MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa
Rompun toiminta-areenat areenat alle 25-vuotiaiden nuorten päihdetyp ihdetyössä Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttamistoiminta Ennaltaehkäisevä työ Varhainen tuki Hoito, kuntoutus ja jälkihoito Haittojen vähentäminen Primääriehkäisy Sekundääriehkäisy Tertiääriehkäisy Keskeisiä toimintaa määrittäviä ja ohjaavia seikkoja Sosiaaliteoreettinen viitekehys Systeemiteoreettinen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen orientaatio Kokonaisvaltaisuus Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus Integroidut yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaiset tuki-/hoitokäytännöt Dynaaminen ja supportiivinen työskentely Toimintatutkimuksellinen työote Nuoruuden kehitysvaiheiden huomioiminen
Nuoruusikä Nuoruus Varhaisnuoruus 12-14/16 Varsinainen nuoruus / nuoruuden keskivaihe 15/16-17/19 Jälkinuoruus / Myöhäisnuoruus 18/19-21/25 (Varhaisaikuisuus 20-25 / 25-35) Nuoruuden keskeiset kehitystehtävät oman sukukypsän kehon psykologinen tunnistaminen, hyväksyntä, hallinta ja käyttö irrottautuminen lapsuuden emotionaalisesta riippuvuussuhteesta ja vanhempien korvaaminen usein samaistumisen kautta tasavertaisten ystävyys- ja toverisuhteiden luominen samanikäisiin ja tähän liittyvä oman moraalin ja arvomaailman kehittäminen oman aikuisen minäkuvan ja identiteetin syntyminen integroitunut, eheä persoonallisuus ja kyky tasavertaiseen parisuhteeseen (ja perheen perustamiseen) Siimes & Aalberg 2007, Lepistö et al. 2005, Vilkko-Riihelä 2003, Lönnqvist et al. 1999
Nuorten päihteidenkp ihteidenkäytön n esiintyvyys Nuorten päihdehäiriöiden esiintyvyys 5-10 %, Huomioitavaa on, että ainakin 80 %:lla on myös muita samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden ongelmat ovat useimmiten primaarisia ja päihdeongelmat sekundäärisiä. Nuorten päihdehäiriöt alkavat tutkimusten mukaan n. 14-15 -vuotiaana Päihteiden käyttö aloitetaan useimmiten tupakkakokeiluilla Ensimmäiset alkoholikokeilut ajoittuvat 13-14 ikään. Myös ensimmäiset huumekokeilut tehdään yleensä nuoruusiässä. Yläasteikäisistä noin joka viides (20%) juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa ja (26%) lähes joka kuudes tupakoi (18%) päivittäin (11%) huumeita kokeilee 5 % (10%) lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttöä on 8%:lla imppaamista 7%:lla Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001
Nuorten päihteidenkp ihteidenkäytön n esiintyvyys (2) Huumeita kokeilleista suurin osa tupakoi ja käyttää alkoholia Päihteiden käyttöä esiintyy pojilla pääsääntöisesti enemmän kuin tytöillä 12-17 -vuotiaina tytöt käyttävät yhtä paljon kuin pojat Nuoruusikäisillä tytöillä alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on yleisempää kuin pojilla Yleistä satunnainen humalajuominen on myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa Varhaisaikuisuudessa /myöhäisnuoruudessa (n. 20-25 v) käyttö on runsainta Käyttö kääntyy laskuun yleensä siinä vaiheessa, kun työ- ja perhe-elämään liittyvät seikat tulevat relevanteiksi Suurimmalle osalle nuorista alkoholia kokeilevista ja käyttävistä ei aiheudu päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, mutta päihdeongelmat kuuluvat nuorten yleisimpiin mielenterveysongelmiin Alkoholin käyttö jatkuu runsaana nuoruudesta aikuisuuteen arviolta 10%:lla
Nuoruusikäisten isten päihteiden p käytk ytön n luokittelu ja systemaattinen arviointi Nuorten päihteiden käytön tasoa tulee arvioida systemaattisesti jatkumona ei lainkaan käyttöä kokeilukäyttö satunnainen käyttö säännöllistyvä käyttö riskikäyttö ongelmakäyttö diagnosoitava häiriötila (väärinkäyttö DSM IV haitallinen käyttö ICD 10 riippuvuus) Nuorten päihdehäiriöille (kuten haitallinen käyttö, riippuvuus) ei ole olemassa omia kriteerejä Nuorten päihteiden käyttöön liittyvät ilmiöt ovat kuitenkin erilaisia kuin aikuisten päihdehäiriöihin Psyykkisiä haittoja, fyysisiä komplikaatioita, vieroitusoireita ilmenee harvemmin kuin aikuisilla Tyypillisiä nuorten päihdehaittoja ovat sosiaalisiin suhteisiin ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat Joitain riippuvuusoireita voi kuitenkin esiintyä, kuten toleranssin kehittymistä, vaikkei varsinaisen haitallisen käytön / riippuvuuden kriteerit täyty diagnostiset orvot 10-30 % Häiriöt ovat luonteeltaan toistuvia, pitkäkestoisia ja vaikeahoitoisia Varsinaisen päihdehäiriön lisäksi myös alle häiriötason jäävä päihteiden käyttö ennakoi myöhemmin esiintyviä mielenterveyden ongelmia Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan sitä todennäköisemmin ongelmia esiintyy myös aikuisuudessa ja päihteiden käytön vaikutukset psykososiaaliseen toimintakykyyn ja muuhun mielenterveyteen ovat suurempia Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001
Päihteiden käytk ytön n systemaattinen arviointi Päihteiden käytöstä aiheutuvat haitat (Niemelä, S.; Poikolainen, K.; Sourander, A. 2008. Suomen lääkärilehti 40/2008 )
Päihteiden käytk ytön n haittoja Nuoruusiän kehityksen vaarantuminen, vinoutuminen Päihtymistavat, jotka poikkeavat normatiivisesta käytöstä (esim. humalajuominen yksin, imppaaminen, sekakäyttö) ovat riskikäyttöä
Nuorten päihteiden p käytk ytön n vaikeusasteen määm äärittelyä ja puuttumisen toimenpiteet (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Yhteispalveluosasto, Lasten sijaishuoltotoimisto Jouni Susi ja Marko Nikkanen 2000 mukaillen)
0-2. TASOT / Kokeilukäytt yttö,, satunnainen käyttk yttö /sää äännöllistyvä käyttö / riskikäytt yttö Riskikäyttö = käytöstä todennäköisesi seuraa haittaa. Vaikka käyttö ei olisi vakiintunutta, voi käyttötapaan liittyä riskejä
3. TASO HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Riskikäytt yttö / Haitallinen käyttk yttö Ehdotuksena tehostettu seuranta, arviointi ja hoito avotai laitoshuollossa. Tarvittaessa hoito erikoistuneessa laitoksessa. Laitoshoidon indikaationa avohoidon riittämättömyys tai siitä kieltäytyminen
4. TASO ERITTÄIN IN HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Haitallinen käyttk yttö / Riippuvuus käyttk yttö Ehdotuksena välitön arviointi ja/tai hoito erikoistuneessa yksikössä.
Nuoren elämäntyyli ntyyliä säätelevät t tekijät t ja niiden merkitys päihdehäiriön n kehittymiselle nuoruusiäss ssä (1) o Nuoren elämäntyyliä säätelevät geneettiset tai muut persoonallisuuteen liittyvät tekijät ja ominaisuudet, Lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät tekijät Muut sosiaaliseen ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät tekijät o Elämäntyylin muotoutuminen riippuu ns. riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden suhteesta eri elämän osa-alueilla o Tekijöillä on erilainen merkitys eri ikä- ja kehitysvaiheissa Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001
Nuoren elämäntyyli ntyyliä säätelevät t tekijät t ja niiden merkitys päihdehäiriön n kehittymiselle nuoruusiäss ssä (2) o Nuorten ongelmat ovat yksilöllisiä ja monitekijäisiä; samat altistavat tekijät voivat johtaa moniin erilaisiin ongelmiin, kuten päihdeongeliin, muihin mielenterveyden häiriöihin, erilaiseen riskikäyttäytymiseen ja sen seurauksena mm. seksitautien ja ei-tovottujen raskauksien esiintymiseen, rikollisuuteen, koulukäynnin keskeytymiseen, työttömyyteen ) o Ongelmat ennakoivat usein päihdeongelmaa tai esiintyvät yhtä aikaa ja kasautuvat samoille nuorille o Nuoruusiän päihdeongelmaa ei voida tulkita yksittäisenä erillisenä ilmiönä, vaan on usein nuorten laajempaa, jo varhain alkanutta ongelmavyyhtiä o Riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden dynaamisesta suhteesta johtuen nuoruusiän päihdehäiriön kehitys kokeilusta aina riippuvuuteen on hyvin yksilöllinen, ja monitkijäinen mikä on o keskeistä nuoren hoidon ja päihdeongelman ymmärtämisen kannalta Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008, Lepistö 2007, Marttunen & Aalto-Setälä 2007, Lönnqvist & Marttunen 2001
Nuorten päihdeongelmien p ennustettavuus (1) Nuorten päihdehäiriöihin liittyvissä tutkimuksissa (ks. mm. Aalto-Setälä & Marttunen & Pelkonen 2003, Lepistö & von der Pahlen & Marttunen 2005) on tunnistettu tekijöitä, joilla on joko altistavia tai suojaavia vaikutuksia nuoren päihdehäiriöiden kehittymiselle Päihteiden kokeiluun vaikuttavat edellä mainittujen elämäntyyliä sääteleviin tekijöihin liittyvät riskit, joista ympäristöön liittyvät tekijät ovat ensisijaisia: päihteiden saatavuus, hinta, vanhempien ja ystävien asenteet päihteisiin. Myös vanhempien oma päihteiden väärinkäyttö/päihderiippuvuus, vakavat mielenterveyden häiriöt, puutteellinen vanhemmuus ja kodin riitaisa ilmapiiri. Geneettiset tekijät ovat selvimmin sidoksissa ongelmakäyttöön ja riippuvuuden kehittymiseen Riskiin vaikuttavat myös perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutukset Yksilöön liittyviä altistavia tekijöitä voivat olla kohonnut riskinotto, elämyshakuisuus, kokeilunhalu ja sääntöjä rikkova käyttäytyminen. Myös traumaattiset elämäntapahtumat, mielenterveyshäiriöt ja oppimisvaikeudet. Lönnqvist & Marttunen 2001, Niemelä et al. 2008, Lepistö et al. 2005
Nuorten päihdeongelmien p ennustettavuus (2) Suojaavia tekijöitä ovat erityisesti tietyt perheeseen liittyvät seikat, kuten riittävän vahva vanhemmuus, läheiset suhteet perheessä ja toimiva keskusteluyhteys, muiden perheenjäsenten järkevä suhtautuminen päihteiden käyttöön Yksilön hyvä mielenterveys, hyvä koulumenestys (onnistumisen kokemukset) Kaveripiirin ei-ihannoiva päihdeasenne Lönnqvist & Marttunen 2001, Niemelä et al. 2008, Lepistö et al. 2005
Varhainen puuttuminen Ihanteellista olisi tunnistaa riskiryhmään kuuluvat lapset jo ennen kuin varsinaiset päihdekokeilut / käyttö alkaa (neuvolat, koulutervh.) Nuoren päihteiden käyttöön tulisi puuttua, kun se ei ole vielä häiriötasoista Hoito ja tukitoimenpiteet tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, koska aiempi päihteiden käyttö ennakoi myöhempää vakavaa käyttöä ja varhain aloitettu päihteiden käyttö ennakoi myöhemmin laittomien päihteiden käyttöä Ikävaiheen ja kehitystason huomioiminen on tärkeää Mitä nuoremmasta on kyse, sitä matalammalla kynnyksellä tulisi puuttua Puuttumiskeinona käy ns. lyhytinterventio (puheeksi otto, voimavarojen kartoittaminen ja päihteiden käytön seuranta), joka voidaan toteuttaa esim. kouluterveydenhuollossa Säännöllistyvän riskikäytön kohdalla tarvitaan suunnitelmallisempaa ja laajaalaisempaa lyhytinterventiota Tilanteessa, jossa päihteiden käytön lisäksi kasaantuneiden ongelmien uhka nuoren kasvulle ja kehitykselle on ilmeinen, tarvitaan varsinaista hoitoa Huomioitavaa on, että puuttumista suunniteltaessa ongelmien selvittely on epäeettistä, jos tarpeenmukaista hoitoa ei ole tarjolla Lönnqvist & Marttunen 2001, Niemelä & Poikolainen & Sourander 2008
Nuoren päihdeongelmien p hoito Nuorten päihdeongelmien hoidossa asiakkaana tulisi nuoren lisäksi mahdollisuuksien mukaan olla myös hänen perheensä kaikkine ongelmineen ei pelkkä päihdeongelma (kokonaisvaltaisuus, mt) Edellyttää hoidon alkuvaiheessa huolellista tutkimusta ja hoidon tarpeen moniammatillista kokonaisarviointia Keskeinen tavoite on saada siirrettyä kaikkien päihteiden kokeilua ja käyttöä mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen nuoruusikää Varhaisvaiheen interventiossa olennaista on vahvistaa suojaavia tekijöitä ja vähentää tai muuttaa riskitekijöitä Mallit, joissa tavoitteena on vanhempien tapaamisilla tukea ja edistää vanhempi-lapsisuhdetta ja vähentää haitallisia perhetekijöitä, ovat tuottaneet positiivisia tuloksia (vrt. TLP) Lönnqvist & Marttunen 2001, Aalto-Setälä et al. 2003, Lepistö et al. 2005, Niemelä et al. 2008
Nuorten päihteiden p käytk ytön n vaikeusasteen määm äärittelyä ja puuttumisen toimenpiteet (Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, Yhteispalveluosasto, Lasten sijaishuoltotoimisto Jouni Susi ja Marko Nikkanen 2000 mukaillen)
0-2. TASOT / Kokeilukäytt yttö,, satunnainen käyttk yttö /sää äännöllistyvä käyttö / riskikäytt yttö Riskikäyttö = käytöstä todennäköisesi seuraa haittaa. Vaikka käyttö ei olisi vakiintunutta, voi käyttötapaan liittyä riskejä
3. TASO HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Riskikäytt yttö / Haitallinen käyttk yttö Ehdotuksena tehostettu seuranta, arviointi ja hoito avotai laitoshuollossa. Tarvittaessa hoito erikoistuneessa laitoksessa. Laitoshoidon indikaationa avohoidon riittämättömyys tai siitä kieltäytyminen
4. TASO ERITTÄIN IN HUOLESTUTTAVA KÄYTTK YTTÖ Haitallinen käyttk yttö / Riippuvuus käyttk yttö Ehdotuksena välitön arviointi ja/tai hoito erikoistuneessa yksikössä.
Yhteenvetona Nuoruusiän päihdeongelmat eivät ole irrallinen ilmiö, vaan siihen liittyy myös muuta ongelmatiikkaa Varhaiset kokeilut ja käyttö sekä alle häiriötason jäävä käyttö ennakoivat myöhemmin päihde- ja muita mielenterveyshäiriöitä sekä alentunutta psykososiaalista toimintakykyä Nuoren elämään liittyy tekijöitä, jotka voivat joko altistaa päihdehäiriön kehittymiselle tai suojata siltä. Keskeistä on näiden tekijöiden yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tunnistaminen kunkin nuoren kohdalla ennaltaehkäisyn, varhaisen tunnistamisen ja hoitotoimenpiteiden aloittamiseksi Olennaista on saada siirrettyä kaikkien päihteiden kokeilua ja käyttöä mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen nuoruusiän kehitystä Erityistä huomiota on kiinnitettävä seurantaan; nuoren päihdehäiriöt ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, toistuvia ja toipumisenkin jälkeen on suuri riski sairastua uudelleen