Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h).



Samankaltaiset tiedostot
HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

teknis-taktinen lajianalyysil

Taulukko 2. Analysoitujen erien määrä joukkuekohtaisesti (määräanalyysit/nopeus-analyysit).

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko , Kauniainen

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

Testistö Taru Hockey. E-juniorit: Kesällä tehtävät testit x 2 (toukokuu ja elokuu):

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto

Eilispäivän tähtien kilpailusarjat miesten telinevoimistelussa

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT VUOTIAAT

Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi:

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu.

Kultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä.

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys:

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

Pakolliset kriteerit tulee täyttyä, jotta liikkeestä saa vähintään yhden pisteen. Muut kriteerit määrittävät pistearvon skaalalla 1-4

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN. Biomekaniikka? Biomekaniikan perusta. Tapani Keränen KIHU

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne!

VOIMANTUOTTO JA LIHASAKTIIVISUUS LENTOPALLON LAJIHYPPYSUORITUKSISSA JA HYPPYHARJOITTEISSA

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

TORJUNTA TORJUNNAN KEHITTELY

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät Aino Aminoff

Tehtävä Vastaus

Vino heittoliike ja pyörimisliike (fysiikka 5, pyöriminen ja gravitaatio) Iina Pulkkinen Iida Keränen Anna Saarela

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

Liiketaitotestit ja tuloskortti

JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty )

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006

Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Pelikokemus (v) Koko ryhmä 17,0 189,6 80,6 7,6 Ryhmä 1 17,1 192,0 82,0 7,0 Ryhmä 2 17,4 187,2 77,7 7,8

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä.

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA

Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.).

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

B-luokka Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti

Alkulämmittelyohjelma

Naisten telinevoimistelu Minoriryhmän testit

Nuorten voimaharjoittelu

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, Nuorten maajoukkue

JOUKKUEVOIMISTELUN HARPPAUS- JA RENGASHYPPYJEN 2-DIMENSIONAALINEN ANALYYSI

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003

VENYTTELYOHJE B-juniorit

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit Kaustinen

Koululentistä ikäluokittain

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto


Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä.

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Karsintalaji 3 LAJIKUVAUS LAJI 3: LAJI 3: 18min AMRAP. 18min AMRAP YLEINEN SARJA SKAALATTU SARJA

Future Olympic Lions

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Keilailutekniikka Hyvinkää

Uh Urheilun tukitoimet

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Ikäluokan tärkein suoritus

Kuntopalloharjoituksia

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

Transkriptio:

0

1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 7 3.1 Kuvasarja suorituksesta... 7 3.2 Ryhmien väliset erot... 8 3.3 Muuttujien väliset yhteydet... 13 3.3.1 Pallon lähtönopeuteen liittyvät muuttujat... 13 3.3.2 Nousukorkeuteen liittyvät muuttujat... 20 3.4 Nivelpisteiden ja nivelkulmien nopeuksien kehitys... 24 4 POHDINTA... 26 5 VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO... 28 LÄHDELUETTELO... 29 LIITTEET... 30

2 1 JOHDANTO Aloitussyötön merkitys menestymiseen huippumieslentopallossa on suuri. Joukkueen on erittäin vaikeaa menestyä ilman tehokasta aloitussyöttöä. (mm. Fröhner & Zimmermann 1996; Häyrinen ym. 2000; Häyrinen ym. 2004; Palao ym. 2004; Zetou ym. 2006). Lisäksi aloitussyötön teholla havaittiin vuoden 2007 tutkimuksessa olevan selkeä yhteys pallon voittamiseen. 61 % syötöistä miesten huippulentopallossa oli kovia hyppysyöttöjä, joiden teho riippui suuresti syötön nopeudesta. (Häyrinen ym. 2008.) Hyppysyötön biomekaniikkaa on tutkittu mm. Iso-Britannian maajoukkuepelaajilta (Coleman 1997), Taiwanin ja Venezuelan maajoukkuepelaajilta vuonna 2002 (Huang & Hu 2007) ja MM-kisoissa 2006 neljältä pelaajalta (Masamura ym. 2007). Colemanin (2007) ja Huangin & Hun (2007) tutkimuksissa syöttöjen nopeudet olivat matalampia (85,3±7,6 km/h ja 91,4±18,4 km/h) kuin vuonna 2007 miesten huippujoukkueilta mitatut nopeudet (95,3±12,6 km/h) (Häyrinen ym. 2008). Masamuran ym. (2007) tutkimuksessa pallon nopeutta ei ilmoitettu, mutta muita muuttujia esitettiin. Nuorten pelaajien (n. 18 v) hyppysyöttöön liittyviä tutkimuksia ei kirjallisuudesta löydy. Tämän projektin tarkoitus oli selvittää liikeanalyysin avulla hyppysyötön nopeuteen vaikuttavia tekijöitä miesten huippulentopallossa ja verrata niitä 17 19- vuotiaiden poikien hyppysyöttöihin.

3 2 MENETELMÄT Tutkimuksen koeryhmään kuului kuusi miesten lentopallomaajoukkueen pelaajaa toukokuussa 2008 (taulukko 1) ja kahdeksan Kuortaneen valmennuskeskuksen 1990 1991 syntynyttä poikaa huhtikuussa 2008 (taulukko 2). Jokaiselta pelaajalta kuvattiin harjoitustilanteessa viisi onnistunutta hyppysyöttöä, joista miehillä kaksi valittiin analyyseihin Stalker-urheilututkalla mitatun nopeuden perusteella niin, että jokaiselta pelaajalta analysoitiin hidas (jatkossa hidas ) ja nopein (jatkossa nopea ) syöttö. Pojilla analysoitavaksi valittiin nopein syöttö. (Taulukko 3.) Yhteensä analysoitiin 20 hyppysyöttöä. Kaikki pelaajat olivat oikeakätisiä. Taulukko 1. Miesten maajoukkuepelaajien taustatiedot. Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Keskiarvo 23,40 196,50 90,67 Keskihajonta 2,28 1,52 1,63 Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Keskiarvo 17,81 191,50 85,25 Keskihajonta 0,46 3,34 2,55 Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h). MIEHET POJAT Kaikki syötöt Hitaat syötöt Nopeat syötöt Nopeimmat syötöt Keskiarvo 104,25 101,00 107,50 92,75 Keskihajonta 6,58 6,42 5,36 5,12 Maksimi 114 111 114 99 Minimi 95 95 101 83 Hyppysyötöt kuvattiin syöttösuuntaan nähden sekä sivusta että takaa päin suurnopeuskameroilla. Käytetty kuvanopeus oli miehissä 100 kuvaa/s ja pojissa 125 kuvaa/s. Kuvausala kalibroitiin mittajaloilla, joiden ala- ja yläpäähän oli kiinnitet-

ty kalibrointipallot. Kalibrointialueen mitat olivat: pituus 572 cm, leveys 200 cm ja korkeus 350 cm. 4 Analysoitaviksi valituista syötöistä tehtiin 3-ulotteinen liikeanalyysi APASliikeanalyysiohjelmalla. Suurnopeuskameran videotiedostot leikattiin siten, että video alkoi pallon heitosta. Nivelpisteiden (21 kpl, katso kuva 1 sivulla 7) ja pallon digitoinnin jälkeen kuvakulmat yhdistettiin DLT-menetelmällä ja digitoitujen pisteiden liikerata liukuvalla keskiarvolla. Tämän jälkeen valikoidut muuttujien arvot (taulukko 4) jatkokäsiteltiin SPSS-tilastomatematiikka- ja Exceltaulukkolaskentaohjelmalla. Taulukko 4. Liikeanalyysin muuttujat. Muuttujat Yksikkö Kuvaus PallonNopeus km/h Pallon nopeus osuman jälkeen liikeanalyysistä Ponnistuspaikka m Etäisyys vasemman jalan ukkovarpaasta takarajaan ponnistushetkellä Alastulopaikka m Etäisyys takarajasta vasemman jalan ukkovarpaaseen alastulohetkellä Lentomatka m Etäisyys, jonka pelaaja eteni ilmassa olleessaan Lentoaika s Aika, jonka pelaaja oli ilmassa PpKorkIrti cm Painopisteen korkeus maasta irtoamishetkellä PpKorkOsuma cm Painopisteen korkeus osumahetkellä Nousukorkeus cm Kahden edellisen erotus PallonKorkeus cm Pallon keskipisteen korkeus osumahetkellä SormenKorkeus cm Lyöntikäden keskisormen korkeus osumahetkellä PalloOsuma m Pallon etäisyys takarajasta osumahetkellä PpOsuma m Painopisteen etäisyys takarajasta osumahetkellä PpPalloErotus m Pallon ja painopisteen paikan erotus osumahetkellä PpLakiAika s Painopisteen lakipisteessä olohetken ja osumahetken välinen erotus PpNopeusEteenOikeaKont m/s Painopisteen nopeus eteenpäin oikean jalan tullessa maahan ennen ponnistusta PpNopeusEteenIrti m/s Painopisteen nopeus eteenpäin maasta irtoamishetkellä PpNopeusEteenMuutosMaassa m/s Painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden muutos ponnistusvaiheessa PpNopeusEteenOsuma m/s Painopisteen nopeus eteenpäin osumahetkellä PpNopeusYlösIrti m/s Painopisteen nopeus ylös maasta irtoamishetkellä

5 Taulukko 4 jatkuu. Liikeanalyysin muuttujat. Muuttujat Yksikkö Kuvaus JalatEtäisyys m Etäisyys oikean ja vasemman jalan ukkovarpaiden välillä molempien jalkojen kontaktin aikana KontAikaOikea s Aika, jonka oikea jalka oli kontaktissa ponnistusvaiheessa KontAikaVasen s Aika, jonka vasen jalka oli kontaktissa ponnistusvaiheessa KontAikaMolemmat s Aika, jonka molemmat jalat olivat kontaktissa ponnistusvaiheessa yhtä aikaa EksAikaOikea s Oikean jalan eksentrinen työaika EksAikaVasen s Vasemman jalan eksentrinen työaika KonsAikaOikea s Oikean jalan konsentrinen työaika KonsAikaVasen s Vasemman jalan konsentrinen työaika PolvikMinOikea aste Oikean polven minimipolvikulma PolvikMinVasen aste Vasemman polven minimipolvikulma PolvikNopMaxOikea aste/s Oikean polven suurin ojentumisnopeus PolvikNopMaxVasen aste/s Vasemman polven suurin ojentumisnopeus ReisiVartaloMinKulma aste Oikean reiden ja vartalon välinen minimikulma ilmalennon aikana Vetoaika s Aika hetken, jolloin oikean reiden ja vartalon välinen kulma on ilmalennon aikana minimissään, ja osuman välillä ReisiVartaloKulmaNopMax aste/s Oikean reiden ja vartalon välisen kulman suurin koukistamisnopeus ilmalennon aikana OlkaVartaloMinKulma aste Oikean olkaluu ja vartalon välinen minimikulma ilmalennon aikana OlkaVartaloKulmaNopMax aste/s Oikean olkaluun ja vartalon välisen kulman suurin koukistamisnopeus ilmalennon aikana HartiaLantioKulmaNopMax aste/s Hartian ja lantion välisen kulman suurin nopeus ilmalennon aikana OlkaNopMax m/s Olkapään maksiminopeus eteenpäin OlkaNopOsuma m/s Olkapään nopeus eteenpäin osumahetkellä KyynärKulmaNopMax aste/s Kyynärnivelen suurin ojentumisnopeus KyynärNopMax m/s Kyynärpään maksiminopeus eteenpäin KyynärNopOsuma m/s Kyynärpään nopeus eteenpäin osumahetkellä RanneNopMax m/s Ranteen maksiminopeus eteenpäin RanneNopOsuma m/s Ranteen nopeus eteenpäin osumahetkellä SormiNopOsuma m/s Keskisormen nopeus eteenpäin osumahetkellä

6 Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 16.0 -ohjelmalla. Tilastollisesti tuloksia vertailtiin seuraavasti: 1. Miesten hitaiden ja nopeiden hyppysyöttöjen vertailu parillisen t-testin avulla 2. Miesten kuuden nopeimman (yli 30 m/s) hyppysyötön vertailu kuuteen hitaimpaan (alle 30 m/s) hyppysyöttöön ANOVAn avulla 3. Miesten nopeiden ja poikien hyppysyöttöjen vertailu ANOVAn avulla Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla miehillä ja pojilla erikseen. Tilastollisiksi merkitsevyystasoiksi valittiin seuraavat: - * p<0,1 Ryhmien välillä on melkein merkitsevä ero tai muuttujien välillä on melkein merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on 1-5 % mahdollisuus olla sattumaa. - ** p<0,05 Ryhmien välillä on merkitsevä ero tai muuttujien välillä on merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on 0,1-1 % mahdollisuus olla sattumaa. - *** p<0.01 Ryhmien välillä on erittäin merkitsevä ero tai muuttujien välillä on erittäin merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä alle 0.1 % mahdollisuus olla sattumaa.

7 3 TULOKSET 3.1 Kuvasarja suorituksesta 0,82 s ennen oikea maahan 0,72 s ennen oikea polvi minimikulma 0,59 s ennen vasen maahan 0,54 s ennen vasen polvi minimikulma 0,50 s ennen oikea irti 0,44 s ennen vasen irti 0,38 s ennen 0,27 s ennen vetovaiheen alku 0,17 s ennen 0,09 s ennen painopisteen maksimikorkeus 0,04 s ennen osuma alastulo 0 s 0,08 s jälkeen 0,20 s jälkeen 0,32 s jälkeen Kuva 1. Kuvasarja erään mieskoehenkilön hyppysyötöstä nopeuden ollessa 114 km/h.

8 3.2 Ryhmien väliset erot Taulukossa 5 on esitetty miesten keskiarvoiset tulokset eri muuttujista koko ryhmänä ja ryhmiin jaettuna sekä ryhmien väliset erot. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi useista muuttujista, joista oleellisimpia olivat: - pallon lähtönopeus (PallonNopeus), - pallon ja painopisteen sijainti osumahetkellä (PalloOsuma ja PpOsuma) ja hypyn aikana lennetty matka (Lentomatka), - vasemman jalan ja molempien jalkojen yhteinen kontaktiaika (KontAikaVasen ja KontAikaMolemmat), - reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimikoukistamisnopeus (ReisiVartaloMinKulma ja ReisiVartaloKulmaNopMax), - olka- ja kyynärpään sekä ranteen maksiminopeudet eteenpäin (OlkaNop- Max, KyynärNopMax ja RanneNopMax) ja - kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet eteenpäin osumahetkellä (KyynärNopOsuma, RanneNopOsuma ja SormiNopOsuma). Taulukko 5. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Miesten hitaat vs. nopeat syötöt 6 hitainta vs. 6 nopeinta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero PallonNopeus (km/h) 105,90 6,54 Hidas 102,66 6,81 *** 100,37 3,92 *** Nopea 109,14 4,75 111,43 2,31 Ponnistuspaikka (m) 0,52 0,22 Hidas 0,58 0,22 0,60 0,23 Nopea 0,45 0,23 0,44 0,20 Alastulopaikka (m) 1,65 0,45 Hidas 1,50 0,48 * 1,35 0,32 ** Nopea 1,79 0,40 1,94 0,36 Lentomatka (m) 2,17 0,41 Hidas 2,08 0,44 1,95 0,38 *** Nopea 2,25 0,40 2,38 0,34 Lentoaika (s) 0,70 0,03 Hidas 0,70 0,04 0,69 0,04 Nopea 0,69 0,03 0,71 0,03 PpKorkIrti (cm) 146,99 3,61 Hidas 146,59 2,67 147,54 2,82 Nopea 147,39 4,60 146,44 4,48 PpKorkOsuma (cm) 198,64 4,77 Hidas 198,58 5,10 197,38 5,15 Nopea 198,71 4,90 199,90 4,45 Nousukorkeus (cm) 51,66 7,81 Hidas 51,99 7,11 49,84 7,19 Nopea 51,32 9,13 53,47 8,65 PallonKorkeus (cm) 320,46 6,33 Hidas 322,01 7,79 319,01 7,65 Nopea 318,90 4,67 321,91 4,95 SormenKorkeus (cm) 328,22 5,59 Hidas 329,42 6,14 326,19 5,37 Nopea 327,02 5,25 330,25 5,48

Taulukko 5 jatkuu. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Miesten nopeat vs. hitaat syötöt 9 6 nopeinta vs. 6 hitainta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero PalloOsuma (m) 0,62 0,50 Hidas 0,42 0,49 ** 0,29 0,38 ** Nopea 0,81 0,47 0,94 0,39 PpOsuma (m) 0,48 0,43 Hidas 0,33 0,41 * 0,20 0,26 ** Nopea 0,63 0,43 0,77 0,39 PpPalloErotus (m) 0,13 0,11 Hidas 0,09 0,08 0,09 0,14 Nopea 0,18 0,12 0,17 0,05 PpLakiAika (s) 0,031 0,021 Hidas 0,027 0,020 0,023 0,016 Nopea 0,035 0,023 0,038 0,023 PpNopeusEteenOikeaKont 4,09 0,43 Hidas 3,94 0,49 * 3,94 0,50 (m/s) Nopea 4,24 0,34 4,25 0,32 PpNopeusEteenIrti (m/s) 2,80 0,47 Hidas 2,67 0,49 2,55 0,35 * Nopea 2,93 0,44 3,04 0,47 PpNopeusEteenMuutos 1,29 0,25 Hidas 1,27 0,18 1,38 0,28 Maassa (m/s) Nopea 1,32 0,32 1,20 0,20 PpNopeusEteenOsuma 3,00 0,45 Hidas 2,90 0,45 2,78 0,32 * (m/s) Nopea 3,10 0,46 3,22 0,47 PpNopeusYlösIrti (m/s) 3,45 0,18 Hidas 3,44 0,20 3,36 0,13 Nopea 3,45 0,18 3,53 0,20 JalatEtäisyys (m) 0,80 0,12 Hidas 0,79 0,13 * 0,75 0,13 Nopea 0,82 0,12 0,85 0,09 KontAikaOikea (s) 0,330 0,043 Hidas 0,335 0,048 0,345 0,049 Nopea 0,325 0,040 0,315 0,033 KontAikaVasen (s) 0,163 0,013 Hidas 0,167 0,103 ** 0,167 0,016 Nopea 0,158 0,028 0,158 0,008 KontAikaMolemmat (s) 0,116 0,016 Hidas 0,122 0,013 ** 0,125 0,008 ** Nopea 0,110 0,018 0,107 0,018 EksAikaOikea (s) 0,184 0,038 Hidas 0,191 0,041 ** 0,203 0,040 * Nopea 0,177 0,037 0,165 0,026 EksAikaVasen (s) 0,008 0,018 Hidas 0,008 0,041 0,000 0,000 Nopea 0,017 0,037 0,015 0,023 KonsAikaOikea (s) 0,146 0,016 Hidas 0,143 0,019 0,142 0,019 Nopea 0,148 0,013 0,150 0,011 KonsAikaVasen (s) 0,155 0,023 Hidas 0,158 0,026 0,167 0,016 * Nopea 0,152 0,021 0,143 0,023 PolviKulmaMinOikea 112,24 6,43 Hidas 111,15 7,21 * 113,28 6,63 (aste) Nopea 113,32 6,00 111,20 6,67 PolviKulmaMinVasen 138,78 5,23 Hidas 138,16 5,86 138,54 6,64 (aste) Nopea 139,39 5,00 139,02 3,99 PolviKulmaNopMaxOikea 553,63 80,36 Hidas 558,82 88,40 564,53 98,51 (aste/s) Nopea 548,44 79,53 542,73 64,94 PolviKulmaNopMaxVasen 313,54 56,41 Hidas 312,90 41,59 302,41 71,50 (aste/s) Nopea 314,19 72,59 324,68 39,89 ReisiVartaloMinKulma 123,54 5,36 Hidas 123,83 5,62 126,96 3,27 ** (aste) Nopea 123,24 5,60 120,13 4,95 Vetoaika (s) 0,178 0,032 Hidas 0,180 0,024 0,172 0,032 Nopea 0,177 0,041 0,185 0,034 ReisiVartaloKulmaNopMax 572,53 111,65 Hidas 540,93 86,85 * 500,21 110,68 ** (aste/s) Nopea 604,13 132,23 644,86 51,18 OlkaVartaloMinKulma 106,85 14,67 Hidas 110,49 13,30 ** 104,55 17,89 (aste) Nopea 103,20 16,28 109,14 11,87 OlkaVartaloKulmaNopMax 480,83 88,21 Hidas 464,69 103,80 490,76 119,65 (aste/s) Nopea 496,98 75,62 470,90 50,67

Taulukko 5 jatkuu. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Miesten hitaat vs. nopeat syötöt 10 6 hitainta vs. 6 nopeinta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero HartiaLantioKulmaNopMax 356,04 121,16 Hidas 334,38 152,34 305,58 147,18 (aste/s) Nopea 377,69 89,23 406,50 67,24 OlkaNopMax (m/s) 5,42 0,99 Hidas 5,23 0,77 4,73 0,59 *** Nopea 5,62 1,20 6,12 0,81 OlkaNopOsuma (m/s) 4,68 0,70 Hidas 4,35 0,74 4,45 0,77 Nopea 5,02 0,51 4,92 0,58 KyynärKulmaNopMax 1386,73 266,22 Hidas 1448,97 260,14 1360,75 221,06 (aste/s) Nopea 1324,50 281,00 1412,71 324,72 KyynärNopMax (m/s) 9,02 0,97 Hidas 8,76 0,71 8,33 0,57 *** Nopea 9,27 1,16 9,70 0,76 KyynärNopOsuma (m/s) 8,31 0,95 Hidas 7,81 0,74 * 8,15 1,10 Nopea 8,81 0,91 8,48 0,83 RanneNopMax (m/s) 14,03 1,11 Hidas 13,62 1,05 *** 13,39 0,52 ** Nopea 14,44 1,08 14,67 1,20 RanneNopOsuma (m/s) 13,91 1,13 Hidas 13,47 1,14 *** 13,18 0,50 ** Nopea 14,34 1,04 14,63 1,14 SormiNopOsuma (m/s) 19,65 1,45 Hidas 18,94 1,25 *** 18,91 1,32 * Nopea 20,36 1,41 20,40 1,24 Taulukossa 6 on esitetty miesten nopeiden ja poikien hyppysyöttöjen keskiarvoiset tulokset eri muuttujista ja erot ryhmien välillä. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi useista muuttujista, joista oleellisimpia olivat: - pallon lähtönopeus (PallonNopeus), - hypyn nousukorkeus (Nousukorkeus), - pallon ja sormen korkeus osumahetkellä (PallonKorkeus ja SormenKorkeus) - painopisteen eteenpäin suuntautuva nopeus oikean jalan tulessa kontaktiin ja painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden muutos kontaktin aikana (PpNopeusEteenOikeaKont ja PpNopeusEteenMuutosMaassa), - molempien polvien minimikulmat kontaktin aikana (PolviKulmaMinOikea ja PolviKulmaMinVasen), - reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimikoukistamisnopeus sekä hartialantiokulman maksiminopeus (ReisiVartaloMinKulma, ReisiVartaloKulmaNopMax ja HartiaLantioKulmaNopMax), - kyynärpään sekä ranteen maksiminopeudet eteenpäin (KyynärNopMax ja RanneNopMax) ja

- olka- ja kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet eteenpäin osumahetkellä (OlkaNopOsuma, KyynärNopOsuma, RanneNopOsuma ja SormiNopOsuma). 11 Taulukko 6. Miesten nopeiden (n=6) ja poikien (n=8) hyppysyöttöjen eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat ja niiden väliset erot (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Muuttuja Miehet Pojat Ero PallonNopeus (km/h) Ka 109,14 94,57 *** Khaj 4,75 5,05 Ponnistuspaikka (m) Ka 0,45 0,45 Khaj 0,23 0,48 Alastulopaikka (m) Ka 1,79 1,56 Khaj 0,40 0,56 Lentomatka (m) Ka 2,25 2,01 Khaj 0,40 0,30 Lentoaika (s) Ka 0,69 0,65 ** Khaj 0,03 0,03 PpKorkIrti (cm) Ka 147,39 139,85 *** Khaj 4,60 1,43 PpKorkOsuma (cm) Ka 198,71 184,22 *** Khaj 4,90 4,69 Nousukorkeus (cm) Ka 51,32 44,38 * Khaj 9,13 5,39 PallonKorkeus (cm) Ka 318,90 308,69 *** Khaj 4,67 4,34 SormenKorkeus (cm) Ka 327,02 304,46 *** Khaj 5,25 4,48 PalloOsuma (m) Ka 0,81 0,54 Khaj 0,47 0,43 PpOsuma (m) Ka 0,63 0,37 Khaj 0,43 0,42 PpPalloErotus (m) Ka 0,18 0,17 Khaj 0,12 0,05 PpLakiAika (s) Ka 0,035 0,028 Khaj 0,023 0,019 PpNopeusEteenOikeaKont Ka 4,24 3,53 *** (m/s) Khaj 0,34 0,48 PpNopeusEteenIrti (m/s) Ka 2,93 2,65 Khaj 0,44 0,45 PpNopeusEteenMuutos Ka 1,32 0,88 * Maassa (m/s) Khaj 0,32 0,47 PpNopeusEteenOsuma Ka 3,10 2,89 (m/s) Khaj 0,46 0,48 PpNopeusYlösIrti (m/s) Ka 3,45 3,17 Khaj 0,18 0,38 JalatEtäisyys (m) Ka 0,82 0,79 Khaj 0,12 0,10 KontAikaOikea (s) Ka 0,325 0,344 Khaj 0,040 0,038 KontAikaVasen (s) Ka 0,158 0,170 Khaj 0,028 0,014 KontAikaMolemmat (s) Ka 0,110 0,120 Khaj 0,018 0,022 EksAikaOikea (s) Ka 0,177 0,185 Khaj 0,037 0,031 EksAikaVasen (s) Ka 0,017 0,016 Khaj 0,037 0,030

Taulukko 6 jatkuu. Miesten nopeiden (n=6) ja poikien (n=8) hyppysyöttöjen eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat ja niiden väliset erot (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p< 0.01). Muuttuja Miehet Pojat Ero KonsAikaOikea (s) Ka 0,148 0,159 Khaj 0,013 0,011 KonsAikaVasen (s) Ka 0,152 0,154 Khaj 0,021 0,027 PolviKulmaMinOikea Ka 113,32 102,02 ** (aste) Khaj 6,00 7,96 PolviKulmaMinVasen Ka 139,39 129,03 *** (aste) Khaj 5,00 6,95 PolviKulmaNopMaxOikea Ka 548,44 561,64 (aste/s) Khaj 79,53 101,68 PolviKulmaNopMaxVasen Ka 314,19 435,79 ** (aste/s) Khaj 72,59 90,95 ReisiVartaloMinKulma Ka 123,24 132,22 ** (aste) Khaj 5,60 5,89 Vetoaika (s) Ka 0,177 0,175 Khaj 0,041 0,031 ReisiVartaloKulmaNopMax Ka 604,13 293,06 *** (aste/s) Khaj 132,23 82,07 OlkaVartaloMinKulma Ka 103,20 108,96 (aste) Khaj 16,28 5,87 OlkaVartaloKulmaNopMax Ka 496,98 462,69 (aste/s) Khaj 75,62 128,30 HartiaLantioKulmaNopMax Ka 377,69 267,20 ** (aste/s) Khaj 89,23 84,60 OlkaNopMax (m/s) Ka 5,62 5,05 Khaj 1,20 0,69 OlkaNopOsuma (m/s) Ka 5,02 4,01 ** Khaj 0,51 0,69 KyynärKulmaNopMax Ka 1324,50 1376,15 (aste/s) Khaj 281,00 225,72 KyynärNopMax (m/s) Ka 9,27 8,26 * Khaj 1,16 0,82 KyynärNopOsuma (m/s) Ka 8,81 7,15 *** Khaj 0,91 0,71 RanneNopMax (m/s) Ka 14,44 12,48 *** Khaj 1,08 0,92 RanneNopOsuma (m/s) Ka 14,34 12,19 *** Khaj 1,04 0,82 SormiNopOsuma (m/s) Ka 20,36 17,76 *** Khaj 1,41 1,07 12

13 3.3 Muuttujien väliset yhteydet Kaikkien eri muuttujien väliset yhteydet on esitetty miesten osalta liitteessä 1 ja poikien osalta liitteessä 2. Miehillä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä havaittiin huomattavasti enemmän ja seuraavissa kappaleissa on näin käsitelty tärkeimpiä pallon lähtönopeuteen ja hypyn nousukorkeuteen liittyviä muuttujia miehillä. 3.3.1 Pallon lähtönopeuteen liittyvät muuttujat Osumahetkellä pallon (kuva 2; r=0,73; p<0,01) ja painopisteen (kuva 3; r=0,74; p<0,01) paikoilla havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen. Osumahetken pallon ja painopisteen paikoilla sekä ponnistuspaikalla havaittiin negatiivinen yhteys (esim. kuva 4; r=-0,69; p<0,05). Lisäksi irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeudella ja osumahetken pallon sekä painopisteen paikoilla (esim. kuva 5; r=0,75; p<0,01) havaittiin positiivinen yhteys. Kuva 2. Osumahetken pallon paikan yhteys ja pallon lähtönopeuteen.

14 Kuva 3. Osumahetken painopisteen paikan yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 4. Osumahetken pallon paikan yhteys ponnistuspaikkaan.

15 Kuva 5. Osumahetken pallon paikan yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen. Reisi-vartalokulman minimiarvolla havaittiin olevan negatiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen (kuva 6; r=-0,64; p<0,05) ja irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen (kuva 7; r=-0,75; p<0,01). Reisivartalokulman maksimaalisen koukistamisnopeuden ja pallon lähtönopeuden välillä havaittiin olevan positiivinen yhteys (kuva 8; r=0,71; p<0,05). Kuva 6. Reisi-vartalokulman minimiarvon yhteys pallon lähtönopeuteen.

16 Kuva 7. Reisi-vartalokulman minimiarvon yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuteen. Kuva 8. Reisi-vartalokulman maksimaalisen koukistamisnopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Lyöntikäden olkapään (kuva 9; r=0,67; p<0,05), kyynärpään (kuva 12; r=0,66; p<0,05) ja ranteen (kuva 13; r=0,66; p<0,05) nivelpisteiden maksimaalisten eteenpäin suuntautuvien nopeuksien sekä pallon lähtönopeuden välillä havaittiin positiiviset yhteydet. Lisäksi keskisormen pään osumahetken eteenpäin suuntautuvalla nopeudella ja pallon lähtönopeudella oli positiivinen yhteys (kuva 14;

17 r=0,67; p<0,05). Lisäksi lyöntikäden olkapään nivelpisteen maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden sekä irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden (kuva 10; r=0,85; p<0,001) ja reisi-vartalokulman minimiarvon (kuva 11; r=-0,85; p<0,01) väleillä havaittiin tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Kuva 9. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 10. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen.

18 Kuva 11. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys reisi-vartalokulman minimiarvoon. Kuva 12. Kyynärpään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen.

19 Kuva 13. Ranteen maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 14. Sormen osumahetken eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen.

20 3.3.2 Nousukorkeuteen liittyvät muuttujat Nousukorkeuden ja irtoamishetken painopisteen korkeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 16; r=-0,91; p<0,001). Toisaalta nousukorkeuden ja osumahetken painopisteen korkeuden välillä havaittiin positiivinen yhteys (kuva 17; r=0,95; p<0,001). Samoin nousukorkeuden ja osumahetken lyöntikäden keskisormen korkeuden välillä havaittiin positiivinen yhteys (kuva 18; r=0,81; p<0,01). Myös nousukorkeuden ja irtoamishetken painopisteen ylöspäin suuntautuvan nopeuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (kuva 19; r=0,76; p<0,01). Kuva 16. Irtoamishetken painopisteen korkeuden yhteys nousukorkeuteen.

21 Kuva 17. Osumahetken painopisteen korkeuden yhteys nousukorkeuteen. Kuva 18. Osumahetken sormen korkeuden yhteys nousukorkeuteen.

Kuva 19. Irtoamishetken painopisteen ylöspäin suuntautuvan nopeuden yhteys nousukorkeuteen. 22

23 Oikean polven kontaktiaikaisen minimikulman ja nousukorkeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 20; r=-0,69; p<0,05). Lisäksi oikean polven kontaktiaikaisen minimikulman ja oikean polven maksimaalisen ojentumisnopeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 21; r=-0,77; p<0,01). Kuva 20. Oikean polven kontaktin aikaisen minimikulman yhteys nousukorkeuteen. Kuva 21. Oikean polven kontaktin aikaisen minimikulman yhteys oikean polven kontaktin aikaiseen maksimiojentumisnopeuteen.

24 3.4 Nivelpisteiden ja nivelkulmien nopeuksien kehitys Kuva 22 esittää eri nivelpisteiden eteenpäin suuntautuvan nopeuden kehittymisen tutkimuksen nopeimmassa hyppysyötössä. Siitä nähdään hyvin kineettisen ketjun kehitys. Lantion maksiminopeus saavutetaan jo irtoamishetkellä ja ilmalennon aikana kasvaa ensin olkapään nopeus, sitten kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet. Myös muissa tutkimuksen suorituksissa nopeudet kehittyivät samankaltaisesti, joten tässä esitetään vain yhden suorituksen tuloksia. Kuva 22. Eri nivelpisteiden eteenpäin suuntautuvan nopeuden kehittyminen eräällä mieskoehenkilöllä hyppysyötön nopeuden olleessa 114 km/h (nuolet osoittavat hetken, jolloin nivelpisteen nopeus on maksimissaan).

25 Kuvasta 23 puolestaan nähdään eri nivelten suhteellisten kulmanopeuksien kehittyminen tutkimuksen nopeimmassa hyppysyötössä vetovaiheen aikana eli reisivartalokulman kasvamisen alusta osumahetkeen asti. Kuvasta nähdään, että ensin kasvaa olkanivelen kulmanopeus, sitten lonkkanivelen kulmanopeus ja lähes yhtä aikaa kyynär- ja rannenivelten kulmanopeudet. Ajalliset erot tosin ovat hyvin pieniä, kaikkien nivelten maksiminopeudet saavutetaan 0,02 0,05 sekuntia ennen osumaa palloon. Kuva 23. Eri nivelten suhteellisen kulmanopeuden kehittyminen eräällä mieskoehenkilöllä hyppysyötön nopeuden olleessa 114 km/h.

26 4 POHDINTA Tämän tutkimuksen miesten hyppysyötöt olivat selvästi nopeampia ja poikien hyppysyötöt hieman nopeampia kuin Colemanin (1997) ja Huangin & Hun (2007) tutkimuksissa. Näin myös useiden muiden muuttujien arvot erosivat tämän tutkimuksen ja Colemanin (1997) ja Huang & Hun (2007) tuloksista. Masamuran ym. (2007) tutkimuksessa pallon nopeutta ei ilmoitettu, mutta yhden koehenkilön sormen osumakorkeus ja nopeus olivat samaa tasoa kuin nopeimpien tässä tutkimuksessa mitattujen syöttöjen. Syöttöjen nopeudet olivat tässä tutkimuksessa keväällä 2008 harjoitustilanteessa mitattuna korkeampia kuin kesällä 2007 ottelutilanteessa mitatut nopeudet. Syynä tähän voi olla se, että nyt ei ollut virhepainetta ja toisaalta pelaajat olivat harjoitelleet vuoden enemmän. (Häyrinen ym. 2008). Kun vertailtiin hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä miehillä ja tutkittiin muuttujien välistä yhteyttä syötön lähtönopeuteen, havaittiin monia tärkeitä seikkoja. Heiton onnistumisen tärkeydestä, kertoo se, että syötön ollessa nopea, pallo ja painopiste olivat osumahetkellä enemmän kentän päällä. Samalla myös ponnistuspaikka oli lähellä takarajaa. Myös hypyn aikana lennetyn matkan pituuden havaittiin kasvavan syöttöjen nopeutuessa eli painopisteen nopeuden eteenpäin irtoamishetkellä olisi oltava suuri. Toisaalta tärkeää on myös se, että heiton pituuden suhde lähtöpaikkaan on oikea. Näiden tulosten perusteella heiton jäädessä taakse pelaajat eivät pysty muuttamaan ponnistuspaikkaa suhteessa yhtä paljoa, vaan korjaavat heiton epäonnistumista muuttamalla ponnistuksen suuntaa enemmän ylöspäin suuntautuvaksi ja menettävät näin eteenpäin suuntautuvaa nopeutta ja tätä kautta syöttö jää hitaammaksi. Puolen metrin siirto osumapaikassa vaikuttaa vastaanottajan käytettävissä olevaan aikaan noin 0,02 sekuntia. Tämä tarkoittaa n. 3 km/h eroa syötön nopeudessa. Tämän perusteella voidaan pohtia sitä, onko oleellisempaa syöttää maksimaalisesti kentän päältä vai onko joidenkin pelaajien (maksimisyötöllä paljon n. 0,5 metriä pitkiä syöttöjä) kohdalla järkevämpää siirtää sekä ponnistus- että lyöntipaikkaa taemmaksi kuin pudottaa syötön nopeutta. Vajaan 0,02 sekunnin

etu vastaanottajalle ei kuitenkaan ole kovin merkittävä vastaanoton onnistumisen kannalta. 27 Reisi-vartalokulman minimiarvon ja pallon lähtönopeuden välinen negatiivinen yhteys ja se, että nopeimmat hyppysyötöt saatiin aikaan pienemmillä reisivartalokulmilla, kertovat siitä, että lantion ja rintarangan liikkuvuus ovat tärkeitä ominaisuuksia syötön nopeuden kannalta. Keskivartalon hyvien voimantuottoominaisuuksien tärkeyttä kuvaa se, että nopeissa syötöissä reisi-vartalokulman maksimikoukistamisnopeus oli suurempi kuin hitaissa, ja se, että reisivartalokulman maksimikoukistamisnopeudella oli myös positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen. Hartian ja käden voimantuotto-ominaisuuksia ja kineettisen ketjun toimivuuden tärkeydestä kertovat erot hitaiden ja nopeiden syöttöjen välillä oikean käden olka- ja kyynärpään sekä ranteen ja sormen nopeuksissa eteenpäin. Nopeuksilla oli myös positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen ja toisiinsa. Kun kineettinen ketju toimii hyvin, saadaan reisi-vartalokulman suuri maksimikoukistamisnopeus siirrettyä suureksi olkapään nopeudeksi ja edelleen kyynärpään, ranteen ja sormen nopeuden kautta pallon nopeudeksi. Nousukorkeuden ja osumahetken sormen korkeuden ei havaittu olevan yhteydessä hyppysyötön nopeuteen, vaikka erot molemmissa korkeuksissa olivat huomattavia (jopa 20 cm). Nousukorkeuden havaittiin olevan yhteydessä oikean polven minimikulmaan kontaktin aikana niin, että pienemmillä polvikulmilla saavutettiin korkeimmat nousukorkeudet. Samoin pienemmiltä polvikulmilta saavutettiin suuremmat polven ojentumisnopeudet. Miesten ja poikien välillä havaittiin useita eroja, joista suurin osa johtuu todennäköisesti fyysisten ominaisuuksien erosta. Näitä eroja ovat hypyn nousukorkeus, polvien minimikulmat kontaktin aikana, lantion koukistamisnopeus sekä olka- ja kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet. Liikkuvuuteen liittyy reisivartalokulman minimiarvo. Ajoituksen ja tekniikan näkökulmista suuria eroja miesten ja poikien välillä ei löytynyt.

28 Tämän tutkimuksen puutteena on se, että käytössä ei ollut pelaajien syöttömittausten aikaisia fyysisten ominaisuuksien tuloksia. Niiden avulla voitaisiin todennäköisesti selittää eroja ryhmien välillä. Tämän projektin tuloksia voidaan hyödyntää sekä miesten että poikien fyysisten ominaisuuksien harjoittelun suunnittelussa ja myös tekniikoiden kehittämisessä, kun nyt tiedetään ydinkohtia, jotka vaikuttavat hyppysyötön korkean nopeuden aikaansaamiseen. 5 VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO - Suuri eteenpäin suuntautuva nopeus ponnistushetkellä ja tätä kautta myös osumahetkellä vaikuttavat positiivisesti syötön lähtönopeuteen. - Lantion ja rintarangan liikkuvuus ovat tärkeitä taustaominaisuuksia suuren syötön lähtönopeuden aikaansaamisessa. - Keskivartalon, hartian ja käden hyvät voimantuotto-ominaisuudet sekä kineettisen ketjun toimivuus ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia suuren syötön lähtönopeuden saavuttamisessa. - Miesten ja poikien väliset erot johtuvat pääosin eroista fyysisissä ominaisuuksissa.

29 LÄHDELUETTELO Coleman, S. (1997). A 3D kinematic analysis of the volleyball jump serve. Proceedings of the XV International Symposium on Biomechanics in Sports. Denton, Texas Women University, Texas, USA. Fröhner, B & Zimmermann, B. (1996). Tendencies in men s volleyball. The Coach 1(4): 12 13. Huang, C. & Hu, L.-H. (2007). Kinematic analysis of volleyball jump topspin and float serve. Proceedings of the XXV ISBS Symposium, s. 333-336. Ouro Preto, Brazil. Häyrinen, M., Blomqvist, M., Lahtinen, P., Mikkola, T., Honkanen, P. & Paananen, A. (2008). Aloitussyötön nopeuden vaikutus syötön tehokkuuteen miesten lentopallossa. Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen käyttöraportti, Jyväskylä. Häyrinen, M., Hoivala, T. & Blomqvist M (2004). Differences between winning and losing teams in men s European top-level volleyball. Teoksessa: Performance Analysis of Sport VI, toim. P. O Donoghue & M. Hughes. s. 194 199. Centre for Performance Analysis, School of Sport, Physical Education and Recreation, University of Wales Institute Cardiff. Häyrinen, M., Luhtanen, P. & Hoivala, T. (2000). Factors affecting winning in men's international level volleyball. 5th Annual Congress of the European College of Sport Sciences, Jyväskylä, Finland, 19 22.7.2000, Congress proceedings, s. 339. Masamura, M., Marquez, W. & Koyama, M. (2007). A biomechanical analysis of serve motion for elite male volleyball players in official games. Journal of Biomechanics, 40 (S2), 744. Palao. J.M., Santos, J.A. & y Ureña, A. (2004). Effect of team level on skill performance in volleyball. International Journal of Performance Analysis in Sport 4 (2), 50 60. Zetou, E., Tsigilis, N., Moustakidis, A. & Komninakidou, A. (2006). Playing characteristics of men's Olympic Volleyball teams in complex II. International Journal of Performance Analysis in Sport, 6 (1): 172 177.

30 LIITTEET Liite 1. Eri muuttujien väliset korrelaatiokertoimet miehillä (kaikki syötöt) (* p<0.05, ** p<0.01 ja *** p< 0.001).

Liite 2. Eri muuttujien väliset korrelaatiokertoimet pojilla (* p<0.05, ** p<0.01 ja *** p< 0.001). 31