Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. PL yhtyy Keskustan kantaan, jonka mukaan 2010-luvun politiikkaa ei tehdä etuja lupaamalla. Asioita on muutettava ja totuttuja tapoja uudistettava. Ikääntyvän yhteiskunnan takia tämä on erityisen ajankohtaista. Perheyritykset haluavat olla mukana Suomi-talkoissa ja valita aktiivisen tekemisen tien. Yhteinen haasteemme on lisäksi suomalaisten omistajien, yritysten ja työntekijöiden menestyminen globalisaatiossa. 2010-luvulla kilpailu vastuullisista omistajista, kasvavista yrityksistä ja osaavista työntekijöistä kiihtyy. Suomalainen yhteiskunta, suomalaiset omistajat, yritykset ja työtekijät ovat samassa veneessä. Elämäntehtävänä vastuullinen omistajuus Perheyrityksen omistajat kokevat omistamisen elämäntehtäväksi. Heidän tavoitteenaan on luovuttaa yritys seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin he saivat sen edeltäjiltään. Perheyrityksen sisäänrakennettu tavoite säilyttää ja kasvattaa yritystoimintaa vaatii vastuullisuutta ja sidosryhmistä välittämistä. Perheyritysten voima ja kansantaloudellinen painoarvo ovat merkittäviä. Suomalaisista yrityksistä 80 % on perheyrityksiä. Yrityssektorin työllisistä yli 40 % työskentelee perheyrityksissä. Yritysten tuomasta arvonlisästä perheyritykset tuovat 35 %. Perheyritykset työllistävät suhteessa liikevaihtoonsa selvästi enemmän. Ne ovat silti sijoitetun pääoman tuotolla vertaillen kannattavampia kuin muulla tavoin omistetut yritykset. 1 ja yhtä kasvuhaluisia kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Perheyritykset kuitenkin painottavat enemmän uusien työpaikkojen luomisen tärkeyttä (44,4 %) kuin muut yritykset (14,8 %). 2 1 Tourunen, K. 2009.Perheyritykset kansantaloudessa. Yritysten omistus, toiminnan laajuus ja kannattavuus Suomessa 2000-luvun alussa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 53/2009 2 Malinen, Pasi (2003). Suomalaisten perheyritysten kasvuhakuisuus. Teoksessa Heinonen J. (toim.). Quo vadis, suomalainen perheyritys? PK-Instituutti Turun kauppakorkeakoulu
Menestyvä yritystoiminta hyvinvoiva yhteiskunta Yrityksiä ei ole olemassa ilman yhteiskuntaa ja sen infrastruktuuria. Toisaalta yhteiskunnalla ei ole varaa esimerkiksi hyvinvointipalveluihin ilman yritysten ja palkansaajien maksamia veroja. Tarvitsemme kannustavan, oikeudenmukaisen ja inhimillisyyttä korostavan yhteiskunnan, joka tuottaa hyvinvointipalvelunsa tehokkaasti ja uutta liiketoimintaa hyödyntäen. Tällainen toimintaympäristö edistää ja kannustaa yritystoimintaa. Yhteiskunta puolestaan tarvitsee vastuullisia yrityksiä, joiden toiminta ja tulokset kantavat yli vaalikausien. Jotta osaaminen ja työ edelleen säilyvät Suomessa, on luotava kilpailukykyiset olosuhteet työnteolle, yrityksille ja omistajuudelle. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on työn tekeminen ja kannattava yritystoiminta. Kannustavassa toimintaympäristössä yritykset eivät tarvitse laajaa tukijärjestelmää vaan menestyvät ja luovat hyvinvointia jokapäiväisellä toiminnallaan. Menestyvä yritys työllistää ja investoi sekä maksaa ja kerää veroja. Työllistäminen on kasvun seurausta. Vain menestyvä yritys voi työllistää. Työllisyyden ja muiden talousvaikutuksien kannalta jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittäminen on tärkeämpää kuin uusien yritysten synnyttäminen. 3 Kasvollinen omistaja mukaan päätöksentekoon Yritystoiminnan menestymisen ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että yrityksellä on omistajia, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti yrityksen kehittämiseen ja jotka eivät tavoittele vain pikavoittoja sijoittamilleen varoille. Vastuulliseen omistajuuteen liittyvät tärkeinä elementteinä paikallisuus, pitkäjänteisyys, sitoutuneisuus ja kasvollisuus. Hyvä omistaja välittää sidosryhmistään ja on yritykselleen voimavara. Omistajuus merkitsee mahdollisuutta olla päättämässä ja kantamassa vastuuta asioista. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on otettava mukaan myös omistajat, jotka edustavat yritystoiminnassa omaa pääomaa, yrittäjyyttä ja omistajaohjausta. Suomalaisella työllä ja pääomalla on edellytykset pysyä Suomessa ja sijoittua Suomeen, jos työllistävää pääomaa kohdellaan samanarvoisesti muiden pääomien kanssa. Suomen kilpailukyky, verotus ja kasvu Perheyritysten liitto pitää hyvänä Keskustan kantaa, jonka mukaan veronkorotuksilla ei saa heikentää suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä maailmalla. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden sekä suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomi nostetaan taloustaantumasta ja varmistetaan Suomen kestävän talouskasvu. Valtiontaloutta tasapainotettaessa on huomattava, että veronkorotusten verotuloja lisäävä vaikutus on varsin rajallinen. Valtion budjetin 2010 mukaan valtio ottaa kuluvan vuoden aikana noin 13 miljardia euroa lisää velkaa. Samalla budjetin mukainen kaikkien tuloverojen yhteenlaskettu kertymä on noin 10 miljardia euroa. Näin ollen edes kaikkien tuloverotuottojen (ansiotuloverot, 3 Pajarinen, M., Rouvinen. P. & P. Ylä-Anttila. 2006. Uusyrittäjien kasvuhakuisuus. KTM julkaisuja 29/2006.
pääomatulovero, yhteisövero) määrän kaksinkertaistaminen ei auttaisi pysäyttämään valtion velkaantumista. Erityisesti työn teettämiseen ja tekemiseen sekä omistamiseen ja yritystoimintaan kohdistuvien verojen korottaminen vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja vaikuttaa siten verotulokertymää pienentävästi. Tällöin veronkorotukset toimivat itseään vastaan. Perheyritysten liiton näkemyksen mukaan mahdollinen kokonaisveroasteen nosto on toteutettava niin, että se mahdollisimman vähän haittaa yritystoiminnan, työn ja kasvun edellytyksiä. Myös julkisen talouden tilan korjaamiseksi kasvu on paras keino, sillä se lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä pienentää niiden menoja erilaisten tulonsiirtojen vähentyessä. Taloustaantuman aiheuttama lovi valtion ja kuntien verotuloihin voidaan paikata vain, jos Suomi saadaan jälleen kasvuun. Perheyritysten liitto on valtiontalouden tasapainottamisen keinoista Keskustan tavoiteohjelmaluonnoksen kanssa samoilla linjoilla. Tehokkaimpia keinoja kasvun edellytysten turvaamisessa ovat työurien pidentäminen, julkisen sektorin menojen sopeuttaminen sekä julkisen sektorin toiminnan tehostaminen. Julkisten palvelujen tuottamisessa tulee pyrkiä aidosti siihen, että suuruuden ekonomiaa voidaan hyödyntää ja palvelujen tuottamista tehostaa yksityiseen palveluun verrattavissa olevalle tasolle. Hyvä yritysverojärjestelmä PL:n näkökulmana on perheyritys ja sen muodostamien sidosryhmien yhteiset edut, ei pelkästään yrittäjäomistajan oma etu, vaikka silläkin on vaikutusta kokonaisuuteen. Yritystoiminnan verotus muodostuu yrityksen ja omistajan verotuksesta. Hyvä yritysverojärjestelmä on kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin kannustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen. Yhteisövero on EU-maissa keskimäärin 23,2 %. Kansainvälisesti tarkastellen yhteisöverokantaan kohdistuu laskupaineita, kun valtiot pyrkivät parantamaan työllistävälle ja investoivalle yritystoiminnalle tarjoamiaan edellytyksiä. Yritysten toimintaedellytysten tukeminen kohdistuu sekä uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja saamiseen Suomeen että olemassa olevan yritystoiminnan säilyttämiseen ja kasvattamiseen. PL katsoo, että yhteisöverotus on Suomen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeä tekijä. Yhteisöverotuksen kilpailukyky on tulevilla veroratkaisuilla varmistettava myös vastaisuudessa. Suomen nykyisessä verojärjestelmässä vieraan pääoman tuottoa eli korkoa verotetaan yhdenkertaisesti. Samoin esimerkiksi vuokratulojen verotus on yhdenkertaista. Oman pääoman tuoton verotus puolestaan on osittain kahdenkertaista. Osinkotulojen muita pääomatuloja ankarampi verokohtelu vähentää pääomien ohjautumista kasvua, työllisyyttä ja investointeja tuottavaan yritystoimintaan. Verotus ohjaa kotitalouksien säästöpääomia passiivisiin sijoituksiin kuten talletuksiin tai kiinteistöihin. Osinkojen osittainen kahdenkertainen verotus lisäksi ohjaa yritystoiminnan rahoittamiseen velalla oman pääoman sijasta, mikä heikentää yritysten taseita ja niiden kestävyyttä talouden laskusuhdanteissa. PL:n käsityksen mukaan yhdenkertainen ja yrityksen taseeseen sidottu osinkoverotus kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen, työllistämiseen ja kasvuun. Se kannustaa myös yritysten taseiden vahvistamiseen talouden laskusuhdanteita vastaan.
Perheyritysten liiton näkemyksen mukaan Suomella on oltava kilpailukykyinen yrittäjyyteen sekä työn tekemiseen ja teettämiseen kannustava verotus. Sen rakennetta tulee muuttaa suuntaan, jossa verotus on selkeästi ennustettavissa ja riippuvainen verovelvollisen omista toimista ja valinnoista. Työn on oltava motivoivaa ja yrittäjän riskinottokykyä palkitsevaa sekä kuluttamisen "kallista". Valtiontalouden roolin on oltava kustannustehokkuuden kehityksessä. Vastaukset Keskustan kysymyksiin: Mikäli talouskasvu, tuottavuus, työurien pidentäminen ja tehdyt veronkorotukset eivät riitä, oletteko valmiit: a) korottamaan valtion tuloverotusta, b) leikkaamaan valtion menoja peruspalveluista ja tulonsiirroista? a) Mikäli talouskasvu, tuottavuuden lisääntyminen ja työurien pidentäminen eivät riitä, Perheyritysten liitto katsoo, että mahdolliset veronkorotukset on suunnattava niin, että ne mahdollisimman vähän haittaavat yritystoiminnan, työllisyyden ja kasvun edellytyksiä. Muussa tapauksessa veronkorotuksilla vaarannetaan talouskasvun toteutuminen ja sitä kautta heikennetään julkista taloutta entisestään. Kuten mm. Hetemäen työryhmän teettämät tutkimukset ja selvitykset osoittavat, tuloverotuksen kiristäminen on talouskasvun, työn antamisen ja työn teettämisen kannalta haitallisempaa kuin esimerkiksi kulutuksen verotuksen kiristäminen. Näin ollen mahdollisten veronkorotusten painopiste on suunnattava pois yritystoiminnan sekä työn antamisen ja tekemisen verotuksesta. Mikäli talouskasvu, tuottavuuden lisääntyminen ja työurien pidentäminen eivät riitä, Perheyritysten liitto katsoo, että valtion menoja on entistä voimakkaammin sopeutettava heikkenevään tulokehitykseen. Menoleikkaukset on suunnattava mahdollisimman tarkoin tavoitellen julkisen palvelutuotannon tehokkuuden parantamista ja välttäen kasvulle aiheutuvaa haittaa. Yritysten jatkuvuus ja sukupolvenvaihdokset Omistajuuden siirtymäjaksot sukupolvelta toiselle ovat yleensä yrityksen kannalta murrosvaiheita, jotka ovat samalla mahdollisuuksia uuteen nousuun. Omistajanvaihdosten onnistuminen on myös elinkeinopoliittisesti merkittävää: liiketoiminnan siirroissa säilyy keskimäärin 5 työpaikkaa, kun uudet yritykset työllistävät keskimäärin vain 2 henkilöä. 4 Yhteiskunnan on varmistettava yritystoiminnan jatkuvuus ja henkilöstön työpaikat sukupolvenvaihdoksissa. Omistajapolvenvaihdosten onnistumiseen tarvitaan osaavia jatkajia. Jatkajapolven koulutukseen pitää panostaa. Omistajavalmennuksen tulee olla rinnastettavissa henkilöstön koulutukseen. 4 Euroopan komissio. 2002. Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan siirtoja käsittelevän asiantuntijatyöryhmän raportti
Sukupolvenvaihdoksessa maksettavaksi tuleva perintö- ja lahjavero on usein rahoitettava yritystoiminnasta irrotettavin varoin. Tämä hidastaa perheyritysten kasvua ja pienentää niiden työllistävää vaikutusta. Perintö- ja lahjaverotusta on tarpeen kehittää niin, että se nykyistä paremmin turvaa epälikvidien varojen kuten perheyritysten osakkeiden siirtymisen sukupolvelta toiselle ilman, että yrityksen myynti osoittautuisi verotuksen vuoksi yritystoiminnan jatkamista suotuisammaksi vaihtoehdoksi. Hiljainen tieto taloudellinen mahdollisuus Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Erityistä huomiota tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja arvostukseen. Ikääntyvillä työntekijöillä ja omistajayrittäjillä on paljon kokemusta ja hiljaista tietoa. Tämän osaamisen siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus. Ikääntyvien työntekijöiden ja omistajayrittäjien hiljaisen tiedon siirtämisen varmistaminen edellyttää työurien pidentämistä, mikä on kaikkien yhteinen etu. Koulutus Suomen elinvoiman lähde Koulutuksessa yhtenä osaamistavoitteena pitää olla yrittäjyys, joka tarkoittaa yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi yrittäjämäistä toimintatapaa: aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, aktiivisuutta, sitoutuneisuutta, vastuunkantoa ja mahdollisuuksien näkemistä. Yrittäjyyttä pitää opettaa kaikilla koulutusasteilla esikoulusta korkeakouluihin. Yrittäjyyskoulutuksen osa-alueita ovat perheyrittäjyys ja omistajuus, joiden koulutusta pitää myös vahvistaa. Perheyrittäjyyden ja erityisesti sukupolvenvaihdosprosessiin liittyvä koulutus sekä omistajuuden koulutus ovat Suomen kannalta keskeisiä tulevaisuuden elinvoiman lähteitä. Korkeakoulukoulutuksen pitää perustua tutkittuun tietoon, joten perheyrittäjyyden ja omistajuuden tutkimusta on myös vahvistettava. Helsingissä 31.3.2010 Anne Berner puheenjohtaja Petra Thorén toimitusjohtaja