TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010
Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2
Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009: + 2 % 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 (30.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Yritysten arvio 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu (30.6.2010) sekä Henkilöstöselvitys 2013 (arvio vuodelle 2013) 3
Teknologiateollisuuden Suomen henkilöstö toiminnoittain Arvioitu määrän muutos vastanneissa yrityksissä/konserneissa 2009-2013, % % 25 Henkilöstön määrän arvioitu kasvu yhteensä 2 % aikavälillä 2009-2013 Yli 500 20 Alle 500 Yritysten 2009 henkilöstömäärän mukaan: 15 10 + 11 % 5 0-5 -2 % -10 Johto & hallinto Myynti & markkinointi T&K Hankinnat, osto & logistiikka Tuotanto, (tuotteiden ja palvelujen valmistus) - joista työnjohto/ tiimin- vetäjä Asiakastuki, huolto, kunnossapito, ylläpito Muu Henkilöstö yhteensä Lähde: Henkilöstöselvitys 2013, Teknologiateollisuus ry 4
Arvio teknologiateollisuuden Suomen henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta 2010-2013 5000 4500 4000 Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus t t ja metallien jalostus 3500 3000 Henkilöstön määrän arvioitu kasvu yhteensä 2 % aikavälillä 2010-2013 2500 2000 Rekrytointitarve yhteensä: n. 6800 henkilöä vuodessa, joista - Elektroniikka ja sähköteollisuuteen ja tietotekniikka-alalle n. 2000 - Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen n. 4800 1500 1000 500 0 Yliopistotutkinto yhteensä AMK yhteensä Ammatillinen yhteensä *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 5 Lähde: Henkilöstöselvitys 2013, Teknologiateollisuus ry
Jäsenyritysten segmentointi Segmentointimalli g käytettäväksi palvelutarjooman kehittämiseen Kansainväliset Vahvat Kansainvälisty- Pienet Suomessa suomalaiset vät suomalaiset paikalliset Suomessa olevat yksiköt ovat osa kan- sainvälistä yritystä, tä jonka pääkonttori sijaitsee muualla kuin Suomessa, ulkomainen omistus > 50 % Yrityksen pääkonttori ja/tai juuret Suomessa, mutta toiminta on hyvin kansainvälistä ja osaamisalue laaja Suomalainen yritys, jolla on kansainvälistä liiketoimintaa i i t ja/ tai kyky ja resurssit kasvaa kansainvälisesti Yritys toimii kotimaassa ja usein paikallisella tasolla. Toiminta on yleensä keskittynyttä tiettyyn osaamisalueeseen Osuus jäsenkunnasta 14 % (200 kpl), 17 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 1 % (11 kpl), 30 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 24 % (345 kpl), 35 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 60 % (860 kpl), 17 % henkilöstöstä Tyypillinen yrityskoko: 160 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: ABB, AGCO, Fujitsu, IBM, Logica, Microsoft, Norilsk Nickel, STX Tyypillinen yrityskoko: 5 200 hlöä (kotim.) Esimerkkejä yrityksistä: Cargotec, KONE, Konecranes, Metso, Nokia, Outokumpu, Rautaruukki, Tieto, Wärtsilä Tyypillinen yrityskoko: 190 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: Basware, Ensto, F-Secure, Hollming, Polar, Ponsse, Suunto, Vaisala Tyypillinen yrityskoko:35 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: Hakaniemen Metalli, Hellmanin Konepaja 6
Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: 30.9.2010 / 30.9.2008 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Keskiarvo: -39 % 7
Teknologiateollisuus ry:n strategia 2010-2012 Vaikuttavin suunnannäyttäjä Tk TeknologiaSuomi is i nousuun! Globaalin Yritys- Investointeihin k ja kasvuun kilpailukyvyn kohtaisuuden Osaamisesta Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 3 rakentaminen vahvistaminen ylivoimaa kannustava työehdoissa toimintaympäristö Kasvun ja menestyksen rakentaja 8
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Odotukset Vähintään 200 teknologiateollisuudessa työskentelevää ammattiosaajaa suorittaa koulutuksen kokeilun aikana. Aidosti uudenlainen työelämän tarpeita vastaava koulutusohjelma toteutettuna ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten tiiviissä yhteistyössä. Tavoitetaan erityisesti teknologiateollisuuden pk-yritykset ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat pkyritysten henkilöstön osallistumista koulutukseen. 9
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Odotukset Kokeilun aikana kehitetään työssäoppimisen käytäntöjä. Työssäoppimisjaksot ja oppimisprojektit ja harjoitukset haastavat ammattiosaajia kehittämään yrityksen prosesseja ja toimintaa. Kokeilun aikana kehitetään osaamisen arvioinnin käytäntöjä (aol amk - yritykset) Laadun varmistus: validation/certification käytännöt; hyväksilukeminen mahdollisissa jatko-opinnoissa. Kokeilun väliarvio yhteismitallinen raportointi => parannukset Kokemukset ja johtopäätökset erilaisista työnjohtokoulutuksista (TYKO, Rakennusmestarikoulutus, TUPA, EAT, JNE.) => Pysyvä työnjohto- /tiiminvetäjien koulutusratkaisu Töissä oleville alan työkokemusta omaavat/toisen asteen koulutuksesta valmistuvat 10
Kone- ja metallialan l työnjohtokoulutuskokeilu: k k Toteutus Kokeilun aikataulu: 2009-2012 Ensimmäinen ryhmä aloitti maaliskuussa 2009 Tähän ä mennessä essä n. 120 henkilöä aloittanut koulutuksen utu kone- ja metallialalla; a a a; Alan yrityksiä mukana yli 50 kpl: - yrityskysely toteutettiin tässä joukossa. Kuinka moni aloittaneista suorittaa koulutuksen? Syksyllä 2010 alkavat koulutukset oppilaitosten suunnitelmien mukaan: - Heltech; AEL; Kuopiossa; Tampereella; muita? - Miten käynnistyneet? 11
Kysely yrityksille, joista henkilöstöä osallistunut kokeiluun: Tulokset (asteikko 1 4, josta 4 on maksimi) Koulutuksen sisältö ja rakenne: kuinka tyytyväinen olette seuraaviin seikkoihin? Vaikutusmahdollisuutenne koulutuksen sisältöihin Työpaikalla tapahtuva oppiminen/ohjaus Yrityksenne saama välitön hyöty koulutuksesta Koulutuksen osaamistavoitteet ja sisällöt Opiskelipäivien p määrä oppilaitoksessa (ns. lähipäivät) Kokonaisuutena, kuinka tyytyväinen olette työnjohtokoulutukseen Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Koulutuksen kokonaiskesto 2,4 2,6 2,8 3 3,2 3,4 12
Teknologiateollisuuden muita toimenpiteitä Työnantajakyselyn tuloksista tiedottaminen. Uusista koulutuksista tiedottaminen jäsenyrityksille. Selvitys ammattikorkeakoulujen roolista kone- ja metallitekniikan työnjohtokoulutus-kokeilussa valmistuu alkuvuoteen 2011. Selvitys rakennusmestarikoulutuksista saaduista kokemuksista valmistuu alkuvuoteen 2011. 2011/2012: Yrityspalaute ja kuvaukset koulutuksen hyödyistä yritysten toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Teknologiateollisuuden näkemys pysyvästä koulutusratkaisusta/-ratkaisuista. 13
Johtopäätökset Tarve kasvava. Taantuma tuo lisähaasteita koulutuksesta tiedottamiseen. Oppilaitosten verkostot ja opettajien henkilökohtaiset kontaktit ensiarvoisen tärkeitä! Koulutukseen oltiin keskimäärin melko tyytyväisiä. Hajonta kuitenkin suurta oppilaitosten sekä vastanneiden yritysten välillä. Parannettavaa: - Markkinointi ja tiedottaminen erityisesti pk-yrityksille - Yritysten palautteen saaminen koulutuksen sisältöihin - Haastaako uudistamaan? - Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus - Osaamisen arviointikäytännöt (aol amk- yritykset) Opitun tunnustaminen. - Ammattikorkeakoulu AOL yhteistyön vahvistaminen - Kokeilusta raportointi 14