KOM (97) 7 Brysselissä YHTEENKUULUVUUS JA TIETOYHTEISKUNTA KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE ALUEIDEN KOMITEALLE SEKÄ TALOUS-JA SOSIAALIKOMITEALLE
- JOHDANTO - ASIA - TAUSTA RAKENNERAHASTOJEN ROOLI - TULEVAISUUDENNÄKYMÄT YHTEENKUULUVUUDEN EDISTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN AVULLA VERKON PERUSRAKENTEEN VALMIIKSI SAATTAMINEN KYSYNNÄN EDISTÄMINEN - PÄÄTELMÄT - TILASTOLIITE - VIITTEET 2
JOHDANTO Komissio esitti äskettäin perustamissopimuksen 130 b artiklan mukaisen ensimmäisen taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksensa. Tämä tiedonanto muodostaa osan kyseisen kertomuksen suositusten ja analyysin seurannasta tietoyhteiskunnan alalla. Se täydentää vihreää kirjaa Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa: ihmisläheisyys etusijalle (jossa on sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä analyysi) etenkin korostamalla ongelman alueellisia puolia. Maailmanlaajuistumisen ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamistarpeen myötä lähestyvä tietoyhteiskunta tarjoaa suuria mahdollisuuksia: yritysten ja alueiden saamat kilpailuedut, tehokkaammat organisaatiomuodot, uudet kaupankäyntimahdollisuudet, uudet koulutus- ja työllisyysmahdollisuudet. Näiden mahdollisuuksien tarjoaminen koko Euroopassa on yksi tietoliikennemarkkinoiden asteittaisen vapauttamisen keskeisistä tavoitteista. Kaikki Euroopan alueet, kansalaiset tai yritykset eivät kuitenkaan ole mahdollisuuksiltaan tasa-arvoisessa asemassa maantieteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Ympäristön muuttuessa maailmanlaajuiseksi on kuitenkin selvää, että kilpailu ei ole ainoastaan EU:n sisäistä vaan myös maailmanlaajuista. Vaikka tietoliikennemarkkinoiden avautumisen ja yhdenmukaistamistoimenpiteiden olisi periaatteessa levittävä koko unionin alueelle, pääasiallisena vaarana on investointien lykkääntyminen joillakin alueilla. Markkinavoimia on täydennettävä tarvittaessa poliittisin toimin, jotta olemassa oleva kuilu voidaan kuroa umpeen ja jotta voidaan varmistaa, että tietoyhteiskunta kehittyy toivottua vauhtia koko unionin alueella. Mukaan tarvitaan alueita, kansallisia hallituksia ja eurooppalaisia toimielimiä, jotta uusien teknologioiden levitessä voidaan torjua tilanteen kärjistyminen niiden välillä, joilla on tietoa, ja niiden, joilla ei ole mahdollisuutta sitä saada. Tässä asiakirjassa todetaan toimien tarpeellisuus ja pyritään määrittämään asiat, taustat ja tulevaisuudennäkymät lainsäädäntöä ja investointeja koskevan sekä kysyntää tukevan politiikan alueilla. Johdonmukainen kehitys näillä kolmella alueella on tärkeää sopusointuisen alueellisen kehityksen vuoksi. 3
ASIA 1) Tietoyhteiskunta mahdollistaa perusteellisen taloudellisen, sosiaalisen ja hallinnollisen muutoksen kaikilla inhimillisen toiminnan alueilla 1. Se kykenee myös huomattavasti vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta 130 a artiklan mukaisesti alueiden kilpailukykyä vahvistamalla. Alueiden kilpailukyky määräytyy kasvavassa määrin sen mukaan, miten alueet kykenevät yhdentämään uudet teknologiat, joiden käytön tietoyhteiskunta on mahdollistanut. Tieto- ja tietoliikennetekniikat (TTT) voivat lisätä yritysten tehokasta sijaintia koskevia vaihtoehtoja siten, että yritykset voivat hyödyntää toiminnan ja/tai markkinamahdollisuuksien kustannuksissa vallitsevat erot. Ne voivat auttaa alueita sekä pitämään itsellään suuremman osan saadusta kokonaislisäarvosta että houkuttelemaan ja kehittämään uutta toimintaa, jonka tuoma lisäarvo on suuri. Tietoyhteiskunta voisi myös auttaa poistamaan yritystoiminnan sijoittumiseen kaupunkikeskusten ulkopuolelle liittyvät esteet houkuttelemalla lisää investointeja maaseudulle, jossa yritysten sijoittumiskustannukset ovat tavallisesti alhaisemmat ja joka pystyy tarjoamaan korkean elämänlaadun. 2) Tietoyhteiskunta tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet uusien työllisyyden muotojen ja korkeaa ammattitaitoa vaativien töiden kehitykselle etenkin mahdollistamalla tehokkaimmin työpaikkoja luovien pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn sekä tarjoamalla välineet innovaatiota varten ja nopeasti muuttuvaan taloudelliseen Komission suorittamat tutkimukset 2 viittaavat siihen, että tietoliikennemarkkinoiden vapauttaminen yhdistettynä nopeaan TTT:jen käyttöön ottamiseen tuottaa myönteisiä vaikutuksia työllisyyden kannalta ja korvaa suurelta osin kaikki tietoliikennealalla mahdollisesti tapahtuvat työpaikkojen menetykset. Ongelmana on kuitenkin kyseisten toimintojen välisen aikavälin huomioon ottaminen: ne, jotka mukautuvat ensimmäisinä ja onnistuvat ennakoimaan uudet tuotteet ja palvelut, todennäköisesti saavat dynaamisen "uranuurtajan" kilpailuedun, kun taas kyvyttömyys näiden teknologioiden nopeaan käyttöön ottamiseen vaikuttaa varmasti kielteisesti työllisyyteen 3. Sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta tietoyhteiskunta avaa mahdollisuuksia uusille työjärjestelyille, kuten etätyölle, ja tarjoaa laajemmat mahdollisuudet työn saantiin sekä joustavammat työajat. Se tarjoaa perustan ratkaista liikkuvuuteen ja työhön pääsyyn liittyviä ongelmia, jotka johtuvat esimerkiksi syrjäisestä sijainnista ja/tai huonoista liikenneyhteyksistä erityisesti maaseudulla. Se avaa uusia mahdollisuuksia koulutus-, terveydenhuolto- ja hoitoalalla ja mahdollistaa julkisen hallinnon lisääntyvän avoimuuden - vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme 4. 3) Kaikilla näillä prosesseilla on myös perustavaa laatua olevia maantieteellis sosiaalisia vaikutuksia. Vaikka TTT:illa ei yksinään ole erityisiä maantieteellisiä seurauksia tai ratkaisevia vaikutuksia niihin, niiden omaksuminen vaikuttaa alueen kykyyn käyttää hyväksi ja kehittää mm. omia inhimillisiä voimavarojaan, perusrakenteitaan jne. ja vaikuttaa siten ratkaisevasti alueen kehitysmahdollisuuksiin. Tällä on merkitystä erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat alueellisten taloudellisten rakenteiden perusta erityisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla. Jos kaikille kansalaisille ei samalla tarjota yhtäläisiä 4
mahdollisuuksia tietoyhteiskuntaan pääsyyn, vaarana on uudenlaisten sosiaalisen syrjäytymisen muotojen syntyminen. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perusrakenteen laadulla on keskeinen merkitys siinä, miten tehokkaasti tietoyhteiskuntaan voidaan osallistua. Muita tekijöitä ovat pätevyys ja koulutustaso, jotka tukevat tietoyhteiskunnan palvelujen laajaa käyttöä, julkisen ja yksityisen sektorin roolin aktiivisuus tietoyhteiskunnan edistämisessä, kyky aikaansaada organisaation ja investointien avulla tehokas tietoyhteiskuntasuunnitelma, teknisen tuen saatavuus tietoyhteiskunnan toiminnan laajentamisen helpottamiseksi sekä yleisen tietoisuuden luominen tietoyhteiskunnasta. 4) Jotta yksilöt, laitokset ja yritykset voivat sijainnistaan riippumatta hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia, siihen on tarjottava mahdollisuudet koko EU:n alueella. Tämän asiakirjan tilastoliitteessä olevasta käytettävissä olevien tietojen tarkastelusta käy ilmi, että unionin rikkaimpien ja heikommassa asemassa olevien alueiden välillä on yhä merkittävä kuilu perusrakenteiden tarjonnassa, palvelujen kustannuksissa ja luotettavuudessa sekä erikoispalvelujen saatavuudessa. Tutkittaessa esimerkiksi niiden kotitalouksien määrää, jotka ovat liittyneet kaapeliverkkoon, (mikä merkitsee mahdollisuutta lisätä tulevaisuudessa nopeasti tilaajaliittymäkilpailua ja laajakaistapalveluja) noin 97 prosentilla belgialaisista ja 84 prosentilla hollantilaisista oli vuonna 1993 kaapelitelevisioverkkojen käyttömahdollisuus, kun taas Italiassa ja Kreikassa luku oli 0 prosenttia, Portugalissa 2 prosenttia ja Espanjassa 8 prosenttia. Toisena esimerkkinä ovat tietoyhteiskunnan palvelujen käyttökustannukset: vuoden 1996 alussa kotiliittymä maksaa koheesioalueilla keskimäärin 32,5 prosenttia, Irlannissa 65 prosenttia ja Kreikassa 76 prosenttia enemmän kuin Euroopan ydinalueilla. Keskiarvot peittävät usein maiden välillä vallitsevat suuret erot. Esimerkiksi Portugalin Lissabonissa oli 100 asukasta kohden käytettävissä 62 pääpuhelinlinjaa, kun muualla maassa niitä oli 29 ja Azoreilla 18. Espanjan Madridissa oli 45,2 linjaa, kun niitä muualla maassa oli 36 ja Estremadurassa 22. Kreikassa Ateenan alueella oli käytettävissä 52 linjaa, kun taas Itä-Makedoniassa niitä oli ainoastaan 27. On myös osoitettu, että jotkut erityisryhmät tai yksilöt saattavat kohdata ongelmia tietoyhteiskuntaan sopeutumisessa, ja heidän tarpeisiinsa olisi löydettävä ratkaisu. Näin ollen keskeinen kysymys on, miten yhdistää rakenteelliset tukitoimet tietoyhteiskunnan ja tietoliikennepolitiikan kehityksessä, jotta edellä mainittuja eroja voitaisiin nopeasti pienentää ja yhtenäistä tietoyhteiskuntaa edistää. TAUSTA 5
5) Euroopan komissio on edistänyt ja tukenut tietoliikennemarkkinoiden vapauttamista, sillä se on huomannut, että on tarpeen nopeuttaa tietoliikenneverkkojen levittämistä, helpottaa palvelujen ja verkkojen innovaatiota sekä laskea käyttökustannuksia, mikä johtaa uusiin innovaatioihin ja uusien sovellusten kehittämiseen. Komission politiikka perustuu samalla havaintoon, että myös tietoliikennealalla syntymässä olevassa, kilpailua kannattavassa ympäristössä on keskeistä varmistaa yleispalvelut ja tarvittaessa rahoitus luomalla markkinoilla toimivien tahojen rahoittamia erityismekanismeja. Näin tehdään osittain siksi, että vältettäisiin tilanne, jossa uudet tulokkaat tavoittelevat pelkkää etua, koska niiden ei tarvitse jakaa yleispalveluja ja koska ne todennäköisesti keskittävät toimintansa sekä yritys- että yksityisasiakkaisiin suurimmissa kaupungeissa ja niiden 5, mutta sillä myös varmistetaan, että kaikilla unionin kansalaisilla on mahdollisuus käyttää tiettyjä korkeatasoisia palveluja hinnoilla, joihin heillä on varaa. Sellaisenaan yleispalvelujen käsite on keskeinen osa solidaarisuutta ja tasaarvoista kohtelua kannattavaa eurooppalaista yhteiskuntamallia sekä keskeinen tekijä taloudellisessa ja sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa. Yleispalveluiden merkitystä yhteenkuuluvuudelle on korostettu myös ensimmäisessä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa. 6) Usein sanotaan, että vapauttamisen ja kilpailun voimat leviävät koko unionin alueelle 6. Teknologisten muutosten nopean vauhdin vuoksi ydinalueilla tehdään kuitenkin toistuvasti uusia investointeja, palveluja uudistetaan ja uusia kilpailijoita syntyy ydinalueilla, ja ellei tätä toteuteta yhteistyössä, se vaikuttaa kehitykseen ja työnsaantimahdollisuuksiin sekä pitää yllä erilaisten alueiden välillä vallitsevaa suhteellista kuilua. Siten yhteenkuuluvuuden näkökulmasta on tarve pitää lainsäädäntö ja erityisesti yleispalveluiden laajuus tarkastelun alaisina sen varmistamiseksi, että kaikki alueet hyötyvät vapauttamisesta täysipainoisesti ja että palvelujen ja innovaation hintataso on kohtuullinen. Lainsäädäntöä on täydennettävä kohdentamalla tukea tarvittaessa investointikustannuksiin, jotta eduista hyötyvät kilpailusääntöjen mukaisesti unionin heikommin kehittyneet, Rakennerahastojen rooli 7) Äskettäin tehdyssä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukitoimia koskevassa analyysissä 7 todetaan, että yleisesti ottaen ainoastaan hämmästyttävän pieni osa (noin 2,0 %) tietoliikennealan kustannuksista käytetään investointeihin. Lisäksi merkittävin osa kyseisistä investoinneista (1,5 %) käytetään tieto- ja tietoliikennetekniikan perusrakenteen, etenkin peruspuhelinverkon, päivittämiseen ja täydentämiseen. Hyvin pieni osa (noin 0,3 % kokonaiskustannuksista) yhteisön tukikehyksestä käytetään kysyntää koskeviin toimenpiteisiin. Tavoitekohtainen analyysi ei paljasta merkittäviä eroja. Näin voidaan oikeutetusti sanoa, että muutamia poikkeuksia 8 lukuun ottamatta ja kuluvalla suunnittelukaudella saamastaan lisääntyvästä huomiosta huolimatta pyrkimykset tietoyhteiskunnan synnyn tukemiseksi ja alueiden valmistelemiseksi kyseisten etujen saamiseen ovat yhä vähäisiä ja riittämättömiä. TAULUKKO 1 - YHTEISÖN TUKIKEHYSTEN KOKONAISKUSTANNUKSET TAVOITTEIDEN 1, 2, 3, 4 JA 5B OSALTA TIETOLIIKENNEALALLA (1994-99) 6
MILJOONAA ECUA JÄSENVALTIOT EUROOPAN UNIONI YHTEENSÄ Yksityinen Julkinen Tuki- % (i) Arvo % (ii) kehys Tietoliikenne (iii) 33 2.005 1.332 39,5 3.370 1,2 - Perus 0 1.417 877 38,2 2.295 0,8 - Erikois 27 524 369 40,1 920 0,3 Telematiikka (iv) 46 382 437 50,5 865 0,3 YHTEENSÄ (v) 81.504 85.087 117.280 100.0 283.871 100,0 (i) (ii) (iii) (iv) (v) Yhteisön kokonaistukikehysten prosenttiosuus rivin kokonaisarvosta. Kohdan kokonaisbudjetin prosenttiosuus yhteisön tukikehysten kokonaisbudjetista (eli 283.871 miljoonaa ecua). Tietoliikenteen päälinjauksille, toimenpiteille tai toimille myönnetyt kokonaismäärärahat (perusrakenteet ja palvelut), jotka on mainittu yhteisön tukikehyksissä. Toisistaan on erotettu myös perustaso (peruspuhelintekniikan tarjoaminen ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien kansallisten ja alueellisten verkkojen digitalisointi ja valokaapelointi), ja erikoistaso (erikoistason perusrakenteiden ja -palveluiden toteuttaminen, kuten paikallisliittymien valokaapelointi, satelliittiyhteydet, ISDN ja laajakaistaverkko) Telemaattisten sovellusten talousarvio useilla aloilla, kuten terveys, koulutus, liikenne. Tämän rivin luvuissa ovat mukana esimerkiksi etätyösuunnitelmat, etäopiskelu ja multimediasovellukset. Yhteisön tukikehysten kokonaissumma, ei yllä olevien lukujen summa. 8) Heikommassa asemassa olevien alueiden tiedon perusrakenteiden ja sovellusten laajempaa levittämistä tukevien ja edistävien komission aloitteiden luonne on ajan kuluessa kehittynyt voimakkaasti perusrakennetta painottavasta STAR-ohjelmasta 9 Telematics-ohjelmaksi 10, joka painottaa tietoliikennepalvelujen kysynnän edistämistä ja tietoliikenteen perusrakenteiden tehokasta käyttöä julkisella ja TAULUKKO 2 - YHTEISÖALOITTEIDEN KOKONAISKUSTANNUKSET TIETOLIIKENNEALALLA (i) MILJOONAA ECUA JÄSENVALTIOT EUROOPAN UNIONI YHTEENSÄ Yksityinen Julkinen Tuki- % Arvo % kehys Tietoliikenne 6 41 41 46,6 87 0,7 - Perus 0 0,7 0,7 50,0 1,4 0,8 - Erikois 4 24 24 46,0 52 0,4 Telematiikka 66 112 166 48,3 344 2,7 YHTEENSÄ 3.337 3.280 5.910 100.0 12.527 100,0 (i) Samat alaviitteet kuin taulukossa 1. 7
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 11 on eri tavoitteiden sekä EMPLOYMENT- ja ADAPT-yhteisöaloiteohjelmissa toteuttamiensa tukitoimien kautta erityisesti edistänyt tietoyhteiskuntaa koskevia työpaikkoihin ja työtaitoihin liittyviä koulutus- ja tukirakenteita. Vuonna 1996 ADAPT-aloitetta vahvistettiin uusilla toimilla. ADAPT-BIS (Tietoyhteiskunnan rakentaminen) pyrki edistämään aktiivista sosiaalipolitiikkaa, joka helpottaa tietoyhteiskuntaan siirtymistä. Rakennerahastot auttavat myös merkittävällä tavalla etsittäessä ratkaisua siihen vaaraan, että maaseutu jäisi kehityksessä jälkeen, sekä rahoittamalla syrjäisten maaseutualueiden (erityisesti tavoitteen 1 kohdealueilla) TTT:n perusrakenteita että tarjoamalla apua maaseudulle uusien työllisyysmahdollisuuksien 12. Vuonna 1994 komissio käynnisti alueidenvälisen tietoyhteiskunta-aloitteen (IRISI), jonka tarkoituksena on esitellä toissijaisuuteen perustuva käänteinen (bottom-up) lähestymistapa tunnettuuden lisäämiseksi laajan yleisön ja päätöksentekijöiden keskuudessa ja myös yksityisellä sektorilla. Tavoitteena on määrittää alueen taloudelliselle rakenteelle merkityksellinen tietoyhteiskunnan toiminta sekä kehittää yhteistoimintaa alueellisten voimavarojen, yksityisen pääoman ja rakennerahastojen välillä ja tarjota alueiden välistä ohjausta ja opetusta 13. IRISI:n menestyksen pohjalta on käynnistetty uusia tietoyhteiskuntaa edistäviä innovatiivisia toimia (RISI) EAKR:sta annetun asetuksen 10 artiklan ja ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisesti 14. TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 9) Tietoyhteiskuntaa koskeva keskustelu ja yhä useammat sen politiikkaa koskevat aloitteet, jotka alunperin keskittyivät teknologisiin ja tarjontaan liittyviin tekijöihin, keskittyvät nyt myös sosiaalisiin ja kysyntään liittyviin seikkoihin. Tietoyhteiskunnan mukanaan tuomien muutosten kaiken kattava ja järjestelmällinen luonne tekee välttämättömäksi sekä kaikkien asiaan liittyvien toiminta-alueiden yhdentymisen että kaikkien asianomaisten paikallisten, alueellisten, kansallisten ja EU-tason osapuolten osallistumisen. Yhteenkuuluvuuden edistäminen lainsäädännön avulla... 10) Yleispalvelut ovat luonteeltaan dynaamisia ja kehittyviä ja niitä on tarkasteltava jatkuvasti. Tämä huomioon ottaen komission on ilmoitettava 15 ensimmäisen kerran yleispalveluiden alasta, laadusta, tasosta ja hinnoista 1. tammikuuta 1998 mennessä. Sen on myös tutkittava ja ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle avoimen verkon tarjoamisen soveltamisesta (ONP) puhelintoimintaan ja yleispalveluista annetun direktiivin toimivuudesta 31. joulukuuta 1999 mennessä 16. On tunnustettu laajalti, että yleispalveluiden on vastattava teknologista Euroopan kansalaisten tarpeiden ja odotusten muutoksia. Tulevaisuudessa yleispalveluiden käsitteen kehittämisen tai julkisten palveluiden velvoitteiden kehittämisen yhteydessä ajateltavissa olisivat erilaisille käyttäjäryhmille, kuten pkyrityksille, terveyskeskuksille tai koulutuslaitoksille, mukautettavat eritasoiset vähimmäispalvelut. Edistyneempien palveluiden käyttömahdollisuus ja liittymä 8
digitaaliseen keskukseen saattaisivat edistää ISDN:n (digitaalinen monipalveluverkko) käyttöönottoa. Yleinen ja "yhteisön" käyttö, joka kattaa koulut, yliopistot, sairaalat, julkiset virastot, kirjastot ja muut julkiset käyttöpaikat, voivat olla erityisen tärkeitä heikommassa asemassa olevilla alueilla, joilla edistyneiden tietoliikennepalveluiden käyttöönotto saattaa viivästyä, jos kyseisistä palveluista huolehtivat ainoastaan markkinavoimat 17. Tässä yhteydessä myös yleispalveluiden ja/tai yleisen käytön käsitteen uudistamisen tarpeen säännöllinen arviointi Euroopan tasolla tulee muodostamaan osan tarkastelusta. Jos tietoyhteiskunnan edut halutaan jakaa tasaisesti, on todellakin saatava aikaan yksimielisyys yleispalveluiden muodosta ja niiden maksutavoista. Tarkastelun helpottamiseksi komissio kehottaakin jäsenvaltioita ja alueita jatkamaan vuoden 1997 aikana ja sen jälkeen laajaa ja organisoitua yleispalveluja ja yleistä käyttöä koskevaa kuulemista, jota se tukee ja jossa mukana ovat suuri yleisö, pk-yritykset, yhteisön järjestöt, koulutuslaitokset ja paikalliset yhteisöt. Kuulemisen tuloksena saadaan perustavaa laatua olevat ja välttämättömät tiedot yleispalveluiden tulevaa muotoa ja kansallisten lainsäädäntöviranomaisten toimeksiantoa varten kussakin jäsenvaltiossa. Tällä tavalla koko tarkastelun avoimuus varmistetaan 18. Yleisen käytön kehittämisellä osana kysynnän edistämissuunnitelmaa on suuri merkitys ja se täydentää yleispalveluiden kehitystä. Sitä käsitellään enemmän kohdassa 13. 11) Jäsenvaltioilla on keskeinen vastuu lainsäädännön nopeasta mukauttamisesta uuteen kilpailuympäristöön. Komissio suosittaa, että jäsenvaltiot saattavat vapauttamisen päätökseen mahdollisimman pian. Joidenkin maiden lainsäädännön uudistamisen hitaus vaikuttaa todennäköisesti kielteisesti yhteenkuuluvuuteen, sillä lainsäädännöllinen epävarmuus saattaa hyvinkin estää uusia investointeja. Teletoiminnan harjoittajille myönnetyt toimiluvat lisäävät tehokkaasti yhteenkuuluvuutta ja ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen sekä avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden välttämättömyyden Euroopan unionissa niitä voitaisiin tutkia kattavuutta koskevien tavoitteiden yhdentämiseksi heikommassa asemassa olevat alueet huomioon ottaen. Kilpailupolitiikalla on suuri merkitys, ja komissio jatkaa sen varmistamista, että äskettäin vapautettuja ja/tai syntyneitä markkinoita ei suljeta....verkon perusrakenteen valmiiksi saattaminen... 12) Ensisijainen vastuu tietoyhteiskunnan kehittämisestä ja levittämisestä on yksityisillä yrityksillä, teletoiminnan harjoittajilla ja palveluiden tarjoajilla. Jopa heikommassa asemassa olevilla alueilla voivat investoinnit tietoliikenteen perusrakenteeseen olla kannattavia monilla osa-alueilla. Kaukoyhteyksien ja paikalliskeskuksien digitalisointi sekä GSM:n laajentaminen, muutamia esimerkkejä mainitaksemme, ovat todennäköisesti tuottoisia alusta asti tiheimmin asutuilla kaupunkialueilla. Koheesioalueiden investoinnin ovat kuitenkin yhä merkittävästi vähäisemmät muuhun unioniin verrattuna. Lisäksi tavoitteen 1 kohdealueilla (ja yleisemmin köyhillä/maaseutu-/syrjäseutualueilla) uusien yhteyksien asennus- ja 9
käyttökustannukset ovat usein korkeammat kuin muilla alueilla, ja BKT asukasta kohti on usein alhaisempi. Esimerkiksi Kreikan, Irlannin, Italian, Portugalin ja Espanjan verkon 10 prosentin suuruisen viimeisen osuuden digitalisointikustannusten on arvioitu olevan noin 4-5 miljardia ecua 19. Täysin kattava digitaalinen verkko vaatisi siten huomattavia lisäinvestointeja. Lisäksi mahdollinen "aikaväli" oikeuttaa julkiset tukitoimet, joiden avulla on tarkoitus ennakoida tietyn perusrakenteen tai palvelun levittäminen (kuten STAR-ohjelma on selvästi osoittanut). Ensimmäisessä sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa todetaan, että koheesiomaat voivat vaatia lisätoimenpiteitä verkkojen kehityksen jouduttamiseksi vapauttamissuunnitelmassa. Komissio pyytää jäsenvaltioita ja asianomaisia alueita arvioimaan huolellisesti investointipäätökset (myös nykyisellä EAKR:n suunnittelukaudella) ja määrittämään investoinnin ja alueellisen suorituksen välisen yhteyden sekä kohdistamaan investoinnit hankkeisiin, joiden tuoma hyöty yhteenkuuluvuudelle on mahdollisimman suuri, ja alueille, joille ei muuten markkinaolosuhteissa investoitaisi. EU:n rakennepolitiikassa komissio arvioi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tarkasti kilpailu sääntöjen mukaisesti, missä ja milloin TIETOLIIKENNEAlan investointien julkisen tuen tarvetta esiintyy.... ja kysynnän edistäminen 13) Poliittisten toimien roolia kysynnän edistämisessä tietoyhteiskuntaan siirtymistä nopeuttavana ja helpottavana tekijänä on korostanut esimerkiksi kilpailukykyä 20, ja kyseinen rooli on laajalti tunnustettu 21. Todellisen tarpeen ja kysynnän arvioiminen osana yleispalvelujen soveltamisalan tarkastelua on tietoyhteiskunnassa erityisen vaikeaa, koska palveluihin saatetaan tarvita enemmän suoria voimavaroja, ja niiden puute on este monelle mahdolliselle käyttäjälle, jotka eivät voi kokeilla uusia palveluja niiden käyttökelpoisuuden 22. Yleisön uusien tietopalvelujen suoran käyttömahdollisuuden tukeminen laitoksissa, kuten kouluissa, julkisissa kirjastoissa ja paikallisissa kehittämiskeskuksissa, voi olla kannattava ratkaisu 23. Näissä olosuhteissa suurelle yleisölle tarjottaisiin käyttömahdollisuus, joka siltä muuten puuttuisi, mutta kustannukset olisivat ainoastaan pieni osa siitä, mitä ne olisivat, jos palvelu tarjottaisiin kaikkiin koteihin; koulutusta ja tukea voidaan tarjota kannattavassa muodossa ja eri palvelujen käyttökelpoisuutta ja suosiota voidaan testata. Mahdollisuutta käyttää rakennerahastoja tuen tarjoamiseksi kyseisenkaltaisille 14) Nykyään alueellisista TTT-ohjelmista puuttuvat asianmukaiset uusien edistyksellisten perusrakenteiden ja sovellusten kehittämistä täydentävät toimenpiteet. On tehtävä aloitteita TTT-ohjelmien yhtenäistämiseksi TTTkoulutussuunnitelmien ja tunnettuuden lisäämiseen tähtäävien suunnitelmien, alueellisen taloudellisen rakennetuen, hankkeiden alkupääoman ja käyttäjien 24. Heikommassa asemassa oleville alueille ovat myös usein ominaisia perinteiset organisaatiorakenteet ja väliasteen toimielinten puute, mikä monissa tapauksissa johtaa päätöksentekijöiden kyvyttömyyteen laatia asiaankuuluvia tietoyhteiskuntaan liittyviä tavoitteita ja toteuttaa tehokkaita suunnitelmia. 10
Aloitteita pitäisi tehdä organisaatio- ja hallinnointitaitojen kehittämiskurssien tarjoamiseksi ja tällaisten taitojen levittämiseksi alueella 25. Lisäksi näyttää siltä, että yritysten sekä yritysten ja tietoresurssikeskusten välistä yhteistyötä edistämällä lisätään tehokkaasti uusien palvelujen ja sovellusten kysyntää. Lopuksi kokemusten puute TTT:n käytöstä estää joidenkin heikommassa asemassa olevien alueiden osallistumista tietoyhteiskuntaan. Kehittyneiden TTT- sovellusten tehokas käyttö vaatii esimerkiksi tietokoneen käytön hallintaa, asianmukaisten tuki- ja käyttöpalvelujen saatavuutta ja kielitaitoa. Niinpä tarvitaan aloitteita TTTopetusohjelmien vahvistamiseksi, etätyösuhteiden kehittämistaidon lisäämiseksi, tunnettuuden lisäämiseen tähtäävien kampanjoiden sekä tietoliikennettä ja tietotekniikkaa koskevien koulutus- ja uudelleenkoulutussuunnitelmien tukemiseksi 26. 15) Tietoyhteiskunta on dynaaminen käsite. Kuten IRISI-aloitteet ovat osoittaneet, tietoyhteiskunta on eri yhteyksissä erilainen, sillä se riippuu paikallisten tuotantojärjestelmien rakenteesta, paikallisista toimielimistä ja väestön tarpeista. Tämän vuoksi komissiolla ei ole esittää valmiita ratkaisuja, mutta se voi kuitenkin ehdottaa tiettyä menettelytapaa ja siihen liittyvää välineistöä. Lähtökohtana on sen tunnustaminen, että alueellinen taso sopii parhaiten tietoyhteiskunnan sille tarjoamien mahdollisuuksien tunnistamiseen. Ainoastaan yhteisymmärrykselle, kumppanuudelle sekä käyttäjien ja TTT:n väliselle vuoropuhelulle alueellisessa yhteydessä perustuva lähestymistapa tekee tietoyhteiskunnasta todellisuutta, joka vastaa väestön ja yritysten tarpeisiin, eikä teknologian ylistyslaulua. Tämä bottom up) lähestymistapa myös tukee pk-yritysten tehtävää alueellisen kehityksen moottorina ja heijastaa työllisyyttä koskevan eurooppalaisen luottamussopimuksen käynnistämiä alueellisia työllisyyssopimuksia. Sen pitäisi osaltaan edistää tietoyhteiskunnan mahdollisen voimakkaan roolin ymmärtämistä kehitettäessä Euroopan tietoisuutta alkuvoimaisesta alueellisesta potentiaalista, tunnistettaessa ja edistettäessä mahdollisuuksia laajempaan rajat ylittävään kauppaan sekä taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkkeinä tästä lähestymistavasta ovat alueet, joita IRISI- ja RISI-aloitteet koskevat. Ensisijaista on tehdä tällaisista toimista pääsuuntauksia rakennerahastojen avulla ja tiiviissä yhteistyössä muiden unionissa käytettävissä olevien rahoitusmekanismien, erityisesti tietoyhteiskuntaa koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä toteuttavien hankkeiden kanssa 27. Komissio toteuttaa perusteellisen arvioinnin uusien tavoitetta 2 koskevien ohjelmien sekä tavoitetta 1 koskevien ohjelmien tietoyhteiskuntaan liittyvästä sisällöstä sekä ennen vuoden 1997 puolivälissä suoritettavaa tarkistusta että sen jälkeen. Arvioinnin avulla komissio, jäsenvaltiot ja alueet voivat tunnistaa tietoyhteiskuntaa tukevien toimien mahdollisuudet nykyisten ohjelmien yhteydessä ja määrittää tulevat painopistealueet. Komissio on hiljattain esittänyt suunnittelukaudeksi 1996-99 ohjelmille suuntaviivat tavoitteen 2 kohdealueilla. Niissä vahvistetaan, että painopisteen "olisi oltava tietotekniikan käytännön sovelluksissa sekä palveluissa, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi työpaikkojen sekä yritysten luomisessa ja ", ja erityistä huomiota kiinnitetään tunnettuuden lisäämis- ja koulutustoimiin. Lisäksi komissio valmistelee uusia suuntaviivoja tavoitteiden 1 kohdealueille, joita koskevat ohjelmat on tarkoitus tarkistaa vuoden 1997 11
puolivälissä. Tavoitteiden 1, 5b ja 6 kohdealueita ja jäsenvaltioita pyydetään tutkimaan mahdollisuuksien mukaan, miten tietoyhteiskuntaan liittyvien toimien määrää voisi lisätä. Tavoitteiden 1 ja 2 kohdealueilla toteutettavien toimien lisäksi komissio aikoo käyttää hyväkseen tavoitteiden 3 ja 4 kohdealueilla toteutettavien toimien tarjoamat mahdollisuudet ja tukea työttömien ja työttömyyden uhan alla olevien tietoyhteiskunnallisten taitojen kehittämistä. Erityisen olennaisena osatekijänä tietoyhteiskuntaan siirryttäessä pidetään yritysten ennalta ehkäisevien lähestymistapojen kehittämistä, mikä helpottaa työnjärjestämisen uusien muotojen käyttöönottoa ja mukauttamista sekä työntekijöiden ammattikoulutusta ja uudelleenkoulutusta. 16) Heikommassa asemassa olevilta alueilta tulevien osapuolten osallistuminen neljänteen puiteohjelmaan muodostaa perustan tulosten, sovellusten ja parhaiden käytäntöjen omaksumiselle ja levittämiselle. TTK:n viidennen puiteohjelman valmistelu tarjoaa lisämahdollisuuksia, joiden avulla voidaan paremmin sisällyttää yhteenkuuluvuuden ulottuvuus TTK-politiikkaan ja vastata käyttäjien tarpeisiin, erityisesti tietoyhteiskunnan osalta. Komission ehdottamissa suuntaviivoissa 28 todetaan "käyttäjäystävällisen tietoyhteiskunnan" luominen TTK:n viidennen puiteohjelman yhdeksi painopistealueeksi. Jotta se paremmin täydentäisi rakennepolitiikkoja, on edistettävä alueiden aktiivista osallistumista toteuttamisvaiheeseen. PÄÄTELMÄT 17) Maailman talouden kannalta tietoa pidetään yhä enemmän ensisijaisen tärkeänä avainresurssina. Tieto- ja tietoliikennetekniikoiden kehittyessä etäisyyksien taloudellinen merkitys vähenee, sillä tällöin yritykset ja kotitaloudet voivat sijainnistaan riippumatta saada tärkeää tietoa. Yhdistämällä perinteisesti erilliset alat (esim. tietoliikenne, tietotekniikka ja tiedotusvälineet) se on luonut laajoja mahdollisuuksia uusien toimintojen, palvelujen ja työpaikkojen synnylle. Kuitenkin kyky päästä tietoyhteiskuntaan ja sen tehokkaaseen käyttöön on epätasaisesti jakautunut Euroopan eri alueilla. 18) Tässä tiedonannossa, jonka tarkoituksena on vähentää näitä eroja ja parantaa taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta, pyritään esittämään muutamia keskeisiä työskentelyperiaatteita sääntelyn, perusrakenteisiin investoinnin ja Jäsenvaltioiden olisi varmistettava asiaa koskevan lainsäädäntönsä asianmukainen kehittäminen. Niiden täytyisi erityisesti: aloittaa laaja keskustelu yleispalvelun laajuudesta ja yleisön pääsystä tietoyhteiskuntaan, jotta tulevaisuudessa voidaan paremmin kehittää kyseistä lainsäädäntöä yksittäisen ihmisen, pkyritysten, yhteisön organisaatioiden, koulutusta antavien laitosten ja paikallisten yhteisöjen kannalta; 12
pyrkiä saattamaan vapauttamisprosessi päätökseen; tutkia lisenssijärjestelmiä peittotavoitteiden yhteensovittamiseksi, mukaan lukien heikommassa asemassa olevat alueet, ottaen huomioon suhteellisuusperiaate sekä avointen ja kilpailukykyisten markkinoiden kehittäminen koko Euroopan unionissa. Jäsenvaltioita suositellaan: antamaan etusija televerkkojen loppuunsaamiselle ja parantamiselle sekä tunnistamaan investoinnin ja alueellisen suorituksen välinen yhteys. Nykyisten talousarviota koskevien rajoitusten vuoksi tuki olisi kohdistettava sellaisiin tietoliikenteen perusrakenteiden investointeihin, joilla optimoidaan alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja jotka eivät vääristä kilpailua uudessa ympäristössä; noudattamaan strategista ja yhteensovitettua tietoyhteiskunnan lähestymistapaa yhteistyössä alueellisten ja paikallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, perusrakenteiden ja palvelujen tarjoajien sekä muiden osapuolten kanssa; perustamaan julkisten/yksityisten osapuolten yhteistyötä yksityisen sektorin mukaan saamiseksi, jolloin voidaan taata sopivien hankkeiden valinta, niiden tehokas toteuttaminen ja pitkäaikainen taloudellinen kannattavuus; aloittamaan (myös rakennerahastojen puitteissa) koulutukseen ja työn järjestämiseen liittyviä aloitteita, kuten jo komission toimintasuunnitelmassa "Oppiminen tietoyhteiskunnassa" ja vihreässä kirjassa "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa - ihmisläheisyys etusijalle" ehdotetaan. Ponnisteluissa olisi lisääntyvässä määrin keskityttävä koulutukseen. Komissio aikoo: ottaa huomioon jäsenvaltioissa toteutettujen kuulemisten tulokset (katso edellä) kehittäessään edelleen yleispalvelupolitiikkaansa lainsäädännöllisten aloitteiden yhteydessä sekä ottaa erityisesti huomioon 31. joulukuuta 1999 mennessä valmistuvan kertomuksen avoimen verkon tarjoamisen soveltamisesta (ONP) puhelintoimintaan ja yleispalveluista annetusta direktiivistä; lisätä tietoyhteiskunnan alalla toteuttamiensa toimien yhteenkuuluvuutta, erityisesti TTK:n neljännen puiteohjelman ja rakennerahastojen välillä. Se aikoo myös lisätä ponnistelujaan liikkuvuuden ja tunnettuuden lisäämiseksi ja taata, että käyttäjien tarpeet ovat todellakin edelleen edustettuina TTK:n viidennessä puiteohjelmassa; valmistella kevääksi 1997 tiedonannon, jossa esitetään vihreää kirjaa Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa koskevien kuulemisten ja 13
keskusteluprosessin seurantana toteutettavia toimia. Se kehittää kohdistettua "ihmisläheisyys etusijalle" lähestymistapaa sosiaalipolitiikkaan tietoyhteiskunnassa, joka vastaa käytännön toimia koskeviin tarpeisiin. myöntää jäsenvaltioille ja alueille teknistä apua uusien tieto- ja tietoliikennetekniikoiden edistämiseksi, mukaan lukien elektroninen kaupankäynti, ja lisätä osana yrityspolitiikkaansa pk-yritysten tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien käyttömahdollisuuksia, sekä ottamalla huomioon niiden erityistarpeet että tehostamalla tiedotusta näiden mahdollisuuksien osalta; osallistua jäsenvaltioiden toimiin ja jatkuvasti tukea niitä rakennerahastojen avulla, erityisesti suunnitella yhteensovitettuja ja strategisia lähestymistapoja tietoyhteiskuntaan, edistää alueellisen kapasiteetin rakentamista kaikilla tasoilla. Komissio aikoo myös toteuttaa perusteellisen arvion tietoyhteiskunnan osuudesta tavoitteita 1 ja 2 koskevissa ohjelmissa; korostaa tietoyhteiskunnan osuutta tavoitteen 1 kohdealueiden uusissa suuntaviivoissa sekä hyödyntää tavoitteiden 3 ja 4 sekä ADAPT-BIS -yhteisöaloitteen tarjoamia mahdollisuuksia. 14
TILASTOLIITE YLEISET TIETOLIIKENTEEN/TIETOYHTEISKUNNAN OSOITTIMET 29 1.1 Käyttömahdollisuuden osoittimet Yritysten ja kotitalouksien aktiivisen tietoyhteiskuntaan osallistumisen ensimmäinen edellytys ovat tarvittavat laitteet ja valmis yhteys verkkoihin. Vaikka Euroopan unionin alueet lähentyvätkin toisiaan monin tavoin, merkittäviä maantieteellisiä eroja esiintyy sen osalta, miten kauan tilaajan on odotettava tietyn yhteyden asentamista, kyseisen yhteyden palvelun laadun sekä yhteyden PSTN VERKKO TAI PALVELU YDIN- ALUEIDEN KESKI-ARVO (i) KOHEESIO- ALUEIDEN KESKIARVO KOHEESIO- ALUEIDEN POIKKEAMA (%) - Vikoja/100 pääliittymää 1994 11,3 32,6 + 188.0 - Digitaalisia liittymiä (%) 1994 71,2 60,6-15,0 ISDN (järjestelmäliittymät) - Maantieteellinen peitto 1994 85,0 32,3 (ii) - 62,0 - Suunniteltu peitto 1996 100,0 80,0-20,0 Julkiset online-palvelut - CompuServe solmua/ milj. ihm. 1995 - Palvelunumeroita/ milj. ihm. 1995 0,54 0,05-91,0 1,94 0,36-81,0 (i) Euroopan ydinalueeseen, sellaisena kuin se on määritettynä NEXUS-tutkimuksessa, kuuluvat kaikki Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot, lukuun ottamatta koheesiomaita (Irlanti, Kreikka, Espanja ja Portugali) ja Italian koheesioalueita. (ii) Vuoden 1995 lopussa espanjalainen operaattori Telefonica ilmoitti täydellisestä maantieteellisestä peitosta joko suoraan ISDN-vaihteen tai etäyhteyksien kautta. Samoin Portugalin Telecom ilmoitti lähes 100 prosentin peitosta (mukaan lukien Atlantin saaret, kuten Madeira). Tavallisin asennusaika on 4 viikkoa; monilla alueilla se on paljon lyhyempi, mutta syrjäisillä alueilla asennukseen menee jopa 8 viikkoa. Esimerkiksi vuonna 1995 verkkoon liittymiseen kuluva aika oli Länsi-Saksan osavaltioissa 20 työpäivää, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa 8 työpäivää, mutta Kreikassa 80 Myös PSTN:n (yleinen kytkentäinen puhelinverkko - Public Switched Telephone Network) yhteyksien laatu ja luotettavuus vaihtelevat varsin suuresti sekä jäsenvaltioittain että alueittain. Esimerkiksi vuonna 1994 Kreikassa ilmeni sataa pääpuhelinyhteyttä kohti keskimäärin 53,0 vikaa verrattuna Euroopan ydinalueeseen, jossa vikojen määrä oli keskimäärin 11,3 (lähes nelinkertainen ero). 15
Käyttömahdollisuuksista kertoo myös digitaalisen monipalveluverkon (ISDN) 30 käyttömahdollisuus. Euroopan ytimen alueesta lähes 85 prosentilla oli ISDN vuonna 1994, kun taas koheesioalueilla luku oli ainoastaan 32,3 prosenttia. Myös kaupallisten online-palvelujen yleisyys ilmentää kansallisia ja alueellisia eroja tietoyhteiskunnan hyödyntämismahdollisuuksissa. Vuonna 1995 Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli 180 palvelunumeroa online-palveluihin (1 jokaista 320 000 asukasta kohti), Saksassa 63 (1 jokaista 1 150 000 asukasta kohti), Portugalissa 3 (1 jokaista 3 200 000 asukasta kohti) ja Espanjassa 6 (1 jokaista 6 600 000 asukasta kohti). 1.2 Kohtuuhintaisuuden osoittimet Verkko- ja palveluliittymien käyttömahdollisuus on tarvittava mutta ei riittävä edellytys - yrityksillä ja kotitalouksilla olisi oltava varaa käyttää niitä. Jälleen jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja hintarakenteita verrattaessa 31. Esimerkiksi vuonna 1994 kotiliittymän perusmaksut (ilmaistuna prosentteina BKT:sta) olivat kaksi kertaa kalliimpia koheesioalueilla (Portugalissa 3 kertaa ja Irlannissa 2,5 kertaa kalliimpia). PALVELUJEN KUSTANNUKSET YDIN- ARVO ALUEIDEN KESKI- KOHEESIO- ALUEIDEN KESKIARVO KOHEESIOALUEIDEN POIKKEAMA (%) PSTN (ecua) -Kotiliittymän asennus 107.5 142.4 +32,46 -Kotiliittymän perusmaksut 21.7 18.4-15,44 (2 kuukaudelta) -Paikallispuhelut (sykäys 5 minuutin 0.22 0.16-26,45 Matkapuhelinkustannukset (1994 USD) - Liittymä 64.6 83.8 + 29,7 - Kuukausimaksu 42.7 29.6-30,7 -Paikallispuhelut (3 minuuttia) 1.4 1.73 + 23.6 Vuokraliittymämaksut - Liittymä (ecua) 502.2 396.6-21,0 - Kuukausivuokra 50km (ecua) 353.0 429.0 +21,4 - Kuukausivuokra 250km (ecua) 844.0 829.0-1,8 Lisäksi nykyisellä tariffien uudelleenmäärittelyllä 32 on taipumus muuttaa tariffirakenteita lisäämällä nopeammin kotitalouksien osuutta kiinteistä hinnoista ja korottamalla selvästi paikallispuhelujen hintoja sekä laskemalla kauko- ja ulkomaanpuhelujen hintoja. OECDtutkimuksen 33 mukaan vuosina 1990-1994 yritysliittymien kuukausimaksut nousivat reaalisesti 5,5 prosenttia, kun kotiliittymien kuukausimaksut nousivat reaalisesti 15,5 prosenttia. Sama tutkimus osoittaa, että vuosina 1990-1994 paikallispuhelujen hinnat nousivat 37,3 prosenttia, kun taas kaukopuhelujen hinnat laskivat 24 prosenttia ja ulkomaanpuhelujen 25,5 prosenttia. 1.3 Käytön osoittimet Mahdollisuus kohtuuhintaiseen käyttöön ei kuitenkaan takaa, että ihmiset käyttävät palveluja, ja käytön osoittimet ovat myös keskeinen tekijä yritettäessä mitata koheesiomaiden ja muiden maiden välillä olevaa kuilua ja sen seurauksia. Peruspuhelinliikenteen käyttöä mitattaessa yleisesti käytetty 16
osoitin on pääliittymien määrä 100 asukasta kohti. Vuonna 1995 ydinalueilla oli keskimäärin 54,3 pääliittymää jokaista 100 asukasta kohti verrattuna koheesioalueisiin, joilla niitä oli 40,2 jokaista 100 asukasta kohti. Vaikka puhelinliikenne on useimpien yritysten ja kotitalouksien pääviestintämenetelmä, tietoyhteiskunnan lähestyminen edellyttää, että muita sähköisen viestinnän muotoja, kuten tekstiä, kuvia ja tiedon muita muotoja käytetään yhä enemmän. Yhtenä osoituksena alueiden ja maiden kyvystä osallistua tietoyhteiskuntaan on internet-palvelimien määrä. Ydinalueilla oli vuonna 1995 keskimäärin 1 internet-palvelin 200 asukasta kohti, kun koheesioalueilla niitä oli 1 jokaista 1 300 asukasta kohti. KÄYTTÖ-INDIKAATTORIT Ydinalueiden keskiarvo Koheesioalueiden keskiarvo Koheesioalueiden poikkeama (%) Puhelinyhteyksien tiheys1995 - Pääliittymiä/100 asukasta 54,3 40,2-26,0 Matkaviestinliikenne 1995 - Päätelaitteita/100 9,1 3,7-59,4 Kaapelitelevisio - Kotitaloudet, joissa kaapeliliittymä 51,4 8,0-84,4 (%) 1995 - Kotitaloudet, joissa satelliittiliittymä 13,8 4,4-68,1 (%) 1995 Dataliikenne - Pakettiverkon tilaajia/ 1,5 1,3-13,3 1000 asukasta - Teletietopalvelun tilaajia/ 32,5 6,3-80,6 1000 asukasta - ISDN:n tilaajia/ 2,4 0,2-91,7 1000 asukasta Internet - Internet-palvelimia/ 1000 asukasta (1995) 5,3 0,6-88,7 Tietoliikennetoiminnan investoinnit asukasta kohden on lisäosoitin: koheesioalueilla investoitiin tietoliikennealalla keskimäärin 40 prosenttia vähemmän kuin ydinalueilla. Erityisen hämmästyttäviä ovat luvut, jotka koskevat tietoyhteiskuntaan pääsemiseksi välttämättömien mikrotietokoneiden yleisyyttä: vuonna 1995 ydinalueilla oli 15,2 mikrotietokonetta 100 asukasta kohti, kun taas Kreikassa niitä oli 3,1, Espanjassa 8,6, Portugalissa 6 ja Italiassa 8,9. 17
VIITTEET 1 "On selvää, että TTT:t tarjoavat valtaisat mahdollisuudet kasvuun ja työpaikkojen luomiseen: panosten tehokkaampaan käyttöön [...]; suurempiin tuloihin ja parempaan hyvinvointiin; hajautetumpiin organisaatiomuotoihin [...]; yhdenmukaisempiin alue- ja kaupunkisuunnittelun malleihin; yksilölliseen kehittämiseen sekä demokraattisempaan päätöksentekoon. Kaikki nämä korkeamman taloudellisen tuottavuuden kasvun mahdollisuudet riippuvat keskeisesti teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden yhdenmukaisuudesta." EYK, "Eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentaminen kaikille - Korkean tason asiantuntijaryhmän ensimmäiset vaikutelmat", s. iii, välikertomus, tammikuu 1996. 2 Tutkimus "Effects on employment of the liberalisation of the telecommunication sector" (Tietoliikennealan vapauttamisen vaikutukset työllisyyteen), jonka komissio vuonna 1996 teetti BIPE-neuvostolla, IFO:lla ja LENTIC:illä, on selvittänyt teletoiminnan vapauttamisen vaikutuksia erilaisissa vapauttamista koskevissa suunnitelmissa ja teknologian levittämisessä. Kaikki tutkitut suunnitelmat viittaavat siihen, että teletoiminnan vapauttamisen olisi johdettava nopeampaan teletoiminnan levittämiseen ja hinnan alennuksiin. Näillä on todennäköisesti epäsuora myönteinen vaikutus kokonaistalouteen, ja ne ovat vastapainona teletoiminnan vapauttamisen julkisten operaattoreiden työllisyyteen aiheuttamille kielteisille vaikutuksille. Nopeaa vapauttamista ja nopeaa teknologista levittämistä koskevassa suunnitelmassa voitaisiin vuoteen 2005 mennessä koko Euroopassa luoda tai ylläpitää 1,3 miljoonaa työpaikkaa, joista 93 000 tietoliikennealalla. Jälkimmäinen luku selittyy sillä, että vapauttamisen käynnistämä työpaikkojen syntyminen, jonka saavat aikaan uusien tietoliikennepalveluiden tarjonta, laitteiden valmistus, tietoliikennelaitteiden jälleenmyynti ja toimijoiden suora toimittaminen, tuo mukanaan hyödyn, joka on suurempi kuin perinteisten teletoiminnan harjoittajien kärsimät tappiot. 3 4 "Organisaatioiden ja rakenteiden mukauttaminen on keskeistä ja kiireellistä kaikenkokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa. Ennen kuin tämä prosessi on kunnolla käynnistynyt, tietoyhteiskunta todennäköisesti tuhoaa enemmän työpaikkoja kuin luo niitä." "Verkot ihmisiä ja ihmisyhteisöjä varten - Miten tietoyhteiskunnasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty Euroopan unionissa?", Tietoyhteiskuntafoorumi, Ensimmäinen vuosikertomus, tiivistelmä, 1996. Laaja keskustelu asiasta on vihreässä kirjassa "Elämä ja työ tietoyhteiskunnassa: ihmisläheisyys etusijalle", EYK heinäkuu 1996. Tietoyhteiskunnan sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsitellään lisää tulevassa toimintasuunnitelmassa, jota komissio valmistelee 5 "Sosiaalisen ja teollisen rakenteen vuoksi tehokas käyttö vaihtelee suuresti erilaisilla alueilla. [...]. Kysynnän maantieteellisen tekijän merkitys vähenee enemmän tai vähemmän tasaisesti niin sanottujen maailmankaupunkien keskeisten teollisuusalueiden ulkopuolella, kasvaa ylösalaisin. Tässä yhtälössä kustannukset ovat yleensä alhaisemmat [...]." NEXUS et al. " An assessment of the social and economic cohesion aspects of the development of the Information Society in Europe (Arvio tietoyhteiskunnan kehityksen sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden tekijöistä Euroopassa), tammikuu 1996, IV osa, s. 9. Komissio on ottanut ongelman täysin huomioon laatimalla joukon politiikkaa ja lainsäädäntöä koskevia asiakirjoja, jotka määrittävät yleispalvelujen paikan sen tietoliikennepolitiikassa. Katso esimerkiksi kilpailusta telepalvelumarkkinoilla annettu direktiivi 90/388/ETY (EYVL 22.3.1996), jossa määritetään yleispalveluja koskevat periaatteet ja selvitetään, miten yleispalvelujen nettokustannukset on jaettava, ja uudempi KOM (96) 608, 27.11.1996, "Periaatteet kansallisten suunnitelmien arvioinnissa yleispalvelujen hinnan määrityksen ja rahoituksen osalta ja suuntaviivat kyseisten 18
järjestelmien toimintaa varten". Lisäksi asiakirjassa KOM (96)73, 13.3.1996, "Teleyleispalveluista täysin vapautetun ympäristön näkökulmasta" luodaan yleispalveluja koskeva määritelmä, soveltamisala ja korjausmekanismi, joka korostaa niiden dynaamisuutta ja 6 7 8 9 Ison-Britannian kokemusten mukaan on kuitenkin syytä jonkinasteiseen varovaisuuteen: "Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa on yksi EU:n vapaimmista tietoliikennejärjestelmistä, tietoliikenteen tarjonta vaihtelee suuresti. Lontoon Cityssä yrityksillä on vastassaan kilpailevia. Muiden keskeisten kaupunkien tärkeimmillä liikealueilla, yrityspuistoissa ja muissa liiketoiminnan keskittymissä yritykset voivat valita toimittajansa useista vaihtoehdoista ja niillä on mahdollisuudet käyttää kehittyneimpiä palveluja. Muilla kaupunkialueilla yrityksillä on rajatumpi toimittajien valikoima ja suoria yhteyksiä on yleensä ainoastaan entisestä posti- ja telehallinnosta ja, mikäli perusrakenteet on rakennettu, paikallisesta kaapelitoiminnan harjoittajasta. Monissa pienkaupungeissa ja maaseudulla asiakkaat kohtaavat toimittajan, jolla on tosiasiallinen monopoli entisessä posti- ja telehallinnossa. Monilla alueilla ja ensisijaisesti maaseudulla asiakkailla ei todellakaan ole edes suoraa pääsymahdollisuutta digitaaliseen vaihtoon, joka kykenee tarjoamaan palveluja ISDN:n perushinnalla. Katso "Aluekehitys tietoyhteiskunnassa: Analyysin tarkastelu" (Regional Developments in the Information Society: A Review of Analysis), s. 23, CURDS 1996. Tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia käsittelevän johtavien asiantuntijoiden ryhmän valmistelema asiakirja. Tähän liittyen komissio aikoo tutkia vapauttamisesta saatuja kokemuksia (esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta, USA, Suomi, Ruotsi ja Uusi-Seelanti). EYK:n sisäinen valmisteluasiakirja "Vuosien 1994-1999 rakenteellisia tukitoimia koskevien suunnitelmien tietoliikennettä, postipalveluja sekä tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevia näkökohtia", Bryssel 1996. Kyseisen analyysin lukujen tulkinta ja käyttö edellyttävät varovaisuutta toisaalta tietoyhteiskunnan osa-aloihin jakautuneen ja kaiken kattavan luonteen ja toisaalta rakennerahastojen suunnittelumenettelyn luonteen, jäsenvaltioiden suunnittelussa noudattamien erilaisten lähestymistapojen ja niiden erilaisten aikataulujen vuoksi. Tietoyhteiskuntaan liittyvät kustannukset on usein arvioitu kokonaisluvuista, joissa on mukana muita aloja, kuten teollisuus sekä tutkimus ja kehittäminen. Niistä kuitenkin saa hyvän käsityksen siitä, miten tärkeä tietoyhteiskunta on jäsenvaltioiden poliittisilla esityslistoilla. Esimerkiksi Ruotsilla ja Suomella on kokonaisvaltainen lähestymistapa tietoyhteiskuntaan. Nämä kaksi maata eivät ainoastaan myönnä suurempaa osaa käytettävissä olevista varoista tietoyhteiskuntaan liittyviin toimenpiteisiin vaan myös keskittävät pyrkimyksensä kysynnän edellytysten parantamiseen esimerkiksi parantamalla työvoiman tietoyhteiskuntataitoja, järjestämällä kouluihin tarpeelliset yhteydet ja kehittämällä asianmukaisia palveluja ja sovelluksia. Ruotsin yhtenäisen ohjelma-asiakirjan suunnitelmassa on tavoitteen 6 osalta alusta alkaen määritetty yhdeksi laaja-alaisista periaatteista tiettyjen toimien arvioimisessa "tietoteknologian hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla kaikilla sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan aloilla". Siten tietoyhteiskunnan keskeisenä ominaisuutena oleva alojen välinen kaiken kattava luonne voidaan havaita välittömästi. Näin "tietoteknologian sovellusten lisääntyvä käyttö ja tietoteknologian alan taitojen ja asiantuntemuksen hankkiminen" on yksi yhtenäisen ohjelma-asiakirjan yleistavoitteista ja helpottaa uusien työpaikkojen luomista, mikä on Ruotsin suunnitelman keskeinen tavoite. Lisäksi tietoyhteiskunta on avaintekijä yhtenäisen ohjelma-asiakirjan kaikkien viiden painopistealueen kehittämisessä ja sitä pidetään avainasiana käytännöllisesti katsottuna kaikilla osa-alueilla. STAR (The Special Telecommunications Action for Regional Development) myönsi vuosina 1987-1991 780 miljoonaa ecua Euroopan aluekehitysrahastoista (EAKR) "sen suhdanteen muuttamiseksi, jossa kehittyneiden tietoliikennepalveluiden kysyntä on liian alhainen, jotta tarjontaa syntyisi kaupallisin perustein, ja jossa tiedon puute kehittyneiden tietoliikennepalveluiden tarjoamista eduista vähentää kysyntää yhä enemmän" heikommassa asemassa oleville seitsemälle jäsenvaltiolle. Vaikka STAR-ohjelmaan kuului toimenpiteitä kysynnän edistämiseksi (esimerkiksi pk-yritysten tietokantojen ja teletietopalveluiden kehittäminen ja edistäminen), 80 prosenttia talousarviosta käytettiin perusrakenteiden parantamiseen, ja ensisijaisina painopisteinä olivat verkon digitalisoiminen, julkiset tietoverkot ja matkapuhelimet. Ohjelma onnistui aikaistamaan julkisten teletoiminnan harjoittajien 19
investointisuunnitelmia, johon kuuluivat verkkojen digitalisoinnin nopeuttaminen kahdella vuodella Kreikassa ja matkaradioverkon perustamisen aikaistaminen Portugalissa kahdella vuodella. Katso Ewbank Preece Ltd, "STAR - Yhteisön tason arviointi", lopullinen kertomus, tiivistelmä, EYK, 1993. 10 11 12 13 14 STAR-ohjelman vuonna 1991 korvannut TELEMATICS-ohjelma, jonka talousarvion suuruus on noin 233 miljoonaa ecua, pyrki edistämään kehittyneiden tietoliikennepalveluiden, etenkin datapalveluiden, käyttöön ottamista ja käyttöä pk-yrityksissä ja kansallisessa hallinnossa. Lähestymistapa oli heti STAR:in lähestymistavasta poikkeava ja sitä täydentävä, ja siihen kuului käytännönläheisten sovellusten kysynnän edistäminen eri toiminnan aloilla yhden tai useamman alueen kehityksen edistämiseksi. Samansuuntainen pyrkimys oli mahdollistaa kyseisillä alueilla yhteisön oikeuden nojalla kilpailuun avautuneista palveluista hyötyminen. Siten TELEMATICSohjelma heijastaa uutta yhteisön toimenpiteiden painopistealuetta ja suosii niitä tukevia sovelluksia ja telemaattisia palveluita. ESR:n tukitoimenpiteillä pyritään eri tavoitteiden avulla tukemaan tietoyhteiskuntaan suoraan liittyvien inhimillisten voimavarojen kehitystä, ja niiden suuruudeksi on arvioitu 4 miljoonaa ecua suunnittelukaudella 1994-1999. Komissio yhteisrahoittaa jo joitakin toimia, joihin kuuluu esimerkiksi tavoitteisiin 1, 5b ja 6 kuuluvien maaseudun teletupien perustaminen ja LEADER II -yhteisöaloitteeseen kuuluvat paikalliset telematiikkahankkeet. Esimerkiksi Lounais-Suomella ja saaristoalueilla on Suomen 5b-ohjelmassa hanke etätyön ja telematiikan koulutuksen edistämistä koskevan verkon kehittämiseksi. Tietoyhteiskuntaan liittyy selvästi monia muita yhteisön toimia. Esimerkiksi WOLF-koehankkeiden tehtävänä oli edistää pk-yritysten sähköistä kauppaa heikommassa asemassa olevilla alueilla. Seitsemän aluetta määrittää yhteistyössä komission kanssa sosiaalisia, taloudellisia ja teknisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tietoliikennepalveluiden kehittymiseen epäsuotuisilla alueilla. WOLF:in talousarvion suuruus on 530 000 ecua ja se rahoitetaan EAKR:sta annetun asetuksen 10 artiklan mukaisesti. Muita esimerkkejä ovat IMPLACE-aloite edistyneiden tieto- ja tietoliikennetekniikoiden käytön edistämiseksi heikommassa asemassa olevilla alueilla sijaitsevissa tuotantotoimintaa harjoittavissa pk-yrityksissä sekä MARSOURCEaloite kalastustuotteiden sähköisten kaupankäyntijärjestelmien edistämiseksi syrjäisten alueiden haittojen voittamiseksi. IRISI-lähestymistavan innovatiivinen puoli muodostuu hallinnollisista mekanismeista, joiden avulla suunnitelma on kehitetty, eli yhteistyöstä alueellisten ja paikallisten toimielinten ja ammatillisten yhteisöjen sekä koulutuslaitosten, ammattijärjestöjen, kauppakamarien, yhteistoiminnallisten liikkeiden ja vapaaehtoisalan kanssa. Kuuden osallistuja-alueen - Saksi (D), Luoteis-Englanti (GB), Nord-Pas de Calais (F), Piemonte (I), Valencia (E) ja Keski- Makedonia (EL) - oli laadittava tietoyhteiskuntaa koskeva suunnitelma analysoimalla perustilannetta ja arvioimalla mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan rakentamiseksi keskittämällä pyrkimykset kaikkien asiaan liittyvien alueellisten tekijöiden yhdistämiseksi. RISI 1 -hankkeiden talousarvion suuruus on 6 miljoonaa ecua ja ne koskevat 23 aluetta koko Euroopassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkialla lähes 25 prosenttia kaikista rakennerahastojen tukikelpoisista alueista on tällä hetkellä mukana suunnitelman valmistelussa ja sen muuttamisessa toimintasuunnitelmaksi. Lisäksi komissio suunnittelee 10:tä useaa aluetta koskevaa koesovellusta EAKR:sta annetun asetuksen 10 artiklan ja ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisesti 15 miljoonaa ecun talousarviolla parhaan tietoyhteiskunnan kehittämistavan 15 16 Katso KOM (96) 73, 13.3.1996 "Teleyleispalvelu täysin vapautetun ympäristön ". Katso KOM (96) 419, 11.9.1996, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi "Avoimen verkon tarjoamisen (ONP) soveltamisesta puhelintoimintaan ja teleyleispalvelusta kilpailuympäristössä" (korvaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/62/EY). 20