LAUSUNTO 25.4.2016 SIVISTYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Sivistysvaliokunta tiistai 26.04.2016 klo 12:00 / HE 60/2016 vp / Asiantuntijapyyntö Asia: HE 60/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 :n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 209 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 67 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: erityisasiantuntija Päivi Nykyri, paivi.nykyri@soste.fi, 045 657 6769 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
2 SOSTE kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta asiantuntijalausuntoon ja suulliseen kuulemiseen. LAUSUNTO SOSTE näkee myönteisenä, että lakiehdotuksessa on huomioitu pienituloiset yhden ja kahden lapsen yksinhuoltajat nostamalla alimman maksuluokan tulorajaa, mikä kohentaisi näiden perheiden taloudellista tilannetta ja työnteon kannustavuutta. Myönteisenä SOSTE näkee myös 0-maksuluokan säilyttämisen, sillä se edistäisi varhaiskasvatukseen osallistumista vähävaraisten perheiden lapsilla. SOSTE kantaa huolta siitä, että hallituksen esityksen toteutuessa valtaosalla lapsiperheitä asiakasmaksut nousisivat, koska - se lisäisi lasten ja perheiden taloudellista eriarvoisuutta. Perheiden kiristyvällä taloudellisella tilanteella olisi moninaisia negatiivisia vaikutuksia lasten tasapainoiseen kasvuun ja perheiden hyvinvointiin. Hallituksen säästötoimissa on jo tehty useita leikkauksia ja toimenpiteitä, jotka kohdistuvat erityisen raskaasti lapsiperheisiin. - se vähentäisi lasten varhaiskasvatukseen osallistumista, mikä olisi lapsen edun vastaista. Varhaiskasvatuksella on tärkeä merkitys elinikäisen oppimisen perustana ja yhteiskunnalle taloudellisesti kestävänä investointina. Varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä. Sillä on tärkeä merkitys lapsen vertaissuhteille ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. - suurin paine kohdistuisi keskituloisiin. Perheille, jotka sijoittuvat korkeimman maksuluokan alarajalle, maksurasitus saattaisi muodostua kohtuuttoman suureksi. SOSTE pitää esitettyä 22 prosentin korotusta varhaiskasvatuksen enimmäismaksuihin kohtuuttomana. Enimmäismaksuluokan tulorajat ovat myös liian alhaiset. - se heikentäisi taloudellista tilannetta, työnteon kannustavuutta ja ostovoimaa erityisesti niissä perheissä, joissa on useampia päivähoitoikäisiä lapsia. - kotihoidontuella on suuri vaikutus perheen valintoihin. Pahimmillaan muutos saattaisi johtaa kunnissa varhaiskasvatusmaksujen korotukseen ja kotihoidontuen kuntalisän leikkaukseen. Se taas heikentäisi tilannetta niissä keski- ja pienituloisissa perheissä, jotka haluavat hoitaa lapset kotona. - se lisäisi alueellista eriarvoisuutta. Varakkaat kunnat jättäisivät helpommin asiakasmaksun korottamatta ja köyhät kunnat taas heikossa taloudellisessa tilanteessa nostaisivat maksuja.
3 Lisäksi SOSTE kantaa huolta siitä, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointia ei ole tehty lapsen ja perheen näkökulmasta vaan ainoastaan taloudellisista lähtökohdista. SOSTE näkee, että arviointi tulisi ehdottomasti sisällyttää esitykseen. Tärkeää olisi tarkastella varhaiskasvatuksen pedagogista ja sosiaalista merkitystä myöhemmälle opiskelulle ja elämälle. Myös monien lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten ja toimenpiteiden yhteisvaikutusten arviointi sekä lyhytettä pitkäaikaisten vaikutusten ja kustannusten ennustamiseksi on tärkeää. On poliittinen valinta ovatko lapset kuluerä vai voimavara. Vaikka säästöjä on tehtävä, on kuitenkin tärkeää ajatella pitkäjänteisesti. SOSTE haluaa myös nostaa esiin sen, että ehdotuksessa esitellyissä muiden maiden varhaiskasvatusmalleissa on osassa päivähoito maksutonta. Ruotsi on menossa kohti maksuttomuutta ja Suomen kehitys on hallituksen esityksen pohjalta päinvastaista. Perustelut 1. Perheiden eriarvoisuus lisääntyy ja investointinäkökulma puuttuu Leikkaukset tiukentavat lapsiperheiden taloutta Valtaosalla lapsiperheistä päivähoitomaksut nousisivat. Suurin paine kohdistuisi keskituloisiin. Perheille, jotka sijoittuvat korkeimman maksuluokan alarajalle, maksurasitus saattaa muodostua kohtuuttoman suureksi. Esityksen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nousisivat enimmillään 22 prosenttia, 290 eurosta 354 euroon. Korotus olisi korkeintaan 64 euroa yhdestä päivähoitoikäisestä lapsesta ja 122 euroa kahdesta lapsesta. Korotus olisi täysimääräinen kolmen hengen perheissä yli 5 455 euron ja neljän hengen perheissä yli 6 111 euron kuukausibruttotuloilla. Asiakasmaksut nousisivat vuodessa (11 kuukaudelta) kahdelta päivähoitoikäiseltä sisarukselta korkeimmillaan 6061 eurosta 7403 euroon eli yhteensä 1342 euroa. Varhaiskasvatusmaksujen osuus neljän hengen perheen bruttotuloista kasvaisi enimmillään 8,8 prosentista 10,1 prosenttiin.
4 Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nousisivat tulojen kasvaessa kolmen hengen perheissä noin 4 820 euron bruttokuukausituloista alkaen, saavuttaen maksun enimmäismäärän 5 455 euron tuloissa. Lähes kaikissa isoimmissa (yli 3 hengen) perheissä maksut nousisivat progressiivisesti tulojen kasvaessa. Yksityisen hoidon tukeen ei esityksessä ehdoteta muutosta. Esitys johtaa siihen, että perheille maksettavaksi jäävä osuus yksityisestä päivähoidosta lähenee kunnallisen päivähoidon maksua. Kuten esityksessäkin todetaan, että kunnan maksaessa edelleen kuntalisää nykyisen suuruisena tulee yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä kasvamaan jonkin verran. Säästöillä voi olla näin ennakoimattomia vaikutuksia kunnalliseen päivähoitoon. Perheille on hallituksen ohjelman seurauksena kohdistumassa myös monia muita leikkauksia ja maksujen korotuksia. Hallituksen säästötoimet ovat kohdistuneet erityisen raskaasti lapsiperheisiin. Monet perheet sinnittelevät pärjäämisen rajoilla jo nyt. SOSTE toteaa, että maksujen korotus yhdessä muihin hallituksen esittämiin lapsiperheisiin kohdistuviin leikkauksiin tuntuu kohtuuttomalta. Varhaiskasvatuksen (säästöodotukset 54 milj. ) ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan (18 milj. ) asiakasmaksujen korotusten, lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen (35,8 milj., v.2019) ja vanhempainrahaan tehtyjen muutosten (13 milj. ) arvioidaan säästävän vuosittain yhteensä lähes 121 miljoona euroa. Lisäksi subjektiivisen päivähoidon rajauksesta, perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitetun valtionavustuksen lakkauttamisesta, toisen asteen koulutukseen tehtävistä leikkauksista, opintotuen indeksisidonnaisuuden ja asuntolainan korkovähennysoikeuden poistamisesta, ajoneuvo-, polttoaine- ja kiinteistöveron korotuksista sekä yleisen asumistuen heikennyksistä odotetaan säästöjä vuositasolla noin 660 miljoonaa euroa. Samalla myös muut asumisen kustannukset kasvavat mm. sähkölaskun noustessa. Nämä leikkaukset eivät voi olla heijastumatta suoraan lapsiperheiden, lasten ja nuorten taloudelliseen toimeentuloon ja hyvinvointiin. Kaikki edellä mainitut leikkaukset ovat pois lapsiperheiden arjesta ja kansallisesta kulutuksesta. Yksityisellä kulutuksella on suuri merkitys Suomen tuotannolle ja taloudelle. Edellä mainittujen lisäksi useilla paikkakunnilla asumiskustannukset ovat korkeat. Hallituksen nopealla tahdilla tekemillä päätöksillä pyritään turvaamaan julkista taloutta.
5 Tämän sijasta tarvitaan pitkäjänteisiä rakenteellisia muutoksia, joissa painottuu investointinäkökulma. Vaikka säästöjä on tehtävä, on kuitenkin ajateltava säästöjen pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja kansantalouteen. Asiakasmaksujen korotus lisäisi myös kuntakohtaisten erojen takia alueellista eriarvoisuutta. Varakkaat kunnat jättäisivät helpommin asiakasmaksun korottamatta ja köyhät kunnat taas heikossa taloudellisessa tilanteessa nostaisivat maksuja. Lapsiin investoiminen kannattaa SOSTE esittää huolensa siitä, että investointinäkökulma jää esityksessä puutteelliseksi. Maskujen korotus väistämättä johtaisi siihen, että osa lapsista jäisi varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Monet tahot kuitenkin korostavat lapsiin ja lapsiperheisiin investoinnin tärkeyttä. Kansainväliset tutkimukset, esim. Heckman 2006 1, osoittavat, että jos haluamme ehkäistä syrjäytymistä, niin sijoittaminen varhaiskasvatukseen on kannattavampaa ja tuottoisampaa kuin mikään muu koulutuksellinen investointi. Varhaiskasvatus on osallisuuden ja aktiivisen yhteiskunnallisen toimijuuden kehittymisen kannalta tärkeässä roolissa. Siihen investointi on julkiselle taloudelle tuottavaa. Valtiovarainministeriölle vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä 2 perheitä ja lapsia tukevien palvelujen tuloksellisuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta korostavat Jorma Sipilä & Eva Österbacka varhaiskasvatuksen merkitystä lasten kouluvalmiuksien tukemisessa. Myös vanhempien mahdollisuus työssäkäyntiin ja perheiden riittävä toimeentulo on investointi koko perheen hyvinvointiin ja laajemmin Suomen tuotannolle ja taloudelle. On poliittinen valinta ovatko lapset kuluerä vai voimavara. 1 James Heckman (2006) Skill Formation and the Economics of Investing in Disadvantaged Children. SCIENCE, 30 June 2006 VOL 312, s. 1900-1902. 2 Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia tukevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2013.
6 SOSTE haluaa myös nostaa esiin sen, että ehdotuksessa esitellyissä muiden maiden varhaiskasvatusmalleissa on osassa päivähoito maksutonta. Ruotsi on menossa kohti maksuttomuutta ja Suomen kehitys on hallituksen esityksen pohjalta päinvastaista. 2. Työllisyys Vanhempien mahdollisuus työssäkäyntiin ja perheiden riittävä toimeentulo on investointi koko perheen hyvinvointiin ja laajemmin Suomen tuotannolle ja taloudelle. Jos tavoitteena on tukea pienten lasten vanhempien työllistymistä ja työssä pysymistä, tulee varhaiskasvatuspalveluiden olla joustavia, perhelähtöisiä ja edullisia. Varhaiskasvatusmaksujen korotus heikentäisi taloudellista tilannetta ja työnteon kannustavuutta niissä perheissä, joissa on useampia päivähoitoikäisiä lapsia ja toinen vanhemmista on pienituloinen. Tutkimusten mukaan pienten lasten perheissä työnteon kannustavuutta ja äitien työllisyyttä heikentävät päivähoitomaksujen ja lasten kotihoidon tuen korotukset (Viitamäki 2015 3 ; Kosonen 2011 4 ). Päivähoitomaksujen korotuksilla saatetaan ohjata vanhempia jäämään pidemmäksi aikaa hoitamaan lapsia kotiin. Pitkään kotihoidon tukea käyttävät äidit, jotka ovat tyytymättömiä päivähoidon laatuun. Päivähoidon laadun heikentäminen ja maksujen korottaminen voivat saada äitejä pidentämään kotihoidon tuen käyttöä. (Salmi 2016 5 ) Asiakasmaksujen korottaminen voi vaikuttaa siten, että keskituloisten työssäkäyvien perheiden toimeentulo-ongelmat lisääntyvät. Taloudellinen ahdinko voi heijastua sosiaalisina ongelmina ja edelleen jopa toimeentulotuen käytön lisääntymisenä sekä maksuhäiriö- ja velkaongelmina. Maksujen korotus voi luoda uuden kannustinloukun keskituloisten työssäkäyntiin. 3 Viitamäki Heikki (2015) Työnteon kannustimet mitä jää käteen? VATT. Muistiot 50. 4 Kosonen Tuomas (2011) To work or not to work? The effect of child-care subsidies on the labour supply of parents. VATT Working Papers 23. 5 Salmi Minna (2016) Lapsiperheköyhyys, toimeentulokokemukset ja leikkaukset. SOSTE:n ja eduskunnan verkostojen seminaari lapsiperheköyhyydestä 8.3.2016, Eduskunnan pikkuparlamentti.
7 Kotihoidontuella on suuri vaikutus perheen valintoihin. Pahimmillaan muutos saattaa aiheuttaa kunnissa varhaiskasvatusmaksujen korotuksen lisäksi myös kotihoidontuen kuntalisän leikkauksia. Kotihoidon kuntalisässä tehtävät leikkaukset heikentävät lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Vaikka sillä olisi työntekoon motivoiva vaikutus, heikentäisi se taloudellista tilannetta niissä keski- ja pienituloisissa perheissä, jotka haluavat hoitaa lapset kotona. 3. Lapsi- ja perhevaikutusten arviointi SOSTE toteaa, että lapsi- ja perhevaikutusten arviointia ei ole juurikaan tehty lapsen ja perheen näkökulmasta vaan ainoastaan taloudellisista näkökohdista käsin. Esitys ei pohjaudu pitkän tähtäimen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Lyhyessä ajassa on tehty paljon lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia ja toimenpiteitä. Sekä esitetyn maksujen korotuksen että eri leikkausten yhteisvaikutusten arviointia olisi ehdottoman tärkeää tehdä niin lyhyt- kuin pitkäaikaisten vaikutusten ja kustannusten ennustamiseksi. Vaikutusten arvioinnilla on tärkeä rooli tuoda esille, miten eri väestöryhmien talous kestää leikkauksia. Toinen tärkeä rooli on lapsen edun varmistaminen ja perheiden hyvinvointi. Hallituksen esityksessä kohdassa 5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen on tuotu esille, että yhteisvaikutusten arviointi yksittäisen hallituksen esityksen yhteydessä on käytännössä haasteellista. Hallitus toteaa esityksessään, että arvioinnissa tulisi tulonsiirtojen ja julkisista palveluista perittävien maksujen lisäksi ottaa huomioon myös työelämää koskevat muutokset ja että yhteisvaikutusten arviointia, huomioiden em. tekijät, ei ole mahdollista tehdä etukäteen yksittäisen hallituksen esityksen yhteydessä. SOSTEn mielestä tämä ei ole peruste jättää ennakkoarviointia tekemättä. SOSTE näkee, että vaikutusten arviointi on kumuloituvaa tietoa, joka palvelee koko ajan uusien lakiesitysten suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Ministeriöiden välinen yhteistyö vaikutusten arvioinnissa palvelee yhteiskunnallisten muutosten seuraamista laajasti, ei vain oman ministeriön näkökulmasta. Lakiehdotusten vaikutusten arvioinnissa tulisi hyödyntää myös ulkopuolisia asiantuntijatahoja.
8 SOSTE korostaa, että kyseessä on koko hallituksen esitys. On tärkeää, että hallitus on tietoinen eduskunnalle hyväksyttäväksi esittämänsä ehdotuksen vaikutuksista laajasti, tässä tapauksessa myös lapsi- ja perhevaikutuksista. Hallitus on luvannut ohjelmassaan johtaa lapsi- ja perhepolitiikkaa hallinnonalat ylittäen ja ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin. Hallitusohjelma korostaa myös lapsen edun edistämistä. SOSTE haluaa korostaa, että lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin poisjättäminen on lapsen oikeuksien vastaista. On olennaista tietää ehdotuksen laajat vaikutukset, jotta vältyttäisiin samoilta virheiltä kuin 1990-luvun laman aikana. Silloin tehdyt säästöt aiheuttivat paljon inhimillistä kärsimystä lapsille ja lapsiperheille sekä aiheuttivat vuosiksi ja vuosikymmeniksi lisäkustannuksia yhteiskunnalle. SOSTE näkee, että ennakkoarviointi tulisi ehdottomasti sisällyttää esitykseen. Tärkeää olisi tarkastella vaikutuksia mm. seuraavasti: - Kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen pedagogista merkitystä myöhemmälle opiskelulle ja elämälle. - Sekä esitetyn maksujen korotuksen että eri leikkausten yhteisvaikutusten arviointia olisi ehdottoman tärkeää tehdä niin lyhyt- kuin pitkäaikaisten vaikutusten ja kustannusten ennustamiseksi. On tehty paljon lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia ja toimenpiteitä mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksun 100 %:n korotus, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen, lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen ja vanhempainrahaan tehdyt muutokset. Lisäksi kilpailukykysopimus korottaa työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksuja (työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksuja) ja tämä kohdistuu voimakkaasti juuri työssäkäyviin lapsiperheisiin.