16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

Transkriptio

1 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

2 Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v Sisältö 1 JOHDANTO LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET Aineisto ja menetelmät Tulokset... 1 Liitteet Liite 1 Sumputuskohteet Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Kainuun vaelluskalahankkeeseen liittyen tehtiin talvella lohen mädin sumputuskokeita Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien pienvesissä neljässä eri kohteessa. Kokeet olivat jatkoa v aloitetuille lohen mäti-istutuskokeille. Talvelta saatujen kokemusten perusteella tutkimusmenetelmä vaihdettiin sumputuskokeiksi, jotka arvioitiin luotettavammaksi ja tuloksiltaan yksiselitteisemmäksi menetelmäksi. Tarkoitus oli selvittää kontrolloiduin sumputuskokein onnistuuko lohen mädin luontainen kehitys ja poikasten kuoriutuminen ko. vesistöissä. Tässä raportissa esitetään tulokset lohen mädin sumputuskokeista sekä useita valokuvia eri kohteilta. Valokuvat antavat osaltaan kuvan olosuhteista, missä mädin kehitys on tapahtunut. 2 LOHEN MÄDIN SUMPUTUSKOKEET 2.1 Aineisto ja menetelmät Lohen mädin säilymistä talven yli testattiin talvella sumputuskokein neljässä kohteessa eli Lietejoella, Kokkojoella, Sapsokoskella ja Jormasjoella (liite 1). Kullakin kohteella oli 4 erillistä koteloa, joissa kussakin oli 36 erillistä hyttysverkolla peitettyä lokeroa (ks. valokuvat). Kuhunkin lokeroon pakattiin vain yksi mätimuna. Siten mätimunat eivät olleet kosketuksissa toistensa kanssa, mikä vähentää esimerkiksi vesihomeen leviämistä kuolleista munista eläviin. Kotelot pakattiin muovikoreihin, jotka täytettiin kivillä. Menetelmä vastasi varsin hyvin mädin luontaista kehitysympäristöä pohjasoran sisässä. Oulujoen kantaa oleva mäti hankittiin Ohtaojan kalanviljelylaitokselta ja se oli hedelmöitetty edellisenä päivänä. Sumput laitettiin veteen Sumput tarkistettiin ennen tulvaa , jolloin kuoriutumiseen oli aikaa vielä muutama viikko. Tällä haluttiin varmistaa se, että saadaan tuloksia varmuudella ennen tulvaa, joka saattaisi vaikeuttaa mätisumppujen tarkistamista. Kohteilta otettiin pois 2 koteloa (2 x 36 mätimunaa), joista tarkistettiin mädin kuolevuus. Toiset 2 koteloa jätettiin vielä veteen ja ne käytiin tarkistamassa , jolloin kuoriutuminen oli jo tapahtunut. Tulvan vuoksi kaikkia sumppuja ei saatu tuolloin enää ylös. Mädin kuolevuus on seuraavassa ilmoitettu huhtikuun kierroksen tulosten perusteella. 2.2 Tulokset Mädin tarkistushetkellä mäti oli kehittynyt jo pitkälle. Poikasen silmät näkyivät selvästi, ja poikaset liikkuivat vähän kalvon sisällä. Kuoriutumiseen oli kuitenkin vielä aikaa muutama viikko. Mädin kuolevuus oli talvella vähäistä eli alueesta riippuen keskimäärin 8-15 % (taulukko 1). Kuolevuutta voidaan pitää hyvin pienenä, sillä normaalisti mädistä kuolee laitoksessa talvella haudonnan aikana % (Matti Karjalainen, Ohtaojan kalanviljelylaitos, suull. tied.). Kuolevuuden hajonta eri sumppujen välillä oli vähäistä. Mäti säilyi parhaiten Lietejoella ja heikoimmin Jormasjoella, mutta sielläkin kuolevuus oli kuitenkin vähäistä. Mädin hyvään säilyvyyteen vaikutti todennäköisesti myös se, että mätimunat eivät olleet kosketuksissa toisiinsa, mikä vähentää esimerkiksi vesihomeen leviämistä kuolleista munista eläviin. Lietejoen ja Jormasjoen sumput pystyttiin tarkistamaan , jolloin poikaset olivat jo kuoriutuneet (ks. valokuvat). Lopulliset tulokset vastasivat hyvin huhtikuun kierroksen tuloksia, sillä tarkistetuissa sumpuissa oli toukokuun alussa vain muutamia kuolleita mätijyviä (Simo Ylilonttinen, suull. tied.).

4 Taulukko 1 Mädin kuolleisuus (%) Kainuun pienvesissä talvella Kohde Sumppu 1 Sumppu 2 Keskimäärin Lietejoki 8,3 8,3 8,3 Kokkojoki 13,9 11,1 12,5 Sapsokoski 8,3 11,1 9,7 Jormasjoki 16,7 13,9 15,3 Keskimäärin 11,8 11,1 11,5 Sumppuihin kertyi ruskeaa humusta/sakkaa varsin runsaasti (ks. valokuvat). Lietejoella sumpuissa oli humusta runsaasti, mutta mätimunissa ei ollut selvää sakkakerrosta. Kokkojoella osa munista oli sakkakerroksen peitossa. Sapsokoskella humusta/sakkaa oli erittäin runsaasti. Sumput olivat mustia ja reiät olivat tukossa. Mätimunat olivat sakan peitossa, ja mätimunat piti tarkistusta varten hieroa käsin puhtaaksi. Mätimunat olivat kuitenkin normaalisti kehittyneet. Jormasjoella humusta/sakkaa oli myös erittäin runsaasti ja sumput olivat mustia kuten Sapsokoskella. Sakka irtosi kuitenkin helposti mätimunista eikä niitä tarvinnut hieroa puhtaaksi. Mätimunat olivat Jormasjoellakin normaalisti kehittyneet. Sumppujen voimakas likaantuminen etenkin Sapsokoskella ja Jormasjoella viittaa heikentyneisiin ympäristöolosuhteisiin. Tämä huomioiden lohen mädin kehittyminen ja kuoriutuminen onnistuivat kohteissa yllättävänkin hyvin. Koejärjestelyt

5 16WWE Lietejoki Kokkojoki Sapsokoskella koteloissa runsaasti humusta/sakkaa

6 4 Mäti puhdistettava ennen tarkistusta, Sapsokoski Jormasjoella koteloissa runsaasti humusta/sakkaa Kuoriutuneita poikasia Jormasjoella

7 Lietejoki Kokkojoki Liite 1.1. Mädin sumputuskohteet 1:

8 Jormasjoki Sapsokoski Liite 1.2. Mädin sumputuskohteet 1: