Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Toimialaraporttisarja Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 10/2005 Kari Aravuo

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 10/2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllastys toimialaraportti Tiivistelmä Toimialan, puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo vuonna 2004 oli ennakkotiedon mukaan 8,3 mrd. euroa, josta 7 % syntyy pienimmissä alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Toimintaa harjoitettiin 1 175 toimipaikassa, joista runsaat 70 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Toimialalla työskentelee yhteensä 8 331 henkilöä, joista 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Lisäksi ala työllistää huomattavan määrän henkilöitä puun korjuussa, kuljetuksessa ym. Vuonna 2004 sahatavaratuotanto oli 13,5 milj. m 3, jalosteita tuotettiin noin 3 milj. m 3, puutavaraa kyllästettiin 345 000 m 3 ja lämpökäsiteltiin 31 100 m 3. Liimapuutuotanto oli 206 000 m 3 ja liimahirttä valmistettiin 83 000 m 3. Sahateollisuus käytti raaka-ainetta vuonna 2004 yhteensä 29,2 milj. m 3, josta tukkipuuta oli 26,8 milj. m 3 ja kuitupuuta 2,4 milj. m 3. Tuontipuun määrä oli 3,7 milj. m 3. Pääsääntöisesti toimialan yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla, joilla on paljon kilpailua. Maailman havusahatavaratuotannosta Suomen osuus on noin 5 % ja Euroopan Venäjä mukaan lukien noin 11 %. Saha- ja höylätavaraa vietiin vuonna 2004 yhteensä 8,4 milj. m 3, josta höylätavaran osuus oli noin 1,0 milj. m 3. Lisäksi vietiin kyllästettyä puutavaraa 103 100 m 3, lämpökäsiteltyä puutavaraa 26 120 m 3, liimapuuta 168 000 m 3 ja liimahirttä 32 000 m 3. Havusaha- ja höylätavaran tuonti kasvoi 286 000 kuutiometriin. Suurin yksittäinen sahatavaran markkina-alue vuonna 2004 oli kotimaa 5,4 milj. m 3. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia 1,53 milj. m 3, Japani 1.17 milj. m 3 ja Ranska 0,85 milj. m 3. Liimapuuta vietiin pääasiassa Japaniin Suomen ollessa toiseksi suurin viejä Itävallan jälkeen. Kysyntää suuremmasta tarjonnasta ja kapasiteetin kasvusta alhaisempien tuotantokustannusten maissa johtuen sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat laskeneet edelleen. Raaka-aineen hinnoissa ei vastaavaa joustoa ole tapahtunut ja raaka-ainekustannukset ovatkin nousseet jo 72 prosentiin liikevaihdosta. Tämän seurauksena sahateollisuuden kannattavuus on heikentynyt ja vain osa sahoista tekee pientä positiivista tulosta. Tämä rajoittaa mm. toiminnan kehittämistä, joka on jo nähtävissä investointien huomattavana supistumisena. Ellei muutosta kannattavuuden suhteen saada aikaan, uhkaa saha- ja siitä riippuvaa jalostusteollisuutta näivettyminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) 1606 3681 Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 951-739-931-6 Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 8 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 8 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 8 2 Toimialan rakenne... 10 2.1 Toimipaikkojen määrä.... 10 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset... 10 2.3 Liikevaihto kokoluokittain... 11 2.4 Henkilöstön määrä... 12 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma... 13 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 15 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 15 3.2 Kotimarkkinat.... 16 3.2.1 Kysynnän kehitys.... 16 3.2.2 Havusahatavara... 18 3.2.3 Havusahatavarajalosteet... 18 3.2.4 Kyllästetty puutavara... 19 3.2.5 Lämpökäsitelty puutavara... 19 3.2.6 Liimapuu... 19 3.3 Kansainvälinen toiminta... 20 3.3.1 Kysynnän kehitys.... 20 3.3.2 Vienti... 21 3.3.2.1 Havusahatavara.... 22 3.3.2.2 Koivusahatavara... 26 3.3.2.3 Kyllästettypuutavara... 26 3.3.2.4 Lämpökäsiteltypuutavara.... 27 3.3.2.5 Liimapuu... 27 3.3.3 Havusahatavaran tuonti.... 28 3.3.3.1 Havusahatavaran tuonti.... 28 3.3.3.2 Lehtisahatavaran tuonti.... 29 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 30 4.1 Toimialan tuotanto... 30 4.1.1 Raaka-aine... 30 4.2 Tuotanto... 31 4.2.1 Havusahatavaran tuotanto Euroopassa... 31 4.2.2 Havusahatavaran tuotanto Suomessa.... 32

4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto... 33 4.2.4 Jalosteiden tuotanto.... 34 4.2.5 Kyllästetynpuutavaran tuotanto... 34 4.2.6 Lämpökäsitellynpuutavaran tuotanto.... 35 4.2.7 Liimapuun tuotanto.... 35 4.3 Toimialan logistiikkarakenne.... 36 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 38 5.1 Investoinnit... 38 5.2 Kapasiteettitilanne... 39 6 Taloudellinen tila... 41 6.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema... 41 6.1.1 Puunsahaus... 41 6.1.2 Puunhöyläys... 42 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 44 7.1 Menestystekijät... 44 7.2 Keskeiset ongelmat... 44 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet.... 44 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 45 8.1 Visio... 45 8.2 Markkinoiden kehitys.... 45 8.3 Kilpailukyvyn kehitys... 47 8.4 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 48 8.5 Koulutus ja kehitystoiminta... 49 8.5.1 Valtakunnalliset puuteollisuuden kehittämisohjelmat... 49 8.5.2 Puuteollisuuden elinkeinopoliittinen ohjelma... 49 8.6 Uuden yritystoiminnan käynnistäminen... 51 9 Yhteenvetoanalyysi (swot)... 52 10 Liitteet.... 53 10.1 TE-keskuksen rahoitus... 53 10.2 Tekesin rahoitus... 53 10.3 Finnvera Oyj:n rahoitus.... 54 10.4 Hyödyllisiä linkkejä... 55 11 Lähteet... 56

7 0 Saatteeksi KTM Toimiala Infomedia -julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaiseksi perustietopaketiksi. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista puunjalostusteollisuutta, joka osuus kantorahatuloista on noin 70 prosenttia ja jonka tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata, pääasiassa haja-asutusalueille. Ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeätä alan toimijoille, rahoittajille ja sidosryhmille. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Raportissa käsitellään toimialan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluihin. Tämä toimialaraportti päivittää syksyllä 2004 julkaistun toimialaraportin. Seuraava päivitys tapahtuu syksyllä vuonna 2006. Toimialaseuranta on kuitenkin jatkuvaa, joten toimialaraporttien ilmestymisen välillä ajankohtaista tietoa on saatavilla tämän raportin kirjoittajalta. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita.

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2004 TOL 20 TOL 201 TOL 202 TOL 203 TOL 204 TOL 205 Henkilöstön määrä 26 933 8 331 6 298 10 656 1 073 548 Tuotannon bruttoarvo mrd. 5,869 3,043 0,919 1,717 0,131 0,058 Jalostusarvo mrd. 1,303 0,387 0,306 0,533 0,051 0,026 Viennin arvo mrd. 2,726 1,589 0,653 0,473 0,005 0,004 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös sahatavaran muuta ensiasteen jalostusta sekä liima- ja lämpöpuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Koko metsäklusterin arvioidaan työllistävän Suomessa noin 200 000 henkilöä. Vuonna 1999 sen liikevaihdoksi arvioitiin 27 mrd. euroa ja jalostusarvoksi noin 7,5 mrd. euroa.

9 Puutavarateollisuuden (sahaus, höyläys ja kyllästys) osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2004 oli 2,0 prosenttia. Osuus teollisuustuotannon bruttoarvosta oli 3,0 prosenttia, viennistä 3,0 prosenttia ja työvoimasta 3,3 prosenttia. Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, puutavarateollisuuden kytkennät muihin toimialoihin ovat moninaiset. Pakkausteollisuus Rakennusteollisuus Metsätalous Rakennustuote- ja huonekaluteollisuus Kauppa Kemiallinen metsäteollisuus PUUTAVARATEOLLISUUS Palvelut -konsultointi -riskien hallinta -rahoitus Koneet ja laitteet Logistiikka Automaatio ja tietotekniikka Energia Tutkimus ja koulutus Kuva 1. Toimialan kytkennät muihin toimialoihin

10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli 1 175 toimipaikkaa (kuva 2). Vuodesta 1997 lähtien toimipaikkojen lukumäärä on ollut laskussa. Toimipaikoista runsaat 70 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin alan tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. Kpl 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004a yli 50 54 55 58 57 58 50 49 48 10-49 113 104 117 115 118 112 104 104 alle 10 1134 1199 1169 1134 1141 1092 1070 1041 1175 v. 2004 ennakko yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Kuva 2. Toimipaikat kokoluokittain 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimialalla aloittaneita yrityksiä on vuosittain ollut 40 60. Lopettaneiden yritysten määrä on asettunut noin 80 yritykseen. Kuva 3. Tilanne näyttää vakiintuneen sellaiseksi, että alalta poistuvien yritysten määrä on vuosittain suurempi kuin aloittavien.

11 Kpl 160 120 Aloittaneet Lopettaneet 80 40 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kuva 3. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset Vuonna 2004 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 15 (kuva 4). Näistä 12 oli alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Toimialalla konkurssien määrää on pidettävä vähäisenä, sillä vajaa 2 prosenttia yrityskannasta hakeutuu vuosittain konkurssiin. Merkittävin konkurssiin johtava tekijä on ollut kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa. Kpl 30 25 20 yli 20 10-19 5-9 alle 5 15 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Tilastokeskus/Konkurssitilasto Kuva 4. Konkurssiin haetut yritykset 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2004 toimialan liikevaihto oli ennakkotietojen mukaan 3,19 mrd. euroa (kuva 5). Alan liikevaihdosta 70 prosenttia syntyy yli 50 henkilöä, 23 prosenttia 10 49 henkilöä ja vain 7 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Liikevaihto on kasvanut kaikissa kokoluokissa ja suhteellinen kasvu on ollut suurinta alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa.

12 Tuhatta euroa 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004e yli 50 1398 1834 1977 2033 2305 1929 2054 2133 10-49 417 475 522 560 663 712 677 688 alle 10 151 198 179 195 180 193 198 213 3186 Lähde.: Toimiala Online/Tilastokeskus v. 2004 ennakko kaikki kokoluokat Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain 2.4 Henkilöstön määrä Vuonna 2004 toimiala työllisti ennakkotietojen mukaan 8 331 henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 60 prosenttia on yli 50 henkilöä, 25 prosenttia 10 49 henkilöä ja 15 prosenttia alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Henkilöstön määrä on supistunut kaikissa kokoluokissa, suhteellisesti eniten alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Perussahauksen työpaikat tullevat vähenemään edelleen ja uudet työmahdollisuudet löytyvät jalostuksen piiristä. Henkilöä 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004e yli 50 5653 5782 6219 6140 6192 5560 5226 5176 10-49 2446 2231 2554 2514 2511 2536 2246 2191 alle 10 1445 1462 1282 1258 1239 1210 1217 1176 8331 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus v. 2004e kaikki kokoluokat yhteensä Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain

13 KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2005 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvavan hieman seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat lähes toteutuneet. Saldoluku 100 80 60 Odotukset Toteutunut 40 20 0-20 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06-40 Lähde: KTM/ PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2005 Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana 2.5 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Edelliseen vuoteen verrattuna toimipaikat ovat lisääntyneet ainoastaan Kaakkois-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Toimialan työllistävä vaikutus on suurin Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Henkilöstön määrä on hieman kasvanut Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois- Suomessa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Keskimäärin pienimmät toimipaikat sijaitsevat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Taulukko 2.

14 Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2003 Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. euroa) Lv. (milj. euroa)/tp Uusimaa 70 (70) 255 (267) 73 (80) 1,1 Varsinais-Suomi 79 (80) 290 (282) 96 (97) 1,2 Satakunta 61 (66) 410 (419) 198 (170) 3,3 Häme 82 (84) 1 001 (1 055) 344 (353) 4,2 Pirkanmaa 99 (102) 754 (718) 358 (332) 3,6 Kaakkois-Suomi 113 (110) 1 186 (1 163) 503 (482) 4,4 Etelä-Savo 77 (85) 375 (385) 107 (113) 1,4 Pohjois-Savo 72 (77) 667 (677) 225 (220) 3,1 Pohjois-Karjala 80 (74) 669 (686) 271 (260) 3,4 Keski-Suomi 88 (92) 525 (536) 164 (162) 1,8 Etelä-Pohjanmaa 84 (86) 344 (364) 109 (104) 1,3 Pohjanmaa 82 (90) 490 (537) 138 (142) 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 95 (97) 831 (829) 201 (187) 2,1 Kainuu 37 (40) 357 (384) 101 (95) 2,7 Lappi 74 (70) 381 (388) 143 (131) 1,9 Suluissa edellisen vuoden arvot Lähde: KTM Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

15 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 300 milj. m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 prosenttia vuosittain. Vientikauppa on noin 100 milj. m 3. Pohjois-Amerikan osuus maailman kulutuksesta ja vientikaupasta on noin 50 prosenttia. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Nyt myös Pohjois-Amerikka on noussut nettotuojien joukkoon. Euroopassa tuotanto säilyy tulevaisuudessakin kulutusta suurempana, joten alueen ulkopuolisten markkinoiden kehittyminen ja uusien avaaminen on välttämätöntä. Suomalainenkin sahateollisuus tulee olemaan riippuvainen Euroopan ulkopuolisista markkinoista. Merkittävin sahatavaran kysyntään vaikuttava tekijä on talonrakennustoiminnan ja etenkin asuntojen uudis- sekä korjausrakentamisen kehittyminen. Muita merkittäviä käyttöalueita ovat myös huonekalujen ja pakkausten valmistus. Sahatavaran ja sen jalosteiden kysyntään vaikuttaa myös kilpailukyky muiden materiaalien suhteen. Vuonna 2004 Euroopan, Venäjä mukaan lukien, havusahatavaran kysynnän arvioitiin olevan noin 103 milj. m 3 ja tuotannon noin 121 milj. m 3 (FAO/UNECE statistics 2005). Vastaavasti vuonna 2006 kysynnän arvioidaan nousevan 109 milj. m 3 :iin ja tuotannon 126 milj. m 3 :iin. Tuotanto kasvaa Euroopassa tulevina vuosina etenkin Keski-Euroopassa ja Venäjällä toteutettavien uus- ja uudistusinvestointien seurauksena. Euroopassa talouden kehitys on positiivisella uralla ja rakentamisen arvioidaan tulevina vuosina hieman kasvavan. Japanissa rakentamisen taso on vakaa. Japanissa perinteisen sahatavaran käytöstä ollaan siirtymässä enenevissä määrin liimattujen, sormijatkettujen ja höylättyjen tuotteiden käyttöön. Yhdysvalloissa rakentaminen on säilynyt korkealla ja hurrikaanituhot kiihdyttänevät rakentamista. Eli Yhdysvalloissa tarvittaneen aienpaa enemmän Eurooppalaista sahatavaraa ja jalosteita. Rakentamisen kasvun lisäksi sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnän kannalta oleellista on puun osuuden kasvattaminen rakentamisessa. Kysynnän kehitykseen tulevat vaikuttamaan toimenpiteet puun käytön lisäämiseksi ja toisaalta kilpailevien raaka-aineiden menestys sekä uudenlaiset puutuotteet. Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2004 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus EU (25)+ETA 93,2 37,2 41,5 88,9 Muu Eurooppa 7,7 1,4 5,6 3,5 Venäjä 18,9 0 12,2 6,7 Pohjois-Amerikka 124,1 42,1 41,1 125,1 Aasia 37,2 14,3 0,6 50,9 Afrikka 3,0 2,8 0,1 5,7 Lähde: Faostat 2005

16 Havusahatavaran kulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Suurinta se on Suomessa, Ruotsissa, Kanadassa ja Itävallassa. Perää pitävät Italia, Espanja, ja Ranska. Väliin sijoittuvat suuret taloudet kuten Saksa, Iso-Britannia, Japani ja Yhdysvallat. EU-alueella (25) sahatavaran käyttö per asukas on keskimäärin 0,19 m 3 ja CIS-maissa 0,04 m 3 vuodessa. Merkittävin muutos edelliseen vuoteen on kulutuksen supistuminen Tanskassa johtuen lähinnä mäntykalustetuotannon alasajosta. Kulutuksen kasvu lähemmäs pohjoismaista tasoa merkitsisi huomattavaa sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnän kasvua maailmalla. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus (m 3 )/henkilö vuonna 2004 Alankomaat 0,15 Norja 0,56 Espanja 0,12 Ranska 0,16 Irlanti 0,36 Ruotsi 0,63 Iso Britania 0,17 Saksa 0,20 Italia 0,12 Suomi 1,10 Itävalta 0,60 Sveitsi 0,21 Japani 0,22 Tanska 0,41 Kanada 0,61 Yhdysvallat 0,36 Lähde: UNECE/FAO Timber 2005 3.2 Kotimarkkinat 3.2.1 Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään talon- sekä maa- ja vesirakentamisessa, huone- ja pihakalusteissa, rakennuspuusepänteollisuudessa, pakkaustarvikkeissa, piharakenteissa jne. Asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen volyymi luo pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Oma merkityksensä kysynnän kehitykselle on ollut myös puun käytön monipuolistuminen esim. kerrostalorakentamisessa, uusilla tuotesovelluksilla sekä puun käyttöä lisäävillä kampanjoilla. Kotimaan kysyntä onkin viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Rakennustuotannon arvo vuonna 2004 oli 20,1 mrd. euroa, josta talonrakentamisen osuus oli 15,9 mrd. euroa. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 4,4 mrd. euroa ja korjausrakentamiseen 3,5 mrd. euroa. Vuonna 2004 talonrakennuksia käynnistettiin 37,7 milj. m 3 eli 5 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Asuinrakentaminen, jossa puun käyttö on suurinta, kasvoi 6 prosenttia. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen noin 40,0 milj. m 3 :n verran ja vuonna 2006 noin 38,0 milj. m 3 (taulukko 5). Korjausrakentamisen arvo vuonna 2004 oli 6,9 mrd. euroa ja sen arvioidaan kasvavan 3 5 prosenttia vuosittain. Vuosina 2005 ja 2006 aloi-

17 tettaneen yli 32 000 asunnon rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Alla olevassa taulukossa on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Asuinrakentamisessa arvioidaan rivi- ja omakotitalojen rakentamisen kasvavan hieman nykyisestä ensi vuonna. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) 2004 2005* 2006* Asuinrakennukset 13,5 14,1 14,0 Liike- ja toimistorakennukset 5,5 6,0 5,5 Julkiset palvelurakennukset 3,1 2,5 2,5 Teollisuus- ja varastorakennukset 8,8 10,5 9,0 Maatalousrakennukset 3,4 3,6 3,6 Muut rakennukset 3,4 3,3 3,4 Yhteensä 37,7 40,0 38,0 Lähde: RT/Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2005 Tulevana vuonna kerrostaloasuntojen aloitusten arvioidaan supistuvan hieman. Sen sijaan rivi-erillisten pientalojen aloitukset säilyvät nykyisellä korkealla tasolla. Myös vapaaajan asuntojen volyymin arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Asuntorakentamisen painopiste säilyy pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Taulukko 6. Asuntorakentamisen käynnistyminen (milj. m 3 ) 2004 2005a 2006e Kerrostalot 3,70 3,60 3,50 Rivitalot 1,50 1,50 1,50 Erilliset pientalot 8,40 9,00 9,00 Vapaa-ajan asunnot 1,10 1,10 1,10 Lähde: RT/Rakentamisen suhdanteet, lokakuu 2005 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 7). Kotimaan hintataso noudattelee pitkälti maailmanmarkkinahintoja. Yksittäisen tuoteryhmän kohdalla myös kysyntä heijastuu hintoihin. Taulukko 7. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/99 12/00 12/01 12/02 12/03 12/04 8/05 Sahatavara -0,6 1,1 0,4-4,8 2,3-3,4 1,4 Paneelit 1,9 2,5-0,2 5,6 6,5-6,3-0,4 Kyllästetty sahatavara -2,0 4,0 1,7 1,8 10,0-1,5-0,2 Väliseinäranka -8,3 11,9-4,1-3,1 2,8 24,8 22,7 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi

18 3.2.2 Havusahatavara Vuonna 2004 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,4 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on havusahatavaran käyttäjänä johtava maa maailmassa. Vuonna 2004 havusahatavaran kulutus henkilöä kohden oli 1,1 m 3. Sahatavaran kotimaan kysynnän trendi on ollut nouseva. Tämä on seurausta vilkastuneesta uudis- ja korjausrakentamisesta sekä puun käytön kasvamisesta rakentamisessa. Rakentamisen volyymi ja puun käytön kasvu heijastuvat myös puutalo- sekä rakennuspuusepänteollisuuden saha- ja höylätavaran kysyntään. EOS Market Survey 2004 2005 mukaan sahatavaran kotimaan käyttö vuonna 2005 olisi 5,1 milj. ja vuonna 2006 noin 5,4 milj. m 3. Sahatavaran kotimaan kulutuksen kohdalla on huomioitava, että erilaisina jalosteina siitä ohjautuu vientiin noin 1 milj. m 3. VTT Rakennustekniikan arvion mukaan vuonna 2001 sahatavaran kotimaan käyttö jakaantui seuraavasti: uudisrakentaminen 38 prosenttia, korjausrakentaminen 12 prosenttia, maa- ja vesirakentaminen 5 prosenttia, huonekalut 6 prosenttia, pakkaustarvikkeet 8 prosenttia, piharakenteet 11 prosenttia, ovet ja ikkunat 7 prosenttia, liimapuu 2 prosenttia ja muut 11 prosenttia. Kulutus milj. m 3 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kotimaan kulutus Aloitetut rakennukset Aloitukset milj. m 3 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e 2006e 60 40 20 0 Lähde: EOS Market Survey 2004-2005, Tilastokeskus Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä 2.3.2 Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään jalostettua sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja kompo-

19 nentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä kerättyä tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan jo runsaat 1,5 milj. m 3. 3.2.4 Kyllästettypuutavara Kyllästetyn puutavaran käyttökohteita löytyy mm. maa- ja vesirakentamisesta, ympäristörakentamisesta, talonrakentamisesta sekä rakennuspuusepänteollisuudesta. Tyypillisimpiä tuotteita ovat kyllästetyt saha- ja höylätavara, pylväät ja ratapölkyt. Kyllästetyn sahaja höylätavaran kotimaan kysyntä vuonna 2004 oli 187 000 m 3 (kuva 9). Käyttöä voi tulevaisuudessa kasvattaa lisääntyvä ympäristörakentaminen. Kyllästettyjen pylväiden kysyntä näyttää vakiintuneen noin 35 000 m 3 /v tasolle. Kysyntä painottunee tulevaisuudessa käytössä olevien pylväiden uudistamiseen ja siihen tulevat vaikuttamaan lankayhteyksien kanssa kilpailevien tiedon ja energian siirtojärjestelmien lisääntyminen. Ratapölkkyjen käyttö on vakiintunut 18 19 000 m 3 :n tasolle. Tuhatta m 3 300 250 200 150 100 50 0 Ratapölkyt Pylväät Saha- ja höylätavara 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä 3.2.5 Lämpökäsiteltypuutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2004 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n. 4 500 m 3. Männyn osuus tästä oli 59 prosenttia, kuusen 21 prosenttia, haavan 11 prosenttia ja koivun 9 prosenttia. Kuluvana vuonna lämpöpuunkotimaan kysyntä kasvaa tunnettuuden lisääntyessä sekä tuottajien ja kaupan panostuksen seurauksena. 3.2.6 Liimapuu Vuonna 2004 liimapuun kotimaan käyttö oli 39 000 m 3 kasvaen edellisestä vuodesta 5 prosenttia (kuva 10). Asuinrakentamisen lisäksi liimapuuta käytetään mm. teollisuus-, liikunta- ja liikerakennuksissa sekä silloissa. Liimahirsien käytön kasvu näyttää taittuneen

20 ja käyttö jäi vuonna 2004 noin 50 000 m 3 :iin. Hirsirakentamisessa liimattu hirsi valtaa markkinoita edelleen massiivihirreltä. m 3 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Liimapuu Liimahirsi 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde: Liimapuuyhdistys ry Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä 3.3 Kansainvälinen toiminta 3.3.1 Kysynnän kehitys Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2005 asuinrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna järjestön piiriin kuuluvissa maissa keskimäärin 3 prosenttia. Asuinrakentamisen arvioidaan vuosina 2006 ja 2007 Länsi-Euroopassa hieman supistuvan kasvun jatkuessa kuitenkin itäisissä jäsenmaissa voimakkaana (taulukko 8). Korjausrakentamisessa kasvun arvioidaan edelleen jatkuvan. Asuinrakentamisen markkinat olivat vuonna 2004 Euroconstruct-alueella 490 mrd. euroa. Taulukko 8. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) 2004 2005 2006 2007 Länsi-Eurooppa Asuinrakentaminen 4,4 0,7-2,0-1,6 Muu talonrakentaminen -0,2 2,6 3,0 2,2 Asuntojen korjaus 2,1 1,5 1,9 2,0 Itä-Eurooppa Asuinrakentaminen 2,9 4,3 10,4 5,9 Muu talonrakentaminen 6,1 9,9 8,3 6,9 Asuntojen korjaus 5,9 5,9 3,7 5,2 Lähde: Euroconstruct 6/2005

21 Japani on viime vuosina noussut merkittäväksi pohjoismaisen ja keskieurooppalaisen havusahatavaran ja sen jalosteiden vientimaaksi, jonne on ohjautunut kasvava osa eurooppalaisesta sahatavaran ylituotannosta. Vuonna 2004 Euroopasta vietiin Japaniin sahatavaraa noin 3,0 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Suomi, Ruotsi ja Itävalta. Vuonna 2004 aloitettiin 1 189 000 asunnon (kuva 11) rakentaminen, joista puurunkoisia 541 000 kappaletta. Asuntoaloitusten arvioidaan kuluvana ja tulevina vuosina asettuvan 1,18 miljoonaan asunnon tasolla puurunkoisten osuuden säilyessä nykyisellään. Kpl 1 800 000 1 500 000 Kaikki yhteensä Puurakenteiset 1 200 000 900 000 600 000 300 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005e Lähde: Japan Lumber Journal 2005 Kuva 11. Asuinrakentaminen Japanissa Eurooppalaisen sahatavaramarkkinoiden kannalta myös Yhdysvallat on noussut merkittäväksi vientimaaksi. Vuonna 2004 Euroopasta vietiin sahatavaraa ja jalosteita Yhdysvaltoihin noin 3,0 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Saksa ja Ruotsi. Kuluvana vuonna viennin arvioidaan kohoavan lähemmäs 4 milj. m 3. Rakentamistarve Yhdysvaltojen eteläosissa on suuri myrskytuhojen jälkeen ja nähtäväksi jää missä aikataulussa rakentaminen pääsee vahtiin. Euroopassa kuitenkin uskotaan viennin Yhdysvaltoihin kehittyvän suotuisasti, sillä investoinnit Keski-Euroopassa perustuvat näihin odotuksiin. 3.3.2 Vienti Menestyminen vientimarkkinoilla on elinehto suomalaiselle sahateollisuudelle ja siihen liittyvälle ensiasteen jalostukselle. Sahatavaran ja sen jalosteiden viennin merkitys on suuri, meneehän vientiin joko suoraan tai välillisesti noin 60 prosenttia tuotannosta. Havusahatavaran ja sen jalosteiden markkinat ovat tänä päivänä globaalit tuotannon keskittyessä pitkälti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Perinteisten Euroopan ja Afrikan markkinoiden lisäksi kysynnän kehittyminen Japanissa ja Yhdysvalloissa ovat turvanneet sahatavaratuotannon ja viennin nykyisen tason. Eurooppa on ollut ja on edelleen suoma-

22 laisen sahatavaran ja sen ensijalosteiden tärkein markkina-alue. Tulevaisuudessa voidaan olettaa Yhdysvaltojen sekä Kiinan ja eräiden muiden nopeasti kehittyvien Aasian maiden kasvattavan havusahatavaran tuontia Euroopasta. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 -kyselyn mukaan viennin määrän kasvu hidastuu seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 15 prosenttia arvioi viennin määrän kasvavan ja 3 prosenttia supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 12). Saman kyselyn mukaan 56 prosenttia sahausta, höyläystä ja kyllästystä harjoittavista pk-yrityksistä harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta vajaat puolet. Viennistä runsaat 60 prosenttia on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain vajaa neljännes yrityksistä. Yrityksistä 60 prosenttia haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Saldoluku 100 80 Odotukset Toteutunut 60 40 20 0-20 I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 Lähde: KTM/ PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2005 Kuva 12. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana 3.3.2.1 Havusahatavara Vuonna 2004 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 8,4 milj. m 3 (+2 %) arvoltaan 1,4 mrd. euroa (kuva 14). Mäntysahatavaran osuus oli 3,6 milj. m 3 (+3 %) arvoltaan 602 milj. euroa (-4,5 %) keskihinnan ollessa noin 177 euroa/m 3 FOB (-10 ) ja kuusisahatavaran 3,7 milj. m 3 (+1 %) arvoltaan 602 milj. euroa (-3 %) keskihinnan ollessa 165 euroa/m 3 FOB (-3 %). Jalosteiden vienti oli 1,04 milj. m 3 arvoltaan n. 0,2 mrd. euroa. Kuva 13.