SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SVINGIN KIINNITYSKOHDAT"

Noora Aho
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla asioita pelaaja voi oppia ajattelemaan itsenäisesti, löytämään seurausten perimmäisiä syitä ja parantamaan golflyöntiään. SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Näin rakennat hyvän gripin ja alkuasennon Toimittanut: Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen te mailasta muodostaa ainoan kosketuspinnan pelivälineeseen ja jalkapohjat lyöntialustaan; grippi ja vartalon yhteys maahan ovat golfsvingin kiin- Onityskohdat. Siksi ei ole merkityksetöntä, miten asetut pallolle ja kuinka tartut kiinni mailasta. Grippi vaikuttaa lähes kaikkeen mitä golfsvingissä tapahtuu: mailan liikerataan ja sen hallintaan, vartalon liikkeisiin, osumaan sekä pallon lentorataan. Jalkaterien asento ja liike ovat taas erittäin tärkeitä kehon tasapainon ja hallinnan kannalta. Svingissä, joka on tehokas ja toistettava, on looginen järjestys ja tapahtumaketju. Svingin osatekijöillä on syy- ja seuraussuhde siihen, miten eri vartalon osat liikkuvat golflyönnin aikana. Pelaaja ei siis voi liikuttaa vain yhtä osaa vartalosta ilman vaikutusta muihin kehon osiin. Näiden svingin rakennusosien eli komponenttien olisi sovittava omaan konseptiin eli tapaan lyödä palloa. Esimerkiksi gripin pitää sopia alkuasennon vartalon kulmiin, tähtäyslinjan pitää sopia pallon paikkaan ja niin edelleen. ALKUASENTO ON RAKENNETTU OSUMA- HETKEÄ, EIKÄ ALKU- ASENTOA VARTEN. 48

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Näin rakennat hyvän gripin ja alkuasennon Toimittanut: Jussi Miettinen Kuvat: Antti Luukkonen te mailasta muodostaa ainoan kosketuspinnan pelivälineeseen ja jalkapohjat

2 HYVÄSSÄ GRIPISSÄ MAILASTA TULEE KÄSIEN JATKE. RAKENNA GRIPPI NELJÄSSÄ OSASSA 1. Rakenna grippi ylhäältä alaspäin alkaen hanskakäden kämmentyynyn asettamisesta mailan kahvan päälle. 2. Vie grippi etusormen ensimmäisen ja toisen nivelen väliin. 3. Aseta maila alemman käden nimettömän ja keskisormen ensimmäisen ja toisen nivelen väliin. Etusormi saa hieman erkaantua näiden kahden muodostamasta sormiparista. 4. Aseta peukalot mailan varteen ristikkäin. Vasemman käden peukalo on varren keskikohdan oikealla puolella ja oikean käden peukalo varren vasemmalla puolella. Uuden gripin harjoitteleminen on helpointa, kun maila on ilmassa 45 asteen kulmassa. Käsien paikka on keskellä vartaloa, rintakehän edessä, jolloin mailan varsi osoittaa napaa kohti. Alkuasennossa hanskakäden ranteeseen syntyy kulma, mutta alemman käden ranne on suorana. Hanskakäden peukalotyynyn pitäisi olla varren vastakkaisella puolella. Mitä vähemmän maila tulee kämmenelle, sitä enemmän saadaan momenttia ja liikeenergiaa mailaan. Maila ei kuitenkaan saisi olla sormilla. 49

Etusormi saa hieman erkaantua näiden kahden muodostamasta sormiparista. 4. Aseta peukalot mailan varteen ristikkäin.

3 JALKATERIEN KULMA Alkuasennossa etummaisen jalkaterän täytyy olla kääntyneenä kohteen suuntaan noin 20 astetta ja takimmaisen jalkaterän täytyy olla suorassa linjassa eteenpäin tai enintään viisi astetta kohteesta poispäin. Jos etummainen jalkaterä on suoraan eteenpäin, lantion oikea puoli lukittuu ja vaikeuttaa läpimenoa. Vartalon vapautumisen eli body releasen sijaan maila joudutaan ohjaamaan osumasta läpi käsillä ja ranteilla. Etummaisen jalkaterän kulma estää myös lantion sivuittaisliik- kumista taakseviennissä, joka on valitettavan yleistä klubipelaajien keskuudessa. Jos pelaajan jalkaterät ovat alkuasennossa suoraan eteenpäin, hän ei saa käyttöönsä lantion tuomaa tehoa svingiin. Liike muuttuu dynaamisesta mekaaniseksi, jolloin vartalon tuottamien kompensaatioiden määrä nousee. Tavoitteena pitäisi olla liike, jossa on mahdollisimman vähän kompensaatioita! AVOIN VASEN JALKATERÄ MAHDOLLISTAA LANTION LÄPIMENON. 50

Vartalon vapautumisen eli body releasen sijaan maila joudutaan ohjaamaan osumasta läpi käsillä ja ranteilla.

4 LIIKU MIELUUMMIN YHDELLÄ TASOLLA. SVINGIN LINJAT Liikkeen taso määritellään mailan varren kulmalla, joka vaihtelee mailakohtaisesti. Käytännössä jo alkuasennossa määritellään ns. svingin plane. Mailaa ei kannata viedä pois tältä tasolta missään vaiheessa svingiä. Alkuasennossa lapa osoittaa kohteeseen. Jalkojen, lantion ja hartioiden linja osoittavat sen sijaan kohteesta hieman vasemmalle, koska pelaaja seisoo alkuasennossa pallon ja tähtäyslinjan sisäpuolella. Mailan lapa kääntyy sisältä sisälle, koska vartalo kääntyy taakse ja läpi osumasta. Vartaloon nähden mailan lapa pysyy koko lyönnin ajan samassa linjassa. TRIGGER Golfsvingiin ei pitäisi lähteä paikallaan olevasta alkuasennosta. Taaksevienti kannattaa käynnistää jollain pienemmälle liikkeellä eli ns. triggerillä, jollaista käytännössä kaikki tour-pelaajat käyttävät. Triggerin käyttäminen helpottaa vartalon eri osien yhtäaikaista liikkeellelähtöä. Trigger syntyy pelaajilla joko refleksinomaisesti tai sitten se haetaan tietoisesti

Jalkojen, lantion ja hartioiden linja osoittavat sen sijaan kohteesta hieman vasemmalle, koska pelaaja seisoo alkuasennossa pallon ja tähtäyslinjan sisäpuolella.

5 SELKÄRANGAN KULMA Alkuasennossa selkäranka on kääntyneenä palloa kohti ja poispäin kohteesta, jotta golfswingissä voidaan dowswingissä, backswingissä ja erityisesti osumaalueella liikkua tehokkaasti. Selkärangassa on luontaisesti kolme kulmaa. Näin pitäisi olla golfswingin alkuasennossakin. Pääsääntöisesti parhailla pelaajilla yläselkä on lähes vaakatasossa. Rintaranka taas on kääntynyt enemmän palloa kohti ja alaselkä on tukevasti lantion päällä. Pelaajan olisi löydettävä oma painopisteen keskuksensa, kun hän asettuu svingaamaan palloa. Tällöin hänellä on mahdollisuus liikkua kolmiulotteisessa tilassa sivuille, ylös ja alas sekä eteen ja taakse, ilman, että tasapainoon vaikuttavat aistit joutuvat kompensoimaan liikettä väärille urille. Tasapainoisen alkuasennon löytäminen on tärkeää, sillä aina kun käännymme pois näkökentästä, joudumme luottamaan aisteihin ja vaistonvaraisiin liikkeisiin. Jos esimerkiksi pelaaja aloittaa taakseviennin niin, että painopiste on päkiöillä, vartalo pyrkii siirtämään painoa automaattisesti taaksepäin kohti kantapäitä. Tällöin svingiin syntyy kompensaatio heti alussa. SELKÄRANGAN KUL- MA MÄÄRITTÄÄ PIT- KÄLTI SEN TASON, JOLLA MAILA KULKEE SVINGISSÄ. 52

Rintaranka taas on kääntynyt enemmän palloa kohti ja alaselkä on tukevasti lantion päällä. Pelaajan olisi löydettävä oma painopisteen keskuksensa, kun hän asettuu svingaamaan palloa.

Samankaltaiset tiedostot

MUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA.

MUISTA: GOLFSVINGIN HARJOITTELU EI OLE PALAPELIN KOKOAMISTA. 46 Opetus Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golf-svingiä omatoimisesti