YMPÄRISTÖKASVATUS WWF Naturewatch Y Metsässä
Tervetuloa metsään ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Metsässä -tehtävät auttavat tutustumaan metsän monimuotoisuuteen, huomaamaan merkkejä metsän historiasta ja havainnoimaan metsässä tapahtuvia muutoksia. Materiaalin tehtävät on suunniteltu yläkoululaisille ja ne sisältävät sekä metsässä tehtäviä tutkimuksia että väliin sopivia pohdintoja. Koko tehtäväpaketin suorittamiseen saa kulumaan kokonaisen metsäretkipäivän tai kolme lyhyempää parin tunnin retkeä. Jos haluatte keskittyä vain muutamiin aihepiireihin, tehtävät toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Kävelkää ensin yhdessä metsässä noin 500 metrin pituinen matka. Katselkaa samalla tarkasti ympärillenne ja tehkää havaintoja näkemästänne. Millainen metsä tämä on tehtävät voi täyttää tämän kävelyn päätteeksi. Sen jälkeen voidaan jakautua 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmät valitsevat omat tutkimusalueensa metsästä ja tutkivat niitä tarkemmin muissa tehtäväosioissa. Mukana metsässä on hyvä olla oppikirjat tai joitakin lajintuntemuskirjoja kasveista, selkärangattomista ja linnuista. Muista tarvikkeista mainitaan kunkin tehtävälomakkeen alussa. Viimeiset kaksi tehtävää, Suojellaan metsää ja Metsätarina Etelä-Amerikasta, antavat metsäkokemuksille laajempaa ulottuvuutta ja sopivat kotitehtäväksi. Tehtävät, jotka on merkitty * -merkillä, tuottavat WWF:lle arvokasta tietoa eri elinympäristöjen tilasta ja tekemistänne päätelmistä. Näiden tulosten toivomme palautuvan WWF:lle vuosittaista seurantaa ja yhteistä raporttia varten. Raportoinnin tueksi löydätte ohjeet ja koontilomakkeen materiaalin lopusta. Tuloksia palauttamalla olette mukana WWF:n tutkimusverkostossa! Sukeltakaa siis metsään kokemaan ja oppimaan yhdessä WWF:n kanssa! Kuvitukset: Noora Kaunisto 3
Tutkimuslomakkeiden sisältö: Millainen metsä tämä on? 4 Linnut 6 Tämän metsän historiaa 9 Miten ihmiset käyttävät tätä metsää? 11 Metsän monimuotoisuus -selvitys 12 Jäkäliä ja sieniä 14 Kasvit ruudussa 15 Selkärangattomia karikkeessa 17 Nisäkkäät 18 Suojellaan metsää 19 Metsätarina Etelä-Amerikasta 20 Kysymyksiä metsätarinan pohjalta 21 Koostelomake tutkimuksista 22 4
Millainen metsä tämä on? 1.* Missä olemme? Jotta metsän tapahtumia voidaan seurata tulevina vuosina, kuvailkaa tutkimuspaikkanne sijainti tarkkaan. 2. Millaista tässä metsässä on? Rastittakaa sopivat vaihtoehdot: valoisaa varjoisaa kosteaa kuivaa vain havupuita vain lehtipuita havu- ja lehtipuita saman verran enemmän havupuita kun lehtipuita paljon ravinteita (= rehevä kasvillisuus) enemmän lehtipuita kun havupuita vähän ravinteita (= niukka kasvillisuus) Keksikää vielä muutamia adjektiiveja, jotka kuvaavat tätä metsää: 3. Metsän kasvit kilpailevat elintilasta ja valosta, joita metsässä ei ole joka kohdassa saatavilla. Mitkä tämän metsän kasvilajeista näyttävät pärjäävän parhaiten kilpailussa? Miksi ne pärjäävät? 4.* Minkä ikäisiä puita metsässä kasvaa? Ruksatkaa löytyykö todella vanhoja, paksuja puita (kädet eivät riitä rungon ympäri) suuria puita, joiden ympäri kädet yltävät nuoria, alle 10 metriä korkeita puita tai pensaita pieniä puun taimia 5
Millainen metsä tämä on? 5. Ympyröikää listasta, mitä eri puulajeja tässä metsässä kasvaa: kuusi mänty kataja hieskoivu rauduskoivu tervaleppä harmaaleppä pihlaja haapa vaahtera muita lajeja: Mikä on yleisin puulaji tässä metsässä? 6. *Ovatko tämän metsän kuuset kärsineet? Joka vuosi kuusen oksan kärkeen kasvaa uusi havunneulasten peittämä haara. Jos kuusi joutuu kärsimään esimerkiksi kuivuudesta, ilman epäpuhtauksista tai hyönteistuhoista, neulaset voivat pudota puusta jo parin vuoden kuluessa. Kuusen kärsimää rasitusta voi siis tutkia laskemalla, kuinka vanhaksi neulaset pysyvät puussa kiinni. Valitkaa viisi kuusen oksaa ja laskekaa, kuinka monen vuoden oksahaarat ovat neulasten peittämiä. Aloittakaa laskeminen oksan kärjestä, jossa on kaikkein nuorimmat neulaset. Kunka monen vuoden oksahaarat neulaset peittävät? oksa 1 oksa 2 oksa 3 oksa 4 oksa 5 keskiarvo 7. Jos ilmasto muuttuu vähitellen lämpimämmäksi ja kosteammaksi, miten arvelette, että tämä metsä muuttuu? Tiesittekö? Ilmastonmuutoksen ennakoidaan nostavan vuoden keskilämpötilaa Suomessa vuoteen 2080 mennessä 3 7 astetta ja sademäärää 5 40 prosenttia. Keväiden arvioidaan aikaistuvan nykyisestä ja lämpötilan kohoavan eniten talvella. 6
Linnut Istukaa maahan, olkaa hiljaa paikoillanne viisi minuuttia ja tarkkailkaa lintumaailmaa. 8.* Montako erilaista linnunääntä erotitte? kpl Montako erilaista lintua näitte? kpl 9. Kuvailkaa muutamalla sanalla, millaisia kuulemanne äänet ovat. (esim. lyhyt/pitkä, korkea/matala, monipuolinen/yksitoikkoinen, tasainen/vaihtelevan korkuinen jne.) Miltä ääni Miten Kuulostaako Mikä laji voisi kuulostaa? kirjoittaisitte suurelta vai äännellä näin? äänen kirjaimin? pieneltä linnulta? Ääni 1 Ääni 2 Ääni 3 Ääni 4 7
Linnut 10. Rastittakaa listasta lajit, jotka tunnistitte lintutarkkailun aikana. peippo: pikkulintu, punaruskea, vaaleanruskea, valkoinen siipijuova pajulintu: pikkulintu, kellanvihreä, mahapuoli valkoinen talitiainen: pikkulintu, keltainen maha ja musta juova sinitiainen: pikkulintu, vaalean keltainen maha, siniset pää ja siivet punarinta: pikkulintu, punaruskea naama ja maha, ruskea selkä hippiäinen: kuusissa viihtyvä pieni ja touhukas lintu, päälaella keltamusta viiru laulurastas: selkä harmaanruskea, rinta pilkullinen, laulaa korkealla puun latvassa punakylkirastas: selkä ruskea, vatsa kirjava, kyljissä punaruskeaa sepelkyyhky: iso harmaa kyyhky, jolla siivissä ja kaulassa valkoiset laikut käpytikka: mustavalkoinen tikka, jolla päässä ja pyrstön alla punaista muita havaittuja lintulajeja: 11.* Kuuluuko metsässä ihmisen toimista aiheutuvaa melua? Jos kuuluu, niin millaista? 12. Kuinka metsään kantautuvaa kaupungin melua voisi vähentää? 8
Linnut 13. Lintujen rooli metsässä. Linnut vaikuttavat monella tavoin metsän eliöstön elämään. Mitä seuraavat linnut ja niiden tekemiset voivat saada aikaan metsässä? Tikka hakkaa kolon puuhun. Kuka voisi hyötyä? Tilhi syö pihlajanmarjoja. Miten pihlaja hyötyy siitä? Metsonaaras munii monta munaa maassa olevaan pesäänsä. Kuka voisi hyötyä? Helmipöllö saalistaa metsämyyriä. Mitä hyötyä siitä on metsässä? 14. Miten linnun elämässä näkyy se, elääkö se pienessä metsäsaarekkeessa kaupungin keskellä vai laajalla yhtenäisellä metsäalueella? Tiesittekö? Koska lintujen on pystyttävä lentämään jatkuvasti, ne eivät voi syödä kerralla paljon ja odotella ruuan sulamista. Siksi ne syövät pitkin päivää, pieniä annoksia ja mahdollisimman paljon energiaa sisältävää ruokaa, kuten hyönteisiä ja siemeniä. 9
Tämän metsän historiaa 15. Jääkausi muotoili suomalaista maisemaa tuhansien vuosien ajan. Näettekö metsässä jääkauden jättämiä jälkiä? siirtolohkareita kumpuilevaa maastoa lähteitä tai kuoppia jyrkkiä rinteitä sileitä, pyöreitä kiviä hiekkaa järviä muita, mitä? 16. Metsätorpissa asuneet ihmiset olivat monitaitureita ja saivat metsästä kaiken elantonsa. Näettekö merkkejä asutuksesta tai viljelyksistä? talon raunio / autiotalo viljelyalue tai niitty kivimuuri, -aitaus tai tontin merkiksi laitettu kivi vanhoja hedelmäpuita tai puutarhakasveja muita, mitä? 17.* Puut ovat monikäyttöistä materiaalia, ja siksi niitä korjataan ihmisten käyttöön. Näettekö jälkiä metsätaloudesta? metsäautotie tai metsäkoneiden jälkiä sahattuja kantoja kaivettuja ojia tai raivattua maata hakkuujätettä maassa paljon samanikäisiä puita muita, mitä? 18. Näettekö merkkejä siitä, että metsä olisi palanut? (esim. hiiltyneitä puunrunkoja) kyllä ei 10
Tämän metsän historiaa 19. Tehkää muutamasta metsän historiasta kertovasta todistuskappaleesta tarkempi kuvailu. Mikä se on? Mistä löytyi? Miksi se on täällä? Kohde 1 koivun kanto läheltä tietä, metsuri on kaatanut ojan vierestä koivun, mutta kanto on jätetty kääpien asuinpaikaksi Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 11
Miten ihmiset käyttävät tätä metsää? Tarvikkeet: muovipusseja ja kumihanskoja roskien keräämistä varten. 20. Mikä on mielestänne parasta tässä metsässä? 21.* Näettekö jälkiä ihmisten ulkoilusta tai metsän hyödyntämisestä? tallattua tai kulunutta maata polkuja valaistu ulkoilureitti / pururata jälkiä nuotiosta muuta, mitä? 22.* Roskatutkimus Kulkekaa ryhmäläistenne kanssa noin 20m matka, jokainen eri suuntaan. Kerätkää löytyvät roskat pussiin. Palatkaa sitten yhteen ryhmäläisten kanssa, laskekaa ja lajitelkaa roskat. Merkitkää rastilla, mitä seuraavista löysitte: Ei lainkaan roskia Lasia Metallia Paperia, kartonkia tai pahviia Muovia Ruokajätettä Rakennusmateriaalia Narua Vaatteita Muuta, mitä? Montako kierrätykseen kelpaavaa roskaa löysitte? (pullot, metalli, paperi, kartonki, pahvi, vaatteet) kpl Kuinka paljon roskaa löytyi yhteensä: pussillista 23.* Keksikää joku keino, iskulause tai tietoisku, joka auttaisi vähentämään roskaamista metsässä. 12
Metsän monimuotoisuus -selvitys Monimuotoinen metsä tarjoaa elinpaikan monelle lajille. Metsän monimuotoisuutta lisäävät mm. metsän rakenteen ja kasvupaikkojen monipuolisuus sekä lahoava puuaines. *24. Rastita kohdat, joita tästä metsästä löytyy. Jokaisesta rastista tulee yksi piste, paitsi Erityisen arvokkaat elinympäristöt -kohdan rasteista, joista tulee neljä pistettä kustakin. HUOM! Rasti voi tulla vaikka joka ruutuun, samassa metsässä voi olla esimerkiksi sekä suuria havupuita että suuria lehtipuita. Suurella puulla tarkoitetaan tässä puuta, jonka läpimitta on yli 30 cm rinnan korkeudella. Metsän rakenne pieniä ja suuria runkoja puiden latvusto monikerroksinen metsässä tiheitä ja avoimia kohtia vähintään kolme puulajia ei merkkejä hakkuista (ei kantoja) puissa merkkejä palosta kilpikaarnaisia mäntyjä suurioksaisia puita laajalatvaisia puita monirunkoisia tai -haaraisia puita mutkaisia tai pahkaisia puita erityisen suuria puita (läpimitta yli 50 cm) haapoja tai raitoja suuria havupuita suuria haapoja puumaisia raitoja jaloja lehtipuita Kuollut ja lahoava puuaines pystyyn kuolleita suuria puita pystyyn kuolleita suuria haapoja pystyyn kuolleita puumaisia raitoja pystyyn kuolleita jaloja lehtipuita pökkelöitä runsaasti pökkelöitä kolopuita runsaasti kolopuita pystyssä olevia juurakoita kuoren peittämiä kaatuneita puita kuorettomia maapuita sammaloituneita maapuita suuria kaatuneita lehtipuita suuria kaatuneita jaloja lehtipuita maapuita aurinkoisella paikalla maapuita vedessä tai kosteikossa Metsän eliölajisto suuria muurahaiskekoja puiden oksistossa naavaa tai luppoa sammalpeitteisiä kiviä ja kalliota kääpiä elävissä puissa kääpiä kuolleissa puissa saniaisia tai suurruohoja suuria katajia pensaita pähkinäpensaita marjovia puita tai pensaita puissa lintujen tai oravien risupesiä puissa tikkojen kaivelujälkiä eläinten pesimäluolia metson soidinalue Metsän arvokkaat elinympäristöt valuvesi- tai tihkupintoja vesipainanteita metsä rajautuu vesistöön tulvaisuutta kangasmaan ja suon reunaa lohkareikkoa tai kalliojyrkänne kalliometsää suppa tai rotko suuria korkeuseroja koillis- tai pohjoisrinne erityisen aurinkoinen, paisteinen kohde maansortumia suojaisa, kellarimainen ilmasto 13
Metsän monimuotoisuus -selvitys Erityisen arvokkaat elinympäristöt (HUOM! Näistä rasteista saat 4 pistettä kustakin.) lehtoa metsäniitty tai metsälaidun luonnontilainen puro tai noro luonnontilainen lähde luonnontilainen korpi (kuusivaltainen suo) lettosuo Laske rastien loppusumma. Yhteensä pistettä. 1-10: Metsä ei ole vielä arvokas luontokohde, mutta annetaan luonnolle aikaa. 11-20: Metsällä on hyvät edellytykset kehittyä arvokkaaksi luontokohteeksi. 21-40: Metsä on oivallinen elinympäristö monille vaateliaille eläin- ja kasvilajeille. yli 40: Metsä on todellinen aarre luonnolle! 24. Löydättekö tuoreen, lähiaikoina kaadetusta puusta jääneen kannon? Laskekaa kannon vuosirenkaista, kuinka vanha puu oli, kun se kaadettiin. vuotta *25. Kirjoittakaa lyhyt yhteenveto tämän metsän puustosta ja siitä, millaisia elinpaikkoja se tarjoaa metsän lajeille. 26. Miten tämän metsän pitäisi muuttua, jotta sen monimuotoisuus lisääntyisi ja se tarjoaisi elinpaikkoja nykyistä useammalle lajille? Keksikää ainakin kolme tapaa: 1. 2. 3. Tiesittekö? Jos metsässä on paljon eri-ikäisiä ja eri lajia olevia puita, se tarjoaa elinpaikan monille erilaisille linnuille, nisäkkäille ja selkärangattomille eläimille. Jos metsästä vielä löytyy kuolleita puupökkelöitä, niin se on monipuolinen elinympäristö metsälajeille. 14
Jäkäliä ja sieniä 28. Etsikää suuri kivi, jonka pinnalla on pientä pyöreinä laikkuina kasvavaa rupijäkälää. Rupijäkälä kasvaa noin 1/10 millimetrin vuodessa eli 1 mm/10 vuodessa. Kasvu alkaa keskeltä pyörylää. Mitatkaa viivottimella, kuinka vanha on vanhin rupijäkälälaikku. mm eli vuotta. 29.* Onko metsän ilma puhdasta? Jäkälät ottavat vetensä ilmasta, eivätkä tykkää, jos mukana tulee ilmansaasteita. Toiset jäkälät ovat herkempiä ilman epäpuhtauksille kuin toiset. Tutkikaa puiden runkoja ja rastittakaa, mitä löydätte: roikkuvaa, jopa 10 cm pitkää ohutta jäkälää eli naavaa tai luppoa monihaaraista harmaata, sormimaista jäkälää Jos löysitte näitä, ilma metsässä on aika puhdasta. kitukasvuista, tummanharmaata röpelöistä jäkälää keltaista, laikuittaista jäkälää vihreää levää Jos löysitte näitä, metsäilmassa on epäpuhtauksia. 30. * Millainen ilmanlaatu tässä metsässä on löytämienne jäkälien perusteella? 31. Etsikää seuraavaksi sieniä. Montako erilaista sientä löydätte? kpl Mitä sienilajeja tunnistatte? 32. Kuvailkaa olosuhteita kohdassa, jossa sieniä kasvaa eniten. Tiesittekö? Jäkälä ei ole kasvi vaan muodostunut sienestä ja levästä. Sieni kasvattaa rihmastoa, josta jäkälän muoto muodostuu. Levä elelee rihmaston koukeroissa, antaa jäkälälle värin, kerää auringonvaloa ja tuottaa sokeria molemmille. 15
Kasvit ruudussa Tutkikaa metsän pohjakerrosta yhden neliömetri-ruudun alueelta. Merkitkää ruutu maahan kepeillä. Huom! Kasveja tutkitaan ruudussa, niitä ei poimita. 33.* Tutkikaa, montako erilaista kasvilajia erotatte ruudussa. Ruudussamme kasvaa erilaista kasvia. Tunnistamme niistä nimeltä seuraavat kasvilajit: 34. Kuvailkaa tarkemmin lajeja, joita ette tunnistaneet. Lisätkää taulukkoon lajin nimi myöhemmin kasvikirjan tai kasveja tuntevien luokkalaistenne avulla. Voitte myös ottaa kuvat vaikeista lajeista myöhempää tunnistusta varten. Kasvi nro 1 Kasvi nro 2 Kasvi nro 3 Lehtien koko ja muoto Lehtien kiinnittyminen varteen Varren paksuus ja tuntu Kukinto tai muita tuntomerkkejä Lajinimi? 16
Kasvit ruudussa 35. Miten erotatte sammalet muista kasveista? 36. Montako erilaista sammallajia erotatte ruudussa? kpl Piirtäkää löytämistänne erilaisista sammalista hahmokuvat. Merkitkää kuviin parhaimmat tuntomerkit eli mistä erotatte sammallajit toisistaan. Tiesittekö? Suomessa useat kasvilajit rauhoitettiin jo vuonna 1932 voimaan tulleen luonnonsuojelulain nojalla. Nykyisin rauhoitettuja kasvilajeja on yli 100. Osaa näistä ei saa lainkaan poimia ja osaa vain omaan käyttöön, ei myyntiin. Ikävä kyllä kasvin rauhoittaminen ei aina turvaa sen säilymistä. Jos uhanalaisen kasvilajin elinympäristöä muutetaan tai tuhotaan, laji saattaa rauhoituksesta huolimatta hävitä. 17
Selkärangattomia karikkeessa Karike on maaperän eloperäistä, osaksi vielä hajoamatonta ainesta. Kariketta löytyy sammalkerroksen seasta ja alta. Kun tutkitte kariketta, nostakaa sammalmatto varovasti sivuun ja siirtäkää se tutkimusten jälkeen taas takaisin paikalleen. 37. Kaivakaa varovasti kariketta sammalien alla ja tutkikaa sitä. a) Arvoikaa, kuinka paksu karikekerros on. Karikekerroksen paksuus on noin cm b) Ottakaa kariketta reilusti käteenne ja tutkikaa, mistä se koostuu. Mitä eri osasia pystytte tunnistamaan karikkeen seasta? 38.* Metsän selkärangattomat eläimet Etsikää pieniä selkärangattomia eläimiä metsän pohjakerroksesta. Parhaita apajia ovat varjoisat, kosteat paikat kivien tai kaatuneiden puiden alla. Mitä lajeja löydätte? Kuinka monta erilaista yli millimetrin mittaista eläintä löydätte? kpl Tiesittekö? Kun pimeässä metsässä sytyttää lampun, niin useat hyönteiset tulevat valoon parveilemaan. Valo houkuttelee niitä, sillä se muodostaa pimeässä metsässä käytävän tai kulkureitin, jota pitkin hyönteisten on hyvä lentää. 18
Nisäkkäät 40.* Jälkiä nisäkkäistä Nisäkkäitä ei pääse metsäretkellä aina näkemään, mutta niiden jättämiä jälkiä löytää helposti. Ruksatkaa, mitä löydätte ja yrittäkää päätellä, minkä nisäkkään jättämiä jäljet ovat. Jyrsimis-, raapimis- tai hankausjälkiä: Mikä eläin on tehnyt? Papanoita tai muita jätöksiä: Mikä eläin on jättänyt? Tunneleita, koloja tai pesiä: Mikä eläin on tehnyt? Muita merkkejä eläimistä: 41. Mitä hyötyjä tai haittoja ilmaston lämpenemisestä voi olla metsän nisäkkäille? Keksikää plussia ja miinuksia. + + - - 19
Suojellaan metsää! Suomalainen metsälajisto on kokenut rajuja muutoksia, kun metsiä on hyödynnetty teollisuuden tarpeisiin. Noin 700 alkuperäistä metsien eliölajia luokitellaan nykyään uhanalaisiksi. Suomen metsistä vain reilut neljä prosenttia on rauhoitettu. Suurin osa suojelualuista sijaitsee Pohjois-Suomessa. 42. Tämä metsä on arvokas, koska Keksikää viisi hyvää syytä, miksi juuri tämä metsä kannattaisi rauhoittaa metsähakkuilta ja rakentamiselta. 1. 2. 3. 4. 5. 43. Miksi metsiä on tärkeää säilyttää ja suojella, vaikka niitä tarvitaan esimerkiksi rakennus- ja paperiteollisuuden tarpeisiin? Tiesittekö? Suomalaiset perheet omistavat valtaosan Suomen metsistä. Yksityinenkin maanomistaja voi perustaa mailleen lain suojaaman luonnonsuojelualueen. Maanomistaja voi myös solmia WWF:n kanssa Perintömetsäsopimuksen ja päättää siten vapaaehtoisesti säästää haluamansa metsäkohteen tuleville sukupolville. 20
Metsätarina Etelä-Amerikasta Sademetsissä päiväntasaajan seutuvilla elävät alkuperäiskansat ovat luonnon kestävän käytön asiantuntijoita. Elämäntapa perustuu ympäröivän luonnon monipuoliseen käyttöön: metsästä keräillään poltto- ja rakennuspuuta, hedelmiä, marjoja, sieniä, pähkinöitä, lääkekasveja, käsitöihin tarvittavia lehti- ja juurikuituja ja niin edelleen. Keräilytaloutta täydennetään metsästyksellä ja kalastuksella. Etelä-Amerikassa Amazonin sademetsäalueen intiaaniheimoilla on vuosisatojen ajan ollut tapana pitää mukanaan pussillista hedelmäpuiden siemeniä. Kun ihmiset kulkevat kylästä toiseen, he kylvävät siemeniä polun varrelle. Näin kyliä yhdistävien polkujen varrelle on syntynyt todellinen pikaruokalaketju: valtava valikoima erilaista syötävää tuottavia puita. Niiden ansiosta voi taivaltaa pitkätkin matkat tarvitsematta kantaa ruokaa mukanaan. Elämää ilman tekstareita Sademetsissä elää vieläkin heimoja, jotka ovat hyvin selvillä teollisuusmaiden menosta - siitä, mitä ovat kännykät ja internet, - mutta pitävät oman perinteisen elämäntapansa jatkamista parempana. Yksi perinteisesti elävistä on Amazonin sademetsäalueella asustava yanomamo-heimo, joka elää kiireetöntä elämää. Sademetsäelämässä tarvittavat taidot opitaan jo nuorena heimon aikuisia jäseniä tarkkaillen. Pojat oppivat liikkumaan täysin äänettömästi metsästysretkien aikana ja rakentamaan kanootteja sademetsäpuiden kuoresta. Tytöt puolestaan oppivat punomaan taidokkaita koreja ja muita arkipäivän käyttöesineitä. Välttämättömän elannon hankkimiseen menee sademetsäympäristössä melko vähän aikaa päivittäin, joten yanomamo-heimolaisilla on runsaasti vapaa-aikaa. Sitä vietetään esimerkiksi nuotion ääressä jutellen ja lemmikkieläimiä hoitaen. Yleisiä lemmikkejä ovat koirat, papukaijat ja pienet apinat. WWF auttaa Amazonin sademetsien säilyttämisessä Etelä-Amerikan laaja Amazonin sademetsäalue on kutistunut vuosi vuodelta ja perinteisesti elävien intiaanien kult tuuri ja tavat ovat uhattuina. Sademetsää häviää, sillä tiet ja kaupungit valtaavat alaa, metsää raivataan viljelysmaiksi ja puita viedään länsimaihin erilaisten tuotteiden valmistusaineiksi. WWF toimii aktiivisesti, jotta Amazonin korvaamattoman arvokkaat sademetsät tuhansine lajeineen saadaan säilytettyä. WWF on yhdessä viranomaisten kanssa perustanut alueelle suuria suojelualueita ja opastaa metsätaloutta harrastavia tahoja hyödyntämään metsää säästeliäästi eikä tuhoten. Sademetsien asukkailla niin kasveilla, eläimillä kuin ihmisilläkin on oikeus tulevaisuuteen ja elämään omassa monimuotoisessa elinympäristössään. 21
Kysymyksiä metsätarinan pohjalta 1. Jatka lauseita: Jos eläisin sademetsässä, minulle tärkeintä olisi Jos kuuluisin sademetsässä elävään yanomamo-heimoon, minusta tuntuisi että Jos perheeni saisi elantonsa keräilemällä ja kalastamalla, Jos tapaisin yanomamo-intiaanin, haluaisin kysyä häneltä. 2. Mitä metsä sinulle merkitsee? Listaa kolme asiaa. 1. 2. 3. 3. Mitä elämässä tarpeellista sinä saat metsästä? 4. Mitä mielestäsi kuuluu suomalaiseen metsäkulttuuriin? Sademetsäkulttuuriin kuuluvat esimerkiksi taito metsästää ravintoeläimiä ilman pyssyjä tai taito käyttää metsän tarjoamia lääkekasveja. 22
Koostelomake tutkimuksista Käykää retken jälkeen luokassa tulokset yhdessä läpi keskustellen ja täyttäkää samalla tämä koostelomake. Kun lomake on täytettynä, niin tulosten lähettäminen WWF:lle on helppoa sähköisellä lomakkeella WWF:n internetsivuilla. Syyskauden tutkimustulokset tulee palauttaa WWF:lle 15.11. mennessä ja kevätkauden tulokset viimeistään 31.5. Raportti menneen kouluvuoden Naturewatch-tutkimuksista ilmestyy seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. 1. Tutkimuspaikan sijainti Hakkuujätettä maassa Kaivettuja ojia tai muuten raivattua maata Paljon samanikäisiä puita 4. Löytyikö metsästä: todella vanhoja, paksuja puita (kädet eivät riitä rungon ympäri) 6. Kuusen neulasia oksissa kiinni vuoden ajalta (ryhmien keskiarvo). 8. Montako lintulajia havaittiin (äänet tai nähtynä)? Viisi yleisintä lajia: 1. 2. 3. 4. 5. kpl 11. Mitä ihmistoiminnan ääniä kuului? Muuta, mitä? 22. Ryhmät löysivät seuraavia roskia: Lasia Metallia Paperia, kartonkia tai pahvia Muovia Vaatteita Kierrätykseen kelpaavia roskia löytyi yhteensä kpl. Kuinka paljon roskaa löytyi yhteensä? pussillista 23. Keino, iskulause tai tietoisku, joka auttaisi vähentämään roskaamista metsässä 17. Mitä jälkiä metsätaloudesta? Metsäautotie tai metsäkoneiden jälkiä Sahattuja kantoja 23
Koostelomake tutkimuksista 24. Tutkimamme metsä sai monimuotoisuusselvityksessä pistettä 26. Oppilaiden päätelmiä metsän monimuotoisuudesta. 38. Montako eri lajia selkärangattomia löytyi yhteensä? kpl Viisi yleisintä lajia: 1. 2. 3. 4. 5. 29. Oppilaat löysivät puiden rungoilta naavaa tai luppoa vihreää levää 30. Oppilaiden päätelmiä metsän ilmanlaadusta jäkälätutkimuksen perusteella? 40. Yleisimmät jäljet nisäkkäistä 1. 2. 3. 33. Montako eri kasvilajia ryhmät löysivät yhteensä? kpl Viisi yleisintä lajia: 1. 2. 3. 4. 5. 24
Koostelomake tutkimuksista Päivän paras anti Mikä oli ryhmällesi päivän kultajyvänen eli merkittävin asia, joka opittiin tai havaittiin? Muuta mainittavaa Tähän voitte kirjoittaa muita havaintoja tai hauskoja tuloksia tutkimuksista. Yhteystiedot: Koulun nimi ja postiosoite: Tutkimukset tehnyt luokka: Oppilasmäärä: Opettaja: Opettajan sähköpostiosoite: Palauta ryhmäsi tulokset WWF:lle internetin välityksellä osoitteessa: www.wwf.fi/ymparisto/ymparistokasvatus/naturewatch_tutkimukset tai koostelomake postitse osoitteella: WWF Naturewatch, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki 25