Keskustanuorten aluepoliittinen linjaus Keskustanuorten liittokokouksessa 2014 saadun aloitteen pohjalta tehtiin liittokokouksen päätös valmistella aluepoliittinen ohjelma. Aluepolitiikka on ollut useassakin Keskustanuorten ohjelmassa vahvasti läsnä, mutta alueiden ääniä ja ajatuksia yhteen laittavaa ohjelmaa ei tässä mittakaavassa ollut aiemmin toteutettu. Varsinaisen aluepoliittisen ohjelman toteuttivat alueiden parhaat asiantuntijat: Keskustanuorten piirit. Piirien ohjelmien pohjalta syntyi kokoelma näkökulmista Suomen ja alueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Piirien ohjelmat nostivat esiin niin yhteisiä kuin yksittäisille alueille ainutlaatuisia piirteitä. Yhteiset huomiot tuntuivat olevan samoja: biotalous, teknologia, luonto, liikenne, koulutus, yrittäjyys, palvelut ja paikalliskulttuuri. Lisäksi halusimme nostaa linjauksen osaksi Eurooppa-näkökulman sekä vastakkainasettelun purkamisen. Näiden huomioiden pohjalta liittohallituksen perustama työryhmä toteutti Keskustanuorten aluepoliittisen -linjauksen. Se tuo vahvan aluepoliittisen näkökulman Keskustanuorten poliittiseen vaikuttamiseen. Alueiden Suomi Keskustanuoret haluavat rakentaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa Suomen kaikki mahdollisuudet ovat käytössä. Emme usko vain tiettyjen alueiden menestyksen olevan ennalta määrättyä, vaan erilaisten alueiden kykyyn luoda Suomelle mahdollisuuksia. Menestys voi syntyä monenlaisissa ympäristöissä ja ihmiset paikallisesti tietävät parhaiten, miten heitä lähellä olevat julkisen vallan palvelut kannattaa järjestää. Koko maa on saatava kasvun ja hyvinvoinnin tielle. Haluamme katsoa suomalaisen yhteiskunnan ja sen alueiden kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Palvelujen keskittäminen ja rakenteelliset uudistukset ovat tarkoittaneet hyvinvointivaltion alasajoa ja valtion toimintojen keskittämistä ja etääntymistä. Näin on käynyt muun muassa poliisin ja verohallinnon kanssa. Paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden tunteminen auttaa tekemään räätälöityjä ratkaisuja. Vaikeitakaan päätöksiä ei hyödytä jättää valtion tehtäväksi, siksi haluamme vahvan kansanvaltaisen maakuntahallinnon sekä ihmistä lähellä olevan uuden kunnallishallinnon, joissa paikallisdemokratia toteutuu ja kansalaisilla on käytössään suoria vaikutusmahdollisuuksia. Haluamme yhdenvertaisia palveluja koko maahan. Teknologiakehityksen on turvattava palvelujen laatu ja saatavuus ei näivettää palveluita. Keskustanuorten mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on aluepolitiikan palauttaminen päätöksenteon eturintamaan. Eriarvoistuminen niin kaupunkien ja kuntien sisällä kuin alueiden välillä on pysäytettävä. Meidän on vaalittava yhteistä Suomea, jonka jokainen voi kokea kodikseen ja puolustamisen arvoiseksi. Vastakkainasettelu esimerkiksi kaupunkiseutujen ja maaseudun, maakuntakeskusten ja maakunnan tai Suomen ja EU:n välillä ei ratkaise niihin liittyviä ongelmia, vaikka se niitä näkyväksi tekee. Biotaloudella tulevaisuuteen Keskustanuorten energiapolitiikan kärjessä on kaksi tavoitetta Suomelle: omavaraisuus ja hiilineutraalius. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan muutoksella, jossa energia tuotetaan hajautetusti, hyödyntäen uusiutuvia, suomalaisia ja paikallisia energialähteitä. Biotalous tarkoittaa kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia, pienempiä päästöjä ja kotimaista energiantuotantoa. Alueellisesti ja paikallisesti toteutettuja tuotantoketjuja, joissa jokainen mahdollisuus hyödyntää tuotannossa syntyviä sivuvirtoja energiantuottamiseen käytetään. Tästä syntyy työtä ja vaurautta paikallisesti ja koko Suomeen, puhtaampaa ympäristöä unohtamatta. Tarvitsemme erikokoisia tuotantolaitoksia. Omakotitalon katolle sijoitetut aurinkopaneelit tai talon kulmalla seisovat tuulimylly ja biopolttolaitos ovat pieniä, mutta tärkeitä palasia isossa kokonaisuudessa. Biodieseliä,
-kaasua, -öljyä ja -etanolia tuottavat isommat laitokset mahdollistavat fossiilisten polttoaineiden korvaamisen myös liikenteessä. Lainsäädännön ja rahoituksen on mahdollistettava uusien käytäntöjen kokeilu. Biotalous on seuraavien vuosien ja vuosikymmenten suurin yksittäinen ponnistus, johon koko yhteiskunnan ja Suomen on oltava osallisena. Teknologia mahdollisuutena Digitalisaation synnyttämä muutos on isompi kuin osaamme sen keskellä eläessä tunnistaa. Maailma ei ole koskaan pienentynyt yhtä nopeasti kuin nyt. Suomen mahdollisuus on riittävän nopeat koko Suomen kattavat tietoliikenneyhteydet. Niiden avulla pystymme luomaan Suomesta tietoliikenteen solmukohdan ja takaamaan palveluja kaikkialle. Datakeskuksien rakentaminen ja keskittyminen Suomeen vaatii toimivan politiikan ja lainsäädännön lisäksi linkittymistä kansainvälisiin tietoverkkoihin. Tarvitsemme merkittäviä tukitoimia vauhdittamaan valokuituyhteyksien rakentamista. Aikaan ja paikkaan sitoutumaton opiskelu ja työnteko ovat tulevaisuutta, vaikka kanssakäymisen merkitystä ei voi vähätellä. Kodeissa digitalisoituminen tarkoittaa laajempia mahdollisuuksia yhteydenpitoon talon ulkopuolelle sekä yhä älykkäämpiä ratkaisuja kodin toimintojen hallintaan. Tulevaisuuden tavoitteena on koko Suomen kattavan älyverkko, joka mahdollistaa energiankulutuksen pienentämisen. Älyverkko yhdistää niin energiankuluttajat kuin -tuottajat. Jokainen kiinteistö on osa aktiivista älyverkkoa, joka toimii joustavasti molemmin suuntaisesti ja hyödyntää kotitalouksien ja yrityksien energiaratkaisuja niin sähkön tuottamisessa, säästämisessä kuin varastoinnissa. Suomen ja suomalaisten kannalta muutos on merkittävä. Pitkien etäisyyksien maan on mahdollista hyödyntää kehitystä ennennäkemättömällä tavalla ja poikkeuksellisen korkealla hyötysuhteella. Tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja mahdollisuuksia toteuttaa. Luontoarvoja kunnioittaen Suomen matkailun mahdollisuuksia yhdistävät kaikkialla luonto ja ympäristö: tuhannet järvemme, Euroopan metsäisin maa, Lapin ainutlaatuisuus, puhtaus ja hiljaisuus. Matkailun eteen on tehty runsaasti, mutta menestys on ollut vaihtelevaa. Ulkomaalaisten turistien tuomat matkailutulot ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Kehityksen jatkuessa yhtä suurena, on matkailulla suuri merkitys Suomen taloudelle. Suomen bruttokansantuotteesta arviolta 2,3 prosenttia tulee matkailusta. Muut Pohjoismaat ovat Suomen edellä. Uskomme, että matkailu voisi olla Suomessa yhtä merkittävä tulonlähde kuin Norjassa. Se tarkoittaisi bruttokansantuotteen osuuden kaksinkertaistumista. Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan. Haluamme purkaa matkailua haittaavaa byrokratiaa ja rajoitteita ympäristö huomioiden. Matkailua kehittävien organisaatioiden tulee keskittyä yrittäjien yhteistyöhön ja toimijoiden palveluiden sujuvaan yhteen sovittamiseen. Matkailija ei erota maakuntien, kuntien tai alueiden rajoja, Lapissa saattavat valtion rajatkin hämärtyä. Siksi yhteistyön, verkostoitumisen ja markkinoinnin on oltava laaja-alaista.
Haluamme säilyttää ja turvata luontoarvoja siten että ne voivat jatkossa palvella paremmin myös turisteja. Turismin lisääntyminen mahdollistaisi myös lentoliikenteen kehittämisen. Se on mahdollista kehittämällä sopivia pakettimatka kokonaisuuksia, jotka huomioisivat Suomen potentiaalin myös vuodenaikojen osalta. Jokamiehenoikeudet ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oikeus, jonka tulisi houkutella myös ulkomaalaisia Suomeen. Se tulisikin nostaa selkeämmin esille ja rakentaa siitä osa luontokokemusta. Ammattimaiseen marjanpoimintaan on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti, ja jo pieniinkin roskaamistapauksiin rankaisevasti. Jokamiesoikeuksien paras tae on maa- ja metsätalousmaan pitäminen kiinteistöveron ulkopuolella. Näin tulee olla jatkossakin. Suomi tarvitsee kaivosteollisuutta. Meidän tulee olla valmiit hankkimaan ja kaivamaan kuluttamiemme tuotteiden raaka-aineet alkuaineista lähtien myös Suomesta. Kaivosteollisuuden tulee kuitenkin toimia luontoarvot edellä. Siksi esitämme kaivosten takuurahastoa, johon talletetuilla varoilla voidaan taata kaivosyhtiön vastuu ympäristöstä täydellisesti, myös konkurssitilanteessa. Kaivosyhtiön on suojattava kaivostoiminnan aikana luontoa sekä puhdistettava ympäristö ja palautettava se luonnonmukaiseen tilaan kaivostoiminnan loputtua. Emme halua vaikeuttaa tai estää kaivosteollisuuden syntymistä ja kehittymistä, vaan selkeyttää vastuuta jonka näemme itseisarvoksi kaivostoimintaa tehtäessä. Monipuolista liikennettä Keskustanuoret näkevät ison osan liikenteestä hiljalleen siirtyvän sähkömoottoreiden aikaan. Seuraava selkeä muutos on yksityisautojen päivittyminen sähköautoiksi suurten kaupunkien taajama-alueilla. Rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia polttoaineita polttomoottorikäyttöisiin autoihin, jotka tulevat palvelemaan vielä pitkään varsinkin haja-asutusalueiden ajoneuvoina. Joiltakin osin hybridit tulevat helpottamaan tätä muutosta, mutta fossiilisten polttoaineiden tilalle on kehitettävä ympäristöystävällisiä polttoaineita, joilla pitkien etäisyyksien Suomessa voidaan liikkua. Liikkuminen itsessään tulee kasvamaan, joten tarve kehitysaskelille on suuri. Sähköautojen käyttövoimavero on poistettava. Raiteet ovat parasta julkista liikennettä. Nopeat ratayhteydet koko Suomeen sekä pikaraitiotiet ja metrot pääkaupunkiseudulla, mahdollisesti muissakin isoissa kaupungeissa, ovat tehokkain tapa saada ihmiset käyttämään julkista liikennettä ja vähentää liikkumisesta syntyviä haittavaikutuksia. Raideliikennettä tulee kehittää verkoston nopeutta kasvattamalla, ei asemapaikkoja karsimalla. Taajamien liikenne keskittyy toimivan ympäristöystävällisen joukkoliikenteen kehittämiseen ja kattavien muusta liikenteestä turvattujen polkupyöräreittien synnyttämiseen. Kaupunkeja on kehitettävä ihmisten, ei yksityisautojen näkökulmasta. Haluamme Helsingistä Euroopan pyöräilypääkaupungin. Ratayhteys Jäämereltä Helsinki-Tallinna-tunnelin kautta aina Etelä-Eurooppaan asti loisi Suomesta logistisen raideliikenteen solmukohdan, joka palvelisi koko Suomea. Tämä muuttaisi perustavanlaatuisesti jopa Suomen maantieteellistä asemaa markkinoilla ja avaisi uuden aikakauden etenkin pohjoisen Suomen elinkeinoelämän kehitykselle. Muutoksen aikaansaaminen vaatii poliittista tahtotilaa, jotta tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit saadaan aloitettua jo uuden hallituskauden aikana. Koulutuksella arvoa Keskustanuorille oikeus koulutukseen on perusoikeus. Haluamme pitää kiinni maksuttomasta koulutuksesta sekä yleisestä oppivelvollisuudesta nykyisessä laajuudessaan. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään elinikäisesti varattomuuden sitä estämättä. Erityistä huolta kannamme toisen asteen koulutuksesta. Haluamme sekä kehittää lukio- ja ammatillista koulutusta että turvata koulutuksen saatavuuden alueellisesti. Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava
paikka myös toisella asteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten miesten ja maahanmuuttajien ohjaamiseen perusasteen jälkeiseen koulutukseen. Siksi nuorisotakuuta on kehitettävä. Opintojen siirtymävaiheita voidaan tukea toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Esimerkiksi TE-toimistojen, oppilaitosten, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyö matalankynnyksen tukipalveluista on saatava toimimaan kaikkialla Suomessa. Töiden etsijän palvelut on todettu tehokkaaksi keinoksi saattaa nuoria lähemmäs työelämää. Palvelu tulisi ottaa käyttöön koko Suomessa. Paikallinen yrittäjä Suomessa on tällä hetkellä noin 160 000 yksinyrittäjää. Yksinyrittäjien määrä ja suhteellinen osuus on kasvanut koko ajan viimeisen 10 vuoden aikana ja tällä hetkellä heitä on jo 65 % kaikista yrittäjistä. Keskustanuoret näkee näissä yrityksissä valtavan kehittämis- ja työllistämispotentiaalin. Tulevaisuuden tärkeimpiä toimia on ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen. Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden lisääminen on sekä yksilön että yrittäjän näkökulmasta palkitsevaa. Oppisopimuskoulutuksen oheen on hyvä pohtia myös koulutussopimuksen käyttöönottoa. Yrittäjistä noin kolmannes on yli 55-vuotiaita. Yrittäjäkunnan ikääntymisen myötä yritysten jatkuvuuteen liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Keskustanuoret katsoo, että työn ja toimeliaisuuden lisääminen tulee olla yhteiskuntamme kehittämisen johtolanka tulevina vuosina. Toteutuakseen tämä vaatii järjestelmää joustavoittavia ratkaisuja, jotka kytkeytyvät verotuksen ja sosiaaliturvan muutoksiin. Yrittäjien tasa-arvoisemman aseman, ansioturvan ja yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen madaltamiseksi, on syytä siirtyä kohti sosiaaliturvan kehittämistä perustulomallin suuntaan. Keskustanuoret näkevät paikallisen yrittäjyyden olevan tulevaisuutta. Langattomasti voimme olla osana maailmanmarkkinoita. Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko mahdollistaa sen. Sitä tukemaan haluamme Suomeen yrityshubien verkoston. Hubien ja vastaavien yrittäjien yhteenliittymien avulla voidaan saavuttaa paljon. Ne antavat mahdollisuuden saada toimitilat sekä peruspuitteet yrityksen alkuun saattamiseksi järkevillä kustannuksilla. Ne mahdollistavat eri alojen osaajien yhteen törmäyttämisen ja uudentyyppisten yrittäjien syntymisen. Lähinnä suurempiin kaupunkeihin tähän mennessä syntyneet hubit ovat tulevaisuutta myös pienemmissä kunnissa - vaikkapa liitoskuntien entisissä kunnantaloissa tai kyläyhdistysten kylätaloissa. Aikoinaan perustetut teollisuustalot noudattivat samaa ajatusta, mutta vaatisivat puitteiltaan ja toiminta tavoiltaan päivitystä tähän päivään. Yrityksien rahoituksen turvaaminen ja mahdollistaminen on ensisijainen perusedellytys. Keskustan esittämän kasvurahaston pitää turvata yrityksien rahoitus myös alueellisesti ja riittävän pienille yrityksille. Olkoot yritys kasvuhakuinen start-up yritys tai sitten toimintaa kehittävä metallipaja, on molempien kehittymiselle oleellista helposti saatavilla oleva rahoitus. Palveluita paikallisesti Keskustanuoret haluavat julkisten palveluiden tueksi täydellisen digitaalisten palvelujen tarjonnan. Se tarkoittaa kaikkien viranomaispalvelujen saatavilla olemista sähköisesti ja helposti. Haasteena on riittävän luotettavien tietoliikenneyhteyksien saatavuus myös kriisitilanteissa sekä käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Pienten kuntien taajamat ovat suuressa murroksessa. Kaupalliset palvelut eivät välttämättä enää keskity taajamaan, vaan lähellä kulkevan valtatien kylkeen rakennetulle liikenneasemalle. Kehitys ei ole toivottavaa, vaikkakin samojen liikenneasemien voidaan nähdä olleen turvaamassa palveluiden saatavuutta pienemmissä kunnissa. Parempana vaihtoehtona näemme kuitenkin paikallisesta aktiivisuudesta kumpuavan
osuustoiminnan. Nykyisellään suuret maakunnalliset osuuskaupat ovat irronneet juuristaan, jonne haluamme ne palauttaa. Osuustoiminnassa keskiössä tulee taas olla yhdessä tekeminen ja riittävien resurssien kokoamiseksi, jotta isoihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Osuuskunta on demokraattinen yhteisö, jossa jokaisen jäsenen ääni on tasavertainen ja sen synnyttämä arvonlisäys vahvistaa sekä jäsenen että kotiseudun taloutta ja hyvinvointia. Osuuskunta on myös oiva muoto yhteiskunnalliseen yrittämiseen, jolla voidaan tähdätä esimerkiksi yhteiskunnallisten tai ympäristöongelmien ratkaisemiseen liiketoiminnan keinoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava saatavissa ja saavutettavissa, lähellä ja sujuvasti, yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Paikallisesti tarjottavia julkisia palveluita tukevat kolmannen sektorin toimijat. Ne, yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, ovat mahdollistamassa kattavat palvelut koko Suomeen. Kasvava palveluntarve vaatii innovatiivisia ratkaisuja, jotka syntyvät ennen kaikkea kolmannella sektorilla sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paikalliskulttuurilla identiteetti Paikallinen identiteetti lisää asukkaiden yhteenkuuluvuutta, luo hyvinvointia ja synnyttää monenlaisia innovaatioita ja kehityskulkuja kyläjuhlista maailman menestykseen nousseisiin rockbändeihin. Olisiko Nightwish syntynyt ilman vahvaa paikallista musiikkiopistoa? Tulisivatko maailman parhaat oopperalaulajat Savonlinnaan ilman Aino Acktén hurjaa visiota vuosisadan alussa? Vapaa sivistystyö niin kansalais- kuin kansanopistoissa sekä taiteen perusopetus tulee turvata koko maassa. Suomalaisten vuodesta toiseen arvostetuin kulttuuripalvelu on kirjasto. Haluamme pitää kiinni kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuudesta myös tietoyhteiskunnassa. Kunnille on taattava riittävät resurssit kirjastojen päivitykseen. Lainattavat verkkokirjat tai esimerkiksi lainattavat liikuntavälineet tai työkalut voivat kuulua tulevaisuuden kirjastojen palveluihin. Kirjastoista tulee kehittää matalankynnyksen kohtaamis- ja tapahtumatiloja, joissa sujuvasti lyövät kättä sivistys ja yhteisöllisyys. Suomi on festivaalien ja kummallisten kilpailujen luvattu maa. Elävä ja vahva talkooperinne mahdollistaa suurien massatapahtumien järjestämisen vuodesta toiseen pienilläkin paikkakunnilla. Monikaan suurtapahtuma ei olisi mahdollinen ilman järjestöjen tekemää työtä. Samasta ajatuksesta ammentavat yhteisölliset kaupunkitapahtumat, jotka ovat löytäneet tiensä urbaanin nuorison sydämiin. Kuntien on tuettava ihmisten omaehtoista aktiivisuutta, takaamalla järjestöille rahoitusta ja toimivia tiloja. Keskustanuoret haluavat tukea kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Yhteiskunta odottaa entistä enemmän vapaaehtoista vastuunkantamista, mutta resursseja toiminnalta kuitenkin karsitaan. Järjestöt turhautuvat liialliseen sääntelyyn ja byrokratiaan, ne vievät liikaa resursseja varsinaiselta toiminnalta. Avustuskäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja avustusten valvontaan tarvittava tieto kootaan yhteen rekisteriin, joka on kaikkien avustustahojen käytettävissä. Lisäksi viranomaisten käyttämää kieltä ja viestintää on selkeytettävä. Kaikista pienimmät yhdistykset joiden liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa, vapautetaan osasta viranomaisilmoituksista, kuten vapaaehtoisten kilometrikorvausten ilmoittamisesta. Vapaaehtoisten osallistumisessa järjestöillä itsellään on muutoksen paikka: toiminnassa tarvittavasta hallinnosta on tehtävä mahdollisimman kevyttä ja järjestöjen välistä paikallista ja valtakunnallista yhteistyötä on lisättävä. Erityisesti hyviä käytäntöjä ja hankeosaamista on jaettava ilman kateutta ja salailua. Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen itseisarvoisia ja välttämättömiä perusasioita. Niiden uutta luova vaikutus säteilee kaikkialle elämään. Taiteen ja kulttuurin vaihdanta ja levittäminen synnyttävät aktiivista toimintaa eri aloilla ja vaikuttavat siten myös taloudelliseen toimintaan. Taiteen tehtävänä on tuoda esille yhteiskunnallisia epäkohtia, herätellä oikeudentuntoamme ja kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. Emme halua määritellä oikeaa ja väärää tai hyvää ja huonoa taidetta, mutta haluamme etteivät taide ja kulttuuri ole vain parempiosaisten eliittistä omaisuutta. Keskustanuoret ovat valmiita vapauttamaan julkiset museot, teatterit ja muut kulttuuria tarjoavat organisaatiot pääsymaksuista, ainakin alle 25-vuotialta.
Kulttuurin kohtaaminen omassa arjessa tulee tehdä näkyväksi esimerkiksi huomioimalla julkisissa rakennushankkeissa luovuus ja edistämällä visuaalisesti kiinnostavia ympäristöjä. Keskustanuoret esittävät, että tietty osa uusien julkisten rakennushankkeiden kustannuksista jyvitetään taidehankintoihin. Alueellisesti ehyt yhteiskunta ja tulevaisuuden Suomi on entistä monikulttuurisempi. Siksi kulttuurien ymmärtämisellä on merkitys myös suvaitsevaisuuden kasvattamisessa. Osana eurooppalaista aluepolitiikka Eurooppa on historialtaan, kulttuuriltaan ja kehityskuluiltaan monimuotoinen alueiden mosaiikki. Euroopalle tunnusomaisia kehitystrendejä ovat olleet mm. kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja alueiden kasvava erilaistuminen ja eriarvoistuminen. Eurooppalaista aluepolitiikka on toteutettu etenkin koheesioohjelmien ja maaseutupolitiikan puitteissa. Niiden keskeinen tarkoitus on ollut vähentää alueiden välisiä kehityseroja ja saattaa alueita kasvun ja hyvän työllisyyskehityksen tielle. Katsomme eurooppalaisen aluepolitiikan tuoneen aluekehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen vähentäneen varsinkin maaseutualueiden haavoittuvuutta vaihtuvien kotimaan hallituskausien ja poliittisten voimasuhteiden myötä. Eurooppalaisen aluepolitiikan arvokkaasta päämäärästä huolimatta pohdimme myös kriittisesti EU:n kautta kulkevien kehittämisvarojen kokonaiskuvaa. Ohjelmakaudella 2014 2020 Suomen nettomaksusumma on rakennerahastojen osalta noin 5 miljardia euroa. Keskustanuoret painottaa, että Suomen on suoriuduttava huomattavasti nykyistä paremmin aluekehitysvaroihin liittyvistä neuvotteluista, jotta järjestelmä säilyttää edelleen legitiimiyteensä kansalaisten ja toimijoiden näkökulmasta.