Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut Riitta Savolainen Jyväskylä, Viherlandia 13.3.213
Tausta ja tutkimuksen tarkoitus Alkuperäinen jokirapu (Astacus astacus ) muodostaa lisääntyviä kantoja pohjoiseen, aina napapiirille saakka Suomeen kotiutettu täplärapu (Pacifastacus leniusculus) menestyy hyvin Etelä-Suomessa Ilman rajoittavaa ympäristötekijää täplärapu leviää ajan myötä yhä pohjoisemmaksi Lämpötila saattaisi olla se ympäristötekijä, joka rajoittaa täpläravun levinneisyyttä pohjoisessa jättäen näin ollen luontaista elintilaa jokiravulle! Kuinka pohjoiset ääriolosuhteet (nopea lämpötilan lasku syksyllä, pitkä ja kylmä talvi, myöhäinen kuoriutuminen) vaikuttavat täpläravun lisääntymiseen ja poikastuottoon.
Kokeet tehtiin laboratorioolosuhteissa (RKTL /Laukaa) Yleiset koejärjestelyt Neljä peräkkäistä koesarjaa, koeaika yhteensä 387 päivää Muninta- ja hedelmöittymiskoe Talviaikainen haudontakoe Poikastuotantokoe Poikasten kasvukoe Jäljiteltiin etelän ja pohjoisen lämpötiloja: Saimaa (61 4N, 28 16E) Kemijoki (66 22N, 26 41E) R. Kemijoki Laukaa L. Saimaa
Lämpötilojen simulointi (lämpötilamuuttujat) Koe 1. Muninta ja hedelmöitys Koe 2. Talvinen haudonta Koe 3. Poikastuotto Koe 4. Poikasten kasvu Etelä (SAIMAA) Pohjoinen. (KEMI) Syvän järven lämpötila 4 C Litoraalin lämpötila 1-2 C Jokilämpötila,1 C
Lämpötila C 7.9. 7.1. 7.11. 7.12. 7.1. 7.2. 7.3. 7.4. 7.5. 7.6. 7.7. 7.8. 7.9. 7.1. Lämpötila C Kokeissa toteutuneet lämpötilat 24 2 16 Etelä (SAIMAA) 12 8 4 24 2 16 Pohjonen (KEMI) 12 8 4 7.9. 7.1. 7.11. 7.12. 7.1. 7.2. 7.3. 7.4. 7.5. 7.6. 7.7. 7.8. 7.9.
Munineita (% naaraista) Koe 1: Muninta ja mätien hedelmöittyminen 1 8 6 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Muninnan ajoittuminen 25.9. 29.9. 2.1. 5.1. 9.1. 13.1. 17.1. 21.1. muninta pvm SAIMAA 24.1. 27.1. 31.1. 3.11. 8.11. 13.11. 2.11. 27.11. Medelmöittynyttä mätiä tuottaneiden naaraiden osuudet rinnakkaisissa (N=3) altaissa 96 % 75 % KEMI Tuloket Munintalämpötila: Etelän ryhmä: lokakuun alkupuoli., 12-1 ºC lämpötilassa Pohjoinen ryhmä: loka-marraskuu 8-6(2) ºC lämpötilassa Muninnan kesto: etelä 22 päivää, pohjoinen 67 päivää Hedelmöittyminen: Etelän ryhmä : >9 % naaraista kantoi hedelmöittynyttä mätiä Pohjoinen ryhmä : 25% naaraista menetti munansa tai ne eivät olleet hedelmöittyneitä 4 2 Saimaa Kemi Pohjoisessa alhainen syksylämpötila alentaa täpläravun hedelmöittymistulosta.
Mätiä keskim/emo (% maksimista) Mätinaaraita (% naaraista) Koe 2. Talviaikainen haudonta 1 8 6 4 2 Mätiä kantavia emoja kokeen lopussa (kesäkuu) Tulokset Mätihävikki: Etelän ryhmät: 85% emoista mätiäkantavia pohjoinen 4 C ryhmä : 7 % emoista mätiäkantavia pohjoinen 1 C ryhmä : vain yhdellä emolla mätiä SAIMAA 4 SAIMAA 1 KEMI 4 KEMI 1 Mätimäärä kokeen lopussa kesäkuussa 1 8 Mädin eloonjäänti: Mädin eloonjäänti sitä huonompi mitä kylmemmät olosuhteet pohjoisessa 1 C ryhmässä mäti ei selviytynyt lainkaan talven yli 6 4 2 Pohjoisessa talvisissa jokiolosuhteissa täpläravun mädin eloonjäänti erittäin huono tai mäti kuolee kokonaan. SAIMAA 4 SAIMAA 1 KEMI 4 KEMI 1
Koe 2. Vakavia munien kehityshäiriöitä talvella Munien kehitysaste helmikuussa Normaalisti kehittynyt mätimuna. Etelän (Saimaa) koeryhmä. Tuhoutuva mätimuna. Munan kehitys häiriintynyt jo syksyllä. Pohjoinen (Kemi 1) koeryhmä.
2-asteen poikasia / emo 4.1.26 18.1.26 1.11.26 15.11.26 29.11.26 13.12.26 27.12.26 1.1.27 24.1.27 7.2.27 21.2.27 7.3.27 21.3.27 4.4.27 18.4.27 2.5.27 16.5.27 3.5.27 13.6.27 27.6.27 11.7.27 Lämpösumma (pv-asteita) Koe 3. Poikastuotanto 2 18 16 14 12 1 8 SA4 SA1 KE4 Tulokset: Kuoriutumine ajoittui: 18. 6. 23. 7. välille Pv-asteiden määrä: 15 (etelä) 17 (pohj.) 6 4 2 Poikastuotanto Poikastuotto: Etelän ryhmät 8-13 2 poikasta / naaras Pohjoinen ryhmä 5 2 poikasta / naaras 14 12 1 8 6 4 Pohjoisessa täpläravun lisääntymistulos voi olla hyvä vain syvien järvien olosuhteissa, mutta jopa siellä poikastuotanto jää alhaiseksi. 2 Saimaa 4 Saimaa 1 Kemi 4
Koe 4. Poikasten kasvu Tulokset Kasvukauden pituus: eteläinen ryhmä: 17 pv, 1789 pv-astetta pohjoinen ryhmä: 67 pv, 15 pv-astetta Eloonjäänti: eteläinen ryhmä : 55 % pohjoinen ryhmä : 62 % Kasvu : Etelän lämpötiloissa kasvaneet olivat kasvukauden lopussa 2x painavampia kuin pohjoisissa oloisa kasvaneet. Jäävätkö täpläravun poikaset pohjoisessa liian pieniksi selviytyäkseen 1. talvesta?
Johtopäätöksiä Alhainen lämpötila heikentää täpläravun lisääntymistulosta vaikuttamalla lisääntymiskieron useassa eri vaiheessa. Liika kylmyys voi jopa tuhota mädin kokonaan. Näyttää, että alkion kehityksen alkuvaiheessa mätimunien on kehityttävä riittävälle tasolle (riittävästi päiväasteita) selviytyäkseen alhaisissa talvilämpötiloissa. Pohjois-Suomen alueilla, missä jokirapu on osoittautunut tuottavaksi, syksyn ja talven alhaiset vedenlämpötilat voivat häiritä täpläravun lisääntymistä estää tuottavien täplärapukantojen syntymisen. Huono tai kokonaan puuttuva täplärapu vuosiluokka vuonna 23 jopa Etelä-Suomen järvissä, saattoi johtua aikaisesta ja nopeasta vesien jäähtymisestä ja aikaisesta talven tulosta vuonna 22.
Täpläravun kannanvaihtelu havaittiin