Vuoksenniskantie 27 55800 IMATRA puh. 05-681 3590 tai 681 3595 faksi 05-681 3595 9.9.2011 1(1)



Samankaltaiset tiedostot
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

Kainuun omahoitolomake

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö


Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Psyykkinen toimintakyky

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Urheilijan terveyskysely

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari Seppo Kettunen, ylilääkäri

Olkapään sairauksien kuntoutus

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Polven nivelrikko. Potilasohje.

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Liikehallintakykytestaus

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Neurologinen! status!

Lonkan nivelrikko. Potilasohje.

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Psykoositietoisuustapahtuma

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish.

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Lastentautien ja nuorisolääketieteen tavoitteet Lastentautioppi

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Transkriptio:

faksi 05-681 3595 9.9.2011 1(1) TYÖKYVYNARVIOINTUTKIMUS HENKILÖTIEDOT Imatran Päihdeklinikan työkyvynarviointitutkimus on tutkimuskokonaisuus, jonka avulla selvitetään tutkittavan päihdeongelman vakavuusaste, haitta-aste ja ennuste sekä selvitellään tutkittavan työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksessa selvitetään myös kuntoutumismahdollisuuksia. Tutkimus tehdään ryhmätyönä yhteistyössä tutkittavan kanssa lääketieteellisen, hoitotieteellisen, sosiaalityön ja neuropsykologisen asiantuntemuksen perusteella. Nimi: Henkilötunnus: Lähiosoite: Postitoimipaikka: Puhelin: (työ) (koti) Ammatti: Siviilisääty: Syntymäpaikka: Kotikunta: LÄHETETIEDOT Lähettäjä: Maksaja: Maksusitoumus pvm: Palvelumuoto: Aika: Imatran työvoimatoimisto Imatran työvoimatoimisto TYÖRYHMÄ Juha Kemppinen Sirpa Roslakka Pirjo Nurmi Ritva Hyrkäs Hannu Nyrkkö päihdelääkäri, va.psykiatri (yleislääket. ja psykiatriaan erikoistuva) vastaava sosiaaliterapeutti sairaanhoitaja sairaanhoitaja neuropsykologi TYÖRYHMÄN VASTUULLINEN YHTEYSHENKILÖ Sirpa Roslakka vastaava sosiaaliterapeutti

faksi 05-681 3595 9.9.2011 2(1) Nimi ja sosiaaliturvatunnus: DIAGNOOSIT TYÖKYKYARVIO 1. Arvio työkyvystä: 2. Ammatti- tai työtehtävä, johon nähden työkykyä on arvioitu: 3. Työhön kuntoutumisen ennuste: KUNTOUTUSSUUNNITELMA 1. Ammatillinen kuntoutus 2. Ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä jatko-ohjaus: 3. Lääkinnällinen kuntoutus-ja hoito 4. Ehdotettavat sosiaalietuudet: Imatralla Juha Kemppinen LL,YTM va.psykiatri yleislääketieteeseen erikoistuva psykiatriaan erikoistuva LAUSUNNON JAKELU LIITTEET Imatran työvoimatoimisto/taina Heiskala KELA/Imatra Imatran terveyskeskus/omalääkäri Tutkittu Imatran Päihdeklinikka neuropsykologin lausunto

faksi 05-681 3595 9.9.2011 3(1) Tutkittavan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Ammatti: Työnantaja: Tutkimusaika: Aikaisemmat asiakirjat: LAUSUNNON TARKOITUS LÄÄKÄRINLAUSUNTO B Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha Erityiskorvattavat lääkkeet ja kliiniset ravintovalmisteet Kuntoutus Työkyvyttömyyseläke/kuntoutustuki 1 SAIRAUSTIEDOT 1.1 TYÖKYKYYN VAIKUTTAVAT SAIRAUDET 1.2 Esitiedot: sairauden alkuvaiheet, kehitys, aikaisemmat tutkimukset, hoitoa ja kuntoutus sekä niiden vaikutus Tulosyy: Imatran työvoimatoimisto lähettää työkyvynarviointitutkimukseen.. Tutkimushavainnot: kliininen tutkimus, päihdeongelman vaikeusasteen ja sen aiheuttamien elinvaurioiden arviointi, laboratorio- ja muut kuvantamistutkimukset sekä muut tutkimukset. Status: Yleistila + GCI: Pituus, paino, BMI (body mass index): cm kg BMI (norm.-lievä ylipaino- merkittävä lihavuus-vaikea l. sairaalloinen l.) Ruumiinrakenne: laiha normaali lihava Habitus: Käyttäytyminen: Orientaatio: Persoonallisuus: Älykkyys karkeasti Somaattinen status: Yleisstatus: Silmät: Näkö laseitta (dx/sin) / laseilla / sormiperimetria Näön laatu: muuttunut? (kaksoiskuvia/viivojen väärist:)

faksi 05-681 3595 9.9.2011 4(1) poikkeavia näköilmiöitä (tummia renkaita/valorenkaita/salamointia( Silmäkuoppa: eksoftalamus/enoftalmus Silmien liikkeet (kardinaalisuunnat) Silmäluomet: / Kyynelrauhanen: / Silmien sidekalvo / sarveiskalvo / etukammio / Pupillat / Värikalvo / Silmänpohjat: valoheijaste / Pap / verkkokalvon valtimo-laskimosuhde Makula / verkkokalvo: punaisia muutoksia? / valkeita muutoksia? / Suu ja nielu: Limakalvot ja kosteus Hengitys Hampaat Sylkirauhaset: parotis / submandibularis / sublinqualis / Kaulan imusolmukkeet Kuorsaus Äänen käheys ja artikulointi Tupakointi Kilpirauhanen Korvat: Kuulo m/ m Romberg silmät auki / kiinni / Korvalehti / korvakäytävä / Nenä tärykalvo / Rinne ilma-/luujohto Webwe: <- - -> Sydän ja verenkierto: BP -----/-------- Sydämen auskultaatio NYHA I-IV Kärkisysäys Poikkeavat pulsaatiot EKG Ääreisverenkierron tutkimus: Syanoosi sentraalinen perifeerinen Turvotukset Pulssit: (oik/vas) symmetria taajuus säänn/epäs suhina a. carotis --------/---------- a. brachialis --------/---------- a. radialis / a. femoralis / a. poplitea / ADP / JVP (kaulal.p.) / Suonikohjut Keuhkot ja hengitys: Keuhkojen auskultaatio Hengitystiheys /min Rintakehä Perkussio Tuki- ja liikuntaelimet: Kivut

faksi 05-681 3595 9.9.2011 5(1) Liikkuminen Ryhti NHS-seudun lihaksisto Varvaskävely Kantapääkävely Kyykistyminen Seläntaivutus eteen taakse sivulle / Selänkierto Skolioosi Muuta SLT (Laseque) / Kernig / Patrick / Lantion uloskierto / sisäänkierto / Lantion koukistus / ojennus / Polvi inspektio, palpaatio ja balloteeraus : Polvet koukistus / ojennus / Lachman / McMurray / Apley / sivusiteet / Käsien liikkuminen ojentuuko kyynärpäät / Ojentuuko ranteet / Nyrkistäminen / Nivelet (turvotus, deformaatio, virheasento) Olkanivelen liikkuvuus Käsien puristusvoima Lihakset Hermosto Tajunnan häiriöitä Päänsäskry Huimaus Vapina Tasapaino Kävely Lihasheikkous ja tuntohäiriöt Romberg (silmä auki/kiinni / ddk / sormenpää / kantapääpolvikoe / Pikkuaivo (rebound) / Afaksia (suoraviivakoe) Heikentynyt tonus Ekstrapyramidaalijärjestelmä. Jäykkyys Tasapainon korjausliike Tahdottomat liikkeet Pyramidaalijärjestelmä: Asento Käden jäykkyys jalan jäykkyys Jalan heilahdusliikkeet: Biceps / Achilles / Babinski / Vatsaheijasteet Tuntoaisti Kipu- ja lämpö Värinä- ja asento Kosketus Aivohermot: I Haju II Näkö III Oculomotorius IV Trochearis V Trigeminus VIAbducent VII Facialis VIII Kuulo ja tasapaino IX Glossopharyngeus X Vagus XI Accessorius XII Hypoglossus Perifeeriset hermot: Kaulaytimen alue N. medianus / N.radialis / N. ulnaris / Lihasatrofiat, lihasspasmit

faksi 05-681 3595 9.9.2011 6(1) Iho: Ihon väri yläraajat (dx/sin) / alaraajat / vartalo: lämpötila: normaali viileä kostea iho yleensä: kuiva kostea kasvot: punakat kalpeat ihon keltaisuus on ei + silmävalk. on ei ihon pigmentaatio: on ei paikallisia ihomuutoksia: on ei kynsien poikkeavuudet iholla arpia tai arpijuovia? alaraajojen karvoitus ihottuma: sijainti ryhmitys Imusolmukkeet: Niska Kaula / Soliskuoppa / Kainalo / Kyynärtaive / Vatsa-aortta / Nivustaive / Psyykkinen status: 1. asiakkaan suhde tutkijaan: - kontaktikyky: myönteinen varautunut kielteisesti suhtautuva asiallinen vihamielinen pelokas tukeutuva - takertuva - käsitys asiakkaan yleisestä kontaktikyvystä: - ymmärtää tutkimuksen tarkoituksen: - potilaan kyky selvittää oireitaan ja ongelmiaan: 2. asiakkaan yleinen olemus - ilmeet ja eleet: - käyttäytyminen: - pukeutuminen: - ADL-toiminnot: - asiakkaan ääni ja puhetapa: - puheen sävy: - onko uudissanoja ja syrjähtelyä?: 3. asiakkaan psykomotoriset toiminnot: - motoriikka tilanteeseen sopiva?: - motoriikka koordinoitua, maneereja?: - onko asiakas rentoutunut, jännittynyt: - vaikea-asteisia psykomotorisia häiriöitä: voimakas estyneisyys mutismi negativismi motorinen ambivalenssi stupor kataplesia - voimakas psykomotorinen kiihtyneisyys - on vieroitusoireissa tai lääkityksissä?: 4. asiakkaan emotionaalinen reaktiotapa ja tunne-elämän häiriöt: - kuvaus omista tunteista?: - iloinen surullinen ahdistunut pelokas masentunut muu: - ahdistus: kohde, määrä, hallintakeinot: - jatkuva jännittyneisyys tai kiihtyneisyys: - syyllisyydentuntoja tai epäsuhtaista häpeän elämyksiä?: - levoton, vaikea hallita affektejaan?: - adekvaatit tunnereaktiot tutkimuksen aikana?:

faksi 05-681 3595 9.9.2011 7(1) - asiakkaan mieliala tutkimuksen aikana: - ärtynyt, pahantuulinen, itsemuraha-ajatuksia: - tunnekylmyys, tunteiden torjunta ja niiden menetys : - tunneköyhyys ja apatia - - tunteiden hajanaisuus ja epäsuhtaisuus: - - voimakkaasti vastakohtaiset tunnevirtaukset: - - tunne-elämän kiihtyneisyys, ylenpalttisuus ja riippuvuudentunteet: - -sopeutumishäiriöt: affektilabiilisuus, aggressiivisuus, seksuaalinen - kiihottuneisuus ja estottomuus: - 5. asiakkaan pakkoajatukset ja pelot, pakkotoiminnat, somaattisella alueella - tavattavat neuroottiset häiriöt: - tunteisiin, toisiin ihmisiin tai eläimiin kohdistuvia neuroottisia pelkoja tai - sairauden pelkoja: - pakkoajatukset: millaisia? intensiteetti? minävierauden aste?: - pelkääkö asiakas realiteettitajun menetystä tai mielisairaaksi tuloa: - luulosairaita piirteitä =: - pakkotoimintoja tai rituaaleja?: 6. asiakkaan formaaliset ajatushäiriöt: - ajatustoimintojen yleinen estyneisyys tai kiihtyneisyys: - ajatuskatkoja, hajanaisuutta, ajatusten vierautta: - tunnetta ajatusten riistämistä: - ajatustoiminnan seikkaperäisyys, perseverointi?: - psykoottistyyppistä vertauskuvien esineellistynyttä käyttöä (ajatustoiminnan konkretisoitumista): - taipumusta uudissanoihin, tiivistymiin ja siirtymiin?: 7. asiakkaan harhaluulot: - epäluuloisuus ja tapahtumien väärin tulkitsemiseen?: - korostunut mustasukkaisuus: - taipumus nähdä vihollisia ja kokea vainoa sekä tuntea joutuneensa vääryyksien kohteeksi (kverulointi): - psykoottisuutta: merkityselämykset ja suhteuttamisharhaluulot vainoharhat, suuruusharhat, mustasukkaisuusharhaluulot, eroottiset, hypokondriset ja depressiiviset harhaluulot sekä ystävälliset harhaluulot?: - pahentuvatko päihteiden vaikutuksesta?. - asiakkaan vakuuttuneisuus harhaluuloistaan?: - asiakkaan taipumus toimia harhaluulojensa mukaisesti?: 8. asiakkaan aistinharhat eli illuusiot, realiteetin testaus: - aistiharhojen sävy?: - kuuloilluusiot: elementaariset (kolinat, hälyäänet, luonnonäänet) tai puheäänten kuuleminen?. - illuusiopuheen sisältö, puhujia koskettavat mielikuvat, kohdistuuko puhe asiakkaan vai onko kysymys muunlaisesta keskustelusta?:

faksi 05-681 3595 9.9.2011 8(1) - elämysten todellisuusarvo: totteleeko käskyjä, vastaako äänilleen?: - näklilluusiot: - haju- tai makuilluusiot?: - myrkytysilluusiot: - somaattisia harhatuntemuksia, jotka liittyvät usein vaikutuselämyksiin (hypnoosi, sähköaallot, laser jne): - omien ruumiintuntemusten illuusioita?: - ihon alla olevista pikkueläimistä illuusioita?: - psykoosi: realiteettitestaus ei erota ulkoa eikä sisästä tulevista aistimuksia toisistaan: 9. asiakkaan minätuntemuksen häiriöt, itsetunto: - itsetunto alentunut kohonnut?: - tunteeko minänsä jollain tavoin muuttuneen?: - depersonalisaatio ja sen yhteys yleiseen mielialaan? : 10. asiakkaan tajunta ja sen tason alentumine: - häiriöitä kyvyssä tarkata ympäristöä?: - epätavallinen hitaus tarkkaavaisuudessa?: - sekavuus?: 11. asiakkaan orientoitumisen häiriöt: - aika, paikka, henkilö ja tutkimustilanne?: orientoitunut 12. asiakkaan muisti: - mieleenpainamisen häiriöt (unohtaa kysymyksiä)?: - - oma käsitys muistista?: - Schultzen koe (10 2-tavuosta sanaa) heti ja 10 min?: - muistinmenetyksiä?: 13. asiakkaan älykkyystaso? - tiedot koulumenestyksestä: - luokallejäänti ala-asteella?: - sananlaskun ymmärrys, yläkäsitteet (mitä tuoli ja pöytä ovat?), ikätieto (imbesilli kyllä, orgaanisesti aivovaurioitunut ei ): 14. asiakkaan sairaudentunto ja oivalluskyky? - vaillinainen, puuttuva sairaudentunto ja kieltäminen?: - pitääkö asiakas itseään sairaana?: - asiakkaan motivaatio?: - halukas työskentelyyn ongelmiensa ratkaisemiseksi?: - psykoterapian ja hoidon mahdollisuudet?: - hoidon ennuste?: 15. asiakkaan psykodynamiikka: - asiakkaan minän vahvuus ja kiinteys?: - realiteettitestauksen häiriintyneisyyden aste?:

faksi 05-681 3595 9.9.2011 9(1) - taipumus primaaritasoisten elämysten läpimurtoon?: - kyky sopeutua ympäristöön?: - pitkä- ja lyhytjännitteisyys?: - ahdistuksen sieto?: - tunnereaktioiden hallinta?: - yliminän voimakkuus tai heikkous?: - tavallisemmat puolutuskeinot?: - taipumus sekundaariseen hyötyyn?: - asiakkaan sairaudestaan saamat emotionaaliset ja taloudelliset edut? : - taipumus päihteiden käyttöön?: - huomiot transferenssi-ilmiöistä?: - huomiot ihmissuhteista?: - sairauden laukeamisen, huononemisen tai paranemiseen liittyvät seikat (somaattisia, psykologisia, sosiaalisia)?: 16. asiakkaan sosiaalinen elämäntilanne: - työkyky: - ammatillinen tila?: - taloudellinen tila?: - perhetilanne?: - asuntotilanne?: - sosiaaliset toimenpiteet?: - kuntoutus?: - toimintakyky?: Päihdehistoria: Tärkeysjärj. Päihde: 1.kertaikä käyttöv:t käyttöpv viim.kk k.ta alkoholi rauh.lääke - kaikki käyttö - päihdekäyttö edell sekakäyttö - yhtaikaa - sama vrk kannabis amp.metamp opioidit -lääkkeet -huumausaine hallusinog. kokaiini monipäihteet muu: käyttötapa = 1 = suun kautta, 2=nenän kautta, 3=polttamalla, 4=muu kuin iv, 5=suonensisäinen ruiske, iv.

faksi 05-681 3595 9.9.2011 10(1) Suonensisäinen käyttö: Koskaan elämässä 1. kyllä 2. ei Ikä ensimmäisellä kerralla vuotta Viimeisen 6 kk:n aikana 1. kyllä 2. ei Kuluneen 1 kkn aikana 1. kyllä 2. ei Pistovälineiden yhteiskäyttö 1 kyllä 2. ei Tarttuvat taudit: A-hepatiitti 1. testi posit. 2. testi negat 3. ei testattu B-hepatiitti 1. testi posit. 2. testi negat 3. ei testattu C-hepatiitti 1. testi posit 2. testi negat 3. ei testattu HIV 1. testi posit 2. testi negat 3. ei testattu Tärkein päihde tai päihteet: Tärkeimmän päihteen käyttö Pisin tauko vk, kk, vuonna syy? Viimeisin tauko vk, kk, vuonna syy? Viimeisin käyttöjakso vk, kk, vuonna syy? Milloin viimeinen ryyppy 1. tänään 5. 1-2 viikkoa sitten 2. eillen 6. > 2-4 vkoa sitten 3. toissapäivänä 7. > 1 kuukausi siten 4. 3-6 päivää sitten Paljonko yleensä juot kerralla: 1. 1-2 pulloa III-olut/longdrink tai 1-2 lasia viiniä tai 1-2 ravintola-annosta (20) 2. 3-5 pulloa III-olut/longdrink tai ½-pulloa viiniä tai 3-5 ravintola-annosta (60) 3. 6-8 pulloa III-pöut/longdrink tai 1 pullo viiniä tai ½-pulloa väkeviä (90g) 4. 9-12 pulloa III-olut/longdrink tai ½ pullo viiniä tai ¾ pullo väkeviä (140 g) 5. 13-15 ploa III-olut/longdrink tai 2 pulloa viiniä tai 1 pullo väkeviä (140 g) 6. 16-18 ploa III-olut/longdrink tai 2½ pulloa viiniä tai 1 ¼ pullo väkeviä (200 g) 7. 19-23 ploa III-olut/longdrink tai 3 pulloa viiniä tai 1 ½ pulloa väkeviä (350 g) 8. 24-29 ploa III-olut/longdrink tai 4 pulloa viiniä tai 2 pulloa väkeviä (350 g) 9. > 30 ploa III-olut/longdrink tai > pulloa viiniä tai > 2 pulloa väkeviä (>400 g) Viikkokulutus (käyttötiheys x g) g Käyttöhistorian aikajana: Samassa taloudessa asuvien päihdeongelmat: Alkoholi 1. kyllä 2. ei kuka?

faksi 05-681 3595 9.9.2011 11(1) Lääkkeet 1. kyllä 2. ei kuka? Huumeet 1. kyllä 2. ei kuka? Lähtöperheen päihdehistoria: Alkoholi 1. kyllä 2. ei kuka? Lääkkeet 1. kyllä 2. ei kuka? Huumeet 1. kyllä 2- ei kuka? Muun suvun päihdehistoria: Alkoholi 1. kyllä 2. ei kuka? Lääkkeet 1. kyllä 2- ei kuka? Huumeet 1. kyllä 2. ei kuka? Päihdeongelman esiintyminen: 1. rattijuopumustuomio 6. työ 2. juopumuspidätys 7. itsestä huolehtiminen 3. raha-asiat 8. terveydentila 4. asuminen 9. nukkuminen 5. perhe- ja ihmissuhteet 10. itsemurhayritys tai myrkytys Psyykkiset oireet: 1 kkn aikana koko elämä 1. vakava masennus 2. vakava ahdistuneisuus tai jännityneisyys 3. ymmärtämis-, keskittymis- tai muistivaikeuk. 4. harha-aistimukset 5. vaikeus kontrolloida väkivaltaista käytöstä 6. lääkehoito psyykkisiin ongelmiin 7. vakavat itsemurha-ajatukset 8. itsemurhayritykset yhteensä kpl Psyykkisiä oireita esiintynyt kuluneen kuukauden aikana päivänä Päihdeongelman ja sen aiheuttamien komplikaatioiden hoidot ja hoitoyritykset: Paikka: Kesto: Hoitotulos: 1. hoito: 2. hoito: 3. hoito: 4. hoito: 5. hoito: Päihdeongelmien aikaisempi hoito: 1. ei hoitoa 2. Päihdeklinikka 1. kerta v vuosiluku kertaa 3. Päihdehuollon laitos 1. kerta v vuosiluku kertaa 4. AA tai A-kilta 1 kerta v vuosiluku kertaa 5. terveyskeskuksen avokatkaisu 1 kerta v vuosiluku kertaa

faksi 05-681 3595 9.9.2011 12(1) 6. sairaala tai tervysk. vuodeos. 1. kerta v vuosiluku kertaa 7. psykiatrinen sairaanhoito 1. kerta v vuosiluku kertaa 8. muu, mikä 9. viimeinen päihdehoitokerta milloin paikka Lääkkeellinen hoito 1. kyllä, mikä? Itsehoito lääkkeillä 1 kerta v vuosiluku kertaa Itsehoito huumeilla 1. kerta v vuosiluku kertaa Rikokset ja tuomiot: Vankeustuomio 1. kyllä 2. ei Vankilassa yhteensä kk, vuosia Vapautunut viimeksi, pvm Odottaa oik.käyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa 1. kyllä Hankkinut rahaa laittomasti 1. kyllä 2. ei Hankkinut rahaa prostituutiolla 1. kyllä 2. ei 2. ei Suhtautuminen omaan päihteidenkäyttöön: 1. on ongelma, haluaa lopettaa 2. on ongelma, haluaa vähentää 3. on ongelma, ei valmis muutokseen nyt 4. ei ongelmaa, haluaa vähentää 5. ei ongelmaa, ei tarvitse muutosta Suunniteltu jatkohoitopaikka: 1. Päihdeklinikka 2. päihdehuollon laitos 3. AA/A-kilta 4. terveyskeskus 5. työterveyshuolto 6. psykiatria 7. somaattinen erikoisala 8. muu, mika? 9. ei jatkohoitoa HOITO- JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA 3.1 Päihteiden käytön hallintaa tai puutetta kuvaavat kliiniset havainnot Tutkittava aloittanut tupakoinnin 3.2 Päihteiden käytön seurauksena syntyneet pitkäaikaiset ja pysyvät aivotoimintojen ja psyykkisten toimintojen häiriöt 3.3 Päihteiden käytön aiheuttamat somaattiset komplikaatiot 3.4 Päihteiden aiheuttama sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyneisyyden aste 3.5 Tutkittavan todetut merkit työssä selviytymisen heikkenemisestä 3.6 Muita komplisoivia tekijöitä

faksi 05-681 3595 9.9.2011 13(1) 3.7 Perusteltu arvio asiakkaan sitoutumisesta hoito- ja kuntoutusohjelmiin sekä kuntoutusmotivaatio (oman hoitajan arvio) 3.8 Ehdotus sopivasta kuntoutustoiminnasta: Tutkittavan kuntouttamiseksi on välttämätöntä, että Arvioni mukaan tutkittava on (missä ajassa ja millä hoitokeinoilla tai kuntoutustoimenpiteillä) työkyvytön välisen ajan (tai pysyvästi) 3.9 Asiakas ei ole kuntoutettavissa työkykyiseksi Tutkittava ei kuntoutettavissa työkykyiseksi päihteiden keston ja runsauden vuoksi. Hänen kuntouttamisekseen on tehty seuraavia kuntoutustoimenpiteitä ja epäonnistuneita hoitoyrityksiä. Tutkittava on ollut poissa työelämästä vuoden ajan. Tutkittava on saanut huoltoapua ja hänen sosiaaliset kykynsä ovat heikentyneet. Psyykkinen ja somaattinen kunto ovat heikentyneet niin, että Tutkittavan ikä on Työnlaatu mihin tutkittava on koulutettu on 3.10 Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelma 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä olevan perusteella totean yhteenvetona seuraavaa, että