Yhdistyslain uudet säännökset - mikä muuttuu SPEK syysseminaari 31.10.2010 Juha Viertola
Yhdistyslain tarkistaminen Pääteemat: 1. Teknisten apuvälineiden käyttö yhdistyksen päätöksenteossa HUOM! päätöksenteon ja hallinnon sekä toiminnan ja siihen osallistumisen oikeudellisen määrittelyn ero 2. Toiminnantarkastus (tilintarkastus) 3. Toimitusjohtaja -toimielin
Osittaisuudistuksen tausta Virtuaaliyhdistysselvitys OM:lle (Halila Tarasti 1997). Sähköisen päätöksenteon salliminen postin ja uurnaäänestyksen rinnalla. Jäätiin odottamaan muun yhteisölainsäädännön uudistamista. Tilintarkastuslaki 2007. HE:n mukaan tilintarkastus olisi loppunut pienissä yhdistyksissä, ellei yhdistyksessä olisi toisin päätetty. Yhdistysten tilintarkastus jätettiin ennalleen eduskuntakäsittelyssä. Yhdistyksiin sovellettiin vuoden 1995 tilintarkastuslakia, kunnes oli saatu aikaan uutta sääntelyä Ammattitilintarkastajat noudattivat uutta lakia ja maallikot vanhaa.
Valmistelu OM:n virkamiesten arviomuistio 16.3.2007. Palautetilaisuus lausunnoista Työryhmän asettaminen. Toimeksianto: etäosallistuminen, maallikkotarkastus ja selvitys toimitusjohtajainstituutiosta
OM työryhmämietintö 2008:3 (erimielinen) Lausuntokierros ja HE:n valmisteluvaihe Lain sisällöstä erimielisyyttä puolueet olivat tyytymättömiä valmisteluun. HE 267/2009, LaVM 8/2010, lainmuutokset voimaan 1.9.2010
Lainmuutoksen sisältö Etäosallistuminen sallittu kokouksen aikana ( on line ) ja muissa kuin puolueissa myös ennakkoon ( off line ) Yksimielinen päätöksenteko Tilintarkastus/toiminnantarkastus pakollinen Toiminnantarkastus, jos ei tilintarkastusta lain tai sääntöjen perusteella Ei toimitusjohtajasääntelyä Puolueen jäsenjärjestön hallituksen jäsenellä ei tarvitse olla kotipaikkaa Suomessa
Toiminnantarkastus
Tarkastustoiminta pakollista yhdistyksissä Tilintarkastaja (KHT-, HTM-tilintarkastaja ja/tai tilintarkastusyhteisö) Toiminnantarkastaja (vrt. vanha maallikkotilintarkastaja) Vain luonnollinen henkilö Tilintarkastaja (2/3 pitää täyttyä) Taseen loppusumma 100.000 euroa Liikevaihto/tuotto 200.000 euroa Palveluksessa keskimäärin yli 3 henkilöä Yhdistyksellä voi olla sekä tilintarkastaja että toiminnantarkastaja Sopimuspalokunta (julkinen hallintotehtävä) Voiko pelastustoimen alue edellyttää tilintarkastajaa?
Toiminnantarkastaja (YhdL 38a) Luonnollinen henkilö Sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi Ei vajaavaltainen, konkurssissa tai toimintakelpoisuuden rajoitteita Oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan
Eduskunnan lakivaliokunnan mietintö: Vastaavat tilintarkastajan yleisiä kelpoisuusvaatimuksia Pienen yhdistyksen toiminnantarkastajalla pitää olla riittävät valmiudet hoitaa hallituksen jäsenen tehtäviä ja toiminnantarkastajaksi voi ryhtyä henkilö, joka hoitaa oman taloutensa tavanomaisella tavalla ja joka on valmiss käyttämään tarkastukseen riittävästi aikaa
Suuremmissä yhdistyksissä Työnantajamaksut Palkat Avustukset ja niiden käyttö (tilitys) (ALV) Syytä ottaa huomioon toiminnantarkastajaa valittaessa Ensisijaisesti hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon järjestämisestä ja huolehtii velvoitteista Toiminnantarkastajan tehtävänä on tarkastaa
Toiminnantarkastus (YhdL 38a ) Tarkastettava yhdistyksen talous ja hallinto yhdistyksen edellyttämässä laajuudessa Annettava tarkastuksesta kirjallinen toiminnantarkastuskertomus tilinpäätöksestä päättävälle yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukselle Jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa tai tätä lakia tai sääntöjä on rikottu, siitä on mainittava tarkastuskertomuksessa
Eduskunnan lakivaliokunnan mietintö: Toiminnantarkastus yhdistyksen jäsenten tiedontarpeita varten ja yhdistys voi suurelta osin itse määrittää toiminnantarkastuksen yksityiskohtaisen sisällön Tavoitteena yleiskuvan saaminen siitä, vastaako tilinpäätös yhdistyksen toimintaa ja taloudellista asemaa Oikeat ja riittävät tiedot (KPL) Tuotot, kulut, varat ja velat sekä vastuut Olennaisuuden periaate
LAVM jatkuu Hallinnon tarkastuksen tavoitteena on yleiskuvan saaminen siitä, onko yhdistyksen johto ja hallinto järjestetty muissa vastaavissa yhdistyksissä tavanomaisella ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisella tavalla, onko johto pannut täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset, ovatko johdon ja hallinnon palkkiot ja muut taloudelliset etuudet yhdistyksen kokouksen linjausten mukaisia ja ettei yhdistyksen johto tai hallinto ole suosinut itseään, jotakin jäsentä tai sivullista.
LaVM jatkuu Talouden tarkastus on pienissä yhdistyksissä lähinnä tosite- ja asiakirjatarkastusta Oman pääoman tarkastaminen? Tilinpäätöstietojen vertailukelpoisuus Miten edellisten tilikausien ylijäämää on käytetty tai tappiota katettu
LAVM jatkuu Toiminnantarkastuskertomukseen Jos tarkastuksessa ilmenee, että kirjanpito tai tilinpäätös ei olennaisilta osin sisällä yhdistyksen tuottoja, kuluja, varoja ja velkoja, Yhdistyksen kuluiksi on kirjattu esimerkiksi johdon tai henkilöstön henkilökohtaisia kuluja Oma pääoma, vakuudet; olennaiset puutteet Jos kirjanpidon ja tilinpäätöksen välillä puutteita Vahinko, josta hallituksen jäsen tai toimihenkilö voi olla vastuussa Muu lainsäädäntö? Olennaiset väärinkäytökset ja laiminlyönnit
Hallituksella velvollisuus avustaa toiminnantarkastajaa Toiminnantarkastajalla läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa ja salassapitovelvollisuus; tilintarkastuslaki Vahingonkorvausvelvollisuus (YhdL 39 ) Rinnastettu hallituksen jäseneen ja yhdistyksen toimihenkilöön
Ei suoranaista tarvetta muuttaa sääntöjä Jos ei laissa säädettyä velvollisuutta valita tilintarkastajaa, voidaan valita toiminnantarkastaja Jos säännöissä useampi tilintarkastaja, voidaan valita tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja Suositus: sääntöjen muutoksen yhteydessä tämä ajantasalla
Päätöksenteko ja uudet säännökset - Etäosallistuminen ja kokousmenettely
Päätösvallan käyttäjät Yhdistyksen JÄSENET VALTUUTETUT Yhdistyksessä ja sen jäseninä olevissa yhdistyksissä jäseninä olevat yksityiset henkilöt LIITTOÄÄNESTYKSESSÄ Ei YhdL 23.1 :n asioissa
Päätösvallan käyttäminen Päätösvaltaa käyttävät jäsenet Kokouksissa ON-line ; kokouksen aikana OFF-line ; ennen kokousta Erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ( jäsenäänestys ) Ei YhdL 23.1 :n asioissa Ilman kokousta yksimielisesti Kirjallinen, päivätty ja allekirjoitettu päätös
Yhdistyslain 23.1 :n asiat Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen Kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttaminen (jos ei säännöissä määrätty hallituksen päätösvaltaan) Äänestys- ja vaalijärjestyksestä päättäminen Hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitseminen tai erottaminen Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhdistyksen purkaminen
Periaatteet uusissa yhdistyslain säännöksissä Tietoliikenneyhteyden, muun teknisen apuvälineen ja/tai postin avulla tapahtuvasta osallistumisesta on aina määrättävä säännöissä sekä hyväksyttävä äänestys- ja vaalijärjestys (YhdL 17 ja 30 ) Yhdistyksen kokous Valtuutettujen kokous Jäsenäänestys Liittoäänestys Osallistumisoikeuden luotettava selvittäminen Äänestyksen tuloksen luotettava selvittäminen
Säännöt Äänestys- ja vaalijärjestys Säännöt Postin, tietoliikenneyhteyden ja/tai muun teknisen apuvälineen käyttämismahdollisuus Päätettävät asiat ja vaalit Varsinainen äänestys / onko ennakkoäänestys Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Valittavien henkilöiden + mahdollisten varajäsenten toimikausi, lukumäärä Tuloksen vahvistaminen Muutoksenhaku
Säännöt Äänestys- ja vaalijärjestys Äänestys- ja vaalijärjestys Vaaliorganisaatio Äänestysaika ja paikat (tarkempi määrittely) Äänestyksen ja vaalin tekniset asia Muun muassa asiakirjat Ehdotusten teko ehdokkaiden asettaminen Tarkemmat säännökset Äänestyksen ja vaalin toimittaminen Äänten laskenta ja tuloksen käsittely
Yhdistyksen kokous On-line ja off-line Yhdistys voi omissa säännöissään päättää, minkälaista kokousmenettelyä sen kokouksissa noudatetaan postitse, teknisiä apuvälineitä käyttäen ja ennakko-osallistumisessa; Ei ole pakko ottaa käyttöön Säännöt, äänestys- ja vaalijärjestys sekä kokouksen päätettävissä olevat menettelytapajärjestykset tärkeässä asemassa Noudatettavat säännöstöt on laadittava siten, että vastaavat käytettävien osallistumismuotojen vaatimuksia Videokokous / muu kuvajärjestelmä (esim. Skype) Internetin välityksellä Sähköposti (voiko olla on-line osallistumista??) Posti Muu
Jäsenten perusoikeuksia kokousmenettelyssä Aloiteoikeus Läsnäolo-oikeus Puheoikeus Äänioikeus Esteellisyys Vaalikelpoisuus Kyselyoikeus Yleinen järjestys
On-line osallistuminen Fyysiseen kokoukseen järjestetään mahdollisuus osallistua etänä (teknisesti) Fyysisen kokouksen johto kokousmenettelyssä Tekninen toteutus tämän mukaisesti Puheenjohtajan ja kokouksen toimihenkilöiden rooli Puheenvuoropyyntöjen, esitysten ja päätöksenteon hallinta; etäosallistujien huomioon ottaminen Kokouksen avaus ja läsnäolijat Etäosallistujien toteaminen ( ja kesken osallistuvat) Liittyy käytettävään tekniseen ratkaisuun Ennakkoilmoittautuminen yksinkertaistaa Mikäli kokous avoin, äänioikeutettujen sekä esitys- ja puheoikeuksien toteaminen
On-line osallistuminen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Säännöt Kokouskutsu Fyysinen kokouspaikka Etäosallistumismahdollisuudesta ilmoittaminen Kokouksen järjestäytyminen Esitysten tekeminen ja vaalit (tarvittaessa) Esityslista ja työjärjestys (menettelytapajärjestys) Esitysten tekeminen ja äänestykset (tarvittaessa) Käsiteltävät asiat Asiat ja niistä päättäminen (äänestäminen) Vaalit
On-line osallistuminen Keskusteluun osallistuminen Fyysisessä kokouksessa Kuva + ääni etänä Pelkkä ääni etänä Kirjoittamalla ( on-line chatti ) etänä Keskustelun rajoittaminen Yhdenvertaisuus fyysisessä kokouksessa läsnä olevien ja etänä osallistuvien välillä Esitysten tekeminen ja kannattaminen Äänioikeuden varmistaminen
On-line osallistuminen Äänestäminen Äänioikeuden tarkistaminen Äänestyksen toimittaminen ja ääntenlaskenta Avoin / salainen (suljetuin lipuin) äänestys (salaisessa äänestyksessä periaatteena on, että äänioikeuden käyttäjän äänestyskäyttäytymistä ei voida selvittää) Useampi kokouspaikka, joissa äänestyspaikka ja ääntenlaskenta Äänestyskoneet Internetin välityksellä toimiva järjestelmä Muu tekninen ratkaisu
On-line osallistuminen Vaalit Enemmistövaali vai suhteellinen vaali Enemmistövaali voidaan toteuttaa avoimena tai suljetuin lipuin (salaisena) Suhteellinen vaali toimitettava suljetuin lipuin taikka tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä käytettäessä vastaavalla teknisellä menetelmällä (YhdL 29.4 ) Etäosallistujien mahdollisuus osallistua salaisena toimitettavaan vaaliin Asettaa vaatimuksia tekniselle ratkaisulle
OFF-line osallistuminen Säännöt sekä äänestys- ja vaalijärjestys Esitykset, mistä päätetään/äänestetään Ehdokkaiden asettaminen Ennakko-osallistumisen järjestäminen Osallistujan tunnistaminen Postitse/sähköpostitse Tietoliikenneyhteys tai muu tekninen apuväline Avoin vai salainen äänestys/vaali
Off-line osallistuminen Ongelmakysymyksiä Kokouksessa esitetyt muutosesitykset Aiheuttavatko asiakohtaan liittyvien ennakkoäänten hylkäämisen Muutokset vaalien ehdokkaissa (vetäytyminen / uudet ehdokkaat) Aiheuttavatko ennakkoäänten hylkäämisen Enemmistövaalin ja suhteellisen vaalin erot äänten hylkäämisessä Ennakkoon osallistunut osallistuu fyysiseen kokoukseen Ennakkoäänten hylkääminen ja äänioikeuden käyttö kokouksessa? Entä salainen äänestys?
Lopuksi Yhdistyksissä noudatettavia kokousmenettelyä koskevia yleisiä periaatteita sovelletaan myös postitse, tietoliikenneyhteyden ja/tai muun teknisen apuvälineen avulla tapahtuvassa osallistumisessa Etäosallistujia ja fyysiseen kokoukseen osallistujia kohdeltava periaatteessa yhdenvertaisesti; jos etäosallistuminen mahdollistetaan Äänestys- ja vaalijärjestyksellä keskeinen merkitys Ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy Toimintaohje kokouksen puheenjohtajalle ja jäsenille Etä- ja ennakko-osallistumismahdollisuus ratkaistava yhdistyskohtaisesti
Yksimielinen päätöksenteko Jäsenet voivat yksimielisinä päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös kirjallisesti, päivättävä ja kunkin jäsenen allekirjoitettava. Pöytäkirjaamiseen muuten, mitä yhdistyksen pöytäkirjasta säädetty. Todettu, että säännökset lakiin selvyyden vuoksi ja toisaalla, ettei oikeustila muutu olennaisesti. Toimii selvissä tilanteissa; epäselvissä voi olla ongelmallinen Tähänkin asti voitu menetellä näin varsinkin Esimerkiksi jos kokouskutsuvirhe.
Ero hallituksen päätöksentekoon Laissa ei ole mainittu mitään hallituksen päätöksentekotavoista. Hallituksen sähköpostikokous mahdollinen ennen lain muutoksia Päätökset syytä kirjata myöhemmin kokouspöytäkirjaan. Ortodoksisen opin mukaan kyse kirjallisesta menettelystä, jossa ei voida äänestää. Jos äänestys, on aiheellista tehdä myöhemmin kirjaus kokouksessa, jossa joka tapauksessa äänestys mahdollinen.
Menettelymuodot vapaat. Voidaan aloittaa sähköpostikeskustelulla tai suoraan päätösesityksellä. Tilanne on selvin silloin, kun on etukäteen kerrottu, milloin sähköposti on tulossa ja milloin tulee vastata. Jos kaikki hyväksyvät, ei ongelmia. Lopulta on oltava ainakin päätösesitys, jonka takana enemmistö. Ongelmia syntyy, jos päätös erimielisenä ja se muuttuu, kun pidetään kokous, jossa se tulisi kirjata. Jos kaikilla ei sähköpostia, ei voida käyttää.
Hallituksen puhelinkokous Puhelinkokous mahdollinen. Selkeintä silloin, kun ilmoitetaan puhelinkokousaika, jolloin kaikki tietävät olla linjoilla. Jos puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja soittaa hallituksen jäsenet lävitse, voi syntyä ongelmia: onko kaikkien kannat kirjattu oikein. Jos on kiireinen tilanne, on pohdittava, otetaanko riski epäselvistä vastauksista.