Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Terveys, hyvinvointi ja väkivalta Keski-Suomen kunnissa. Johanna Koskenlahti. Tilastollinen selvitys

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Ajatuksia sopimusohjauksen kehittämiseksi Keski- Suomessa. Asko Rytkönen kehittämispäällikkö Ksshp Kuntien kuulemistilaisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Tilastokatsaus 11:2013

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Keski-Suomen SOTE hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Koko Suomi leikkii hanke Täyskäsipäivillä Taija Savolainen Leikkilähetti Keski-Suomi

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Hyvis nyt ja tulevaisuudessa. Sirpa Sundgren Projektikoordinaattori, TtM KSSHP, Tietohallinto

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

SAATTEEKSI. Tietoa tapaturmien ehkäisystä ja ideoita tapaturmatiedon hyödyntämiseksi on saatavissa

Keski-Suomen Aikajana 2/2018

TALOUSSELONTEKO KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylä

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

Karstula. Kuntaraportti

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

KESKI-SUOMEN SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT TAMMI- MAALISKUU 2011

Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys vuonna Kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN LOMA-AJAT ENSIMMÄISTEN LUOKKIEN JA ESILUOKKIEN OPPILASMÄÄRÄT

Keski-Suomen työllisyyskatsaus

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Hyvis-sähköiset asiointipalvelut. Sirpa Sundgren Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Tietohallinto Projektikoordinaattori, TtM

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, Toivakan koulukeskus, Toivakka

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari Keuruu

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

1. PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA PIRKANMAA Suomenkielinen koulutoimi. Lähde: kuntien ilmoitukset toukokuussa 2018

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2017

Jakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019

maatilojen suorat tuet

Vanhusneuvostoseminaari SOTE uudistus. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

TILASTOKATSAUS 1:2019

THL:n sairastavuusindeksi

kaupungit <- read.table(" header=true)

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Jyväskylän kuntalaisillat Minnansali Korpilahden yhtenäiskoulu Tikkakosken koulun auditorio (varmistamaton)

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

keski-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2013

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Transkriptio:

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015

Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa Suurin ero Itä- ja Pohjois-Suomi Lounais- ja Länsi-Suomi Erot olemassa ja tiedossa jo 1930-luvulta lähtien Kuntakohtaista tietoa suhteellisen niukasti Kunnilla velvoite seurata asukkaidensa hyvinvointia ja raportoida siitä hyvinvointikertomuksen muodossa

Mistä tietoa nykyisin saa? KELA:n sairastavuusindeksi Kuolleisuus + työkyvyttömyyseläkkeet + lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien määrä indeksi THL:n sairastavuusindeksi Sairastavuuden yleisindeksi Ennenaikainen kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaadun vaje, terveydenhuollon suorat kustannukset 7 sairausryhmittäistä indeksiä (= yleisimmät kansansairaudet) Syöpätaudit 1), sepelvaltimotauti 2), aivoverisuonien taudit 2), tuki- ja liikuntaelinsairaudet 3), mielenterveys 4), tapaturmat 5), dementia 6) 1) Ei eturauhassyöpä, ihosyvistä vain melanooma 2) Sairaalahoito tai kuolema ikäryhmässä 35 79 -vuotiaat 3) Työkyvyttömyyseläkkeet ikäryhmässä 16 64 -vuotiaat 4) Itsemurhat ja yritykset, psykoosilääkkeiden erityiskorvauksien määrä, työkyvyttömyyseläkkeet ikäryhmässä 16 64 -vuotiaat 5) Sairaalahoitoa vaatineet vammat ja myrkytykset ikäryhmässä 15 79 -vuotiaat 6) Alzheimerin taudin vuoksi myönnetyt lääkkeiden erityiskorvattavuusoikeudet > 65 -vuotiailla

Sairastavuus suurinta Kotkassa Kuopiossa Oulu Turussa Joensuussa Eri syitä, mutta yhteistä mielenterveyden häiriöt Petteri Sipilä, et al. Suomen Lääkärilehti 45/2014

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään Kaupunkien sisälläkin on eroja Vaihtelu näyttää noudattavan väestön tulo- ja koulutuseroja Kuntakohtainen tarkastelu Sairastavuudesta riippumattomat systemaattiset erot voivat selittyä eroista - Diagnostiikassa - Hoitokäytännöissä - Kirjaamisessa Hyvin toimiva terveydenhuolto voi jopa näkyä näennäisen suurena sairastavuutena! Petteri Sipilä, et al. Suomen Lääkärilehti 45/2014

Päätelmät Suurimmat sairausryhmittäiset alue-erot havaittiin sydän- ja verisuonisairauksissa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, vakavissa mielenterveyden häiriöissä sekä dementiassa Ero matalimman ja korkeimman indeksiarvon välillä on 2 3-kertainen Syöpien ja tapaturmien kohdalla alue-erot ovat vähäisempiä

Huomioitavaa! Terveydenhuollon toimenpiteitä voimakkaammin eroja sairastavuudessa selittävät paremmin muut väestöä ryhmittelevät tekijät, kuten: Ikä Sukupuoli Sosio-ekonominen asema Koulutus, ammattiasema, tulot Siviilisääty Työllisyys Äidinkieli Alueellisten erojen taustalla vaikuttavat elintavat, erityisesti tupakointi ja alkoholin käyttö

Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Diabetes-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011; koko maa = 100, ikävakioitu 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kannonkoski Viitasaari Karstula Konnevesi Luhanka Kyyjärvi Petäjävesi Pihtipudas Laukaa Äänekoski Muurame Multia Kivijärvi Keuruu Jyväskylä Hankasalmi Joutsa Saarijärvi Uurainen Jämsä Kinnula Toivakka Kuhmoinen 140 134 128 123 123 122 120 119 118 118 117 116 113 109 107 106 105 104 102 102 99 97 94 Keski-Suomi 110 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Verenpainetauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011; koko maa = 100, ikävakioitu 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kyyjärvi Multia Uurainen Luhanka Äänekoski Kannonkoski Pihtipudas Karstula Saarijärvi Viitasaari Kivijärvi Kinnula Kuhmoinen Joutsa Keuruu Petäjävesi Jämsä Muurame Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Konnevesi Toivakka 155 139 139 138 137 130 130 129 128 128 126 125 121 119 118 117 114 110 109 108 105 98 91 Keski-Suomi 116 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Sepelvaltimotauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011; koko maa = 100, ikävakioitu 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Kyyjärvi Kivijärvi Karstula Pihtipudas Kannonkoski Äänekoski Kinnula Konnevesi Hankasalmi Viitasaari Petäjävesi Saarijärvi Toivakka Joutsa Laukaa Muurame Jyväskylä Uurainen Multia Keuruu Jämsä Kuhmoinen Luhanka 177 147 140 136 132 125 124 123 122 122 119 119 119 114 112 111 107 107 106 97 95 92 91 Keski-Suomi 111 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

Kuolleisuusindeksiä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa ja se on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Ikävakioitu. Sairaanhoitopiirin toimisto, Lähde: KELA

http://www.kela.fi/terveyspuntari http://www.terveytemme.fi/