RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ

Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. 2.5.2016 Loppuraportti RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ Taustaa ja johdanto Selvitys perustuu ympäristöministeriön tekemään tarjouskilpailuun Rakennusten kosteusteknistä turvallisuutta koskevista määräyksistä korjaus- ja muutostöissä. Tarjouskilpailun perusteella on tehty konsulttisopimus ympäristöministeriön ja Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n kesken 16.10.2015 Dnro YM11/612/2015. Tarjouksessaan RTY on sitoutunut toteuttamaan hankkeen seuraavalla tavalla: Lähestymistapana on todeta nykytilanne erityisesti sen soveltamisessa saatujen kokemusten kautta. Nykytilanteen analyysissä hyödynnetään kuntien rakennustarkastajien sekä suunnittelijoiden ja työnjohdon kokemuksia. Samoin analysoidaan kaikki se aineisto, joka on syntynyt aihepiirin ympäriltä. Kirjalliseen aineistoon tutustutaan ja laaditaan lyhyt referointi. Rakennustarkastajien haastattelut ovat ns. syvähaastatteluja. Lisäksi laaditaan pienimuotoinen kysely, joka kohdistetaan kuntien rakennustarkastajille. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen (Helsingin rakennusvalvonta), Hankkeen toteuttajina toimivat lisäksi rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki (Vantaan rakennusvalvonta) sekä LVItarkastusinsinööri Harri Aavaharju (Vantaan rakennusvalvonta). Sopimuksen toteutumista ympäristöministeriön puolesta on valvonut ohjelmapäällikkö Katja Outinen ja yli-insinööri Jyrki Kauppinen. Työn kuluessa on pidetty ympäristöministeriön kanssa kaksi seurantakokousta. Osoite Puhelin Pankit Y-tunnus Kettutie 2 (09) 323 2223 Sampo 800010-1283606 0221217-0 00800 Helsinki Telefax (09) 323 2224 Nordea 103130-1261077

2 Kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämistä koskevat määräykset ja ohjeet (RakMK C2) ovat tulleet voimaan 1.1.1999. Määräyksiä ja ohjeita on sovellettu kaikessa rakentamisessa. Korjausrakentamisessa suurimman volyymin muodostavat kiinteistöjen linjasaneeraukset. C2:n lisäksi korjausrakentamisessa apuvälineinä ovat toimineet myös Ympäristöopas 51, Kosteus rakentamisessa. RakMK C2 opas ja Ympäristöopas 111, Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa. Käytössä olevien säädösten toimivuutta selvitettiin erilaisille sidosryhmille suoritetuilla kyselyillä ja haastatteluilla. Ryhmän käytössä oli myös Vahanen Oy:n laatima C2 Kosteusmääräysten toimivuuden arviointi (RakMK C2 toimivuus) Loppuraportti. Loppuraportti sisältää seuraavat arviointityön osakokonaisuudet: 1 SELVITYS Kyselyistä ja haastatteluista on poimittu tärkeimmät esille nousseet ongelmakohdat. Määräysten uusimisen lisäksi kentällä on selkeä tarve ohjeistuksesta ja esitettyjen kymmenen kohdan ohjeilla voidaan poistaa merkittävä osa kosteusvaurioiden uusiutumista. 2 KYSELYT Kyselyjen tulosten yhteenveto. RTY:n kyselyt tehtiin kolmena erillisenä sähköpostikyselynä. Kohderyhminä olivat RTY:n jäsenkunta, Vahinko-Tapiolan vahinkotarkastajat ja Karhukopla (rakennusvalvontojen talotekniset tarkastajat). 3 HANKKEESEEN LIITTYVÄ KIRJALLINEN AINEISTO Hankkeeseen liittyvää materiaalia on toimitettu toimeksiantajalle erillisenä tiedostona.

3 1 SELVITYS Selvityksessä ryhmän painopisteenä on painottaa yleisen edun kannalta merkittävimpiä seikkoja. Yksittäisen hankkeen kannalta osa ehdotuksista ei välttämättä ole keskeisimpiä kuten esimerkiksi keittiökaapistojen uusiminen korjausten yhteydessä. Määrällisesti niiden merkitys on kuitenkin iso ja selvitysten mukaan kansantaloudellisesti asia on merkittävä. Erityisen tärkeänä on tullut esiin myös uuden yhä halvemman tekniikan esimerkiksi antureiden asentaminen vuotovesien havaitsemiseksi. Lainsäätäjän harkinnassa on otetaanko niitä osaksi määräyksiä tai suosituksia. Kosteudesta aiheutuvat ongelmat ja vauriot ovat nousseet parin viime vuosikymmenen aikana suurimmaksi rakentamisen laatuongelmaksi. Arviot kosteusvaurioiden aiheuttamista kansantaloudellisista menetyksistä vaihtelevat miljardista useampaan miljardiin euroon vuositasolla. Kustannuksia syntyy paitsi vaurioituneiden rakennusten korjaamisesta niin erityisesti siitä, että mikrobeille ja muille haitallisille aineille altistuneet ja herkistyneet ihmiset ovat suuri asiakasryhmä julkiselle terveydenhuollolle. Niin sanotussa hometutkimuksessa arvioitiin kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyyttä erityyppisten rakennusten kerrosalasta. Eniten vaurioita todennettiin kouluissa ja päiväkodeissa sekä hoitolaitoksissa, vähiten toimistoissa. Työpäivien menetys poissaolojen ja pitkien sairauspoissaolojen kautta on merkittävä kestävyysvajetta lisäävä tekijä. Kosteus- ja hometalkoiden asiakirjojen mukaan 600 000 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille. Selvityksessä on nostettu esille Rakennustarkastusyhdistyksen, Vahinko-Tapiolan vahinkotarkastajien, Karhukoplan (= rakennusvalvontojen talotekniset tarkastajat) sähköpostikyselyn haastatteluissa tärkeimmiksi esiinnousseet asiat, koskien rakennusten kosteustekniseen turvallisuuteen liittyviä säädöksiä korjaus- ja muutostöissä. Vastauksia on verrattu Vahanen Oy:n (C2 Kosteusmääräysten toimivuuden arviointi RakMK C2 toimivuus) raportin haastatteluvastauksiin.

Rakennusvalvonnan perustehtävä on lainsäädännön mukaan julkisen edun valvonta rakentamisessa. Alla on kuvattu selvityksessä taloudelliselta kannalta 10 merkittävintä asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon jatkoselvittelyissä korjausrakentamisen säädöksiä ja ohjeita kehitettäessä. 1. Ohjeiden tarve Määräysten ja asetusten rinnalle kaivataan käytännön ohjeistusta. Voidaanko määräyksissä velvoittaa noudattamaan ympäristöministeriön, RIL:in, SuLVI:n tai rakennustarvikkeiden valmistajien tuotekohtaisia ohjeita. Rakennuttajat, suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennusvalvonnat ovat tulkinneet tähänastiset Rakentamismääräyskokoelman sisältämät ohjeet velvoittaviksi, vaikka ne ovat vain yksi hyväksyttävä ratkaisu toteuttaa ko. rakennustyö. Erilaisia ratkaisuja eri-ikäisissä rakennuksia on niin paljon, etteivät ohjeet voi kattaa kaikkia toteutustapoja. Rakennusvalvonnoilta kysytään onko aiotulle korjaustoimenpiteelle haettava rakennuslupaa. Korjausrakentamisen energiamääräykset saattavat osaltaan linkittyä luvitustarpeeseen, vaikka lähtökohtaisesti viranomaisluvan tarve määrittyy muista seikoista kuin energiatehokkuuden parantamisesta. Käytännössä rakennushankkeeseen ryhtyvä pitkälti päättää toimenpiteen laajuuden. Jos taas korjaustoimenpiteeseen ryhdytään kosteusteknisen selvityksen perusteella, selviää luvitustarve ennakkoneuvottelun perusteella. Käynnistäjänä tällöinkin toimii rakennushankkeeseen ryhtyvä eikä näitä neuvotteluja rakennusvalvonnan kanssa juurikaan käydä. Vesivuototapauksissa rakenteiden kuivatukseen ja korjaamiseen on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti. Kosteusteknisten korjausten rakennusluvissa määritellään ennen kaikkea suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuus tehtävien vaativuuden perusteella. 1.2 Kosteustekninen kuntotutkimus Voidaanko määräyksissä vaatia ennen suunnitelmien laatimista ja rakennusluvan hakemista Kosteusteknistä kuntotutkimusta? Maankäyttö- ja rakennuslain 131 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen tarvittaessa edellyttää lupahakemukseen liitettäväksi pätevän henkilön laatiman selvityksen rakennuksen kunnosta. Ympäristöministeriön asetuksessa rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (2015) määritellään kosteusvaurion korjaussuunnitelman sisällöstä. Asetuksen 16 :n mukaan on kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan rakennuksen korjaus- tai muutostyössä sisällyttävä tieto 1) toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan sekä 2) korjatun rakenteen tai järjestelmän toimimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana. 4

5 Kuinka laaja tutkimuksen tulee olla ja missä laajuudessa rakenteita pitää avata? Riittääkö rakenteiden kosteuden tarkastamiseen pintamittaus vai vaaditaanko porareikämittauksia? Miten selvitetään rakennuksen korjaushistoria? Milloin tarvitaan rakennusfysikaalinen suunnittelija selvittämään kosteusvaurioiden korjaamisen ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen yhteensopivuuden? 1.3 Haitta-ainekartoitukset Pitäisikö vaatia haitta-ainekartoitukset pakollisiksi kosteusvaurioiden korjaamisen yhteydessä (Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 14 Purku- ja suojaussuunnitelman sisältö) Jos rakennuksessa on aikaisemmin ollut painovoimainen ilmanvaihto ja se muutetaan koneelliseksi poistojärjestelmäksi, syntyy riski alapohjan ja muiden rakenteiden vuotojen kautta sisätilaan tulevista mikrobeista tms. haitta-aineista. Pitäisikö määräystasolla vaatia rakenteiden tiivistämistä ja tiivistämissuunnitelmaa, ainakin jos kosteusvaurion kuntotutkimuksessa asia on todettu. Tuuletetuissa alapohjissa saattaa olla rakennusaikaista orgaanista jätettä, joka on poistettava, jos alapohjatilassa tehdään asennustöitä. Onko huoltoaukosta ja alapohjan tuuletuksesta oltava jotain määräystasolla? 1.4. Luvituskynnys Maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n 3 momentin säännös korjaus- ja muutostyön luvanvaraisuudesta on joustava. Ilmeinen vaikutus rakennuksen käyttäjien terveydellisiin oloihin on eittämättä kysymyksessä esimerkiksi silloin, jos kohteessa on todettu terveyshaitta. Jos hyvin vähäisetkin korjaustoimenpiteet luvitetaan, syö se viranomaisen voimavaroja ja aiheuttaa myös hankkeeseen ryhtyvälle lisäkustannuksia. Tämä on taas ristiriidassa Sipilän hallituksen linjausten kanssa. Hallitus kannustaa karsimaan tarpeettomia normeja. Olennaisempaa on tuottaa pätevää koulutusaineistoa ja huolehtia siitä, että korjausrakentamisessa mukana olevat suunnittelijoista ja työnjohtajista yksittäiseen työntekijään asti hallitsevat korjausrakentamisessa edellytettävät taidot, oli sitten kysymys viranomaislupaa edellyttävästä tai edellyttämättömästä korjaamisesta. Viranomaisen mahdollisuudet valvoa yksittäisen työvaiheen toteutusta itse kohteessa ovat olemattomat.

6 2. Sääsuojaus Sääsuojauksen tarve on noussut esille ja se on otettu käyttöön jo monilla työmailla. Esimerkiksi vesikattokorjauksissa ja ullakkorakentamisessa teltassarakentaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Olisiko syytä kirjata asia määräystasolla, kun se nyt vielä on hyvän rakennustavan mukaista toimintaa? (Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 15 Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö) Rakennusmateriaalin varastoimista ulkosalla tapahtuu edelleen, mutta toisaalta täsmätoimitukset ja asian esillä pitäminen parantavat tilannetta. Voidaanko määräyksissä asiaa korostaa ja vaatia kohteeseen kosteudenhallinnasta vastaavaa työnjohtajaa vrt. TR-mittaus? 3. Astianpesukaapit Astianpesukaappien ja -koneiden vesivauriot aiheuttavat vuosittain kymmenien miljoonien eurojen kustannukset vakuutusyhtiöille. Yhden vesivuototapauksen korjaaminen maksaa halvimmillaankin 10.000 euroa. Vaikka vesivuotojen havaitsemiseksi annetut määräykset ja ohjeet ovat olleet voimassa vuodesta 1998, on käytännössä työmailla havaittavissa jatkuvasti epäselvyyttä riittävän hyvästä toteutustavasta. Voidaanko määräyksissä edellyttää kaappitoimittajilta miniratkaisua, tai jos ei voida kuka laatii ohjeet? Voisivatko vakuutusyhtiöt olla valmiita ottamaan suurempaa roolia tässä asiassa? Putkiremonttien yhteydessä ongelmaksi helposti muodostuu vanhojen tiskikaappien uudelleen asennus. Kaapit huonokuntoisia, mutta uusiminen ei kuulu urakkaan, vaan se jää yksittäisen asukkaan hankittavaksi. 4. Putkien vaihdettavuus Ovatko nyt käytössä olevat D1:n ja C2:n määräykset putkien vaihdettavuudesta ja vesivuotojen esilletulosta liian raskaita korjausrakentamisessa. Ratkaisut ovat johtaneet pesuhuonetilojen pienenemiseen ja porrashuoneiden ulkoasun turmeltumiseen kun putki- ja sähkönousuja on sijoiteltu vanhojen kuilujen ulkopuolelle. Vesieristykset ja palokatkot kuiluissa tuottavat jatkuvasti käytännön toteutuksissa haasteita, joita joudutaan ratkaisemaan työmailla.

Käytännön putkiremonteissa on noudatettu varsin hyvin uudisrakentamisen määräyksiä ja ohjeita. Kuitenkin luvanhakuvaiheessa jotkut taloyhtiöt hakevat vapautusta C2 tai D1 määräyksistä = taloyhtiö ottaa vastuun esim. vesivuotojen havaitsemisesta. Kuinka sitovia määräykset ovat, vai voidaanko määräyksissä ottaa esille vaihtoehto, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä voi omalla riskillään käyttää ei- vaihdettavissa olevaa -vaihtoehtoa? Nyt tätä ratkaisua käytetään yksittäistapauksissa. 7 5. Märkätilat Onko mahdollista tehdä märkätilojen kosteuseristäminen putkiremonttien yhteydessä pakolliseksi määräyksillä? Nyt tehdään remontteja sukittamalla/pinnoittamalla viemärit ja jättämällä kosteuseristys ja pintamateriaali (laatoitus) entiselleen. Putkinousut tehdään märkätilan ulkopuolelle esim. porrashuoneeseen. Jos märkätilan laajentaminen yksittäistapauksessa ei vaadi rakennuslupaa, miten sitten jos vuokratalon kaikkiin kylpyhuoneisiin tehdään toinen lattiakaivo? Mikä laukaisee luvituskynnyksen? Kiinteistön liittyessä vesijohtoon on vesimittaritilan lattiakaivo usein kohtuuttoman kallis ratkaisu. Joissakin keskusteluissa nousi esiin myös keittiön lattiakaivo, asia on ollut esillä kai aikaisimpien rakentamismääräysten uusimisen yhteydessä. Käytännössä lattiakaivon asentamista keittiöön voi pitää toimivana ratkaisuna. Lattiakaivo ei tee tilasta pakollisesti vedeneristettävää. Tätäkin asiaa tiedustellaan rakennusvalvonnoista, esim WC tai kodinhoitohuone. 6. Salaojat Salaojasora/kapillaarikatkossoratermeissä on epäselvyyttä. Nykyisten käyrästöjen perusteella ei voida taata riittävän tasalaatuisen ja laadukkaan soran käyttöä. Asia on ollut esillä edellisessä C2 valmistelutyössä. Aikaisemmin RIL:n ohjeissa on ollut tarkempia raja-arvoja.

8 7. Kunnossapito Voidaanko määräyksissä ottaa kantaa rakennuksen elinkaaren seurantaan/ huoltoon/ kunnossapitoon? Jos suunnittelijoilta edellytetään sitoutumista koko rakennuksen elinkaaren kestäviin ratkaisuihin, on myös rakennuksen huoltoon ja kunnossapitoon kohdistettava nykyistä tarkempia määräyksiä vrt. auton katsastus. 8. Valesokkelit Ohjeistusta korjauksen laajuudesta ja ratkaisuista tarvitaan. Toteutuksessa on otettava huomioon myös ulkopuolisen maanpinnan korkeusasema ja maanpinnan kaadot. Esim. savipohjalle rakennetuissa kiinteistöissä on talo saattanut vajota ja vastaavasti maanpinta nousta. Suunnittelussa on ratkaistava kaikki ongelmat. Pelkkä seinän alajuoksun kengitys ei välttämättä riitä. 9. Erilaiset vaatimukset Korjausrakentamisen energiamääräykset, korjaamisen kosteusmääräykset ja rakennussuojelun määräykset voivat olla ristiriidassa keskenään. Mikä edellä korjataan? Helsingissä linjasaneerauksen suunnitteluun vaaditaan rakennussuunnittelija ja Vantaalla tehtävään LVI-suunnittelija on pääsääntöisesti pätevä ja kelpoinen suunnittelija. 10. Palokatkot Palomassan käyttö kuiluissa ja hormeissa saattaa liittyä vedeneristykseen. Miten palomassa toimii yhdessä betonin ja vedeneristyksen kanssa. Putkihormien palokatkot kerrosten välillä kaipaa lisäohjeistusta.

9 2 KYSELYT Sähköpostikyselyssä esitetyt kysymykset: 1. Käytätkö työssäsi C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asuntoja rakennusosasto Kosteus MÄÄRÄYKSET? Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 2. Soveltuuko em. Rakentamismääräyskokoelman osa mielestäsi sellaisenaan korjausrakentamiseen? Asteikolla 1= ei sovellu 5= soveltuu erittäin hyvin 3. Käytätkö työssäsi Ympäristöministeriön C2 opasjulkaisua (Ympäristöopas 51), Vesivahinkojen estäminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111) -julkaisua ja RIL:n julkaisua 107-2012 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet) Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 4. Mitä haluaisit lisätä korjausrakentamisen koskeviin, uusiin määräyksiin; RAKENNUSTEN KOSTEUSTEKNISTÄ TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET KORJAUS- JA MUUTOSTÖISSÄ RTY:n jäsenkysely: Käytätkö työssäsi C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kosteus MÄÄRÄYKSET?Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen Soveltuuko em. Rakentamismääräyskokoelman osa mielestäsi sellaisenaan korjausrakentamiseen?asteikolla 1= ei sovellu 5= soveltuu erittäin hyvin Käytätkö työssäsi Ympäristöministeriön C2 opasjulkaisua (Ympäristöopas 51), Vesivahinkojen estäminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111) -julkaisua ja RIL:n julkaisua 107-2012 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet)?asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo 3 11 25 26 13 78 3,4 6 24 26 17 3 76 2,8 18 10 23 15 12 78 2,9 Yhteensä 27 45 74 58 28 232 3,1

10 Kysely Lähi-Tapiolan vahinkotarkastajille: Käytätkö työssäsi C2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto Kosteus MÄÄRÄYKSET?Asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen Soveltuuko em. Rakentamismääräyskokoelman osa mielestäsi sellaisenaan korjausrakentamiseen?asteikolla 1= ei sovellu 5= soveltuu erittäin hyvin Käytätkö työssäsi Ympäristöministeriön C2 opasjulkaisua (Ympäristöopas 51), Vesivahinkojen estäminen rakentamisessa (Ympäristöopas 111) - julkaisua ja RIL:n julkaisua 107-2012 (Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet)?asteikolla 1 = en käytä 5= erittäin hyödyllinen 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo 0 0 1 1 2 4 4,3 0 1 2 1 0 4 3 0 1 2 1 0 4 3 Yhteensä 0 2 5 3 2 12 3,4 Kyselyn tulokset Karhukopla :

11 3 KIRJALLINEN AINEISTO Nykyisin käytössä olevat rakennusten kosteusteknistä turvallisuutta koskevat määräykset ovat vuodelta 1998. Ympäristöministeriön Suomen rakentamismääräyskokoelman, 1999. RT RakMK-21099 osaa C2 Kosteus on käytetty soveltuvin osin myös korjausrakentamisessa. Aikaisempi C2 Veden ja kosteudeneristys oli julkaistu vuonna 1976 Sisäasiainministeriön toimesta. Myös Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007. Määräykset ja ohjeet on esitetty joitakin määräyksiä, joita voidaan soveltaa toteutettaessa rakennuksen kosteustekniseen turvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Aikaisemmat D1 versiot ovat ilmestyneet vuosina 1987 ja 1976. Lisäksi on asetus vuodelta 2007. Rakentamisen hyvinä apuvälineinä ovat toimineet myös erilaiset oppaat. Ympäristöopas 51, Kosteus rakentamisessa. RakMK C2 opas ja 111, Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa, ovat ilmestyneet Ympäristöministeriön sarjassa. Lisäksi käytössä ovat olleet useat Rakennustietosäätiön julkaisemat. LVI- ja RT-kortit: LVI 03-10359, KH 90-00327, RT 18-10813 Asuntoyhtiön vesijohtojen ja viemäreiden uusiminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2003. LVI 12-10370 Putkistojen ja kanavien kannakointi. Rakennustietosäätiö RTS, 2004. LVI 12-10343 Vesikiertoinen patterilämmitys. Rakennustietosäätiö RTS, 2002. LVI 20-10328 Vesi- ja viemärilaitteiden äänitekninen suunnittelu ja äänenvaimennus. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. LVI 20-10347, RT 60-10816, KH 93-00340 Vesi- ja viemärikalusteiden asennus. Rakennustietosäätiö RTS, 2003. LVI 20-10348 Putkistojen asennus. Rakennustietosäätiö RTS, 2004. RT 05-10710, KH 90-00277 Kosteus rakennuksissa. Rakennustietosäätiö RTS, 2000. RT 80-10712, KH 92-00278 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. Korjausrakentaminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2000. RT 84-10759, KH 92-00300 Märkätilojen rakenteet. Rakennustietosäätiö RTS, 2001. RT 84-10806, KH 92-00341, LVI 06-10371 Asuinhuoneistojen märkätilojen korjaus. Korjausrakentaminen. Rakennustietosäätiö RTS, 2004. TalotekniikkaRYL, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennustietosäätiö RTS, LVI-Keskusliitto ry, Sähkötieto ry, Rakennustieto Oy, 2003 ja RIL 107-2000 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2000.