2016 Toimintasuunnitelma Marraskuu 2015 Ulla Mänttäri-Tikka toiminnanjohtaja
JOHDANTO... 3 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO... 3 TOIMINNAN TAUSTA JA TARVE... 4 TYÖPAJATOIMINNAN ARVOT... 6 TYÖPAJATOIMINNAN TOIMIALUE, ASIAKKAAT JA YRITYSYHTEISTYÖKUMPPANIT... 7 ETSIVÄ NUORISOTYÖ... 7 SEUTUKUNNALLINEN NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI... 9 NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI... 10 TOIMINNAN TAVOITTEET VUODELLE 2016... 14 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2016... 15 TOIMINNAN SEURANTA... 16 TIEDOTTAMINEN... 16 MUUT TOIMINNAT... 16 TALOUSARVIO... 16
JOHDANTO Toimintasuunnitelmassa kuvataan :n seutukunnallista nuorten työpajatoimintaa vuonna 2016. Nuorten työpajatoiminnasta säädetään Nuorisolaissa (7 ) ja se asemoituu nuoren elämänkulussa koulutuspolkujen ja työelämän välimaastoon ja kulttuuriseen nuoruuteen. Nuorten työpajatoiminta voidaan sisällöltään, tavoitteiltaan ja menetelmiltään jäsentää nuorisososiaalityön ja sosiaalipedagogiikan viitekehyksistä. Nuorten työpajatoiminnalla tuetaan nuoren elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Nuorta autetaan löytämään omat vahvuutensa, tekemään realistisen suunnitelman tulevaisuudestaan. Lisäksi tuetaan hänen kasvuaan yksilönä ja työpajayhteisön jäsenenä. Vuoden 2016 suunnittelussa on otettu huomioon vakiintuneiden toimintojen lisäksi niitä kehittämisen ja muutoksen tarpeita, joita sekä toiminnan kehittämisestä että toimintaympäristöstä ja lainsäädännön muutoksista nousee. Näitä painopisteitä ovat starttivalmennuksen kehittäminen osana Taitoverstaan toimintaa, Pajalta Duuniin - toiminta, työosuuskunnan perustaminen ja mm. nuorten palvelukeskus- ja ohjaamotoiminnan yhteistyö. Etsivä nuorisotyö on alkanut Joensuussa yhdistyksen toteuttamana työmuotona vuonna 2014. Vuosi 2016 tulee olemaan toiminnan kehittämisen vuosi, koska etsivät siirtyvät työskentelemään uuteen nuorten palvelukeskukseen. Joensuun Nuorisoverstas ry:n tekemään työhön kohdistuu myös sektorikohtaisia paineita, niin julkisen talouden leikkauksista kuin esim. työllisyysasioiden hoidon muutoksista kuntatasolla. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan alaan niin paikallisesti kuin alueellisestikin, ettei nuorten hyvinvointi unohtuisi päätöksenteossa. TOIMINTA-AJATUS JA VISIO :n tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia ja arjentaitoja sekä tukea siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Tavoitteen toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää ja kehittää toimintaa, jossa nuorelle järjestetään hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaista yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta lisäpalveluineen. Lisäpalveluita ovat kasvatus- ja ohjaustyö, koulutustoiminta, palveluohjaus, tutustumiskäynnit ja retket. Sisältöön kuuluu myös terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä etsivä nuorisotyö. Yhdistys etsii ja kehittää uusia toimintamalleja ja -tapoja nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksien ja arjen taitojen parantamiseksi, osallistuu keskusteluun nuorten työpajatoiminnasta sekä nuorten elämään liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä ja toimii yhteistyössä tarpeellisten viranomaisten kanssa.
:n nuorten työpajatoiminta tarjoaa asiakkaalle moniammatillisen verkoston tuen, jossa eri sektoreiden osaaminen ja toiminta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden ja jatkumon työpajajaksonkin jälkeen. työskentelee verkostokumppanina mahdollistaen nuorten hyvinvointiin tähtäävien toimien ja palveluiden kehittymisen. tuottaa laadukkaita nuorten työpajapalveluita kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen. luo uusia ja joustavia toimintamalleja. osallistuu alan vaikuttamiseen paikallis-, seutu- ja kansallisella tasolla. huolehtii, että henkilöstö voi hyvin, toiminta on vaikuttavaa ja organisaatio uudistuu tarpeiden mukaan. edistää seuraavia arvoja: luovuus, rehellisyys, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. TOIMINNAN TAUSTA JA TARVE Yhdistys on perinteikäs nuorten työpajatoiminnan järjestäjä. Kahdenkymmenen vuoden aikana on kertynyt kokemusta ja osaamista palvelujen tuottamisesta perustoiminnassa ja kehittämishankkeissa. Toimintavuosien aikana ovat yhdistykselle muodostuneet laajat suhteet sidosryhmiin ja verkostoon. Yhdistysmuotoisuus on osoittautunut hyväksi tavaksi toimia. Organisaation joustavuus, ei-viranomaismainen imago ja hallinnon keveys puoltavat yhdistysmuotoisuutta. Nuorten keskuudessa etenevä puskaradio kertoo hyviä ja vaikuttavia uutisia. Yhdistys edistää kuntien kumppanina nuorille suunnattujen palvelujen toteuttamista ja kehittämistä. Vuonna 2016 pystymme edelleen tarjoamaan laadukkaita, matalan kynnyksen mukaisia nuorten työpajapalveluita Joensuun seudun työttömille nuorille.
Taulukko 1. Alle 25-vuotiaat työttömät Pohjois-Karjalassa ja Joensuun seudulla vuosina 2009-2015. Vuosi (lokakuu) Joensuun seutu Pohjois-Karjala 2009 1107 1365 2010 817 1025 2011 729 910 2012 802 1115 2013 (syyskuu) 1017 1270 2014 (syyskuu) 1082 1394 2015 (syyskuu) 1223 1507 Alle 25-vuotiaita oli työttömänä syyskuussa 2015 Pohjois-Karjalassa 1507, mikä on 113 nuorta (8,1 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heistä joka kolmas oli vailla ammatillista koulutusta. Syyskuussa 2015 alle 29 vuotiaiden puhtaasti työttömien määrä oli Joensuussa, Liperissä, Kontiolahdessa ja Outokummussa yhteensä 1880 henkilöä. Lisäksi työvoimapalveluissa oli 314 nuorta. Aktivointiaste oli maakunnassa syyskuun lopussa 32,0 % ja koko maassa 26,0 %. Yhteiskuntatakuu lupaa, että nuori saa koulutus-, työ-, työkokeilu- tai työpajapaikan kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Kaikille nuorille perinteinen urapolku, peruskoulu ammattiin valmistavat opinnot työelämä, ei sellaisenaan toteudu. Menestyminen on kaikille silti mahdollista, kunhan löydetään joustavia opinto- ja työelämäpolkuja. Perinteisten työpajatoimintojen lisäksi tarvitaan tuettuja aktivointipaikkoja, joilla parannetaan nuoren työtaitojen lisäksi sosiaalisia- ja arjentaitoja. Nuorten työpaja on luonnollinen palveluvaihtoehto silloin, kun koulutus tai työelämäpolku ei olekaan nuorelle itsestäänselvyys. Työpajatoiminta tukee myös nuorten sosiaalisia taitoja, vertaisryhmien ja työelämäsuhteiden vahvistumista. Nuorten aikuisten yksinäisyys sekä sosiaalinen eristäytyminen ovat ilmiöitä, joihin nuorten parissa toimivien ammattilaisten tulee kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomioita. Nuorten työpaja on yksilön henkilökohtaisen elämäntilanteen vaatimien toimenpiteiden ja palvelujen kokoaja. Työpaja auttaa löytämään ja toteuttamaan toimenpiteet, joilla parannetaan nuoren elämäntaitoja ja valmiuksia siirtyä koulutukseen ja työelämään.
TYÖPAJATOIMINNAN ARVOT :n toiminnan arvot: Luovuus Toiminnassamme otetaan aktiivisesti huomioon nuorten luovuus ja siihen kannustetaan osana työpajatoimintaa. Varaudumme erilaisiin muutoksiin ja ohjaamme tietoisesti muutoksia. Tarkoituksena ei ole jäädä ajelehtimaan muutosten pyörteisiin: olemme oma-aloitteisia ja rohkeita kokeilemaan uusia asioita ja toimimme itseohjautuvasti. Rehellisyys Työpajatoiminnassa tulee olla rehellinen, uskoa ihmiseen ja hänen toiveisiinsa. Kerromme nuorelle rehellisesti tulevaisuuden mahdollisuuksista hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa huomioiden. Olemme rehellisiä omaa osaamistamme kohtaan: etsimme oikeat toimijat oikeaan tilanteeseen tiedostaen, että oma osaamisemme on rajallista. Rehellisyys on lisäksi avoimuutta, palautteen antamista ja vastaanottamista. Vastuullisuus Otamme huomioon yksilön tarpeet ja toiveet, yksilön kunnioittamisen, ihmislähtöisyyden, tasa-arvon, perusluottamuksen ja uskon ihmisiin. Korostamme yksilön vastuuta hänen omasta elämästään ja tuemme vastuunottamisessa. Tunnemme ja kannamme oman vastuumme työyhteisön jäseninä ja työkavereina: olemme nuorten luottamuksen arvoisia. Yhteisöllisyys Ymmärrämme yksilön yhteisön osana, kannustamme nuoria vaalimaan ihmissuhteita ja sosiaalisia verkostoja. Vuorovaikutus on aitoa, rehellistä, suvaitsevaista, avointa ja luotettavaa. Luomme työpajayhteisöön yhteishengen. Siedämme erilaisuutta ja keskeneräisyyttä, hyväksymme ihmisten yksilöllisyyden, olemme kärsivällisiä, avoimia uusille asioille, ideoille ja toimintatavoille. Henkilökunnan esimerkillisyys ja hyväntahtoisuus ovat ohjenuorana arkipäivän toiminnalle.
Ekologisuus näyttäytyy mm. tuotteiden raaka-ainehankinnoissa ja jätteiden lajittelussa. Tuotekehittelyssä hyödynnetään ja uusiokäytetään kierrätysmateriaaleja. Tehtävien suunnittelussa otetaan huomioon kaikilla tasoilla ekologiset ja ympäristöä säästävät menetelmät ja työskentelytavat. Pyritään mm. käyttämään joukkoliikennevälineitä ja edistetään paperittomia kokouksia. TYÖPAJATOIMINNAN TOIMIALUE, ASIAKKAAT JA YRITYSYHTEISTYÖKUMP- PANIT Yhdistys tuottaa valmennuspalveluja toimintaa rahoittaville kunnille. Yhdistys on solminut sopimukset nuorten työpajapalveluiden järjestämisestä Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Liperin ja Kontiolahden kuntien kanssa. Sopimuksia tarkistetaan vuosittain. Muista kunnista ja oppilaitoksista mahdollisesti tulevat nuoret voidaan ottaa mukaan, mikäli lähettävältä osapuolelta saadaan maksusitoumus. Asiakkaat voidaan jakaa kahteen ryhmään: Ostaja-asiakkaat etsivät ja järjestävät nuorille aktivointitoimenpiteitä. Näitä ovat mm. ohjaamot, TE-palvelut, sosiaaliviranomaiset ja koulutusorganisaatiot. Käyttäjäasiakkaita ovat 16 28 - vuotiaat työttömät nuoret. Nuoren taustalla voi olla turhautuneisuutta ja näköalattomuutta omasta tulevaisuudesta, epätietoisuutta uravaihtoehdoista, keskeytyneitä opintoja, työttömyyttä, useiden viranomaisten asiakkuuksia, taloudellisia vaikeuksia ym. Nuoret valitaan kuhunkin toimenpiteeseen ja tulosyksikköön kuntasopimuksessa sovituin perustein. Valinnasta kerrotaan tarkemmin toimintojen kuvausten yhteydessä. Nuorisoverstaan yritysverkostossa on lukuisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Yritykset täyttävät työhallinnon kriteerit silloin, kun nuori saa etuisuutta työhallinnosta, esim. ohjatun työkokeilun aikana. Muilta osin työkokeilupaikan tai valmentavan työsuhdepaikan tarjoavan työnantajan on sitouduttava nuoren ohjaukseen ja opastukseen työpaikalla sekä arviointiin ja raportointiin toiminnan onnistumisesta. Yritysyhteistyö rakentuu nuorten työkokeilualojen ja tuotannollisen yhteistyön mukaan. Vuonna 2014 yhdistys kehitti kumppanuustoimintaa yrityksien kanssa Pajalta Duuniin hankkeessa. Hankkeessa parannettiin niin nuorten työelämäosallisuuden mahdollisuuksia, kuin tuotannon edistämistäkin (PD-toiminta). Vuodelle 2016 ja 2017 yhdistys hakee PD-2 hanketta, jolla toimintaa viedään seuraavalle tasolle. ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut. toteuttaa Etsivää nuorisotyötä Joensuussa, yhteistyössä Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa.
Etsivän nuorisotyön työntekijöiden ja kehittämisen painopistealueet ovat Varhainen tuki, matalan kynnyksen palvelut ja sosiaalisen nuorisotyön yhteistyö ns. yleisetsivän työnä Varhainen tuki, tiedon lisääminen ja palvelujen saavuttaminen (nuoriso- ja erityisnuorisotyö, peruskoulu, verkkonuorisotyö, tiedottaminen). Opintojen keskeyttämisen ehkäisy ja loppuun suorittamisen tukeminen (ammatilliset oppilaitokset ja ohjaamo, opintojen keskeyttäjät ja oppilaitoksesta eronneet).
SEUTUKUNNALLINEN NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI Seutukunnallinen nuorten työpaja perustuu kuntien vuosina 2006 2008 kehittämään toimintamalliin. Jokaiselle mukana olevalle kunnalle on sovittu paikalliseen tarpeeseen perustuvaa nuorten työpajatoimintaa ja/tai Etsivää nuorisotyötä. Rahoittajina ovat Itä-Suomen aluehallintovirasto ja toiminnassa mukana olevat kunnat, jotka ovat siirtäneet näiden palvelujen tuottamisen yhdistykselle. Seutukunnallisen toiminnan haasteeksi ovat yhdistyksen työssä muodostuneet eri julkisten palvelujen keskittyminen ja paikallisten palvelujen tarjoamisen yhteensovittaminen. :n toimintoja ovat Joensuussa Taitoverstas, johon sisältyvät tekstiilipaja, tekninen paja, yksilövalmennus, tuettua työkokeilua ja ryhmätoimintoja sekä etsivä nuorisotyö, joka sijoittuu Joensuun kaupungin nuorten palvelukeskukseen vuoden 2016 alusta alkaen. Taitoverstaalla pystytään järjestämään myös erilaisia mediaja graafisen alan harjoitteluja ja luovaa toimintaa. Seudun kunnissa toteutetaan tuettua työkokeilua ja yksilövalmennusta. Liperiläiset ja kontiolahtelaiset nuoret liittyvät Taitoverstaan valmennuspalvelujen piiriin. Outokummussa työskentely hoituu yhteistyössä nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa. Yhdistyksen seudullinen nuorten työpajatoiminta tekee yhteistyötä seudun kuntien etsivän nuorisotyön kanssa ja osallistuu monialaisten verkostojen kokouksiin. Yhdistyksessä on työntekijöitä keskimäärin 12, joista nuorten valmennustyön parissa työskentelevät lähes kaikki. Hallintoa hoitaa toiminnanjohtaja ja osa-aikainen kirjanpitäjä. Myös toiminnanjohtajan työpanoksesta menee suurin osa valmennustyötä tukeviin tehtäviin. Talousarviossa on varauduttu työnohjaukseen ja henkilökunnan yhteisten kehittämispäivien kustannuksiin. Puheenjohtaja ja hallitus osallistuvat yhdistyksen päätöksentekoon kuukausittain. Hallitukseen kuuluu myös kuntien asettama edustus. Seudullisen nuortentyöpajatyön ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. jatkaa toimintaansa Valtakunnallisen Työpajayhdistys ry:n linjauksen mukaan ja pyrkii toteuttamaan ja kehittämään yksilöllisiä ja joustavia palveluja nuorten avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Yhdistys osallistuu työpajojen aluetoimintaan ja kehittämiseen yhdessä muiden työpajojen kanssa. Vuonna 2016 yhdistyksen toiminnanjohtaja hoitaa työpajatoiminnan alue-koordinaattorin tehtäviä Pohjois-Karjalassa. Työpajapalvelut ovat vakiintuneet seutukunnalliseksi toiminnaksi. haluaa edelleen tuottaa, vakiinnuttaa ja kehittää laadukkaita nuorten työpajan käytäntöjä niin seudullisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.
NUORTEN TYÖPAJATYÖN TOIMINTAMALLI :n työpajamallissa nuoren kanssa toteutetaan henkilökohtaista valmennussuunnitelmaa. Valmennustuotteiden kirjo ei ole suuri, vaan muunneltavuus perustuu palvelujen tasoihin. Esimerkiksi yksilövalmennus voi olla vähäisemmän tuen valmennusta kerran, kaksi viikossa tai jopa päivittäistä valmennusta. Työkokeilu voi toteutua verstaalla tai yrityksessä tarvittavan työvalmennuksen määrän ja nuoren valmiuksien mukaan. Yhdistyksen työpajatoiminta on valmentavaa ja tavoitteellista. Siinä korostuvat kokonaisvaltainen tukeminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen, arjen taidot sekä tavoitteellisuus koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on etsiä yksilöllisiä ratkaisuja nuoren urapolun löytämiseen ottaen huomioon mm. ihmisten erilaiset oppimistyylit, omatahtisuus ja eri tukemisen keinot nivelvaiheissa ilmeneviin tilanteisiin. Esimerkiksi päihteiden vaikutusta työpajanuorten tilanteeseen seurataan aktiivisesti. Asia otetaan tarvittaessa esille niin yksilötasolla kuin ehkäisevänä päihdetyönä tai päihdepalveluihin liittyvissä tarpeissa ja kannanotoissa. Toimenpiteet ja toimintamallit päihteiden käytöstä on kirjattu päihdestrategiaan, ja päihteet puheeksi -toimintaohjeeseen. Valmennusprosessin toimenpiteet Valmennusprosessi käynnistyy tutustumiskäynnin jälkeen alkuhaastattelulla, jossa kartoitetaan nuoren nykyinen elämäntilanne ja laaditaan ensisijaiset tavoitteet valmennusjaksolle. Tavoitteet kirjataan valmennussuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan jakson aikana ja loppuarvioinnissa jakson päättyessä. Varsinaisen valmennustoiminnan välineitä ovat työ- ja yksilövalmennus, palveluohjaus, ryhmätoiminta ja saattaen vaihtaminen. Yksilövalmennus kuuluu kaikkiin toimenpiteisiin. Saattaen vaihtaminen valmennussuhteen päättyessä varmistaa nuoren itsenäisen suoriutumisen tai toisen tahon sitoutumisen työskentelyyn hänen kanssaan. Palveluoh-
jauksella etsitään ja koordinoidaan nuorelle kohdennettuja palveluja. Työvalmennuksella lisätään ja päivitetään nuoren työelämätaitoja ja ammatillisia valmiuksia. Yksilövalmennuksella edistetään nuoren arjen taitoja ja toimintavalmiuksia. Seudullisen nuorten työpajatoiminnan tuotteet: Yhdistys ylläpitää toimintaa, jossa nuorelle järjestetään hänen henkilökohtaisista tarpeistaan lähtevää yksilö- ja työvalmennusta tarvittavine lisäpalveluineen. Työpajat tarjoavat 16 28-vuotiaille nuorille paikan kehittää sosiaalista vahvistumista ja osallisuutta tutustua erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin ja työelämään tehdä tulevaisuuden suunnitelmia kehittää elämän- ja työelämätaitoja hankkia työkokemusta ja suorittaa opintoja käytännön työssä. Yksilövalmennus Yksilövalmennus sisältää valmentajan ja nuoren yhteisiä tapaamisia henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Yksilövalmennuksesta voidaan siirtyä verstaille tai ohjattuun työkokeiluun. Yksilövalmennus voi olla esim. opiskelupaikkojen etsimistä ja hakemusten täyttämistä. Tuki yksilövalmennuksessa on vähäisempää ja nuoren oma vastuu sovittujen asioiden hoitamisesta itsenäisesti suurempi. Yksilövalmennus voi olla myös osa valmentautumista työkokeiluun. Ohjattu työkokeilu Työkokeilupaikka voi olla kunnissa, yrityksissä tai järjestöissä. Verstaan tukena tarjotaan vähintään sopimusasiassa auttaminen, alkukeskustelu kokeilupaikassa, yksi väliarviointi ja loppuarviointi sekä yksilövalmennus kokeilun ajan. Tarvittaessa ohjatusta työkokeilusta voi siirtyä myös verstaille työkokeiluun.
Työkokeilu verstailla Työkokeilu toteutuu :n Taitoverstaalla tai Outokummun verstaalla, nuorisokahvila Servolla. Harjoittelu on kuntouttavan valmennuksen tai työhönvalmennuksen työkokeilua, jossa ollaan työvalmentajan kanssa tekemisissä päivittäin ja yksilövalmentajan kanssa tarvittaessa. Työkokeilussa nuori tekee työtehtäviä ryhmässä ja työvalmentajan ohjaamana. Opinnollistettu verstasjakso Opintosuorituksia voi suorittaa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti, joka sisältää ennalta suunniteltuja työssä oppimisjaksoja ja tutkinnon perusteiden mukaisia sisältöjä työtehtävissä. Opinnollistaminen hoidetaan yhdessä oppilaitoksen vastuuopettajan, verstaan valmentajan ja nuoren kanssa. Opinnollistetut verstasjaksot tukevat nuorta saamaan opinnot loppuun ja tukevat nuoren kehitystä ja kasvua sekä työelämäosallisuutta. Opintoja voi suorittaa myös kevennetysti verstasvalmennuksen sisällä, osana työpäivää, tavoitteena palata tai päästä opintojen pariin tai hule jaksona (huolta ja lepoa jaksona). Ryhmävalmennus Ryhmävalmennuksessa nuoret aloittavat yhtä aikaa tai nonstoppina ja käyvät läpi yhteisen ryhmäprosessin, jonka jälkeen valmennus voi jatkua muissa toimenpiteissä. Ryhmässä nuorella on mahdollisuus tarkastella omaa toimintaympäristöään ja omia toimintatapojaan uudesta näkökulmasta. Näin vahvistuvat itsetuntemus ja vuorovaikutustaidot. Yhteisöön liittyminen ja erilaiset nuorten palvelut tulevat tutuiksi. Ryhmässä tunteita voidaan käsitellä turvallisesti ja rohkeus päätöksentekoon kasvaa. Yhdistyksen toimintaan on kehitetty itsetuntoon, työelämä- ja työnhakutietouteen ja arjen taitoihin liittyvää ryhmävalmennusta, jota valmentajat voivat toteuttaa pienryhmissä. Nuoret myös osallistuvat verkoston järjestämiin ryhmiin, kuten Marttojen kolikkokursseille ja pankkien järjestämään taloustaitovalmennukseen. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena ovat nuoren arjen taitojen tukeminen mm. elämän hallinnan tunteen ja osallisuuden lisääntymisen myötä. Yhdistyksen kuntouttavan työtoiminnan tavoite on koulutukseen ja työelämään suuntaavaa. Kuntouttavan työtoiminnan sopimuksien sisällöistä ja asiakasprofiloinnista neuvottellaan kuntien kanssa.
Nuoren polku työpajalle Riippuen toimenpiteestä ja tulosyksiköstä, johon nuori on tulossa, päätöksen tekevät eri tahot seuraavasti: Etsivä nuorisotyö: Nuori tai hänen perheensä voi ottaa suoraan yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään. Etsivään nuorisotyöhön ilmoitetaan nuoret nuorisolain mukaisten käytäntöjen mukaan. Lisäksi nuoria etsitään ennaltaehkäisevän toiminnan hengen mukaisesti oppilaitoksien, nuorisotyön ja muiden verkostojen avulla. Työkokeilu: Ohjaajataho (esim. Te-palvelut, sosiaalitoimi, toinen hanke, työvoiman palvelukeskus, opinto-ohjaaja, ohjaamo) ja vastaanottavan tulosyksikön yksilö-valmentaja selvittävät keskusteluin, onko työpaja kaikkein sopivin toimintatapa nuoren valmiuksien ja elämäntilanteen edistämiseen. Päätöksen verstaalle siirtymisestä tekee verstaan valmentaja tai valmentajat. Kuntouttava työtoiminta: Toiminta suunnitellaan yhteistyössä sosiaalityöntekijän, Te-palveluiden ja nuoren kanssa. Verstaan yksilövalmentaja vastaa nuoren sopimuksen tekemisestä, tutustumiskäynnillä, tai sen jälkeen. Yksilövalmennus: Yksilövalmennukseen ottamisesta päättää yksilövalmentaja keskusteltuaan lähettävän/ohjaavan tahon ja nuoren kanssa asiasta. Valmentava työsuhde: Te-palveluihin lähetetään tieto avoinna olevasta paikasta. Te-palvelut ohjaa palkkatukeen oikeutettuja työnhakijoita ottamaan yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtajaan. Sen jälkeen työnhakija käy toiminnanjohtajan ja sijoitustyönantajan luona haastatteluissa. Valintapäätöksen tekevät työnantajan edustaja ja yhdistyksen toiminnanjohtaja yhdessä. Ryhmävalmennus: Ryhmävalmennusta voidaan järjestää verstailla oleville nuorille, joilla on yhteneviä tarpeita. Lisäksi nuorten verstasjaksoon sisällytetään jakso työelämätietoutta, joka valmennetaan pienryhmätoimintana. Kuntouttava työtoiminta alkaa aina arjenhallintaa tukevalla ryhmätoiminnalla, johon voidaan myös sisällyttää muita työtoiminnan tehtäviä.
TOIMINNAN TAVOITTEET VUODELLE 2016 Kehittämisen vuosi Vuoden 2016 osalta yhdistyksen toimintaa suunnitellaan uudessa yhteistyön kulttuurissa. Yhteistyökumppanit ja julkinen talous hakee tehokkuutta ja nopeita ratkaisuja moniin asioihin eri sektoreilla, joiden kanssa myös nuorten työpajatoiminta kilpailee tai on tarveharkinnan piirissä. Pyrimme turvaamaan riittävän monipuolisia toimintoja, jotta voisimme löytää mahdollisimman monille nuorille sopivan toiminnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Yleisesti toiminnan kehittämisen kärkenä ovat laatu, yritysyhteistyö, starttitoiminnan lisääminen, monikulttuurisuus ja perustoiminnan turvaaminen. Yhteistyötahot Yhdistyksen yhteistyökumppaneina harjoittelupaikkoja tarjoavia yrityksiä ja yhteisöjä on vuosittain lukuisia. Seudullisuudesta johtuen mukana olevien kuntien eri hallintokunnat tarjoavat yhteydet kuntien viranomaisiin. Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksen kanssa yhteistyö on lähes päivittäistä. Muut yhteistyötahot etsitään kulloisenkin nuoren tarpeiden mukaan. tekee yhteistyötä lukuisien yhdistysten ja julkisyhteisöjen kanssa. Näitä ovat mm. alueen työpajat, kuntien nuorisotoimet, Joensuun kaupungin nuorten palvelukeskus, Sovatek-säätiö, seurakunnat, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä ja eri oppilaitokset, Kotikartanoyhdistys ry, Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Karjalan rikosseuraamuskeskus, mielenterveystoimistot, Pohjois-Karjalan poliisilaitos, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. Uutena kunnallisena yhteistyökumppanina ovat eri työllisyysyksiköt. Nuorten määrälliset tavoitteet Vuoden 2016 aikana valmennustoimintaan otetaan seudullisessa nuorten työpajatoiminnassa noin 154 aloituspaikkaa/ nuorta. Sopimuskuntien aloitusjaksopaikkoja on yhteensä 137. Vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna Kontiolahden aloituspaikkojen lukumäärä on vähentynyt. Sopimus on vuonna 2016 3 kuukauden pituisista valmennuspaikoista - ei 2 kk - niin kuin aiemmin. Etsivä työ tulee kohtaamaan kolmen työntekijän voimin vähintään 150 nuorta. Suunnitelmavuoden aikana kohdataan yhteensä noin 280 nuorta. Tavoitteena on, että pääosa nuorista jatkaa valmennusjakson jälkeen jossakin hänen henkilökohtaista kehitystään ja voimaantumistaan tukevassa toimenpiteessä. Vuonna
2014 nuorista 77 % saavutti positiivisen tuloksen siirtymällä verstaalta hänen omaa suunnitelmaansa edistävään toimintaan. Taulukko 2. Aloituspaikkojen määrä eri toiminnoissa 2016. Toiminta Aloituspaikkojen lukumäärä Seudullinen työpajatoiminta: Joensuu, Liperi, Outokumpu, Kontiolahti Muut 100 + 14 + 13 + 10 10 Etsivä nuorisotyö 150 Yhteensä 297 Mikäli starttitoimintaa saadaan laajemmaksi tai uusia ja vireillä olevia, kehittämishankkeita aloitetaan, nousee nuorten aloituspaikkalukumäärä ennakoidusta. TOIMINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET VUONNA 2016 Nuoret: Toiminnassa pyritään säilyttämään ennaltaehkäisevä työote Toiminnassa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisuuteen, moninaisuuteen ja alueellisuuteen. Toiminnassa nostetaan näkyvämmin esille monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Toiminnan saavutettavuutta ja matalan kynnyksen periaatetta jatketaan. Kokonaistoiminta: Yhdistyksen toimintaa lävistävät vastuullisuus, ekologisuus ja kestävän kehityksen periaatteet Yhdistyksen toiminnan perustan vakiinnuttaminen, päättäjäyhteistyö ja sidosryhmäyhteistyö Yrityskumppanuudet, osuuskuntatoiminta, Pajalta Duuniin -toiminta Kokeillaan Valo-valmennusta opinnollistamisen ensiaskeleena Laatutyö, jossa jatketaan sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallin käyttöä
TOIMINNAN SEURANTA :n seutukunnallista ja toimintaa seurataan suunnitelmallisesti, jotta voidaan varmistua asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Työhön kuuluvat olennaisena osana organisaation itsearviointi ja toiminnan tavoiteperusteinen seuranta. Työn seurannassa käytetään yhtenäistä järjestelmää (Party, Parent). Toimintaa seurataan myös sosiaalisen työllistämisen laadun arviointimallin (STL) avulla. Nuorilta kerätään systemaattista palautetta sova -kyselyllä. Palautteita arvioidaan valmennustoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi seurataan toimintaa ja taloutta niin kuukausittain kuin kolmannesvuosiraportein, tai rahoittajan ohjeiden mukaan. TIEDOTTAMINEN Yhdistys tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja nuorten tilanteesta. Tiedottamisella pyritään lisäämään päättäjien, henkilöstön, sidosryhmien ja kansalaisten tietoutta yhdistyksen toiminnasta ja nuorten tilanteesta. Tiedotusta hoidetaan verkostossa, omilla verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, lehdistössä sekä kohdennetuilla tiedotteilla. Tiedotusta pyritään tekemään myös ratkaisu- ja mahdollisuusviestintänä. MUUT TOIMINNAT vastaa Meille saa tulla kampanjan hallinnoinnista myös vuonna 2016. Kampanjaa toteutetaan osallistumalla eri tapahtumiin vuoden aikana. Kampanjan kulut katetaan avustuksilla. TALOUSARVIO Talousarvio vuodelle 2016 on 523 755 euroa. Talousarvion kokonaissummaa voivat kasvattaa vireillä olevat kehittämishankkeet, kuten Tutustujasta-tekijäksi, hoitoalalle ohjaava hanke. :n Seudullisen työpajatoiminnan rahoitus tulee pääasiassa avustustyyppisenä rahoituksena Itä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen myöntämästä valtionavustuksesta nuortentyöpajatoimintaan ja valtionavustuksesta etsivään nuorisotyöhön. Rahoitusta saadaan sopimuskunnilta ja Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymältä. Seudullisen nuorten työpajatoiminnan rahoitus laskutetaan kunnilta nuorten määrän mukaan, kuntaavustuksina. Pieni osa rahoituksesta tulee tuotteiden ja palvelujen myynnistä. Palkkatukityöllistämisen omarahoitusosuus kustannetaan kunta-avustuksista. Kehittämistoimintaan haetaan rahoitusta hankkeita rahoittavilta tahoilta ja työllistämiseen palkkatukea TE-toimistosta. Yhdistys voi ottaa vastaan myös muita lahjoituksia ja avustuksia toiminnan sisältöjen toteuttamiseksi.
Talousarvio. 20.1.2016 Toimintamenot 2016 Ray Nuty Yhteensä Seutupaja Palkkat Etsivä valmentajien palkat +sivuk. 182 500 33855 101700 6200 324 255 vuokrat 47650 0 47650 toimintakulut 67000 400 7950 75350 Hallinnon palkat+sivukulut 66002 10350 76352 Yhteensä 363 152 34255 120000 6200 523 607 Yhteensä 363 152 34255 120000 6200 523 607 Tulot Kunta-avustukset 125000 14255 30000 169255 siirtyy vuodelta 2015 0 Valtionavustukset 200000 90000 290000 2015 Va jatko 2016 0 0 Rayavustus ja SPE 1000 6200 7200 Myyntitulot 22 000 22 000 jäsenmaksut 300 300 Kake-avustus 15000 15000 muut avustukset 0 Korvaukset 20000 20000 Kaikki yhteensä 363300 34255 120000 6200 523755 Toimintakate 148 0,00 0,00 0,00 148