuustoiminnalla on vaikutus miljardien ihmisten toimeentuloon. 7. Mitä kirjainyhdistelmä ICA tarkoittaa? Irrational Co-operative Aliens International Co-operative Alliance Intelligent Co-operative Agents ICA eli International Co-operative Alliance on maailman toiseksi suurin järjestö heti YK:n jälkeen. 8. Monestako eri maasta ICA:an kuuluu yrityksiä? 94 95 100 Riippumattomaan osuustoimintayritysten kattojärjestöön ICA:an kuuluu yrityksiä 94 eri maasta. 9. Kuka seuraavista on ICA:n tämänhetkinen johtaja? Walesin prinssi Charles Charles Dickinson Charles Gould Yhdysvaltalainen lakitieteen tohtori Charles Gould aloitti ICA:n johtajana 1.9.2010. Hän seuraa tehtävässä Iain Macdonaldia. 10.Mikä seuraavista ei ole osuustoiminnallinen arvo? omatoimisuus yksilöllisyys solidaarisuus Yksilöllisyys ei kuulu osuustoiminnallisiin arvoihin. Osuuskuntien perustana ovat omatoimisuuden, omavastuisuuden, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. Osuustoiminta uskoo rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin. Lähde: Pellervo-Seura ry Parhaiden osaajien kesken arvotun S-ryhmän 50 euron lahjakortin voitti Sami Penttilä Korialta. Onnea! 18 Just coop it! s.12 Mahdollisuuksia koko maailmalle s.16 Oletko ässä osuustoiminnassa? s.18

TÄYTELÄISEN herkullinen uutuus UUTUUS Suomen suosituin kermajuusto kasvaa maukkaalla uutuudella Voimakkaampi maku Kaikille tuttu vahva brandi Erottuva punainen pakkaus Rasvaisempien juustojen kuluttajakysyntä on kasvanut Leivän päälle juustojen volyymista 68 % tulee normaalirasvaisista juustoista. Lähde: Nielsen Homescan, liukuva vuosi 6/2011 Syksyn markkinointitoimenpiteet huomataan! Pidetty TV-mainonta saa jatkoa uudella filmillä. Syyskuu Lokakuu Marraskuu 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 TV Radio Radio Internet Promootio/kilpailu TV Valio Oltermanni Täyteläinen e475 g Myyntierä 22 kpl Valmistaja: Valio Oy Haapavesi VASTUSTAMATTOMAN HYVÄÄ. UUTUUS 19 valio.fi/ammattilaiset

kuukauden kasvo Nautin erilaisten ihmisten kohtaamisesta ja tässä hommassa sitä saa tehdä! Riina Ojanen hotellipäällikkö, Sokos Hotel Vaakuna Pori, Satakunnan Ok Olen sen verran iloinen ja vilkas tyyppi, että palveluala oli minulle itsestään selvä valinta. Olen suorittanut Turussa hotelli- ja ravintola-alan esimiestutkinnon sekä vastaanottovirkailijatutkinnon. Opiskelin työn ohessa restonomiksi ja valmistuin Haaga-Heliasta v. 2005. Ensimmäinen työpaikkani hotellin vastaanotossa oli Turussa, josta siirryin lentokenttähotelleihin ensin vastaanoton vuoropäälliköksi ja sitten hotellipäälliköksi. Mieheni on Porista kotoisin, ja haaveilimme pitkään Poriin muutosta. Minulle ei vain löytynyt sieltä sopivaa työtä. Eräänä sunnuntaina luin Hesarista, että Porin Vaakuna hakee hotellipäällikköä. On ollut lottovoittoni, että juuri minut valittiin tehtävään. Perheeseeni kuuluvat aviomieheni Petri ja 3-vuotias tyttäremme Petra. Lisäksi jaloissa pyörii kaksi kissaa, Siiri ja Saara. Asumme Porin Kyläsaaressa omakotitalossa, jonka pihalla tykkään touhuta. Luen paljon ja teen käsitöitä. Sokos Hotel Vaakuna Pori, Satakunnan Ok Avattu vuonna 1939. Sijaitsee aivan Porin keskustassa, torin laidalla. Huoneita 206. Palveluina 3 saunaa, 4 ravintolaa, kokoustiloja jopa 350:lle, kaikissa huoneissa viilentävä ilmastointi sekä langaton nettiyhteys veloituksetta. Vuosimyyntitavoite 10 109 767. Henkilöstöä 128. Ruokailu- ja majoituspaketteja Porin teatterin The Producers -musikaaliin. Kulttuurikulmassa mm. improvisaatioteatteria joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, Fadoa ja Viiniä -ilta 16.9. ja Mari Rantasila esiintyy 17.9. 20

Osuustoiminta on nuortenkin juttu Porin Sokos Hotel Vaakunan hotellipäällikkö Riina Ojasella oli elokuun lopulla jännät paikat S-ryhmän Hallinnon Kesäpäivien yhtenä emäntänä ja esiintyjänä. Hän toi tapahtumaan nuorten näkökulmaa osuustoimintaan. Kirsi Särkkä Kuva Harri Virta Millainen ponnistus S-ryhmän Hallinnon Kesäpäivät oli teille? Oli hienoa saada vieraita SOK:lta ja osuuskaupoista Poriin. Iso tapahtuma vaati paljon etukäteissuunnittelua yhteistyössä Jollas Instituutin kanssa. Onneksi osuuskaupastamme löytyy monenlaista osaamista tällaiseenkin tuhat ja yksi yksityiskohtaa kattavaan tapahtumaan. Kaikki sujui hyvin ja vieraat viihtyivät. Miten valmistauduit esitykseesi pääjohtajan kanssa? Pääjohtajan kanssa esiintyminen oli kunniaasia! Tapasimme Kuisma Niemelän kanssa etukäteen ja keskustelimme paneelistamme. Sparrailin aiheesta myös osuuskauppamme toimitusjohtaja Harri Tuomen, oman esimieheni Pekka Kakon sekä Jollas Instituutin Sini Virtasen kanssa. Ja toki piti tilata kampaaja paneelipäiväksi! H-hetkellä jännitti, mutta onneksi sanat tulivat suusta oikein päin. Sanomasi osuustoiminta ja nuoret -keskustelussa? Pääsemme lähemmäs nuoria mm. tiiviillä oppilaitosyhteistyöllä. Hotelliimme käy tutustumassa paljon koululaisia ja opiskelijoita, jotka otan aina iloisena vastaan. Saan puhua hotellistamme, minulle läheisestä alasta ja S-ryhmästä. Samalla kuulen nuorten ajatuksia ja toiveita. Kiinnostusta on. Osuustoiminnallisen yrityksen vahvuudet? Inhimillinen ja lähellä ihmistä oleva toiminta. Tulosta ei yritetä maksimoida, vaan tulosta tehdään osuuskaupan arvoja tukevalla tavalla asiakasomistajien hyväksi; tukemaan paikallisuutta sekä kehittämään toimintaa ja palveluja. Jokaisella jäsenellä on yksi tasaveroinen ääni, eli jokaisen mielipide painaa päätöksenteossa yhtä paljon. Mitä työskentely osuustoiminnallisessa yrityksessä merkitsee sinulle? Meitä ei ainakaan voi myydä ulkomaille, koska olemme asiakkaidemme omistama yritys. Jokaisella asiakasomistajalla on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa oman osuuskauppansa asioihin vaikkapa äänestämällä edustajiston vaaleissa tai asettumalla ehdokkaaksi. Mielestäni osuuskaupoilla on inhimillinen ote työhön ja työntekijöihin se on turvallinen työpaikka. Työnkuvasi hotellipäällikkönä? Toimin tulosvastuullisena esimiehenä hotellimme majoitus- ja kokousosastolla. Vastuullani on hotellin vastaanotto, aamiainen, kerroshoito sekä kokouspalvelut. Aktiivinen myynnin hakeminen sekä suunnitelmien vieminen operatiiviseen toimintaan on työssäni varmastikin haastavinta. Mikä on parasta työssäsi? Työkaverini ovat ihan huippuja, Satakunnan vieraanvaraisinta väkeä! Meillä on töissä hauskaa, vaikka lujasti töitä teemmekin. Palautetta annetaan puolin ja toisin, mikä on mielestäni työssä kehittymisen elinehto. Ja omassa työssään saa kehittyä joka päivä. Työn paras suola ovat tietysti asiakkaat! Miten kesäsesonkinne onnistui? Kesä meni hyvin! Pääsimme edelliskesän tavoin 60 prosentin käyttöasteeseen. Vapaa-ajan matkailua oli hieman viime vuotta vähemmän, mutta suuret massatapahtumat, kuten Farmari ja Pori Jazz petrasivat tilannetta. Valmistauduimme sesonkiin huolella mm. rakentamalla lapsille leikkihuoneen. Uutta olivat myös Onni Oravan eväspussit. Jazzeista yritimme ottaa kaiken irti, mm. aamiaiskuohuviineillä ja samppanjabrunssilla. Millä mielin suuntaatte syyskauteen? Vapaa-ajan kauppaa haetaan paketoimalla ja myymällä mm. Porin Teatterin upeaa syysohjelmistoa sekä Promenadisalin hyviä konsertteja. Tavoitteenamme on, että pystymme tarjoamaan asiakasomistajillemme yhä enemmän etuja ja palveluja. Työmatkailun puolella myymme aktiivisesti kokoustuotettamme. Mitä arvostat itse hotelliasiakkaana? Työmatkoilla tärkeää on hyvä tyyny, maistuva aamupala ja toimivat nettiyhteydet. Perheen yhteisillä reissuilla arvostan myös lapset huomioivaa, iloista ja suosittelevaa palvelua. Esimerkiksi kesällä yövyimme Turussa Sokos Hotel Caribiassa, joka oli Onni Oravineen unohtumaton elämys tyttärellemme. Vastaanottovirkailijan heippa ja kiva kun tulit tyttärellemme ilahduttivat äitiäkin! Mottosi? Me on enemmän kuin minä. 21