HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan
2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa. Hoidon järjestelyt ja sen korvauskäytännöt riippuvat tapauksesta. Ulkomaille voi lähteä omatoimisesti hakemaan hoitoa kotimaassa ilmenneeseen sairauteen tai Kelalta voi hakea hoitoon ennakkolupaa. Hoitoa on saatavana myös äkillisiin sairaustapauksiin ulkomailla oleskelun aikana. Näissä kaikissa tapauksissa noudatetaan eri käytäntöjä. Tässä tietosivussa kerrotaan, kuinka muihin EU-maihin voi hakeutua hoitoon, minkälaisia korvauksia hoidoista voi saada sekä mihin korvauspäätöksistä voi valittaa. Tietosivussa kerrotaan myös, millaista hoitoa EU-alueella oleskellessa saa äkillisissä sairastumistapauksissa. Hakeutuminen hoitoon toiseen EU-maahan Joka vuosi EU-maiden kansalaisia hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan. Flash Eurobarometri -tutkimuksen (2007) mukaan keskimäärin 53 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista olisi valmis menemään hoitoon toiseen EU-maahan. Tutkimuksessa painavimmaksi syyksi mainittiin vastaavanlaisen hoidon puuttuminen kotimaasta. Seuraavaksi tärkein perustelu oli hoidon parempi laatu toisessa EU-maassa. Suomalaisista haastatelluista 26 prosenttia ilmoitti olevansa valmis menemään hoitoon muualle EU:hun. Kielteisen suhtautumisen merkittävimmäksi syyksi tutkimuksessa ilmoitettiin kotimaiseen hoitoon hakeutumisen helppous. Seuraavaksi mainittiin tyytyväisyys kotimaan terveydenhuoltoon. Kyselyyn vastasi 27 200 henkilöä EU:n kaikista 27 jäsenvaltiosta. Kuka on oikeutettu hoitoon muualla EU:ssa? Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki /Kimmo Brandt. Suomessa voimassa olevassa erikoissairaanhoitolaissa (1.12.1989/1062) todetaan seuraavasti:
HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 3/8 Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi järjestää Suomessa 31 :ssä tarkoitettua hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa, sen on potilaan pyynnöstä annettava ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kustannuksella hoitoon Euroopan talousalueen jäsenvaltioon tai Sveitsiin. Ennakkolupaa myönnettäessä on otettava huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja todennäköinen taudinkulku. Ennakkolupaa koskevaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 31 a (17.9.2004/856) Toukokuun 2010 alussa voimaan tulleessa EY-asetuksessa 883/2004 määritellään tarkoin, milloin muualle EU:hun hoitoon haluavalle on myönnettävä ennakkolupa hoitoon hakeutumiselle ja millä kriteereillä lupa voidaan evätä. EU:n jäsenmaiden sosiaalietuudet määritellään kansallisesti Julkista sairaanhoitoa ja hoitoja, joista lain mukaan saa sairausvakuutuskorvauksen eli Kela-korvauksen, kutsutaan sosiaaliturvalainsäädännössä luontoisetuuksiksi. Niihin luetaan sairaanhoito, hammashoito, lääkkeet, sairaalahoito ja näistä palveluista aiheutuneiden kulujen suorat korvaukset.
4/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU:n jäsenmaiden sosiaaliturvaetuudet määritellään kansallisesti. Näin ollen myös luontoisedut määritellään jäsenmaissa eri tavoin. Kuinka hakeutua hoitoon toisiin EU-maihin? Ulkomaille hoitoon haluavalla on kaksi mahdollisuutta. Hän voi joko hakea hoidolle ennakkolupaa tai lähteä hoitoon omatoimisesti ja hakea korvausta myöhemmin. Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla Ennakkolupaa toisessa EU/ETAmaassa tai Sveitsissä tapahtuvaa hoitoa varten haetaan julkisen terveydenhuollon kautta. Pyyntö käsitellään Suomen terveydenhuollon menettelytapojen ja porrastuskäytäntöjen mukaan. Pyyntö on käsiteltävä hoitotakuuajan sisällä. Kelalle toimitetaan asiasta lääketieteellinen lausunto, jonka perusteella Kela myöntää tai evää ennakkoluvan. Ennakkolupa voidaan myöntää hoitoon, jota asuinmaassa ei voida antaa lääketieteellisesti arvioituna riittävän ajan kuluessa. Hoidon antaja laskuttaa kustannukset suoraan Kelalta. Lupa myönnetään lomakkeella E112/S2. Lomakkeella ilmoitetaan potilaan henkilötiedot, korvattava hoito, hoidon kesto, hoitopaikka sekä luvan myöntävän laitoksen tiedot. Hoitoon hakeutuminen omatoimisesti Vaihtoehtoisesti hoitoon voi matkustaa omatoimisesti ennakkolupaa hankkimatta. Silloin voi valita itse, mihin maahan ja laitokseen menee hoidettavaksi. On myös itse otettava selvää, millaista hoitoa ja millä ehdoilla muissa EU-maissa on tarjolla. Omatoimisesti hoitoon hakeutuessa kaikki kustannukset on maksettava itse, ja niistä voi hakea korvausta matkan jälkeen. Hoitokulut korvataan Suomen sairausvakuutuslain mukaan eli Kela-korvaus haetaan tavalliseen tapaan ja hoidosta saa korvauksen, joka maksettaisiin vastaavanlaisesta hoidosta Suomessa. EU/ETA-maissa ja Sveitsissä saaduista hoidoista voi hakea Kela-korvausta lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaustaksat on määritelty Kelassa. Korvauksia saa sekä julkisten että yksityisten palveluntarjoajien toisessa jäsenmaassa antamasta hoidosta. Näin ollen esimerkiksi Virossa voi käydä hoidattamassa hampaansa samaan tapaan kuin yksityisellä hammaslääkärillä Suomessa. Toisella maalla ei ole velvollisuutta ottaa hoidettavaksi potilaita muista jäsenmaista, ellei näillä ole ennakkolupaa. Mitä kuluja korvataan? Jos hoitoon on myönnetty ennakkolupa, luvan antaja vastaa kaikista hoidon kustannuksista eikä potilaan
HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 5/8 tarvitse huolehtia niistä. Ennakkolupa kattaa myös hoitoon erottamattomasti liittyvien matkojen ja oleskelun kustannukset. Tämä koskee myös potilaan saattajaa, mikäli tämän mukanaolo on ennakkoluvan mukaan välttämätöntä. Matkojen, lääkkeiden ja yöpymisten kustannukset on maksettava ensin itse, mutta niistä voi hakea jälkikäteen sairaanhoitokorvausta Kelasta. Omatoimisesti hoitoon hakeutuneelle korvataan vain ne hoidot, jotka ovat korvattavia kotimaassa. Näin ollen sairausvakuutuskorvausta eli Kela-korvausta maksetaan hoidosta ja tutkimuksesta aiheutuneista kuluista, mutta ei esimerkiksi sairaalan hoitopäivämaksuista. Jos potilas lähtee hoitoon ilman ennakkolupaa, mutta jälkikäteen ilmenee, että ennakkolupa olisi alun perin pitänyt myöntää, korvataan hoitokustannukset kuten ennakkoluvan saaneille. Jos jälkeenpäin ilmenee, ettei ennakkolupaa olisi alun perinkään myönnetty, korvataan kustannuksia kuten tilanteessa, joissa ennakkolupaa ei ole ollut eli samoin kuin omatoimisessa hoitoon hakeutumisessa yleensäkin. Korvauskäytännöt kannattaa aina varmistaa etukäteen Kelasta.
6/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN hänen itsensä maksettaviksi. Kummassakin tapauksessa on mahdollista saada tiettyjä korvauksia joko EU-lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Omatoimisesti hoitoon hakeutuvan on hoidettava kaikki tiedonhankinta ja käytännön järjestelyt itse. Vaikka hoidosta saisi korvauksia, jäävät matkakustannukset ja lääkeostot itse maksettaviksi, joten hoitomatka voi kokonaisuudessaan tulla kalliiksi. Ennakkoluvan kanssa hoitoon lähtiessä omat kulut ja järjestelyt jäävät vähäisiksi. Ennakkoluvan saannin edellytysten on kuitenkin täytyttävä, jotta se voidaan myöntää. Ennakkoluvallinen vai omatoiminen hoitoon hakeutuminen? Usein voi olla vaikea selvittää, kannattaako hoitoon hakea sairaanhoitopiiriltä ennakkolupaa vai maksaa hoidosta ensin itse ja hakea sitten Kelalta korvausta. Ulkomaille hoitoon hakeutuvan potilaan tuleekin selvittää huolellisesti, millaisesta hoidosta korvausta voi saada ja mitkä toimenpiteet jäävät kokonaan Suomenkielisiä hoitopalveluita ei yleensä ole tarjolla muissa EU-maissa. Vieraalla kielellä asioiminen voi olla hankalaa ja potilastietojen kääntäminen ongelmallista. Muutoksenhaku Korvausta ei voida evätä sillä perusteella, että hoito on kalliimpaa toisessa maassa, jos kotimaisen hoidon odotusaika on potilaan terveydentilan ja sairauden etenemisen kannalta lääketieteellisesti arvioituna liian pitkä.
HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 7/8 Kielteisestä ennakkolupapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, jonka epätyydyttävästä päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Omatoimisen hoidon korvauspäätöksestä voi valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, jonka päätös on lopullinen. Sairastuminen muissa EU-maissa Tilapäisen muissa EU-maissa oleskelun ajaksi on hyvä hankkia eurooppalainen sairaanhoitokortti. Se helpottaa hoidon nopeaa saantia ja hoitokustannusten korvausmenettelyä äkillisissä sairastumistapauksissa. Tarkoituksena on, että sairastunut saa tarvitsemansa hoidon voidakseen jatkaa oleskeluaan maassa. tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata sairaanhoitokuluja tapauksissa, joissa ulkomaille on matkustettu varta vasten sairautta hoitamaan. Lisätietoja: Kela www.kela.fi > Kela-kortti > Eurooppalainen sairaanhoitokortti Eurooppalaisen sairaanhoitokortin puhelinpalvelu 020 692 203 Kortti käy EU/ETA-alueella ja Sveitsissä alle vuoden kestävillä matkoilla. Kortin saa Kelasta ja se on maksuton. Hoito-oikeus koskee lähinnä äkillisiä sairauksia, tapaturmia ja muuta lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa. Äkillisissä sairaustapauksissa hoidon saa ilman korttiakin, mutta korvausehdot voivat olla erilaiset. Hoidon saa samoin maksuin ja menettelyin kuin paikalliset. Yleensä korvausten piiriin kuuluu julkinen terveydenhuolto, mutta kortti käy myös sairausvakuutussopimuksen
8/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Ulkoasiainministeriö Eurooppatiedotus PL 482, 00023 Valtioneuvosto Puh. (09) 1605 5905 Faksi (09) 1605 6477 Utrikesministeriet Europainformationen PB 482, 00023 Statsrådet Tfn (09) 1605 5905 Fax (09) 1605 6477 Asiakaspalvelut maakunnissa, Kundservice i landskapen: 010 3456 700