05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09) 816 32264 Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jukka Karhulan ja 21 muun valtuutetun 20.3.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien Espoon terveysasemien rekrytointia sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Karhula teki seuraavan ehdotuksen: Lautakunta toteaa, että vastauksesta käy ilmi terveysasemien resurssien riittämättömyys nykyiseen toiminnan tilaan nähden. Tästä syystä asiaan on syytä palata vuoden 2013 talousarvion valmistelussa. Lautakunta toteaa, että vastauksessa ei vastata kysymykseen johtosääntömuutosten tarpeesta. Tähän on kaupunginhallituksen syytä antaa vastaus. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Karhulan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys 20.3.2012 Terveysasemien tilanteesta on tehty useita selvityksiä viimeisten vuosien aikana. Viimeisin oli vastaus Sanna Lauslahden valtuustokysymykseen, johon tässä viitataan taustatietojen osalta. Jukka Karhula ja 21 valtuutettua kysyy 20.3.2012 päivätyssä kysymyksessään kaupunginhallitukselta terveysasemien työvoimatilanteesta.
05.06.2012 Sivu 2 / 2 Jukka Karhulan kysymykset ja vastaukset niihin: Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, että terveysasemien lääkärinvirat saataisiin täytettyä kaupungin omilla virkalääkäreillä? Mihin toimenpiteisiin KH aikoo ryhtyä, että kokeneita lääkäreitä saadaan sitoutettu terveysasemien lääkärintehtäviin ja että muihin tehtäviin siirtyneitä kokeneita lääkäreitä saadaan palaamaan Espoon kaupungin virkoihin? Lääkäreiden kysyntä ylittää kaikilla aloilla tällä hetkellä tarjonnan, vajausta on terveyskeskusten lisäksi myös vuokralääkäriyrityksillä, yksityissektorilla, työterveyshuollossa ja julkisessa erikoissairaanhoidossa joillakin erikoisaloilla (esim. psykiatria, radiologia, silmätaudit). Terveyskeskuksen houkuttelevuutta työnantajana voidaan parantaa vain pitkäjänteisellä työllä. Siihen vaikuttaa mm. sijainti, kulkuyhteydet, esimiestyö, työyhteisön toimivuus, työn organisointi, perehdytys, mahdollisuus konsultoida kokeneempaa kollegaa, hoitajien ja lääkärien yhteistyö ja työnjako, palkkaus ja työsuhteen muut ehdot. Espoossa on oma paikallinen virkaehtosopimus lääkäreille ja palkkausta on korjattu pääkaupunkiseudun tasolle vuosien 2010-2011 aikana. Paikallissopimus mahdollistaa aiempaa paremmin myös työn räätälöinnin ja osa-aikaisen työn. Sopimus on edelleen pilottivaiheessa ja sitä muokataan yhdessä järjestöjen kanssa. Lääkärinvirkoja on lisätty v. 2011 yhteensä 10:llä ja v. 2012 vielä viidellä. Osa lisäyksestä kohdentuu ehkäisevään terveydenhuoltoon, missä terveystarkastusten määrää on jouduttu asetuksen (380/2009) myötä merkittävästi lisäämään. Kansanterveystyön johtavat lääkärit ovat valtakunnallisessa verkostossaan ottaneet kantaa siihen, että seulomattoman väestön tarkastaminen nykyisessä lääkäritilanteessa ei ole resurssien järkevää kohdentamista. Rajallisen lääkärityöpanoksen kohdentamiseen vastaanottotyöhön ja ikäihmisen hoitoon on suuria paineita. Lasten ja nuorten osalta työpanosta tulisi kohdentaa ennaltaehkäisevässä mielessä syrjäytymisriskissä oleviin. Lisäksi kansanterveystyön johtajat ovat tuoneet esille sen, mitä OECD:n raporttikin, että suomalaisessa terveydenhuollossa on rakenteellinen ongelma, jonka seurauksena resurssit kohdentuvat epätasa-arvoisesti. Muutos tähän edellyttää valtakunnallista päätöksentekoa eikä ole kuntapäättäjän käsissä. Miltä osin TOP-hankkeesta alkaen toteutetut muutokset ovat aiheuttaneet työn hallinnan ja mielekkyyden menettämistä terveysasemien työntekijöiden ja johdon työssä?
05.06.2012 Sivu 3 / 3 terveystoimessa hallinnon työn keskittäminen on pääosin saanut myönteistä palautetta. Toimistotyöntekijöitä on edelleen myös kentällä, mm. ylilääkäreiden apuna. HR-ERP:n myöhästyminen on lisännyt esimiesten työtä alkuperäistä aikataulua huomattavasti kauemmin. 2000-luvulla lainsäädäntöön on tullut muutoksia, jotka lisäävät hallinnollisen / toimistotyön tarvetta, esimerkiksi: - globalisaatio / ulkomaalaiset, joiden hoito-oikeuksien selvittäminen ja hoidon laskuttaminen (Kelan kautta kotimaasta tai asiakkaalta itseltään jne.) on tuonut paljon lisätyötä. Tämä edellyttäisi vastaanotoissa henkilöitä, joilla on erityisosaamista tällä sektorilla, - täyskustannuslainsäädäntö on lisännyt hallinnollista ja toimistotyötä, lainsäädäntö on laadittu vakuutusyhtiöiden ehdoilla ja aiheuttaa paljon lisätyötä kunnissa, - kuntien välinen laskutus, maksusitoumusten tai hoitosuunnitelmakopioiden järjestäminen erityisesti kesäajaksi potilaille, on lisääntynyt - hoitotakuulainsäädännössä edellytetty hoidon tarpeen arviointi ja kirjaaminen on tuottamatonta työtä ja pois asiakkaiden hoitoon ja kohtaamiseen käytettävästä ajasta. Keskustelua siitä, mitkä työt kuuluvat terveydenhuollon ammattilaisille ja mitkä voidaan delegoida muille, käydään jatkuvasti ja todennäköisesti työvoimapula tulee sitä lisäämään tulevina vuosina. Missä määrin kiristyneet tehokkuusvaatimukset ovat suunnanneet huomiota työsuoritteiden määrään potilaan kohtaamisen kustannuksella? Terveysasemien tehokkuus laskettuna työsuoritteiden määrällä ei viime vuosina ole kasvanut. Keskimäärin espoolainen terveyskeskuslääkäri hoitaa n. 8 potilasvastaanottoa päivässä. Tämän lisäksi lääkärintyöhön kuuluu neuvola- ja kouluterveydenhuollon työtä, kotisairaanhoitoa ja toimistotyötä. Selityksenä tähän on tehokkuusvaatimusten sijasta työnjaon muutokset (lääkärille ohjautuu nykyään vaikeampia ongelmia ja hoitajat hoitavat yhä enemmän helpommista ongelmista itsenäisesti) sekä aikaa vievät ja hidastelevat tietojärjestelmät. Potilaan yksilöllinen kohtaaminen on jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus ja se on mahdollista myös kiireisessä työssä esim. päivystyksessä ja edellytys hyvälle hoidolle. Kiirettä suurempi haaste on työntekijöiden vaihtuvuus, joka johtaa siihen, että potilaan hoitava lääkäri vaihtuu liian usein. Huono hoidon jatkuvuus johtaa myös ajalliseen tehottomuuteen. Onko KH tietoinen siitä, että nykyisellään vuokralääkäriyritysten tarjoamien työsuhteiden ehdot eivät selitä sitä, miksei terveyskeskuksen virkoihin hakeuduta? Vuokralääkäriyritysten kautta Espooseen on palkattu keskimäärin 6 8 lääkäriä kuukaudessa. Vuokralääkärien työnkuva poikkeaa sopimuksen mukaan Espoon omista lääkäreistä siten, että he joko keskittyvät päiväpäivystyspotilaiden hoitoon tai ns. jonon purkuun. Työnkuva
05.06.2012 Sivu 4 / 4 painottuu siis selkeästi vastaanottotyöhön. Vuokralääkärit ovat tuoneet tärkeää joustovaraa ja mahdollistaneet terveysasemien toiminnan lääkärivajetilanteissa. Kaikilla terveysasemilla ei vuokratyötä ole käytetty. Myös kesällä vuokratyötä ei käytännössä ole tarjolla. Tilaajalla ei ole tarkkaa tietoa vuokratyötä tarjoavien firmojen työehdoista, joita vuokratyödirektiivi tullee lähiaikoina muuttamaan. Vuokralääkärin tuntihinta vaihtelee tällä hetkellä 70 ja 90 euron välillä. Onko KH tietoinen Kouvolan terveysasemilla toteutetuista uudistuksista? Kouvolassa on toteutettu usean kunnan liitos ja samaan aikaan yhdistetty paikallinen aluesairaala ja terveyskeskus. Kouvola on myös Carean eli Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsen. Terveyskeskuslääkärivaje on arkea myös Kouvolassa. Pääterveysasema on ulkoistettu ja myös päivystysvuoroista yli puolet on ulkoistettu. Vuokralääkäreitä käytetään lisäksi tarpeen mukaan. Työn sisällön ja tuotteistuksen kehittämisessä Kouvolassa on tehty hyvää työtä, mistä Espoossa ollaan tietoisia ja yhteyksiä on pidetty puolin ja toisin. Aikooko KH ottaa käyttöön kroonisesti sairaiden potilaiden listautumisjärjestelmän, jossa potilas saa valita hoitavan lääkärin ja lääkäri rajata listansa pituutta? Lainsäädäntö antaa kuntalaiselle mahdollisuuden valita terveysasema kunnan sisällä, ja vuoden 2014 alusta yli kuntarajojen. Espoon tiimimalli mahdollistaa sen, että potilas valitsee hoitavan lääkärin. Lääkäriaikojen riittämättömyys tosin heikentää valinnan mahdollisuutta. Lääkärikunnan vaihtuvuus heikentää jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuuden varmistaminen erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla on tärkeää ja se voidaan osin turvata myös hoitajan pysyvyydellä. Suomessa on muutama kunta, joissa pitkäaikaispotilaat on kiinnitetty tietylle lääkärille listautumismallin mukaisesti. Espoossa seurataan näiden kokemuksia ja muokataan omaa järjestelmää sen pohjalta. Jos vakituisia lääkäreitä on vähemmän kuin sijaislääkäreitä, voi em. järjestelmä osoittautua haasteelliseksi ylläpitää ja lääkärille raskaaksi. Onko KH tietoinen siitä, että Espoossa priorisoidaan täysiaikaisia työsuhteita, vaikka rekrytoinnissa mainitaan myös mahdollisuus osaaikaiseen työhön ja räätälöintiin? Terveyskeskusten ja tiimin toiminnan kannalta täysiaikaiset työsuhteet ovat helpommin hallittavia ja siksi niitä on syytä priorisoida. Tosiasiassa työvoimatilanne on kuitenkin sellainen, että osa-aikaista työtä ja toimenkuvien räätälöintiä tehdään kaikilla terveysasemilla. Miten KH aikoo lisätä terveysasemien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä?
05.06.2012 Sivu 5 / 5 Kaikki Espoon terveysasemat ovat osallistuneet Hyvä vastaanotto - työskentelyyn, missä on opittu oman työn kehittämisen menetelmiä erityisenä painopisteenä odotusaikojen lyhentäminen ja saatavuus. Tämän lisäksi henkilöstöä ja lähiesimiehiä kannustetaan ja ohjataan jatkuvasti kehittämään tiimityötä ja ottamaan paikallista vastuuta kokonaisuuden suunnittelusta. Mahdollistetaanko esim. sanelu? Espoossa ei perinteisesti ole ollut sanelumahdollisuutta terveysasemilla, tämä juontaa juurensa 1980-luvulle aikaan jolloin Espoossa otettiin käyttöön tietojärjestelmä. Näin ollen Espoossa ei myöskään ole konekirjoittajia. 2000-luvun alussa otettiin käyttöön puheentunnistusohjelma, mutta se ei koskaan saavuttanut lääkärikunnan suosiota ja käyttäjiä oli vain n. 10 lääkäriä. Nyt on sen sijaan parhaillaan käyttöönotossa digisanelujärjestelmä, joka on tarkoitus laajentaa kaikille halukkaille kesän jälkeen. Miten Espoon kaupunki huomioi rekrytoinnissa ne tiedot että yksityisen vuokrayrityksen sopimuksiin sisältyisi laittomia hakeutumiskieltoja tehtäviin, joita on hoidettu vuokrayrityksen kautta? Vuokrayrityksillä on käytössä eripituisia karensseja, jotka eivät kuitenkaan ole sopimuksiin kirjattu eikä siten tilaajan tiedossa tarkemmalla tasolla. Tähän mennessä niistä ei ole aiheutunut Espoolle lisäkustannuksia eivätkä vuokrayrityksen palveluksessa olevat lääkärit ole juurikaan hakeutuneet kaupungin virkoihin. Vuokratyöntekijöitä sitoutetaan työnantajiin myös mm. työsuhdeautojen tai -asuntojen avulla, jotka saattavat vaikuttaa voimakkaammin kuin karenssit. Espoossa tavoitteena on edelleen vähentää vuokralääkäreiden käyttöä. Millaisiin johtosäännön muutoksiin KH suuntautuu, niin että sosiaali- ja terveyslautakunnalle tulee paremmat mahdollisuudet ohjata ja valvoa kriisiytyneen toiminnan parantamista? terveyslautakunnan tehtävänä on johtosäännön 4 :n 4-kohdan mukaan ohjata ja valvoa tehtäväalueensa toimintaa valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti ja se onkin kiitettävästi sitä myös tehnyt terveysasemien osalta. Tiedoksi
05.06.2012 Sivu 6 / 6