Tehtäväpaketti alakoululaisille Rovaniemen Teatterin näytelmästä Mestarietsivä Kalle Blomkvist Ohesta löydät toiminnallisia, kirjallisia, helppoja ja kinkkisiä tehtäviä liittyen näytelmään Mestarietsivä Kalle Blomkvist. Valitse joukosta tehtävät, jotka mielestäsi soveltuvat parhaiten juuri sinun ryhmällesi. Tehtäväpaketin on suunnitellut Rovaniemen Teatterin alueteatterikuraattori Johanna Virsunen.
Teatterissa käynti 1. Teatterikäyntiin liittyviä kysymyksiä Näistä kysymyksistä voi keskustella pareittain tai pienryhmissä taikka kysymyksiin voi vastata kirjallisesti. 1. Oletko käynyt aikaisemmin teatterissa? Jos olet, niin mitä näytelmää katsomassa? 2. Saako teatterissa syödä karkkia? Saako teatterissa käyttää puhelinta tai pelata pelejä? 3. Saako teatterissa nauraa tai itkeä? Entä huudella kommentteja esityksen aikana? 4. Piditkö esityksestä? Miksi? Mikä oli parasta? Mistä et pitänyt? 2. Teatterin ammatteja 1. Mitä eri ammattien edustajia kohtasit teatterissa? 2. Mitä muita ammatteja tiedät teatterissa olevan? Voit käyttää apuna esityksen käsiohjelmaa tai Rovaniemen Teatterin nettisivuja www.rovaniementeatteri.fi. 3. Keskustelkaa siitä, mitä eri ammattien edustajat tekevät työkseen. Jos haluatte perehtyä teatterin ammatteihin ja esitysten valmistamiseen tarkemmin, voitte varata ajan ilmaiselle tutustumiskierrokselle tai lähettää kysymyksiä alueteatterikuraattori Johanna Virsuselle (johanna.virsunen@rovaniemi.fi tai 0400 893329). Hahmot 1. Patsaat hahmoista Valitaan viisi hahmoa näytelmästä, esimerkiksi Kalle, Eva-Lotta, Anders, Einar ja konstaapeli Björk. Muistellaan pikaisesti, minkälaisia he olivat ja mitä he näytelmässä tekivät. Kun kaikki muistavat hahmot, lähtevät ryhmäläiset kävelemään tilassa ristiin rastiin ja sikin sokin reipasta tahtia. Ryhmän vetäjä huutaa jonkun hahmon nimen (esim. Kalle) lujalla äänellä haluamallaan hetkellä. Kun ryhmäläiset kuulevat nimen, he jähmettyvät mahdollisimman nopeasti hahmoa kuvaaviksi patsaiksi. Esimerkiksi Kallen ollessa kyseessä ryhmäläiset ottavat asennon ja ilmeen, joka heidän mielestään Kallella voisi olla. Voitte miettiä näytelmän tapahtumia. Esimerkiksi Kalle-patsas kiipeää, juoksee tai tutkii johtolankaa. Patsas voi olla myös asiasta, jota näytelmässä ei ole mutta jota Kalle voisi tehdä (esim. Kalle syömässä munkkia). Jokainen tekee omanlaisensa ja mieleisensä patsaan. Kaikki patsaat voivat olla erilaisia.
Kun patsaat ovat valmiit, ryhmän vetäjä kehottaa kaikkia katsomaan, millaisia patsaita muilla on. Sitten jatketaan kävelyä tilassa ja kohta huudetaan seuraava hahmo. Saman hahmon voi huutaa monta kertaa ja kokeilla, tulisiko samasta hahmosta erilaisia patsaita. Harjoitusta voi tehdä myös niin, että ryhmäläiset saavat huutaa itse hahmojen nimiä. 2. Hahmojen ominaisuudet Yhdistä roolihenkilöt ja mielestäsi heitä parhaiten kuvaavat ominaisuudet toisiinsa. Yhdellä roolihenkilöllä voi olla useita ominaisuuksia. Vertailkaa lopuksi, ovatko kaikki olleet samaa mieltä hahmojen ominaisuuksista. Perustelkaa vastauksenne. Kalle itsekäs älykäs Eva-Lotta luotettava äkkipikainen Anders hauska itsevarma Konstaapeli Björk sankari ystävällinen Einar ovela ilkeä Rouva Apelgren kova syömään vauhdikas Kioskimummo lapsellinen 3.Täältä me tullaan Tässä pelissä olisi hyvä olla 8-30 osanottajaa. Tätä peliä voi pelata ulkona, salissa tai keskikokoisessa huoneessa, jossa on huonekalut siirretty syrjään. Muistelkaa ensin hahmoja eli roolihenkilöitä, joita näitte näytelmässä. Miettikää kuka oli kukakin. Tässä on lista tärkeimmistä: Kalle, Eva-Lotta, Anders, Konstaapeli Björk, Einar-setä, Rouva Apelgren, Kioskimummo, Nokikolari, Redig ja Tjommen Jakaantukaa kahteen ryhmään, ykkösiin ja kakkosiin. Ryhmät asettuvat vastakkaisille puolille tilaa riviin seisomaan, kasvot kohti toista ryhmää. Merkatkaa molemmille ryhmille viiva, jolle käytte seisomaan. Tämä viiva on oman alueen eli kotipesän merkki. Viivan takana joukkue on turvassa (myös seinä voi toimia turvana). Ykköset aloittavat pelin sopimalla hiljaa keskenään jonkun hahmoista. Kun hahmo on valittu ja kaikki ykköset tietävät kenestä on kyse, asetutaan takaisin riviin. Ykköset lähtevät kävelemään tasaisena rivinä toisiaan käsikynkästä pitäen kohti kakkosia toistamalla koko ajan täältä me tullaan, täältä me tullaan Kakkosten tehtävänä on pysäyttää ykköset haluamaansa kohtaan vähintään metrin etäisyydelle kotipesänsä merkistä huutamalla SEIS. Kuka tahansa ryhmästä saa huutaa pysäytyksen haluamallaan hetkellä. Jos ykkösten ryhmä ehtii liian lähelle, kakkoset menettävät rangaistukseksi yhden jäsenen ykkösille. Ykköset palaavat alkuun ja lähtevät uudelleen liikkeelle (kuiskattuaan ensin uudelle jäsenelle, mistä hahmosta on kyse). Kun ykköset on pysäytetty, he ottavat kätensä irti ja alkavat esittää valitsemaansa hahmoa ilman
sanoja ja ääntä, liikkeillä ja eleillä. Kakkoset saavat arvata, mistä hahmosta on kyse ja kertoa arvauksensa kuuluvasti. Kun ykköset kuulevat oikean arvauksen, he lähtevät mahdollisimman nopeasti karkuun kohti omaa kotipesäänsä ja kakkoset tietävät arvanneensa oikean vastauksen. Kakkoset koettavat ottaa niin monta ykköstä kiinni kuin mahdollista. Kiinni saadut siirtyvät kakkosten joukkueeseen. Sitten on kakkosten vuoro päättää hahmo ja alkaa lähestyä vastapuolta. Sama hahmo voidaan valita monta kertaa. Peliä jatketaan, kunnes toisesta joukkueista loppuvat jäsenet tai kunnes päätetään lopettaa. Leikkiin saadaan vaihtelua valitsemalla esimerkiksi joku näytelmässä nähty tavara esitettäväksi ja arvattavaksi. Tätä leikkiä voi soveltaa monipuolisesti. Voitte käyttää miimisen esittämisen aiheina vaihtelevasti vaikka urheilulajeja, hedelmiä, vihanneksia, sarjakuvahahmoja, elokuvia, tv-sarjoja, huonekaluja, valtioita tms. 4. Puvustajan apulaiset Mieti näytelmän hahmo, jonka haluaisit piirtää. Tee joko tehtävä a tai b. a) Mieti erityisesti, mitä tällä hahmolla oli päällään. Minkälaiset vaatteet ja kengät hänellä oli? Oliko hänellä hattua tai silmälaseja? Oliko hänellä jotakin tärkeitä tavaroita, jotka olisi syytä ottaa mukaan kuvaan? Piirrä hahmo. b) Tee oma asusi valitsemallesi hahmolle. Se saa olla ihan erilainen kuin näytelmässäsi näkemä. Minkälaiset vaatteet ja kengät tällä hahmolla voisi olla? Mitä hänellä voisi olla mukanaan? Mitä hän voisi olla tekemässä? Piirrä suunnittelemasi puvustus. Tärkeintä on, että jokainen saa tehdä oman versionsa hahmoista. Kaikki tulkinnat ovat yhtä hyviä ja hienoja. Näytelmän sisällöstä 1. Vastakohtia Mestarietsivä Kalle Blomkvistissa on perinteisen lastensadun tapaan selviä vastakohtia. Etsi oheisista sanoista vastakohtaparit. Ympyröi parit samalla värillä. Kaupunki Yö Kellarit Kaupunkilaiset Kirjava Hyvä Musta Valhe Paha Totuus Päivä Rosvot 2. Maalla, pikkukaupungissa vai suuressa kaupungissa? Kalle Blomkvist asuu pikkukaupungissa, jossa kaikki tuntevat toisensa. Asutko sinä maalla, pikkukaupungissa vai isommassa kaupungissa? a) Jakaantukaa kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmistä on ryhmä Maalla. Sen tehtävänä on keksiä asioita, joita maalla on mutta joita ei ole kaupungeissa. Keksityt asiat listataan muistiin isolle paperille tai taululle.
Toinen ryhmä on ryhmä Pikkukaupungissa. Sen tehtävänä on listata asioita, joita pikkukaupungissa on mutta joita maalla ei ole. Keksityt asiat listataan muistiin isolle paperille tai taululle. Kolmas ryhmä on ryhmä Suuressa kaupungissa. Sen tehtävänä on listata asioita, joita suuressa kaupungissa on mutta joita ei ole pikkukaupungeissa. Keksityt asiat listataan muistiin isolle paperille tai taululle. b) Piirtäkää kuva maalaismaisemasta, pikkukaupungista tai suuresta kaupungista. Hyödyntäkää a- tehtävän listoja. 3. Mielipidejumppa Tähän harjoitukseen tarvitsette hieman tilaa liikkua. Alla on lista väittämiä, jotka liittyvät näkemäänne esitykseen. Mielipidejumpassa vetäjä lukee jokaisen väittämän vuorotellen ja ryhmäläiset toimivat kukin oman mielipiteensä mukaisesti: - jos olet väittämän kanssa samaa mieltä, nouse seisomaan, - jos olet eri mieltä, mene makaamaan tai kyykkyyn, - jos et tiedä, mitä mieltä olisit tai olet vähän molempaa mieltä, hypi haarahyppyjä. Väittämät on luokiteltu helppoihin ja haastavampiin. Vetäjä voi kertoa molempia vuorotellen tai valita ryhmälleen sopivan tason. Voitte myös keksiä itse lisää väittämiä. Keskustelkaa väittämistä tarpeen tullen. Helpot väittämät: Konstaapeli Björk pitää munkeista. Kallen kotikaupungin nimi oli Kislöping. Kallen kotikaupungin nimi oli Lillköping. Lapset harjoittelivat sirkusesitystä. Lapset saivat sirkusesityksen valmiiksi. Kalle on mielestäni oikea mestarietsivä. Einarista huomasi heti, että hänellä on jotain salattavaa. Rouva Appelgren on rauhallinen täti. Lapset olivat hyviä ystäviä keskenään. Konstaapeli Björk kuuntelee lapsia. Muut aikuiset näytelmässä kuuntelevat lapsia. Lapset rikkoivat tyrmän oven. Lapset halusivat ryöstösaaliin itselleen. Näytelmässä oli hyvää musiikkia. Haluan mennä joskus uudestaan teatteriin. Haastavammat väittämät: Lillköpingin pormestari on rikollinen. Anders on ihastunut Eva-Lottaan. Rouva Apelgren oli nainen. Konstaapeli Björk on hyvä poliisi. Sinun tarvitsee olla erityisen lahjakas tehdäksesi sirkusesityksen. Paha sai palkkansa tässä näytelmässä. Olin juuri oikean ikäinen katsomaan tätä teatteriesitystä.
4. Loppuratkaisuja a) Tässä luovassa kirjoitustehtävässä keksitään näytelmälle erilaisia loppuratkaisuja Miettikää, miten näytelmä päättyi. Mitkä tapahtumat johtivat siihen, että näytelmä loppui juuri niin kuin loppui? Missä kohtaa olisi voinut käydä eri tavalla? Kirjoittakaa jokainen tarinalle uusi loppuratkaisu, jossa asiat menevät joko vähän tai kokonaan eri tavalla kuin näkemässänne esityksessä. Voit aloittaa lopun kirjoittamisen jostakin merkittävästä käänteestä esimerkiksi - siitä, kun Kalle hakee sormenjäljen, - siitä, kun lapset menevät linnaan ja vapauttavat Einarin, - siitä, kun Redig ja Tjommen tulevat, - siitä kun konstaapelit Björk, Stenberg ja Santesson saapuvat linnan kellariin tai mistä tahansa muusta haluamastasi kohdasta. Loppuratkaisun ei tarvitse olla pitkä. Muista, että sinun ei tarvitse ottaa mukaan kaikkia näkemiäsi tapahtumia vaan saat itse päättää, missä vaiheessa ja miten tapahtumat olisivat voineet päättyä. Jos sinulla ei ole mielestäsi sopivaa ideaa, voit käyttää apunasi oheisia kysymyksiä. Apukysymyksiä: Mitä koruille voisi tapahtua? Jäävätkö rosvot kiinni? Miten? Kuka heidät saa kiinni? Tuleeko paikalle eri henkilöitä kuin oikeassa loppuratkaisussa? Ovatko rosvot pahoja vai kilttejä? Ryöstivätkö he todella korut? Tapahtuuko jotakin todella yllättävää? Tämän tehtävän voi tehdä myös sanallisesti esimerkiksi miettimällä pienryhmissä yksi vaihtoehtoinen loppuratkaisu. b) Jakaantukaa 4-6 hengen ryhmiin. Lukekaa erilaiset loppuratkaisunne omalle ryhmällenne. Valitkaa loppuratkaisuista yksi, jonka haluatte esittää ryhmänä. Harjoitelkaa valitsemanne loppuratkaisu. Harjoitukseen on hyvä varata noin 15 minuuttia aikaa. Miettikää kuka esittää ketä tai mitä, mitä kohtauksessa puhutaan, mitä ääniä sen aikana kuuluu ja miten lopetatte esityksen. Sitten pääsette esittämään omaa versiotanne Kalle Blomkvistin loppuratkaisusta. Kertokaa esittämään mennessänne, mistä kohtaa näytelmää loppuratkaisunne alkaa eli mitä on tapahtunut juuri ennen teidän esitystänne. Haasteita mestarietsiville ja muillekin taitureille 1. Vihjeet Muistatko, minkä vihjeiden avulla Kalle Blomkvist ratkaisi Einar-sedän salaisuuden? 1. 2. 3.
4. Mistä muusta olisi voinut päätellä, että Einar-sedällä ei ole puhtaat jauhot pussissa? 2. Ruotsalainen ketjumurhaaja Pelatkaa muutama kierros murhaajaleikkiä, jossa jokainen saa toimia sekä rikollisena että tehokkaana etsivänä. Tämä leikki on sukua rikkinäinen puhelin -leikille. Aluksi valitaan 4-6 vapaaehtoista. Heille annetaan numerot yhdestä eteenpäin. Leikki etenee näin: Ykkönen jää tilaan ja loput menevät oven ulkopuolelle, niin etteivät kuule tilassa käytävää keskustelua. Tilaan jääneelle valitaan ensin tapahtumapaikka, sitten ammatti ja murha-ase. Muu ryhmä voi tehdä ehdotuksia, joista ykkönen valitsee mieleisensä. Huomioikaa, että murha-ase voi olla mitä tahansa, kuten saippua, kumisaapas, kirja, puhelin, kissa, viikset ja niin edelleen. Ykkösen tehtävänä on esittää kakkoselle paikka miimisesti, ilman sanoja. Kakkosen tehtävänä on arvata paikka ja taputtaa ykköstä olalle, kun hänellä on pienikin aavistus siitä. Kakkonen ei sano mieleensä tullutta paikkaa ääneen. Tärkeää on tarttua ensimmäiseen päätelmään tai ideaan, joka tulee mieleen ja taputtaa heti olalle. Sen jälkeen ykkönen siirtyy esittämään sovittua ammattia. Ammatin suhteen toimitaan samalla tavalla. Heti kun ensimmäinen aavistus ammatista tulee kakkosen mieleen, hän taputtaa olalle ykköstä. Tämän jälkeen ykkönen käy miimisesti esittämään valittua murha-asetta. Kun kakkosella on pieninkin aavistus aseesta, hän nappaa aseen ja murhaa sillä leikisti ykkösen. Ykkönen kaatuu maahan ja päästää niin kovan äänen että huoneen ulkopuoliset kuulevat vuoron vaihtuvan. Ykkönen poistuu lavan sivuun. Kolmonen saapuu sisään ja kakkonen alkaa esittää hänelle paikkaa, ammattia ja murha-asetta omalla tavallaan. Kaikki tapahtuu mahdollisimman nopeasti. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat tulleet sisään ja viimeinen sisääntulija on murhannut hänelle paikan, ammatin ja murha-aseen esittäneen henkilön. Lopuksi kysytään esittäjiltä järjestyksessä viimeisestä ensimmäiseen, mitä he ajattelivat paikan, ammatin ja murha-aseen olleen. Tässä harjoituksessa kukaan ei puhu ketjumurhan aikana. Ääntely, esimerkiksi laulu, pärinä tai ininä on sallittua. Tärkeintä on tarttua ensimmäiseen mieleen tulevaan ideaan ja esittää se sitten omalla tavalla eteenpäin. 3. Sirkustelua Kalle, Eva-Lotta ja Anders suunnittelivat yhteistä sirkusesitystä. Jakaantukaa 4-5 hengen ryhmiin. Suunnitelkaa pienryhmässä yhteinen sirkusesitys. Miettikää, mitä ryhmän jäsenet osaavat ja mitkä ovat teidän vahvuutenne. Tarkoituksena ei ole olla talentti, vaan tehdä kiva yhteinen esitys. Voitte tehdä kuperkeikkoja, yhteisen pyramidin tai tanssia, esittää sirkusleijonia, maailman vahvinta ihmistä, omia erityistaitojanne tai laskutaitoista hevosta. Voitte tehdä lennokin, erilaisin äänin musiikkia
tai ihan mitä ikinä päähänne pälkähtää. Aikaa esityksen suunnitteluun on hyvä olla noin 10-15 minuuttia. Tehkää yhteistyötä ja muistakaa että tässä sirkusesityksessä kaikki taidot ja ideat ovat yhtä arvokkaita. 4. Kioskimummon namimunkit Kokeile valmistaa kotona aikuisen avustuksella herkullisia pikamunkkeja. Tällä ohjeella munkit valmistuvat alusta loppuun jopa alle puolessa tunnissa. Kun käytät valmistuksen apuna ruokalusikkaa, saat suunnilleen kananmunan kokoisia munkkeja. Tarvitset 4 munaa 2 dl maitoa 1 dl sokeria 1/2 tl suolaa n. 7 dl vehnäjauhoja 4 tl leivinjauhetta 1 tl kardemummaa (1/4-1/2 tl hyvin pestyn sitruunan raastettua kuorta) Uppopaistamiseen 1 l rypsiöljyä Pinnalle 1-2 dl sokeria (tai kuorrutukseen 1-2dl tomusokeria) Sekoita munat ja maito. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet, sekoita tasaiseksi. Huomioi, että taikina on löysempää kuin munkkitaikinat yleensä. Kuumenna öljy 180-asteiseksi. Kokeile lämpötilaa pudottamalla nokare taikinaa öljyyn. Jos öljy alkaa poreilla ja taikinapala kypsyä, on öljy riittävän kuumaa. Tiputa ruokalusikalla taikinaa öljyyn lähellä öljyn pintaa. Tarkkaile paistumista ja käännä munkit reikäkauhalla ympäri. Nosta valumaan talouspaperin tai ritilän päälle. Pyörittele vielä lämpimät munkit sokerissa. Voit myös tehdä vaihtoehtoisesti kuorrutuksen munkkeihin tomusokerista ja tilkasta vettä. Pikamunkit ovat parhaimmillaan heti tuoreina, hyvien kavereiden kanssa syötynä. Voit tilata Rovaniemen Teatterista alakoululaisille suunnattuja Mestarietsivä-draamatyöpajoja. Työpajassa ratkaistaan teatterikuraattorin johdolla kiperiä pulmia etsiviksi tekeytyen ja näytelmän teemoihin perehtyen. Kokonaisuus kestää 90 minuuttia ja sen hinta on Mestarietsivä Kalle Blomkvistiin lippuja varanneille ryhmille 80 euroa työpajalta.