13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A
Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA ULVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe Teknillinen Korkeakoulu HEMA Instituutti / Sotera Institute for Healthcare Engineering Management and Architecture 2008
Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA Instituutin julkaisuja nro 13: Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus ISBN 978-951-22-9490-9 (PDF) ISSN 1796-5144 (PDF) Raportti on julkaistu PDF-muodossa osoitteessa www.bit.tkk.fi/hema ja www.sotera.fi Teknillinen korkeakoulu, Sotera 2008 taitto Antti Autio kansi Otso Helenius valokuvat Antti Autio ja Irma Verhe 2 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...3 KUVALUETTELO...4 TAULUKKOLUETTELO...4 TOIMEKSIANTO...5 HAVAINTOJA ULVILAN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ...6 Väestö ja tarve...6 Ulvilan nykyiset palvelut...6 Potilaslaskennan 31.12.2006 tuloksia...7 HAVAINNOT ULVILAN VANHUSTENHUOLLON KIINTEISTÖISTÄ...9 Havainnot laitoksista...9 Terveyskeskuksen sairaala...9 Pappilanlammen palvelukeskus...11 Kanervakoto...12 Nummen kiinteistö ja Antinkartanon alue...15 Kullaan terveysasema ja Kullaakoto...16 Esperin hoivakoti (työmaa)...19 KEHITYS TULEVAISUUDESSA...20 Kehitys Suomessa...20 Kehitys muualla Euroopassa...20 TULEVAISUUS JA TOIMENPITEET ULVILASSA...24 Visio...24 Projektiryhmän ehdotukset...24 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 3
KUVALUETTELO Kuva 1: Ulvilan terveyskeskus ulkoa.... 9 Kuva 2: Ulvilan terveyskeskuksen kanslia... 10 Kuvat 3 ja 4: Tyypillinen potilashuone.... 10 Kuva 5: Palvelukeskus ulkoa... 11 Kuva 6: Yhteistilojen käytäviä... 11 Kuva 7: Kodikkaasti kalustettu asuinhuoneisto Pappilanlammin palvelukeskuksessa... 11 Kuva 8: Kanervakoto sijaitsee Ulvilan keskustan ulkopuolella. Hieno rakennus on ajalle Kuva 9: tyypilliseen tapaan sijoitettu luonnonkauniiseen ympäristöön.... 12 Yhteistilat ovat ahtaat, puutteellisesti kalustetut, eivätkä mahdollista juuri muuta aktiviteettia kuin TV:n katselun... 13 Kuva 10: Huoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta ahtaita ja puutteellisesti kalustettuja... 13 Kuvat 11 ja 12: Huonekohtaisia hygieniatiloja ja riittävää varastotilaa ei ole, yhteiskäyttöiset tilat ovat ahtaat.... 14 Kuva 13: Kellarissa on yhteiskäyttöisiä tiloja, mutta niiden saavutettavuus on heikko... 14 Kuva 14: Uuden puolen käytävä... 14 Kuvat 15 ja 16: Lisärakennusosan huoneet ovat kohtuullisen tilavia ja niissä on keittomahdollisuus ja huonekohtaiset hygieniatilat... 14 Kuva 17: Alun perin henkilökunnalle rakennetut rivitaloasunnot.... 13 Kuva 18: Nummen kiinteistön pohjapiirustus... 15 Kuva 19: WC-tilat ovat pienehköt. Kaikissa huoneissa niitä ei ole ja osassa ne on jaettu kahden huoneen kesken.... 15 Kuva 20: Nummen kiinteistö ulkoa.... 15 Kuvat 21 ja 22: Antinkartanon vammaisille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja ja tiloja, allas ja kuntosali....16 Kuva 23: Kullaan terveysasema.... 16 Kuva 24: Kullaakodon pääsisäänkäynti... 17 Kuva 25: Kullaakodon tyypillinen huone... 17 Kuva 26: Kullaakodon yhteistiloja... 17 Kuva 27: Vanhaan navettaan rakennettu komea juhlasali voisi olla aktiivisessa ravintolakäytössä.... 18 Kuva 28: Kullaakodon yhteydessä sijaitsevia rivitaloasuntoja... 18 Kuva 29: Kerhohuone rivitalossa... 19 Kuva 30: Esperin hoivakodin työmaa.... 19 Kuva 31: Terveydenhuollon vaikea ongelma. Toiminta-alue määräytyy ristiriitaisten tarpeiden, odotusten, rahoituksen ja kustannusten välillä tasapainoilusta... 20 Kuva 32: Palvelujärjestelmän kustannuskasvu ja eläköityminen... 21 Kuva 33: Kapasiteettimalli ja kokonaisjärjestelmämalli.... 21 Kuva 34: Järjestelmäuudistuksen periaatteet. Kokonaissyteemin tehokkuus saavutetaan palveluverkon uudella tasapainolla.... 22 Kuva 35: Kunnilla on vastuu kroonisista taudeista. Vasemmalla Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja oikealla sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannusjakaumat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken 1 vuoden jakson ja koko taudin elinkaaren aikana.... 23 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Porin ja Ulvilan väestönkehitys vuosina 2008-2040.... 6 Taulukko 2: Ulvilan vanhustenhuollon laitospaikat vuonna 2007... 7 Taulukko 3: Ulvilan terveyskeskuksen virat ja toimet... 7 Taulukko 4: Ulvilan terveyskeskuksen vuodeosaston potilaslaskenta 31.12.2006...7 Taulukko 5: Ulvilan ja Porin terveyskeskusten lyhytaikainen käyttö.... 8 Taulukko 6: Ulvilan terveyskeskuksen potilaiden tulosyyt vuonna 2006... 8 4 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
TOIMEKSIANTO Ulvilan sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki halusi Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutilta lausunnon Ulvilan kunnan nykyisistä kiinteistöistä ja laajennussuunnitelmista. Tehtävän sisällöksi sovittiin laitosten läpikäynti Soteran työryhmällä, havaintojen esittely valtuustolle ja henkilökunnalle sekä raportti. Soteran edustajat tutustuivat työryhmällä Antti Autio, Erkki Vauramo ja Irma Verhe Ulvilan vanhushuollon rakennuksiin 14.11.2008 ja Antti Autio ja Erkki Vauramo esittelivät tuloksiin perustuvan vision Ulvilassa 24.1.2008. Osoituksena nopeasta kehityksestä tämä visio on jo vanhentunut yhtäältä uuden ikäihmisten palvelujen laatusuositusten ja toisaalta akuuttihoidon uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Periaatteena on kuitenkin kasvava yhteistoiminta Porin kanssa, joka on ainoa järkevä tie. Osa ehdotuksista on pantu toimeen jo ennen kuin loppuraportti valmistui. Ohessa on yhteenveto havainnoista. Raportin julkaisu on viivästynyt, koska tulosten esittämisen aikana tuli uusi Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton uusi Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Lisäksi valmisteilla oleva Terveydenhuoltolaki vaikuttaa Ulvilan terveyspalveluihin. Selvät näistä tekijöistä aiheutuvat muutosvaatimukset haluttiin ottaa huomioon ja ne on lisätty tekstiin. Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Tutkijat Antti Autio, arkkitehti SAFA, tutkija Erkki Vauramo, prof (h.c.), tutkija, Irma Verhe, arkkitehti SAFA, tutkimuspäällikkö Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 5
HAVAINTOJA ULVILAN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Väestö ja tarve Ulvilan ja Porin yhteys on satoja vuosia vanha. Kaupungit ovat kasvaneet toisiinsa kiinni siten, ettei ulkopuolinen huomaa, milloin siirtyy alueelta toiselle. Siksi seuraavassa tarkastellaan Ulvilaa ja Poria osittain yhtenä kokonaisuutena. Kun käytetään PARAS-hankkeen väestöennustetta, nähdään, että vuoteen 2025 mennessä sekä Porissa että Ulvilassa vanhusten määränä pidetty yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Ulvilan osalta paine on puolitoistakertainen vuoteen 2005 verrattuna. Taulukko 1: Porin ja Ulvilan väestönkehitys vuosina 2008-2040. Pori - Björneborg 2008 2015 2020 2030 2040 Ikäluokat yhteensä 76242 76518 76608 76411 75308-14 11463 11225 11403 11032 10647 15-24 9343 8869 8159 8423 8324 25-34 8782 8861 8722 7889 8189 35-44 9151 8205 8668 8573 7847 45-54 10335 9813 8766 8754 8696 55-64 12022 10511 9921 8654 8728 65-74 7975 10616 11338 9663 8591 75-7171 8418 9631 13423 14286 Laitostarve 3 % yli 75.v. 215 253 289 403 429 Ulvila - Ulvsby Ikäluokat yhteensä 13688 13400 13246 12882 12395-14 2480 2354 2347 2249 2162 15-24 1415 1320 1216 1230 1200 25-34 1387 1347 1320 1189 1228 35-44 1690 1493 1536 1498 1365 45-54 1999 1764 1526 1477 1450 55-64 2257 1870 1731 1380 1351 65-74 1426 1861 1921 1569 1283 75-1034 1391 1649 2290 2356 Laitostarve 3 % yli 75.v. 31 42 49 69 71 Taulukosta 1 nähdään myös, että Ulvilan väestöpohja, 13.000 asukasta, ei kasva. Väestöpohja ei myöskään yksin riitä palvelutuotannon perustamiseen. Tämän projektin raportin kirjoittamisvaiheessa julkistettiin Sosiaali- ja terveysministeriön uusi ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Laatusuosituksessa on siirrytty eurooppalaiseen vanhuspalvelujen mitoitukseen. Tavoitteena on, että laitosmuotoisessa hoidossa eli terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vanhainkodeissa on yhteensä alle 3 % 75- vuotiaiden määrästä. Näin laskettu paikkamäärä on Taulukossa 1 Ulvilan väestöennusteen viimeisenä rivinä. Ulvilan nykyiset palvelut Ulvilan nykyiset laitospaikat nähdään Taulukosta 2. Laitospaikkoja on yhteensä palveluasunnot mukaan lukien 280, joita varsinaisissa laitoksissa (pitkäaikaisosastoilla, vanhainkodeissa) on 106. Jos vertaamme tätä lukua tavoitteeseen, on Ulvilassa nyt jo riittävästi paikkoja koko suuren ikäluokan vanhenemiseen. 6 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
Taulukko 2: Ulvilan vanhustenhuollon laitospaikat vuonna 2007 Tilanne 2007 Ulvila Paikat Suunniteltu Tk-sairaala 36 Vanhainkoti 70-30 Laitospaikkoja yhteensä 106 Palveluasunnot (12) 174 + + + Yhteensä 280 250 Asukkaita 75 + 1034 Laitospaikkoja % 10 % Ulvilan henkilökunnan jakaantuminen noudattaa palvelurakennetta. Valtaosa henkilöistä on palkattu laitoksiin. Taulukko 3: Ulvilan terveyskeskuksen virat ja toimet. Ulvila virat ja toimet Työterveydenhuolto 2 Mielenterveys 1 Fysioterapia 5 Kotipalvelu 11 Vanhusten asumispalvelut 7 Kanervakoto 22 Kullaankoto 14 Tilapäinen henkilöstö 7 Yhteensä 69 Potilaslaskennan 31.12.2006 tuloksia Kokonaiskuvaa tukee lisäksi potilaslaskennan tulos 31.12.2006. Kun tarkastelemme sitä, kuinka kauan potilaat ovat olleet terveyskeskuksessa tulopäivästä laskentapäivään, terveyskeskuksen vuodeosastosta saadaan seuraava taulukko. Taulukosta 4 näkyy, että lyhytaikainen käyttö ei ole riittänyt kuormittamaan osastoa. Pitkäaikaisten osalta tilanne on nyt toisenlainen, näin ilmoitti 24.1.2008 terveyskeskuksen ylilääkäri. Taulukko 4: Ulvilan terveyskeskuksen vuodeosaston potilaslaskenta 31.12.2006. 0 1-9 1 10-29 2 30-59 3 60-90 Kesto jakson alusta 4 91-179 5 180-364 6 365-729 7 730-3599 Yhteensä Potilaita 5 13 3 6 3 1 4 2 37 Jakautuma % 14 35 8 16 8 3 11 5 100 Hp jaks on alus ta 19 234 131 464 360 228 2196 2841 6473 Kesto 4 vrk 18 vrk 44 vrk 77 vrk 4 kk 7,6 kk 18,3 kk 47,3 kk 5,8kk Jakautuma % 0 4 2 7 6 4 34 44 100 /vrk 150 150 150 150 150 150 150 150 150 Kertynyt kustann us 2850 35100 19650 69600 54000 34200 329400 426150 970950 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 7
Taulukko 5: Ulvilan ja Porin terveyskeskusten lyhytaikainen käyttö. Sairaansijaa Lyhytaikainen käyttö 0-9 vrk 10-29 vrk Ulvilan terveyskeskus 5 13 Porin terveyskeskus 3,5 Yhteensä 8,5 Potilaslaskennan otos käsitti Ulvilan eri laitoksissa olevat potilaat laskentapäivänä. Heitä oli yhteensä 174. He olivat käyttäneet eri laitoksissa yhteensä 145.000 hoitopäivää. Näistä vain 3 % eli 4.600 hoitopäivää oli sillä hetkellä käytetty somaattisten sairauksien tutkimukseen ja hoitoon. Taulukko 6: Ulvilan terveyskeskuksen potilaiden tulosyyt vuonna 2006. Porin ja Ulvilan liittyminen toisiinsa näkyy jo terveyskeskusten lyhytaikaisessa käytössä. Ulvilalaiset käyttävät alle 10 vuorokauden jaksoihin omassa terveyskeskuksessaan keskimäärin viisi sairaansijaa vuorokaudessa, mutta Porin osuus on jo varsin merkittävä: 3,5 sairaansijaa. Viiden sairaansijan käyttö akuuttihoitoon on kunnalle merkittävän kallista, koska koko 30 hengen osasto joudutaan varustamaan akuuttihoidon tarpeiden mukaisesti. Syy Lkm % Hpalusta % 1 Fyysiset syyt 52 30 33625 23 11 Itsensä huolehtimisen vajav 16 9 25921 18 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 8 5 11932 8 2 Hermostolliset syyt 15 9 14047 10 21 Muistamattomuus 16 9 14238 10 24 Dementia 9 5 1962 1 3 Psyykkis-sosiaaliset syyt 20 11 13468 9 31 Masennus 3 2 3174 2 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 1 1 1460 1 33 Päihdeongelma 1 1 18 0 34 Yksinäisyys,turvattomuus 2 1 3608 2 35 Asumisongelmat 3 2 16086 11 37 Hoitajan loma 1 1 759 1 5 Tapaturma 7 4 473 0 6 Som.sairauden tutkim. + hoito 20 11 4593 3 Yhteensä 174 100 145364 100 Edellä olevaa taulukko on tulkittava siten, että perusongelma vanhusten huollossa ei ole sairauden hoito (3 % resursseista), vaan kroonisen taudin hallinta. 8 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
HAVAINNOT ULVILAN VANHUSTENHUOLLON KIINTEISTÖISTÄ Soteran työryhmä kävi 14.11.2007 Ulvilan vanhusrakennukset läpi. Seuraavassa havainnot lyhyesti. Ulvilan kaupungissa ei ole selvää omaa kävelykeskusta. Näin ollen koko Ulvilan kaupunkirakenne on hajanainen esikaupunkirakenne. Laitokset sijaitsevat hajanaisesti kaukana asutuksen painopisteistä. On todennäköistä, että energian kallistuessa liikkuminen autoilla vähenee, jolloin paineet kävelykeskustan luomiseen ja palvelujen keskittämiseen ovat olemassa. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei laitoksia suunniteltaessa aina ole ajateltu vanhusta, parhaiten tämä ilmeni erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa, kuten Kanervakodossa ja Kullaan vanhusten rivitaloissa. Havainnot laitoksista Terveyskeskuksen sairaala Kuva 1: Ulvilan terveyskeskus ulkoa. Terveyskeskuksen sairaala sijaitsee Ulvilan keskustassa. Se on 1-2-kerroksinen betonirunkoinen tiiliverhoiltu rakennus. Tilat on vastikään uusittu perusteellisesti ja ne ovat siistit ja teknisesti kunnossa. Toiminnallinen perusratkaisu on kuitenkin vanhanaikainen monen hengen huoneineen, vahvan laitosmaisine ympäristöineen ja suljettuine kanslioineen. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 9
Kuva 2: Ulvilan terveyskeskuksen kanslia. Kokonaisuutena rakennuksen tarkoitus toimia perusterveydenhuollon yksikkönä, jossa hoidetaan lyhytaikaisia potilaita. Se ei ole vanhuksille soveltuva asuin- ja hoitoympäristö. Uuden lain ja hoitosuositusten valossa koko yksikön tarpeellisuus on syytä uudelleenarvioida. Kuvat 3 ja 4: Tyypillinen potilashuone. 10 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
Pappilanlammen palvelukeskus Kuva 4: Palvelukeskus ulkoa. Kuva 5: Yhteistilojen käytäviä. Pappilanlammen palvelukeskus sijaitsee terveyskeskuksen vieressä. Se koostuu kahdesta rakennuskokonaisuudesta, jotka on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1994, 1996 ja 1999. Keskuksessa on 31 asuntoa, ryhmäkoti ja dementiakoti sekä 12 huonetta käsittävä dementiakoti Vilhelmiina. Toiminta on tehostettua palveluasumista, minkä lisäksi on päivätoimintaa. Palvelukeskuksen sijainti on hyvä. Keskustassa se on helposti omaisten ja päivätoiminta-asiakkaiden saavutettavissa ja palvelut ovat lähellä. Asunnot ovat riittävän tilavia ja kohtalaisen toimivia. Yhteistilat ovat riittävät, mutta niitä voisi olla enemmänkin. Toimintaa voisi mahdollisuuksien mukaan laajentaa. Kuva 6: Kodikkaasti kalustettu asuinhuoneisto Pappilanlammin palvelukeskuksessa. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 11
Kanervakoto Kuva 7: Kanervakoto sijaitsee Ulvilan keskustan ulkopuolella. Hieno rakennus on ajalle tyypilliseen tapaan sijoitettu luonnonkauniiseen ympäristöön. Kanervakoto sijaitsee n. 3 km Ulvilan keskustan ulkopuolella rakentamisaikakaudelleen tyypillisesti metsän rauhassa. Rakennukseen kuuluu sympaattinen 50-luvulla rakennettu päärakennus, jota on kunnostettu laajennettu pariin otteeseen. Vanhalla puolella toimitaan ahtaissa ja hankalissa tiloissa, uuden puolen huoneet ovat tilavampia. Uusimman laajennuksen neljää huonetta käytetään intervallihoitoon. Pihapiirissä sijaitsee myös alun perin henkilökunnan asunnoiksi tarkoitettuja rivitaloasuntoja. Työryhmää pyydettiin erityisesti tarkastelemaan Kanervakodon vanhainkodin toimivuutta ja arvioimaan sen peruskorjauksen kannattavuutta ja mahdollisuuksia. Kokonaisuutena Kanervakoto ei täytä nykyaikaisen vanhusten hoitolaitoksen vaatimuksia. Vanhan puolen tilat ovat ongelmallisia ja uudemmatkaan tilat eivät voi mitään tärkeimmälle rasitteelle, sijainnille. Ongelmiksi koettiin erityisesti seuraavat seikat: Vaikeasti saavutettava, yhteys muuhun elämään puuttuu Ahtaus, pienet huoneet, ei huonekohtaisia hygieniatiloja Puutteelliset yhteistilat ja kalusteet Esteettömyys ei toteudu Lopputuloksena työryhmä toteaa, ettei Kanervakodon korjaamisella tulla pääsemään tavoiteltavaan lopputulokseen. Palvelurakenteen kannalta sijaintiin ja esteettömyyteen liittyvät seikat ovat mahdottomia ratkaista, eikä korjaaminen ole taloudellisesta näkökulmasta järkevää. 12 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
Kuva 8: Alun perin henkilökunnalle rakennetut rivitaloasunnot. Kuva 9: Yhteistilat ovat ahtaat, puutteellisesti kalustetut, eivätkä mahdollista juuri muuta aktiviteettia kuin TV:n katselun. Kuva 10: Huoneet ovat yhden hengen huoneita, mutta ahtaita ja puutteellisesti kalustettuja. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 13
Kuvat 11 ja 12: Huonekohtaisia hygieniatiloja ja riittävää varastotilaa ei ole, yhteiskäyttöiset tilat ovat ahtaat. Kuva 13: Kellarissa on yhteiskäyttöisiä tiloja, mutta niiden saavutettavuus on heikko. Kuva 14: Uuden puolen käytävä. Kuvat 15 ja 16: Lisärakennusosan huoneet ovat kohtuullisen tilavia ja niissä on keittomahdollisuus ja huonekohtaiset hygieniatilat.
Nummen kiinteistö ja Antinkartanon alue Kuva 17: Nummen kiinteistön pohjapiirustus. Kuva 18: WC-tilat ovat pienehköt. Kaikissa huoneissa niitä ei ole ja osassa ne on jaettu kahden huoneen kesken. Nummen kiinteistö on rakennettu alun perin autistien asumisyksiköksi ja on tällä hetkellä tyhjillään. Käynnissä on remontti, jossa sen 12 huonetta ollaan muuttamassa palveluasuntokäyttöön. Tilat ovat kuitenkin verraten ahtaat, yksikön koko liian pieni, eikä sijainti keskustan ulkopuolella ole tarkoitukseen hyvä. Kuva 19: Nummen kiinteistö ulkoa. Antinkartanon alueella on kuitenkin useita palveluja, jotka tukevat kuntoutustoimintaa ja alueella sijaitsevia tiloja voidaan kenties ajatella väliaikaisena ratkaisuna paikkapulaan. Oikea vanhuksen sijoituspaikka on kuitenkin oikein tuettuna kotona tai suuremmissa palveluasumiskeskittymissä muun asutuksen ja palvelujen tuntumassa. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 15
Kuvat 20 ja 21: Antinkartanon vammaisille tarkoitettuja kuntoutuspalveluja ja tiloja, allas ja kuntosali. Kullaan terveysasema ja Kullaakoto Kuva 22: Kullaan terveysasema. Kullaan terveysasema ja Kullaakoto sijaitsevat n. 20 km Ulvilan keskustasta, kuitenkin omassa asutuskeskuksessaan niiden sijainti on verraten keskeinen. Terveyspalvelujen läheisyys tukee vanhusten hoitoa ja yksiköllä on mahdollisesti kehityspotentiaalia osana tulevaa nykyistä laajempaa alueellista palvelujärjestelmää. Päärakennuksen lisäksi tontilla sijaitsee kaksi rivitaloa, joihin on suunniteltu rakennettavaksi vanhusten asuntoja. Nämä eivät ole tarkoitusta varten mitenkään ihanteellisia. Vanhainkodin tilat ovat pääosin 70- ja 80-luvulle tyypillistä mallia, kuitenkin verraten väljät. Huoneiden tulisi olla yhden hengen huoneita ja WC-tilat ovat pääsääntöisesti turhan ahtaita. Muutoin itse keskuksessa ei ole suuria toiminnallisia tai esteettömyysongelmia, mutta rivitalot ovat hankalampia. Ne olisi kyettävä yhdistämään paremmin keskuksen muuhun toimintaan. Keskuksessa tarvittaisiin myös enemmän yhteistiloja ja palveluja, jotka tuovat sinne myös muuta elämää ja käyttäjiä. Esimerkkinä ravintolatoiminta, jota varten rakennuksella on jo edellytyksiä olemassa juhlasalin muodossa. 16 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
Kuva 23: Kullaakodon pääsisäänkäynti. Kuva 24: Kullaakodon tyypillinen huone. Kuva 25: Kullaakodon yhteistiloja. Rivitaloilla tulisi olla sisäyhteys eristyksissä ja vanhukset kokevat itsensä yksinäisiksi ja turvattomiksi. Myös valvottavuus on vaikeaa ja hankaloittaa henkilökunnan työtä. Laitoksessa pohdittiin vanhusten lukitsemista illalla asuntoihinsa. Vaihtoehtoisena ratkaisuna olisi nykyisen rakennuksen täydennysrakentaminen siten, että palvelukeskus juhlasaleineen tulisi aktiivisemmin käyttöön. Näillä ratkaisuilla tontti kestäisi vielä rivitalojen lisära- Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 17
kentamista. Mikäli tähän päädytään, tulisi keskuksen toimintaa edelleen kehittää ja laajentaa, jotta toiminnan edellytykset säilyvät. Kuva 26: Vanhaan navettaan rakennettu komea juhlasali voisi olla aktiivisessa ravintolakäytössä. Kuva 27: Kullaakodon yhteydessä sijaitsevia rivitaloasuntoja. 18 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
Kuva 28: Kerhohuone rivitalossa. Esperin hoivakoti (työmaa) Kuva 29: Esperin hoivakodin työmaa. Ulvilan keskustaan rakenteilla olevan hoivakoti, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Küttner. Suunnitelmien mukaan valmiiseen hoivakotiin tulee 26 asuinhuonetta, kooltaan 16 m2, jokaisella oma 4 m2 wc. Oleskelutiloja on kohtuullisesti, joskaan ei ylen määrin. Suunnitelmia tarkastelemalla todettiin, että heti valmistuessaan tilat ovat jo valmiiksi liian ahtaat. Erilaiset liikkumisrajoitteet ja kalustus huomioiden vanhuksen asuinhuoneen tulisi olla kooltaan vähintään 22 m2 ja wc-tilan 4,5 m2. Tilat ovat kuitenkin uudet, sijaitsevat keskustassa ja ovat tasoltaan huomattava parannus verrattuna esimerkiksi Kanervakodon vanhan puolen tiloihin. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 19
KEHITYS TULEVAISUUDESSA Kehitys Suomessa Yleinen terveydenhuollon järjestäminen on monin tavoin esillä lehdistössä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uusi ikäihmisten palvelujen laatusuositus merkitsee sitä, että kun nykyisin terveyskeskusten vuodeosaston ja vanhainkotien yhteen laskettu määrä on noin 38.000, tulisi näitä paikkoja tulevaisuudessa olla vain 12.000. Silti paikkamäärä on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa pyritään vähitellen kokonaan irti laitosmuotoisesta vanhusasumisesta. Terveydenhuollon kustannuskriisiin ei tässä yhteydessä tarvitse puuttua. Sosiaali- ja terveysministeriön viimeaikaiset kannanotot, joissa edellytetään sairaanhoitopiirikohtaisia uudelleenjärjestelyjä, tulevat varmasti johtamaan tarvittavaan noin 10 15 % säästöön. Kehitys muualla Euroopassa Koko Euroopan terveydenhuolto on saman ongelman edessä. Sodan jälkeinen suuri ikäluokka vanhenee. Lähes kaikissa maissa vanhusten määrä (yli 75-vuotiaiden lukumäärällä mitattuna) kaksinkertaistuu. Järjestelmässä poliitikot lupaavat paljon, henkilökunta näkee kehityksen ja väestö odottaa. Toisaalta taloudelliset reunaehdot vääjäämättä merkitsevät sitä, että tulevaisuudessa vanhusta kohti on käytettävissä sekä vähemmän rahaa että käsiä ja aivoja. Ongelmana on pitää järjestelmä sillä tavalla tasapainoisena, ettei sosiaalinen eriarvoisuus vie yhteiskuntaa epästabiiliksi. Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset tarpeet Taloudelliset rajat Epästabiili- sosiaalisesti Epästabiili taloudellisesti Kuva 30: Terveydenhuollon vaikea ongelma. Toiminta-alue määräytyy ristiriitaisten tarpeiden, odotusten, rahoituksen ja kustannusten välillä tasapainoilusta. Henkilökunnan eläkkeelle meno on sekä vaikeus että mahdollisuus. On aivan selvää, ettei nykyinen henkilökuntarakenne voi enää olla käytettävissä seuraavan 10 vuoden päästä. Todennäköisyys sille, että hotellifunktiot annetaan alan koulutusta saaneille henkilöille, sihteerikoulutuksen saaneet henkilöt huolehtivat erilaisista kirjaamistehtävistä ja vastaanotoista, ja hoitotyön koulutuksen saaneet henkilöt keskittyvät vain hoitotyöhön, kasvaa. 20 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
Ongelma jakaantuu Suomen kannalta kolmeen osa-alueeseen: - vanhusten määrän kasvu - taloudellisten voimavarojen tiukkeneminen - henkilökunnan eläköityminen Näitä ongelmia on Sotera käsitellyt Kymenlaaksossa tehtyjen tutkimusten yhteydessä. (Eklund, Vauramo, Autio, Kjisik: Visio tulevaisuuden palvelujärjestelmästä case Kymenlaakso, HEMA raportti 11, 2007). Seuraavassa on esitetty muutamia näkökohta. Palvelujärjestelmän kustannukset Lisääntyvästä kysynnästä johtuva kustannuskasvu (realisoituu vain jos henkilökuntaa lisätään) Vaadittava kustannuskehitys (nimellisarvoina) Henkilöstöpula vs. mahdollisuus Tämä kasvu kohdistuu vanhusten laitoshoitoon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoon Tämä ratkaistaan rakennemuutoksella Ratkaistaan tuottavuuden ja kustannustehokkuud en parantamisella 2005 2035 Kuva 31: Palvelujärjestelmän kustannuskasvu ja eläköityminen. Palvelujärjestelmä käy läpi rakennemuutoksen, jonka käynnistävä voima ja suurin haaste on pula henkilöstöresursseista. Tuottavuutta on nostettava uusilla toimintatavoilla. Tulevaisuuden malli tulee olemaan huomattavasti integroidumpi toimintamalli, siirrytään kapasiteettimallista kokonaisjärjestelmämalliin, jossa yksiköiden välistä rajapintaa ei enää ole. Tämä edellyttää uutta taloudellista ajattelua. Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Yksiköt päättävät Palvelun tarve neuvotellaan palomuurien läpi lähetteillä. Syntyy jonoja Kapasiteettimalli Kokonaisjärjestelmämalli Palvelusalkku/ Keskitetyt investoinnit Akuutti Välimuoto Perushoitokeskus Pitkäaikainen Kuva 32: Kapasiteettimalli ja kokonaisjärjestelmämalli. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 21
Kun järjestelmän kokonaisuudistus on tehty, ruvetaan kiinnittämään entistä enemmän määrärahan kokonaistehokkuuteen. Jos ajattelemme, että Ulvilassa pidetään yllä pientä terveyskeskussairaalan pientä akuuttiosastoa ja osa potilaista hoidetaan jo nyt Porissa, kannattaisi miettiä, miten paljon voidaan kustannuksia säästää yhdistämällä pienet akuuttihoidot. Taloudellisuus ja standardit koti perush. kuntataso sairaala kuntoutus asuminen Järjestelmätehokkuus Hoitopolku Määrärahan tehokkuus Uudistuksen läpivienti Palvelujen uudelleenryhmitys Kuva 33: Järjestelmäuudistuksen periaatteet. Kokonaissyteemin tehokkuus saavutetaan palveluverkon uudella tasapainolla. Vastaavasti määrärahatehokkuus tulee esiin toisillakin helpoilla tarkasteluilla. Jos ajattelemme, että 30 hengen vuodeosasto tulee henkilökunnan työpanoksen käytön kannalta halvemmaksi kuin 20 hengen vuodeosasto, päädymme helposti 30 hengen vuodeosastoon. 10 hengen vuodeosasto tulee luonnollisesti vielä kalliimmaksi. Mutta jos tarve on 10 hengelle, niin silloin 10 hengen yksikkökustannuksiltaan kalliimpi vuodeosasto on asukasta kohti halvempi kuin se, että rakennetaan tarpeeton kapasiteetti sen takia, että yksikkökustannukset olisivat halpoja. Tähän syntiin on monessa paikkaa langettu Esimerkiksi, jos terveyskeskuksen kuormituksen tavoitteena on 100 %, se ei pysty joustavasti vastaanottamaan potilaita erikoissairaanhoidosta. Siksi tavoitekuormitustason pitää olla sen verran alempi, että jouston varaa on jatkuvasti. Erikoissairaanhoidossa pidetään 80 % kuormitusastetta hyvänä. Vastaanottoyksiköissä tulisi pyrkiä samaan. Kuntoutuksen merkitys on täysin aliarvioitu. Seuraavassa kuvassa (Kuva 34) nähdään, miten aivoverisuonitautipotilasryhmä Kotkassa kuluttaa pääosan resursseistaan niissä laitoksissa, joista Kotkan kaupunki on vastuussa. Sama pätee myös sydän- ja verisuonitautipotilaisiin. Ongelmana on, että kunnat tuijottavat helposti erikoissairaanhoidon kustannuksiin, mutta unohtavat, että vuosien makuu laitoksissa maksaa satoja tuhansia euroja. Jos tämä voidaan välttää esimerkiksi kuntouttamalla aivoverisuonipotilas ja maksamalla kuntoutuksesta muutama tuhat euroa, on voitettu paljon. 22 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
u a as uu oo s s a aude s a MEUR MEUR Aivoverenkierto Sepelvaltimotautipotilaat 6M 1,5M ESH 0,01 M 4M ESH 1,4M ESH 0,1M 1,0M ESH 0,2 M 2M PTH 4,34M PTH 4,30M 0,5M PTH 0,97M PTH 1,36M 1 vuosi (2005) Elinkaari (2006-2015) 1 vuosi (2005) Elinkaari (2006-2015) Kuva 34: Kunnilla on vastuu kroonisista taudeista. Vasemmalla Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden ja oikealla sepelvaltimotautipotilaiden vuodeosastokustannusjakaumat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken 1 vuoden jakson ja koko taudin elinkaaren aikana. Järjestelmän suunnittelijoiden on vain ymmärrettävä, että kuntoutuksen pitää jatkua heti automaattisesti erikoissairaanhoitojakson päätyttyä ilman, että kehitetään monimutkaista arviointimenetelmää, jona aikana kuntoutuksen edellytykset jatkuvasti heikkenevät. Kymenlaaksossa päädyttiin siihen, että lopettamalla laitostava vanhushoito pystytään vanhusta kohti puolittamaan kustannukset. Tämä on riittävästi, jotta suuren ikäluokan vanhukset voidaan hoitaa, mutta samalla sen onnistumiseksi edellytetään parempaa ympäristöä. Nykyisissä tiloissa vanhukset eivät pysty liikkumaan, koska tilaa on vain niin vähän, että makaaminen on pääasiallinen vaihtoehto. Tämän voi jokainen todeta katsomalla vuodeosaston päivähuonetta ja laskemalla siellä olevat nojatuolit. Tavallisesti siellä on 6 12 nojatuolia, joka tarkoittaa sitä, että noin 20 30 % ajasta vanhusta pakkomakuutetaan vuoteessa. Ennen elämän päättymistä useimmat vanhukset joutuvat elämään yhden, kahden tai kolmen taudin kanssa. Taudit ovat parantumattomia. Näin ollen heidän kunnon ylläpitonsa vaatii miljöötä, jossa voidaan liikkua ja elää aktiivista elämää mahdollisuuksien mukaan. Vuodelepo tähän ei suinkaan ole paras mahdollinen ratkaisu. Ahtaus johtaa vanhuksen helposti liikkumattomuuteen, kuivumiseen ja lyhentää elämää. Muutamissa laitoksissa on vaikea ylläpitää kuntoa, jolloin laitosten ahtauden elämää lyhentävää vaikutusta ei voida sulkea pois. Väestöennusteen perusteella ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen 3 %:n tasoa noudattaen Ulvilassa tarvittaisiin vuonna 2040 vain 71 paikkaa, kun niitä jo tänään on 106. Kun otetaan huomioon, että muissa pohjoismaissa pyritään kokonaan eroon laitospaikoista, on laskennallinen 70 paikkaa vielä tulevaisuuteen tähdätessä korkea luku. Periaatteessa voitaisiin harkita koko vanhushuollon järjestämistä palveluasuntojen ja tehostettujen palveluasuntojen järjestelmänä. Kyseessä on siis rakennemuutos, jossa vuodekeskeinen hoitotapa on muutettava aktiiviseksi palveluasumiseksi ja jolla samalla parannetaan vanhusten elämän laatua. Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008 23
TULEVAISUUS JA TOIMENPITEET ULVILASSA Visio 1. Lähtökohtana, vaikka Ulvilalla ei ole liikaa rahaa, on vanhuspalvelujen laatua olennaisesti parannettava ja inhimillistettävä. Resurssipulan vuoksi kasvavat vanhuspalvelut tulee hoitaa suunnilleen nykyisellä henkilökunnalla 2. Palveluja on tarkasteltava alueellisina kokonaisuuksina. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue syntyy Porin kanssa 2009. Pori- Ulvilaan syntyy uusi yhteinen terveyspalvelutuottajien verkko 3. Uuden palvelurakenteen keskeisinä periaatteina ovat vanhusten osallistuminen omaan hoitoonsa ja lisääntyvä yhteydenpito omaisiin, mitkä tehdään tilaratkaisuilla mahdolliseksi. Ehkäisevät toimenpiteet ja epäviralliset verkot tulevat aiempaa tärkeämmiksi. 4. Kuntoutukseen panostetaan alueellisesti. Taloudellinen ohjaus tule lisääntymään ja parantaa laatua. 5. Uuden palvelurakenteen tarpeet ja energian käytön kallistuminen tiivistävät palveluverkkoa. Ulvilan keskustaan syntyy uusi kävelyyn perustuva kaupungin-osa rakenne, joka toimii myös Porin Itäisen alueen keskuksena. 6. Uudet tilat tulevat mahdollistamaan kunnon ylläpidon ja halventavat kustannuksia noin 25-30%. 7. Terveyskeskussairaala arvioidaan uudelleen ja ylikapasiteetti puretaan, akuuttihoito keskittyy Porin terveyskeskukseen ja omasta vuodeosastosta luovutaan. Projektiryhmän ehdotukset 1. Laitoshoidossa puretaan terveyskeskussairaalan ja vanhainkotien käyttöä ja keskitetään avopalvelujen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen kehittämiseen. 2. Palveluasuminen sijoitetaan Ulvilan keskustaan tai sellaiseen paikkaan, jonne Ulvilasta on luonnollinen yhteys. Mikäli kaupungit liittyvät yhteen, on harkittava yhteisiä palvelukeskuksia Porin kanssa. 3. Osasta nykyisistä rakennuksista luovutaan. Lopuksi Osa ehdotuksista on pantu toimeen jo ennen kuin loppuraportti valmistui. 24 Ulvilan vanhustenhuollon tulevaisuus. Teknillinen korkeakoulu, SOTERA, 2008
ISBN 978-951-22-9490-9 ISSN 1796-5144