HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Yhtymähallitus 23.3.2016 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä... 3 1.2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 31.12.2015... 3 1.3. Henkilöstö ammattiluokittain... 4 1.4. Henkilöstö tulosalueittain... 4 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi... 6 1.6. Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys... 8 1.7. Henkilöstön ikärakenne... 11 1.8. Henkilöstön keski-ikä... 11 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA... 12 2.1. Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v. 2015... 13 3. POISSAOLOT... 14 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN... 21 4.1. Yhteistoiminta... 21 4.2. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen... 21 4.3. Työterveyshuolto... 22 4.4. Työhyvinvointi... 24 Taulukoita 14 kpl Kuvioita 22 kpl Kannen kuva: Vuonna 2015 pitkän 40-, 30- tai 20-vuotisen palvelussuhteen johdosta palkittuja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työntekijöitä yhteiskuvassa juhlatilaisuuden jälkeen.

Henkilöä Henkilöstöraportti 2015 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli 31.12.2015 1332 työntekijää, joista naisia oli 1225 ja miehiä 107. Edellisen vuoden henkilömäärä oli 1363, joista 1259 oli naista ja 104 miestä. Miesten osuus henkilökunnasta on hieman kasvanut, sillä vuonna 2014 miesten osuus oli 7,6 % ja vuonna 2015 se oli 8 %. Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Kuvio 1 Henkilöstön määrä 2011-2015 Kuntayhtymän henkilöstö 2011-2015 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Vakituiset 1006 1024 1024 1018 1012 Määräaikaiset 324 330 280 345 321 1.2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 31.12.2015 Kuvio 2 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön % jakauma 3 % 5 % Kokoaikainen päävirka/toimi Osa-aikainen päävirka/toimi Osa-aikaeläke, -lisä, - hoitovapaa 92 %

4 1.3. Henkilöstö ammattiluokittain Taulukko 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain 31.12.2014 ja 31.12.2015. 2014 2015 Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit 38 54 92 39 50 89 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 45 953 998 51 932 983 Sosiaalitoimen henkilöstö 0 106 106 0 98 98 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 6 37 43 3 41 44 Kotipalveluhenkilöstö 0 31 31 0 28 28 Tekninen henkilöstö 15 7 23 14 7 21 Siivoushenkilöstö 0 71 71 0 69 69 Yhteensä 104 1259 1363 107 1225 1332 1.4. Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 Henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12. vuosina 2012 2015 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Hallinto- ja tukipalvelut* 125 123 125 120 Perhe- ja psykososiaaliset palvelut 247 238 251 260 Hoidon ja hoivan palvelut 490 468 508 480 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 492 475 479 472 *) Hallinto- ja tukipalvelut pitää sisällään talous- ja hallintopalvelut ja huoltopalvelut

% henkilöstöstä Henkilöstöraportti 2015 5 Taulukko 2 Henkilöstö tulosalueittain 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen Hallinto- ja tukipalvelut 105 20 107 16 102 23 102 18 Lapsi- ja perhepalvelut 189 58 198 40 196 55 210 50 Vanhuspalvelut 334 156 335 133 345 163 339 141 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut 396 96 384 91 375 104 361 111 Yhteensä 1024 330 1024 280 1018 345 1012 320 Kuvio 4 Määräaikaisten % osuus tulosalueittain 31.12.2014 ja 31.12.2015 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Vanhuspalvelu t Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Vakituiset 31.12.14 81,6 78,1 67,9 78,3 Määräaikaiset 31.12.14 18,4 21,9 32,1 21,7 Vakituiset 31.12.15 85,0 80,8 70,6 76,5 Määräaikaiset 31.12.15 15,0 19,2 29,4 23,5

6 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Taulukko 3 Uudet toistaiseksi voimassaolevat työ- ja virkasuhteet vuosina 2012-2015 Yhteenveto nykyiseen organisaatioon 2012 2013 2014 2015 Talous- ja henkilöstöpalvelut arkistopäällikkö 1 yhteensä 1 Huoltopalvelut autonkuljettaja 2 laitoshuoltaja 4 4 sairaalalaitehuoltaja 1 toimistosihteeri 1 yhteensä 5 3 4 Perhe- ja psykososiaaliset palvelut kehitysvammatyöntekijä 5 lähihoitaja 1 1 ohjaaja 1 perhepalveluohjaaja 1 perhetyöntekijä 1 3 psykiatrian apulaisylilääkäri 1 psykiatrian erikoislääkäri 1 psykiatrian ylilääkäri 1 1 psykologi 1 1 1 puheterapeutti sosiaaliohjaaja 1 1 sosiaalityöntekijä 4 5 1 4 terveydenhoitaja 1 2 3 toimintaterapeutti 1 1 vammaisohjaaja 5 2 3 vammaisohjaaja (osa-aikainen) 2 1 yhteensä 13 15 12 17 Hoidon ja hoivanpalvelut lähihoitaja 21 16 16 19 sairaanhoitaja 1 6 3 4 palveluesimies 1 yhteensä 22 23 19 23 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut ylilääkäri 3 1 2 apulaisylilääkäri 1 1 1 kirurgian erikoislääkäri 1 anestesiologian erikoislääkäri 1 terveyskeskuslääkäri 2 4 4 hammaslääkäri 1 1 2 laboratoriohoitaja 2 farmaseutti 1 hammashoitaja 1 3 kätilö 1 apulaisosastonhoitaja 1 osastonhoitaja 2 1 2 2 toimintaterapeutti 1 sairaanhoitaja 7 8 6 4 perushoitaja 5 lähihoitaja 6 4 2 1 suuhygienisti 1 1 2 osastonsihteeri 2 2 1 röntgenhoitaja 1 1 yhteensä 31 22 24 19 RASHKY Yhteensä 66 65 58 63

7 Taulukko 4 Työ-/virkasuhteen muutokset vuonna 2015 Palkatut Työsuhde purettu Vanhuus eläke Lääkärit 10 7 * * * * Hoito- ja tutkimushenkilöstö 45 18 2 2 14 6 Sosiaalitoimen henkilöstö 4 2 * * 2 2 Hallinto- ja toimistohenkilöstö * 2 * * 1 * Tekninen henkilöstö * 1 * * * * Siivoushenkilöstö 4 1 * * 4 2 Yhteensä 63 31 2 2 21 10 Irtisanoutunut Irtisanottu Työkyvyttömyyseläke

8 1.6. Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys Taulukko 5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän eläkepoistuma-ennuste 2016 2035 Raportin kuvaus Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Valintaparametrit Näkymä = kaikki Vuoden laskenta = tarkasteluaika Ammattiluokka = Kaikki Työnantaja = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Vanhuuseläkkeet sisältävät vanhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vakuutettujen eläköitymisennuste 2016-2035 Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk, Eläkkeet, % 2013 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä 2016 30 9 8 47 3,6 3,6 2017 35 8 8 51 3,9 3,6 2018 36 8 7 51 4,0 3,6 2019 34 7 7 48 3,8 3,6 2020 36 7 7 50 3,8 3,6 2021 37 7 6 50 3,9 3,5 2022 30 6 6 42 3,3 3,4 2023 30 6 6 42 3,3 3,4 2024 29 6 6 41 3,2 3,3 2025 32 6 6 44 3,4 3,3 2026 27 6 6 39 3,0 3,2 2027 25 5 6 36 2,8 3,1 2028 24 5 6 35 2,7 3,0 2029 23 5 5 33 2,6 2,9 2030 24 5 5 34 2,6 2,8 Lähde KEVA-raportti 12.2.16

9 Taulukko 6 Raportin kuvaus Eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeiden aloittaneet Valintaparametrit Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva (muu kuin osa-aikaeläke tai perheeläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät vanhennetut ja 'osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä' sisältävät osakuntoutustuet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja täydet kuntoutustuet on puolestaan esitetty erikseen. Vuosi = 2015 Näkymä = kaikki Työnantaja = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Työeläkelaki = kaikki Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaineiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain Eläkelaji Määrä, henk. Määrä edellisenä vuonna, henk. Muutos, henk. Muutos % Keski-ikä, v. Keski-iän muutos, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseeläkkeet 20 24-4 -16,7 63,5-0,2 60,6 Täysi työkyvyttömyyseläke 2 4-2 -50,0 * * 6,1 Täysi kuntoutustuki 2 11-9 -81,8 * * 6,1 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä 9 11-2 -18,2 56,7 0,9 27,3 Yhteensä 33 50-17 -34,0 61,2 1,8 100,0 Osa-aikaeläke 5 6-1 -16,7 61,5-0,1 13,2 Lähde KEVA-raportti 12.2.16

10 Taulukko 7 Eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosittain Raportin kuvaus Valintaparametrit Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Tarkastelujakson alkuvuosi = 2003 Tarkastelujakson loppuvuosi = 2015 Työnantaja = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Työeläkelaki = kaikki Eläkkeelle siirtyneet Eläkkeelle siirtyneet Keski-ikä 2003 11 56,6 2004 15 56,7 2005 22 58,3 2006 23 56,6 2007 24 59,4 2008 26 57,6 2009 11 59,5 2010 15 58,2 2011 27 59,7 2012 30 60,9 2013 39 59,8 2014 50 59,4 2015 33 61,2 Yhteensä 326 59,1 Lähde KEVA-raportti 12.2.16 Taulukko 8 KEVA-maksujen kehitys vuosina 2011-2014 Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä 2011 44 057 394 9 333 999 457 549 204 369 9 995 917 2012 45 239 985 9 916 647 476 786 254 742 10 648 175 2013 43 832 483 9 659 865 525 399 232 001 10 417 265 2014 44 507 258 10 185 081 490 589 216 716 10 892 386 Yht. 177 637 120 39 095 592 1 950 323 907 828 41 953 743

Henkilöä Henkilöstöraportti 2015 11 1.7. Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5 Henkilöstön määrä ja ikärakenne 31.12.2015 250 200 150 100 50 0 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Mies 1 9 19 10 11 12 9 11 15 10 0 Nainen 10 53 68 117 138 170 186 162 189 119 13 Yhteensä 11 62 87 127 149 182 195 173 204 129 13 Vuonna 2015 yli 45-vuotiaita oli 714 henkilöä eli 53,6 % koko henkilöstöstä (1332). 65v- 1.8. Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2015 tarkasteltuna 45 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisvuodesta (2014: 44,7 vuotta). Kuvio 6 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain 31.12.2014 ja 31.12.2015 Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalihenkilöstö Toimistohenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö 42,1 41,8 43,9 43,5 48,7 48,1 52,0 51,5 53,5 53,2 46,3 45,3 50,5 51,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 2015 2014

12 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukko 9 Henkilöstötilinpäätös v. 2014 v. 2015 vrt. 2015 vs 2014 Muutos % Palkat ja palkkiot 43 483 038 44 228 252 745 214 1,71 Henkilösivukulut: Eläkekulut 8 195 352 8 538 547 343 195 4,19 Muut henkilösivukulut 2 535 905 2 361 589-174 316-6,87 Koulutus 221 160 240 270 19 110 8,64 Ostettu työnohjaus 42 250 34 135-8 115-19,21 Ammattikirjallisuus ja lehdet 23 924 27 156 3 232 13,51 Ostettu työterveyshuolto 616 244 710 956 94 712 15,37 Lahjat henkilökunnalle 18 786 30 173 11 387 60,61 Muut kulut(virkistyskulut) 43 839 73 182 29 343 66,93 Sivukulut yhteensä: 11 697 460 12 016 008 318 548 2,72 Menot yhteensä 55 180 498 56 244 260 1 063 762 1,93 Poissaolojen kustannukset (HRM Info-järjestelmästä) 1 857 826 1 814 884-42 942-2,31 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tulot: Sairausvakuutuskorvaukset 971 085 829 729-141 356-14,56 Tapaturmavakuutuskorvaukset 19 456 64 046 44 590 229,18 Kelan korvaus henki. työterv. 280 000 280 000 0 0,00 Eläkekorvaukset 30 882 28 572-2 310-7,48 Työllistämistuki 65 094 60 001-5 093-7,82 Lääkäreiden koulutuskorvaus 200 137 218 990 18 853 9,42 Opiskelijoiden ohjauspalkk. 54 165 50 380-3 785-6,99 Virkistysalueiden vuokrat. 14 865 14 920 55 0,37 Tulot Yhteensä 1 635 684 1 546 637-86 736-5,30 Nettomenot 53 544 814 54 697 623 1 150 498 2,15

13 2.1. Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v. 2015 Terveyskeskusten lääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa ja lääkärisopimuksen liitteen 1 2 :ssä tarkoitettua omalääkärien väestöosaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,3 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla. Sairaalalääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,3 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla. Terveyskeskusten hammaslääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,81 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,81 prosentilla.

Tuntia Henkilöstöraportti 2015 14 3. POISSAOLOT Kuvio 7 Poissaolotuntien osuus kokonaistyöajasta 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2012 2013 2014 2015 Poissaoloaika 662 899 670 411 690 727 657 188 Kokonaistyöaika 2 563 969 2 439 752 2 499 151 2 494 508 Kuvio 8 Poissaolopäivät poissaololajeittain (kalenteripäivinä) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2012 2013 2014 2015 Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot

Henkilöstöraportti 2015 15 Taulukko 10 Poissaolopäivät vuosina 2012-2015 2 012 2012 % 2 013 2013 % 2014 2014 % 2015 2015 % Vuosilomat 47 838 39 48 109 39 49 157 39 49 347 41 Työkyvyttömyyspoissaolot 25 910 21 28 197 23 28 660 23 26 780 22 Lakisääteiset poissaolot 33 684 28 36 332 29 36 306 29 30 718 26 Muut poissaolot 14 301 12 11 118 9 13 075 10 13 523 11 Lakisääteisiin poissaoloihin sisältyy mm. hoito- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntoutustuella olevat eli ns. pitkät sairauslomat. Muut poissaolot sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot, koulutukset sekä palkattomat poissaolot. Kuvio 9 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen 8 000 000,00 7 000 000,00 6 000 000,00 5 000 000,00 4 000 000,00 3 000 000,00 2 000 000,00 1 000 000,00 0,00 2012 2013 2014 2015 Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Taulukko 11 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen 2012 2012 % 2013 2013 % 2014 2014 % 2015 2015 % Vuosilomat 4 313 891 63,6 4 366 910 63,4 4 553 101 65,4 4 540 916 64,6 Työkyvyttömyyspoissaolot 1 804 833 26,6 1 890 061 27,4 1 857 826 26,7 1 814 883 25,8 Lakisääteiset poissaolot 310 827 4,6 344 108 5,0 277 231 4,0 336 846 4,8 Muut poissaolot 350 223 5,2 290 976 4,2 274 741 3,9 334 257 4,8

Kalenteripäivää Kalenteripäivää Henkilöstöraportti 2015 16 Kuvio10 Työkyvyttömyyspäivät kuukausittain vuosina 2011-2015 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2011 1990 1898 2277 2255 2420 2516 2320 2187 2429 2366 2223 2161 2012 2481 2728 2194 1886 2021 2103 1647 2122 2453 2303 2000 1972 2013 2405 2181 2225 2293 2143 2154 2137 2282 2299 2776 2641 2662 2014 2477 2241 2406 2419 2195 2193 2266 2452 2612 2606 2420 2373 2015 2315 2381 2749 2574 2231 2165 2087 1944 1947 1996 2136 2256 Kuvio 11 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina 2011-2015 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2011 1990 3888 6165 8420 10839 13355 15675 17862 20290 22657 24880 27041 2012 2481 5209 7403 9289 11311 13414 15060 17182 19635 21938 23938 25910 2013 2405 4586 6811 9104 11248 13401 15538 17820 20118 22894 25535 28197 2014 2477 4717 7124 9543 11737 13930 16196 18649 21261 23867 26287 28660 2015 2315 4696 7445 10019 12250 14415 16501 18445 20392 22388 24523 26780

17 Kuvio 12 Työkyvyttömyyspäivät ikäluokittain (pv / työntekijä) 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- 2011 2012 2013 2014 Taulukko 12 Työkyvyttömyyspäivät ikäryhmittäin Ikäryhmä Työkyv pv:t / hlö 2013 2014 2015 Työkyv pv:t yht Työnte kijöitä yht. Työkyv pv:t / hlö Työkyv. pv:t yht Työnte kijöitä yht. Työkyv pv:t / hlö Työkyv. pv:t yht Työnte kijöitä yht. 17-19v 11,1 88,4 8 6,1 42,6 7 1,3 6,6 5 20-24v 17,8 855,8 48 14,0 810,3 58 14,4 828,8 58 25-29v 23,6 1 729,0 73 14,5 1 024,8 71 16,0 1 224,7 77 30-34v 19,3 2 310,9 120 21,4 2 589,4 121 18,4 2 244,1 122 35-39v 17,4 2 440,8 140 15,8 2 220,7 141 19,4 2 768,5 143 40-44v 21,6 3 744,4 173 19,9 3 566,9 180 20,1 3 516,3 175 45-49v 21,1 3 620,5 172 24,9 4 592,0 184 22,9 4 370,5 191 50-54v 23,0 4 318,7 188 23,4 4 226,0 181 21,2 3 640,2 172 55-59v 30,4 6 116,2 202 30,8 6 289,8 204 25,2 4 996,3 198 60-64v 24,3 2 948,8 121 25,9 3 244,1 125 22,6 2 816,2 125 65v- 3,5 23,0 7 6,4 53,0 8 30,4 367,4 12 Laskennassa ovat mukana kaikki vuoden aikana palvelussuhteessa olleet työntekijät. Työkyvyttömyyspoissaoloissa ovat mukana myös kuntoutustukipäivät.

% Henkilöstöraportti 2015 18 Kuvio 13 Työkyvyttömyyden lajit vuosina 2011-2015 (% osuus työkyvyttömyyspoissaoloista) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014 2015 KVTEL:n kunt.tuki palkaton 9,9 12,2 9,0 12,1 9,1 Työtapaturma, osapalkkainen 0,2 0,0 0,3 0,0 0,5 Työtapaturma palkallinen 2,1 1,2 1,3 1,2 2,2 Sairausloma palkaton 6,9 6,3 8,5 9,2 9,1 Sairausloma osapalkkainen 16,8 17,8 20,2 20,3 16,8 Sairausloma palkall, oma ilm. 7,2 6,5 6,0 5,8 6,2 Sairausloma palkallinen, todistus 57,0 56,0 54,7 51,3 56,2 Kuvio 14 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten kestojakauma ( % ) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 PV 2-3 PV 4-10 PV 11-60 PV 61-90 PV 91-180 PV YLI 180 PV Osa sair. pv. raha 2011 19,5 31,8 25,1 13,8 1,1 0,9 0,8 6,9 2012 18,1 30,8 24,2 12,4 0,9 1,3 0,7 8,0 2013 16,6 28,8 21,0 13,4 1,2 1,7 1,0 7,4 2014 20,3 31,1 23,1 11,3 1,3 1,4 0,8 9,0 2015 20,4 34,6 19,6 9,3 0,8 0,6 0,4 14,3

19 Taulukko 13 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten lukumäärät vuosina 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 POISSAOLOT 1 PV 609 564 519 634 632 POISSAOLOT 2-3 PV 993 960 897 969 1072 POISSAOLOT 4-10 PV 783 755 656 719 608 POISSAOLOT 11-60 PV 430 387 417 351 288 POISSAOLOT 61-90 PV 34 27 38 41 25 POISSAOLOT 91-180 P 28 40 53 45 20 POISSAOLOT YLI 180 25 21 30 24 12 OSASAIR.PV.RAHA 216 248 232 281 444 Yhteensä 3118 3002 2842 3064 3101 Kuvio 15 Työkyvyttömyyspoissaolojen prosentuaalinen jakauma tulosalueittain vuosina 2011-2015 2015 2014 2013 2012 2011 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 2011 2012 2013 2014 2015 Hallinto ja tukipalv. 9,3 11,2 9,9 8,8 8,5 Perhe- ja psykosos.p 14,4 14,7 17,4 17,2 19,7 Hoidon ja hoivan p. 46,7 46,0 43,8 47,0 44,0 Terveyden ja sairaanh.palv. 29,7 28,1 28,8 27,0 27,7

Kalenteripäivää Henkilöstöraportti 2015 20 Kuvio 16 Työkyvyttömyyspoissaolot tulosalueittain 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Hallinto ja tukipalv. Perhe- ja psykosos.p Hoidon ja hoivan p. Terveyden ja sairaanh.palv. 2011 2516 3894 12643 8044 2012 2891 3801 11894 7252 2013 2793 4911 12353 8131 2014 2508 4940 13480 7731 2015 2286 5282 11771 7426

21 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 4.1. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta toimii johtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vuonna 2015 yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Muut jäsenet: Asiantuntijat: Sihteeri: Kallunki Hannu Anttila Paula Haapakoski Aino-Liisa Koivusipilä Satu (kokoukset 3-5/2015) Koski Anne-Mari Koski Mervi Mäntymaa Matti Pussinen Hannele Tofferi Markku (kokoukset 1-2(2015) Tornberg Antti Alatalo Minna Korpela Paula Weissenfelt Mikko Johanna Flink 4.2. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Koulutus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa ja järjestää korkeatasoisia ja yksiköiden tavoitteiden suuntaisia koulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, palvelujen kehittämistä sekä potilaan ja asiakkaan hyvän hoidon / palvelun toteutumista. Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä pätevyys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntayhtymän sisäinen koulutus oli säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikoittain osallistuttiin Oulun Yliopistollisen sairaalan erikoisalojen interaktiivisiin videokoulutuksiin. Oulun Yliopistollisen sairaalan koulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään osallistujien koulutustarpeen mukaan. Vuonna 2015 talon sisäisiä koulutustilaisuuksia / etälähetyksellä vastaanotettuja koulutuksia järjestettiin noin 64. Näistä 11 on toteutettu etäyhteydellä. Osallistujia koulutuksissa on ollut yhteensä noin 1101. Sisäisistä koulutuksista suurimmat osallistujamäärät ovat olleet seuraavissa aihepiireissä: Infektioiden torjunta (157) Lapset puheeksi -koulutus (174) Palosuojelukoulutukset (62) Ravatar -koulutukset (85) Diabetes (39) Terveydenedistäminen (106) Tiliöintikoulutukset (62) Muistiseminaari (72) ATK:n perustaidot / tietotekniset ohjelmistot (156)

22 Uusille työntekijöille ja opiskelijoille on pidetty perehdytystilaisuus, joissa osallistujia oli 25. Uusille työntekijöille on järjestetty myös useita Effica-peruskursseja, joihin vuoden 2015 aikana osallistui 33 henkilöä. Lapset puheeksi toimintamalli otettiin käyttöön ja toimintaprosesseihin liitettäväksi koko kuntayhtymän strategisena tavoitteena. Henkilöstön koulutukset lapset puheeksi toimintamalliin aloitettiin jo 2013. Vuoden 2015 aikana koulutettiin 174 henkilöä. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen opiskelijoille, eurolääkäreille sekä erikoistuville lääkäreille. Hyvinvointikuntayhtymän osaamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten johdolla suunnitelmallisesti esimiehen vuosikellon eri osa-alueiden toteuttamisen kautta. Vuoden kuluessa esimies ja työntekijä ovat vuorovaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemojen osalta; tavoitteiden asettaminen, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi, osaamiskartoitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Esimiehen vuosikello otettiin digitaalisena työkaluna käyttöön vuoden 2015 aikana. Kuvio 17 Esimiehen vuosikello. 4.3. Työterveyshuolto Sähköisen työkalun tuotekehityksen aikana toimintopainikkeen nimi muutettiin työhyvinvoinniksi. Tutkimusten mukaan esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus on ensiarvoinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kuntayhtymä on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut perustason sopimuksella sisältäen lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon rajoituksin. Palvelut tuottaa Terveystalo. Työterveyshuolto on järjestetty työntekijöille, joilla on voimassaoleva palvelussuhde. Työterveyshuollon sisältö on sovittu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet ottaen huomioon, mitä työterveyshuoltolaissa (1383/2001)ja Valtioneuvoston asetuksessa 708/2013 säädetään. Ennaltaehkäisevään työterveyteen kuuluvat mm. työterveystarkastukset (mm. lakisääteiset määräaikaistarkastukset altisteisessa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, suunnatut tarkastukset, työkuntoisuustarkastukset), työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen, työhönpaluun tukeminen yhdessä työnantajan kanssa sekä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille ja esimiehille. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Kuntayhtymässä työterveyshuoltoa toteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jolloin työyhteisöstä

23 nousevat työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan tarpeet tulevat esille. Työn vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi on yksi työterveyshuollon tehtävistä. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa ja työhyvinvoinnin edistämisessä on työyksikön esimiesten sekä työterveyshuollon yhteinen suunnittelu ja toiminta tärkeää. Vuonna 2015 tärkeimpänä yhteisenä tavoitteena oli sairauspoissaolojen vähentäminen. Varhaisen välittämisen mallin mukaiset työkykykeskustelut tulee pitää kaikille työntekijöille, joilla on yli 15 päivää sairauspoissaoloja tai esimiehellä nousee muu huoli työntekijän työkyvystä tai jaksamisesta. Keskustelut käydään kahden kesken esimiehen ja työntekijän välillä ja asiat tuodaan työterveyshuoltoon tiedoksi ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija. Se huolehtii yhdessä esimiesten työterveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä. Taulukko 14 Työterveyden tunnusluvut 2013 toteuma 2014 toteuma 2015 toteuma Mittari Sairauspoissaolopäiviä / hlö 22,8 pv 24,7 pv 21,3 pv Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset (* 7 980 000 8 645 000 7 490 000 Sairauspoissaolo % 6,2 % 6,8 % 5,9 % Terveys % 37 % 37,5 % 36 % Työterveyden kokonaiskustannukset 780 374 628 247 749 097 Kustannusten suhde Kela I / II % 30,7 % / 67,3 % 45,1 % / 52,9 % 45,9 % / 52,9 % Kustannukset /hlö 581 472 541 *) Kustannukset saadaan kertomalla poissaolopäivien hinta (EK 350 ) poissaolopäivillä

% vastaajista Henkilöstöraportti 2015 24 4.4. Työhyvinvointi Työhyvinvointikysely 2015 toteutettiin ajalla 23.11. - 27.12.2015. Kyselyyn vastasi 737 työntekijää (629 vuonna 2014). Vastausprosentti oli 57,5 % (vuonna 2014 48,7 %). Tuloksien perusteella toimintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi toimenpiteiksi. Työhyvinvointikyselyn keskeiset tulokset Kuvio 18 Vastaajista yli 75 % koki usein työnteon elämässään tärkeäksi. Kokemus omasta työkyvystä pisteytettiin asteikolla 0-10. Edellisvuoteen nähden itselle annettu arvosana on hieman laskenut. Vuonna 2014 työkyvylle annettiin arvosanaksi 8,49. Vuonna 2015 tämä luku oli 8,39. 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2014 0,2 0,0 0,0 0,2 0,2 2,0 2,7 9,9 30,9 34,7 19,2 2015 0,0 0,1 0,0 0,0 0,6 1,9 4,4 9,8 32,1 35,7 15,4 Kuvio 19 Vastaajat kokivat, että eniten omaan työkykyyn vaikuttavat tekijät olivat oma fyysinen kunto ja oma asenne sekä oma ammattitaito. Neljänneksi eniten koettiin vaikutusta olevan työkavereilla. Muu Työyhteisön vuorovaikutustaidot Työyhteisön pelisäännöt Työturvallisuus Työtilat ja -välineet Työn määrä Työn laatu Työkaverit Työaikajärjestelyt Palkkaus Oma psyykkinen kunto Oma fyysinen kunto Oma asenne Oma ammattitaito Esimiehen tuki 0 100 200 300 400 2015 2014

% vastaajista % vastaajista Henkilöstöraportti 2015 25 Kuvio 20 Vastaajien näkemys kysymykseen Työpaikan johto on kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Harvoin tai ei koskaan Silloin tällöin Usein 2014 21,4 47,6 31,0 2015 24,9 39,7 35,4 Kuvio21 Vastaajien näkemys kysymykseen Olen valmis suosittelemaan työpaikkaani muille 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Usein Silloin tällöin Harvoin tai ei koskaan 2014 58,6 36,5 4,9 2015 57,2 35,8 7,0

% vastaajista Henkilöstöraportti 2015 26 Kuvio 22 Vastaajien näkemys kysymykseen Onko sinulla ollut kuluvan vuoden aikana mahdollisuus vaikuttaa omaan työtehtävääsi ja oletko saanut esimieheltäsi palautetta seuraavissa osa-alueissa: 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tavoitteiden asettaminen Kirjallinen tehtävänkuva us Henkilökohta isen työsuoritukse n arviointi Osaamiskart oitus Kehityskesku stelut Ura- ja seuraajasuunnittelu 2014 Kyllä 49,8 48,6 44,0 42,6 54,5 17,9 2015 Kyllä 50,8 43,1 47,3 44,8 52,8 29,2 2014 Ei 30,8 33,9 39,9 40,8 37,8 54,0 2015 Ei 33,2 40,9 40,4 43,4 39,3 52,3 2014 En osaa sanoa 19,4 17,5 16,1 16,5 7,6 28,1 2015 En osaa sanoa 16,0 16,0 12,3 11,8 7,9 18,5 4.5. Työsuojelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työsuojeluorganisaation yhteistoiminnasta vastaa työsuojelutoimikunta: Työsuojelupäällikkö Leena Virranniemi Työsuojeluvaltuutettu Satu Koivusipilä Varatyösuojeluvaltuutettu Jouni Kavonius Työsuojelutoimikunnan jäsen Hanna Kyröläinen Työsuojelutoimikunnan jäsen Suvi Kunnasmäki Kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Työsuojelutoimikunnan sihteeri Kaisu Mourujärvi Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelun toimintaohjelman, jonka yhteistyötoimikunta hyväksyy. Toimintaohjelmassa määritellään vuosittaiset työsuojelun painopistealueet. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Työsuojelun toteuttamisvastuu on esimiehillä organisaatiotasot huomioiden.

27 Tulosalueet ovat velvollisia valvomaan alueensa työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi ja poistamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulosalueen on tunnettava omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat ohjeet ja määräykset. Työnantajalla on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioissa. Kuntayhtymässä lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, johtoryhmä, tulosalueiden- ja tulosyksiköiden johtajat ja lähiesimiehet joille työsuojeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luottamushenkilöjohto vastaa työsuojelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahojen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen toiminnan vaatimien investointien rahoituksesta työsuojeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsuojelutoiminnan toteuttamisen valvonnasta Kuntayhtymän johtajan ja tulosaluejohtajat vastaavat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin muodostamiseksi yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antamisesta, suunnittelusta ja hankinnoista muiden esimiesasemassa olevien ohjaamisesta ja valvomisesta työpaikkojen yleisestä valvonnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luottamuselimille tulosalueiden johtajina vastaavat viime kädessä omaa tulosaluettaan koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta Tulosyksiköiden johtajat vastaavat oman työyhteisön kehittämisprosessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsuojeluohjeiden ja määräysten noudattamisen valvonnasta, suunnittelusta ja hankinnoista työpaikkojen turvallisuusohjeiden antamisesta henkilöstön neuvonnasta ja ohjauksesta välittömän työsuojelutoiminnan organisoinnista työsuojelu tietouden välittäminen työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu mahdollisten epäkohtien ilmoittaminen johtoryhmälle Lähiesimiehet vastaavat työsuojelumääräysten noudattamisen välittömästä valvonnasta työympäristön jatkuvasta tarkkailusta henkilöstön perehdyttämisestä, ohjauksesta ja neuvonnasta mahdollisten epäkohtien ilmoittamisesta omalle esimiehelleen Jokaisen työntekijän velvollisuus ja vastuu on noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä noudattaa työturvallisia työtapoja noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä

28 välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoittaa epäkohdista esimiehelle Lisäksi on valvottava ja huolehdittava työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä suorittaessa käytettäväksi määrättyjen suojuksien ja henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta ja työhön opastamisesta vähältä piti- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle Työsuojeluorganisaatio toimii yhteistyössä esimiesten kanssa työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä. Työsuojeluasiamiehet Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työpaikoilla toimivat työsuojeluasiamiehet, jotka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Työsuojeluasiamies työskentelee toimialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta on organisaation eri toimialueiden henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluorganisaatiota välittömän työsuojelun yhteistoimintatehtävissä pitää yhteyttä kuntayhtymän työsuojelun yhteistoiminta- elimiin, linjajohtoon, työsuojelupäällikköön ja työsuojelu- valtuutettuun osallistuu tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen toimialueellaan Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin sopii lähiesimiehensä kanssa.