Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden selvittäminen onnistuisi tarvitaan kattava, DNA aineistoon ja morfologiaan perustuva selvitys lajien taksonomiasta
Tavoite Selvittää huonosti tunnettuja sieniä, etenkin uhanalaisissa elinympäristöissä kasvavia lajeja Tutkittavat sienisuvut: Haperot : Juhani Ruotsalainen, Jukka Vauras Orakkaat: Tuomo Niemelä, Ilkka Kytövuori Kärpässienet: Paavo Höijer Seitikit: Tuula Niskanen, Ilkka Kytövuori Molekyylisyst. työt: Kare Liimatainen
Tutkittavat sienisuvut 1. Paljon uhanalaisissa metsäelinympäristöissä mm. lehdoissa kasvavia lajeja. Kaikkien neljän suvun lajit ovat ektomykorritsasieniä ja sukuihin kuuluu useita ekologisesti kapea alaisia lajeja Osaa lajeista on käytetty arvokkaiden luontokohteiden indikaattorilajeina Joukkoon kuuluu myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja.
Tutkittavat sienisuvut 2. Sukuja on tutkittu Suomessa jo useiden vuosien ajan ja DNA menetelmiä on käytetty jo kaikissa tutkittavissa suvuissa. sukujen selvitystyö oli jo hyvässä vauhdissa projektin alkaessa ja näin ollen tuloksia on odotettavissa nopeasti.
Seitikit Jatkoa PUTTE I aikana tehdylle tutkimukselle Osa tuloksista mukana jo 2010 uhanalaisarvioinnissa, 44 Suomelle uutta lajia Seuraavan kahden vuoden tavoitteena saada nimi vielä ainakin 30 lajille Louhenseitikki, C. oulankaensis, IUCN luokitus VU
Orakkaat, suku Hydnum Pitkään Suomesta tunnettiin vain ruskoorakas 2000 luvulla opittiin erottamaan myös simaja ryväsorakas Suomessa tämän lisäksi vielä kolme tieteelle uutta rusko orakaslajia
Kärpässienet Vuonna 2005 Suomesta luetteloitiin 13 renkaatonta kärpässientä Nyt tunnetaan 8 uutta lajia, joista 2 on tieteelle uusia lajeja Tiedot monien lajien ekologiasta ja levinneisyydestä tarkentuneet
Haperot Geneettinen tutkimus on vasta alussa, mutta useita uusia lehtokuusikkojen lajeja on jo erotettu morfologian perusteella
Tulokset ja niiden hyödyntäminen Tuloksia hyödynnetään tulevissa uhanalaisuus arvioinneissa Tieteelliset julkaisut Arvokkaiden metsäympäristöjen indikaattorisienet kirja
Tulokset ja niiden hyödyntäminen Tulokset suurelle yleisölle kirjojen ja verkkojulkaisun muodossa: Valmisteilla lajiopas orakkaista (tekijänä Tuomo Niemelä) ja tunnistusmoniste kärpässienistä (tekijänä Paavo Höijer) Seitikkien ja haperoiden lajitiedot tallennetaan Pinkka tietokantaan
Yliopiston etusivu suomi svenska English Pinkka Lajintuntemuksen oppimisympäristö opiskelijoille Etusivu Pinkat Sisältö Pinkat Luokat Näytä luokittelu Näytä A Ö Preppaus Haut Tekijänoikeu d Yhteystiedot Uutiset Linkit Kaikki Yleinen kasvitiede Sienet Uhanalaiset Suomelle/tiet eelle uudet lajit Lehtojen lajit Sienet Suomelle/tieteelle uudet lajit Tämä pinkka esittelee lähiaikoina löydetyt Suomelle ja/tai tieteelle uudet sienilajit Cortinarius albogaudis Cortinarius caesiobrunneus Cortinarius carabus Hae pinkasta: Haku nimellä? Helsingin yliopisto Biotieteellinen tiedekunta Bio ja ympäristötieteiden laitos Cortinarius cicindela Cortinarius leiocastaneus Cortinarius pseudorubricosus
Yliopiston etusivu suomi svenska English Pinkka Lajintuntemuksen oppimisympäristö opiskelijoille Etusivu Sisältö Pinkat Luokat Haut Tekijänoikeu d Pinkat Näytä luokittelu Piilota teksti Preppaus Tulostekori (3) Yhteystiedot Uutiset Siirrä tulostekoriin / Oma lajikortti Linkit << < > >> Kaikki HY Biotieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötiede Yleinen kasvitiede Sienet Uhanalaiset Suomelle/tiete elle uudet lajit Lehtojen lajit Hae pinkasta: (*) Cortinarius (*) Helsingin yliopisto Biotieteellinen tiedekunta Bio ja ympäristötieteiden laitos? Otsonseitikki Cortinarius albogaudis Kytöv., Niskanen & Liimat. 2009 Kuvaus Otsonseitikki on isohko, kokoruskea, kalkkikuusikoissa erittäin harvinaisena kasvava helttasieni. Jalassa on valkeahko poikkivyö ja itiöt ovat pienet ja pyöreät. Itiöemä LAKKI on nuorena puolipallomainen, myöhemmin kuperaksi laakeneva, lievästi keskuskohoumallinen. Väritys on tumman kellanruskeasta harmaanruskeaan. Lakki on säikeinen ja säikeisesti kosteusmuuntuva. HELTAT ovat melko harvassa sekä aika paksut ja leveät. Väritykseltään ne ovat aluksi harmaanruskeat, myöhemmin tumman suklaanruskeat. JALKA on melko tanakka ja hieman tyveltä pullistunut, harmaanvalkosäikeinen, myöhemmin ruskehtava. Jalassa on yleensä selvästi erottuva valkoinen vyö. MALTO on ruskeaa, vanhemmiten ja jalan tyveltä tummanruskeaa. Näytteeksi kuivattaessa sieni mustuu. Ekologia Kuusen mykorritsasieni. Elinympäristö Kasvaa tuoreissa ja kosteissa kalkkikuusikoissa, usein sammalikossa elokuusta syyskuulle. Levinneisyys Suomessa Erittäin harvinainen, tunnetaan vain viideltä eri kasvupaikalta Suomesta. Ei löydetty vielä muista maista. Mikroskooppiset tuntomerkit Itiöt ovat 5,5-7,5 x 5-6 µm, lähes pallomaisia, piikkinystyisiä, hyvin vähän dekstrinoideja. Lisätiedot Otsonseitikki on harvinainen kalkinvaatija, jota on löydetty vain parhaimmista kalkkikuusikoista. Laji on kuvattu tieteelle uutena vuonna 2009 ja siitä ei vielä ole tietoja muualta maailmasta. --- Muita samankaltaisia lajeja: Karhunseitikkien ryhmään kuuluu Suomessa ainakin 10 lajia. Kookkaana sienenä otsonseitikki muistuttaa eniten karhun- sekä valjukarhunseitikkiä. KARHUNSEITIKKI (C. brunneus) on koko väritykseltään selvästi tummemman ruskea ja itiöt ovat suuremmat, 7.5-9.5 x 5.5-7 µm. VALJUKARHUNSEITIKILLÄ (C. clarobrunneus) ei ole jalassa selvää ulkosuojuksen muodostamaa vyötä ja lisäksi se kasvaa useimmiten kuivemmilla mäntyvaltaisilla paikoilla. Otsonseitikki muistuttaa yllättävän paljon myös punavyöseitikkeihin kuuluvaa RUSKOVYÖSEITIKKIÄ (C. pinigaudis). Ruskovyöseitikillä on kuitenkin selvästi kellanruskea tai viininpunainen ulkosuojus, jonka jäänteet muodostavat jalan pinnalle värillisiä vöitä. Kaikki tässä mainitut lajit ovat yleisiä ja siten selvästi todennäköisempiä vaihtoehtoja kuin itse otsonseitikki. Myös harvinaisemmat HÄRKÄSEITIKKIEN ryhmän (C. sektio Bovini) lajit voivat muistuttaa otsonseitikkiä, mutta niistä millään ei ole pyöreitä itiöitä. Yleiskuva Cortinarius albogaudis, Kuusamo Oulanka, holotyyppi Mikroskooppikuva Lähikuva << < > >> Itiökuva Itiöemän tumma malto
Tulokset ja niiden hyödyntäminen Kaikkien lajien sekvenssit tallennetaan lisäksi Elokehä tietokantaan ja geenipankkiin (GenBank) Elokehä on DNA viivakoodeihin sekä niitä tukevaan teksti ja kuva aineistoon perustuva tietokanta Suomen kasvi, sieni ja eläinlajiston tunnistukseen
KIITOS