Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ELY-keskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto
Terveyspalvelut Toimialaraportti Sanna Hartman 10/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 10/2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sanna Hartman Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialapäällikkö Uudenmaan ELY-keskus Julkaisuaika 08.12.2011 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveyspalvelut Tiivistelmä Toimialaraportti käsittelee TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaisen terveyspalvelut -toimialan (TOL 86) yrityssektoria. Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan kehityksen lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien osuus toimialan kokonaistuotannosta oli 77%. Yritykset tuottivat 19% ja järjestöt runsaat 4% terveyspalvelujen kokonaismäärästä. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat olivat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut, hammaslääkäripalvelut, fysioterapiapalvelut sekä ryhmä muu terveyspalvelu, joka koostuu erilaisista itsenäisistä ammatinharjoittajista. Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Vuoden 2009 tilastotietojen perusteella terveyspalveluyrityksiä oli 14 100. Alan yritystoimipaikkojen määrä oli 14 848, ja ne työllistivät yhteensä 26 554 henkilöä. Yritystoimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 2,56 miljardia euroa, kasvoi noin 7 prosentilla vuodesta 2008. Terveyspalvelujen tarpeisiin ja tuottamisen edellytyksiin keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen, samanaikaisesti tapahtuva työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen sekä hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkeiden nopea kehitys. Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ratkaisevat pitkälti sen, millaiset ovat yritysten edellytykset toimia markkinoilla. Terveyspalvelujen palvelutuotannon toimintaympäristössä yrityksistä ja järjestöistä ei kuitenkaan enää voida puhua yksinomaan kuntien tuotantoa täydentävinä toimijoina. Tällä hetkellä hammashuollossa yksityisen palveluntuotannon osuus (sisältää yritysten lisäksi järjestöt) on jo suurempi kuin julkinen tuotanto. Myös terveyskeskuspalveluissa yksityisen palveluntuotannon osuus on jo yli 30 prosenttia. Sitä vastoin sairaalapalvelut ovat pääosin julkisen sektorin tuottamaa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä tulee lähivuosina olemaan keskeinen vaikutus terveyspalvelumarkkinoiden kehitykseen. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Sanna Hartman; sanna.hartman(at)ely-keskus.fi, puh 040 167 7032 Asiasanat Terveyspalvelut, terveydenhuolto, terveydenhuollon laitospalvelut, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, muut terveydenhuoltopalvelut, yrityssektorin tuottamat terveyspalvelut ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 58 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-589-9 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 10/2011 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 Författare Sanna Hartman Branschchef för social- och hälsovårdstjänster Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland Publiceringstid 8.12.2011 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Hälso- och sjukvårdstjänster Referat Branschrapporten behandlar företagssektorn inom gruppen hälso- och sjukvård (TOL 86) enligt näringsgrensindelningen TOL 2008. Syftet med branschrapporten är att beskriva närhistorien och nuläget i branschens utveckling samt att ge bedömningar och prognoser om framtiden. Rapporten avser att betjäna företagen inom hälso- och sjukvården samt olika aktörer inom den privata och den offentliga sektorn som försöker stödja branschens utveckling. Producenterna av hälso- och sjukvårdstjänster kan indelas i tre kategorier: den offentliga sektorn, organisationer och företag. Värdet av hälso- och sjukvårdsproduktionen uppgick år 2009 till 13,48 miljarder euro. Kommunernas och samkommunernas andel av branschens totala produktion var 77 %. Företagen producerade 19 % och organisationerna drygt 4 % av den sammanlagda hälso- och sjukvården. Företagssektorns största underbranscher var, mätt med antalet verksamhetsställen och antalet anställda samt omsättningen, specialistläkarverksamhet inom öppenvård, tandläkarverksamhet, fysioterapi samt gruppen annan hälso- och sjukvård, som består av olika självständiga yrkesutövare. Hälso- och sjukvårdstjänsterna domineras i Finland av småföretagsverksamhet huvudsakligen på hemmamarknaden. Över 80 procent av företagen i branschen sysselsätter färre än två personer. Enligt statistikuppgifterna för 2009 fanns det 14 100 hälsooch sjukvårdsföretag. Inom branschen fanns 14 848 företagsverksamhetsställen och de sysselsatte totalt 26 554 personer. Dessa verksamhetsställen omsatte sammanlagt ca 2,56 miljarder euro, en ökning på cirka 7 procent från år 2008. Faktorer som mest påverkar behoven av hälso- och sjukvårdstjänster samt förutsättningarna för produktionen av dem är befolkningens åldrande, den försämrade försörjningskvoten, den samtidiga pensionsavgången samt den snabba utvecklingen inom behandling, vårdteknologi och läkemedel. Kommunernas och samkommunernas beslut avgör i hög grad vilka förutsättningar företagen har att agera på marknaden. I produktionen av hälso- och sjukvårdstjänster kan företag och organisationer dock inte längre anses vara enbart aktörer som kompletterar kommunernas produktion. För närvarande har den privata serviceproduktionen (företag och organisationer) redan en större andel inom tandvården än den offentliga produktionen. Också i hälsocentralernas verksamhet överstiger den privata serviceproduktionens andel redan 30 procent. Däremot produceras sjukhusvården huvudsakligen av den offentliga sektorn. De samhälleliga besluten kommer under de närmaste åren att ha en central inverkan på utvecklingen av marknaden för hälsooch sjukvårdstjänster. Möjligheten att utvecklas och växa på hemmamarknaden ger de finländska hälso- och sjukvårdsföretagen förutsättningar att agera också på den internationella marknaden. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen@tem.fi, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Sanna Hartman, sanna.hartman(at)ely-keskus.fi, tfn 040 167 7032 Nyckelord Hälso- och sjukvårdstjänster, hälso- och sjukvård, sluten sjukvård, öppen hälso- och sjukvård, tandvård, annan hälso- och sjukvård, hälso- och sjukvård som produceras av företagssektorn ISSN ISBN 1795-9985 978-952-227-589-9 Sidoantal 58 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare
Sisällys Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 9 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 9 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin... 10 2 Toimialan rakenne... 12 2.1 Yritykset ja toimipaikat... 12 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys... 12 2.3 Toimialan alueellinen jakauma... 18 2.4 Yrityskannan muutokset... 20 2.5 Alan suurimpia yrityksiä... 22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 24 3.1 Toimintaympäristö... 24 3.2 Markkinoiden kokonaiskuva... 28 3.3 Terveydenhuollon rahoitusrakenne... 29 4 Yksityisten terveyspalvelujen rakenne ja toimintatapa... 32 4.1 Varsinaiset sairaalapalvelut... 32 4.3 Lääkäripalvelut... 33 4.4 Hammashoito... 33 4.4 Fysioterapia... 34 4.5 Laboratorio-ja kuvantamistutkimukset... 35 5 Investoinnit... 36 6 Taloudellinen tila... 37 6.1 Terveyspalvelujen tunnuslukuja... 37 6.2 Kustannusrakenne... 38 6.3 Kannattavuus... 39 6.4 Terveyspalvelujen tilanne verrattuna muihin toimialoihin... 40 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 43 7.1 Toimialan keskeiset menestystekijät ja yritysten vahvuudet... 43 7.2 Toimialan keskeiset kehittämishaasteet... 44 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 47 8.1 Visio... 47 8.2 Markkinoiden kehitys... 49 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5
9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 51 10 Lähteitä... 52 Liite 1 Kansainvälistymiskatsaus... 53 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Saatteeksi Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internetsivuilla ositteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta www.toimialapalvelu.fi. Tavoitteena on, että toimialaraportit yhdessä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset -julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja eri alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee terveyspalvelualan (TOL 86) yrityssektoria. Edeltävä Ismo Partasen ja Vesa Ekroosin laatima toimialaraportti julkaistiin vuonna 2006. Tämän uuden raportin toimialaluokat ovat TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Aikaisemmissa terveyspalvelujen toimialaraporteissa on käytetty TOL 2002 luokan mukaisia toimialaluokkia, joten raportin tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin terveyspalvelualan toimialaraportteihin. Uusi julkaisu sisältää myös sosiaali- ja terveyspalvelualan kansainvälistymiskatsauksen. Raportin tavoitteena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on kuvata myös toimialan nykyhetkeä ja lähihistoriaa sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Monet kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnasta on raportin kirjoittajalla. Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Suuriakin yrityksiä kuitenkin on ja ne ovat kasvattaneet kokoaan koko 2000-luvun. Osa suurista terveyspalveluyrityksistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia suomalaisia yrityksiä puolestaan on erittäin vähän. Tätä raporttia kirjoittaessa julkiseen keskusteluun ovat voimakkaasti nousseet sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuneet väärinkäytökset sekä puutteet viranomaisvalvonnas- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7
sa. Valvonnan merkitys terveyspalvelujen tuottamisessa onkin erittäin keskeinen. Lisäksi tärkeää on varmistaa, että alalla on eettisesti kestävät toimintatavat riippumatta siitä tuottaako palvelut julkinen sektori, yritykset tai järjestöt. Toimialan yritysten parhaaksi olisi, että toimialan sisällä lähdettäisiin rakentamaan näitä eettisiä periaatteita ja toimintatapoja. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia sekä kollegoja, jotka ovat myötävaikuttaneet raportin syntymiseen. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Helsingissä 8.12.2011 Sanna Hartman Toimialapäällikkö sanna.hartman@ely-keskus.fi 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Nykyisen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaan terveyspalvelut muodostavat pääluokan 86, joka jakautuu alaluokkiin lähinnä 3- ja 5-numerotasolla seuraavasti: 86 Terveyspalvelut 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 8610 Terveydenhuollon laitospalvelut 86101 Varsinaiset sairaalapalvelut 86102 Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 8621 Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut 869 Muut terveydenhuoltopalvelut 8690 Muut terveydenhuoltopalvelut 86901 Fysioterapia 86902 Laboratoriotutkimukset 86903 Kuvantamistutkimukset 86904 Sairaankuljetuspalvelut 86909 Muu terveyspalvelu Terveyspalvelualan kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti julkisen markkinan avautuminen samoin kuin palvelujen rahoitusta sekä palvelukysynnän tukemista koskevat ratkaisut. Terveyspalvelut ovat kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvia palveluja, joista säädetään, terveydenhuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kunnat päättävät itsehallintonsa perusteella, miten palvelut tuotetaan. Terveyspalveluja tuottavat julkinen ja yksityinen sektori. Yksityiseen sektoriin luetaan yritykset (ja ammatinharjoittajat) sekä järjestöt (yhdistykset, säätiöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat). Tässä toimialaraportissa käsitellään yritystoimintana harjoitettua terveyspalvelujen tuotantoa. Julkisen sektorin ja järjestöjen omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yrityssektoriin. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Julkisen sektorin osuus toimialan kokonaistuotannosta oli 77%. Yritykset tuottivat 19% ja järjestöt runsaat 4% terveyspalvelujen kokonaismäärästä 1. Palvelutuotannon kokonaismäärään sisältyvät tällöin yllä mainitut toimialaluokat. Keskimäärin siis joka viides palvelutapahtuma oli yritysten tuottama. 1 Lith, Pekka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, yritysprofiili ja kilpailutilanne, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2011: HYVÄ 2009-2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9
Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveyspalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella vuonna 2009. Taulukossa on mukana myös toimialan ammatinharjoittajat. Tilastointikriteerinä on käytetty yrityksen pääasiallista toimialaa, joka aiheuttaa joltain osin tilastollista tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ensisijaisesti lääkäripalvelua tuottava yritys saattaa tuottaa merkittävän osan myös muita terveydenhuoltopalveluja, jotka kirjautuvat tässä tilastossa lääkäripalvelujen sarakkeeseen. Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Lkm % Lkm % (1000 euroa) 86 Terveyspalvelut 14 848 100 26 554 100 2 560 939 100 861 Terveydenhuollon 48 0 2 260 9 165 140 6 laitospalvelut 86101 Varsinaiset 22 0 1 126 4 99 101 4 sairaalapalvelut 86102 Kuntoutuslaitokset ja 26 0 1 133 4 66 039 3 sairaskodit 862 Lääkäri- ja 7 260 49 14 561 55 1 706 372 67 hammaslääkäripalvelut 8621 Terveyskeskus- ja 2 0...... vastaavat yleislääkäripalvelut 8622 Lääkäriasemat, 5 223 35 10 032 38 1 196 963 47 yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut 2 035 14...... 869 Muut 7 540 51 9 734 37 689 427 27 terveydenhuoltopalvelut 86901 Fysioterapia 2 613 18 3 783 14 230 714 9 86902 Laboratoriotutkimukset 74 0 393 1 42 434 2 86903 Kuvantamistutkimukset 54 0 282 1 46 263 2 86904 Sairaankuljetuspalvelut 211 1 1 599 6 103 155 4 86909 Muu terveyspalvelu 4 588 31 3 677 14 266 860 10 % Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Terveyspalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää terveyttä sekä hoitaa sairauksia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi alan tutkimustulosten lisäksi välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita, teknologioita sekä erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Terveyspalvelut toimialana kuuluu hyvinvointiklusteriin. Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen. Julkisen sektorin merkittävä tehtävä hyvinvointiklusterin kehityksessä on vaikuttaa alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan käyttää erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä ja lainsäädäntöä. Julkisen sektorin kehittämisohjelmista KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. KAS- TE-ohjelman toteuttamisesta vastaa kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää. Yritysten rooli ohjelman käytännön toteutuksessa on jäänyt melko vähäiseksi. Osittain asiaan vaikuttaa ohjelman rahoitus, joka osoitetaan kunnille valtionosuuksista. Tätä raporttia laadittaessa valmisteilla on vuonna 2012 käynnistyvä KASTE 2-ohjelma. Tekesin vuosille 2008 2015 avattu ohjelma Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä on suurin Tekesin hyvinvointialaan kohdistuva kehittämisohjelma. Se on myös ensimmäinen ohjelma, jossa Tekesin rahoitus kohdistuu julkisen sektorin, kuntien ja kuntayhtymien hankkeisiin. Ohjelma tähtää uudistuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kehittämällä, tuottamalla ja ottamalla käyttöön uudenlaisia, asiakaslähtöisiä palvelujen tuotantotapoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa rahoitetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hankkeita. Noin 120 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta on lokakuun 2011 loppuun mennessä myönnetty tutkimus- ja kehittämishankkeille rahoitusta kaikkiaan 16,7 miljoonaa. Siitä yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus oli 11 %. Ohjelman suuri käytännön haaste on myös se, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelualalle tyypilliset pienet palveluntuottajat voivat hyödyntää ohjelman rahoitusta. Pienillä yrityksillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja kehittämiseen, jossa hyödyt eivät ole riittävän konkreettisia. HYVÄ-ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa hoito- ja hoivapalvelujen tuottamisen edellytyksiä, edistää hoito- ja hoivayrittäjyyttä sekä kehittää alaa kasvavana ja kansainvälistyvänä toimialana. HYVÄ-ohjelma ohjaa ja koordinoi ministeriön hallinnonalan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen työ- ja elinkeinopoliittisessa kehittämisessä. Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä muiden hallinnonalojen samoin kuin alan yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa 2. 2 www.tem.fi/hyva TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11
2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2009 Suomessa oli jo 14 100 terveyspalvelualan yritystä. Yritysten määrä kasvoi kaksi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2009 oli 14 840. Alla olevassa kuvassa on esillä yritysten määrän kehitys neljältä vuodelta. Kuvio 1. Terveyspalveluyritysten määrän kehitys 2006 2009 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008 2009 Yrityksiä 12 976 13 419 13 812 14 100 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Yritysten määrä jatkoi kasvuaan koko tarkastelujakson 2006 2009 ajan. Alatoimialoista kasvua tapahtui lähinnä ryhmissä Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut (TOL 8622, Fysioterapia (TOL 86910) sekä ryhmässä Muu terveyspalvelu (TOL 86909). Tarkastelujaksoa edeltäneenä kymmenvuotiskautena terveyspalveluyritysten määrän nettolisäys oli jopa 50 prosenttia. 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluyritykset ovat terveyspalvelualan suurin työllistäjä. Vuonna 2009 niiden osuus terveyspalveluyritysten henkilöstöstä oli yli 55%. Kaikkiaan terveyspalvelualan yritykset työllistivät yli 26 300 henkilöä. Terveyspalveluille leimallista on erittäin pienten 1 2 henkilöä työllistävien yritysten runsas määrä. Kaiken kaikkiaan alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä vuonna 2009 oli yli 98% yrityksistä. Suurta prosenttiosuutta selittää erityisesti ammatinharjoittajien runsaus toimialalla. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Taulukko 2. Yritykset, henkilökuntamäärä ja liikevaihto alaryhmittäin 2009 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto 1.000 86 Terveyspalvelut 14 100 26 310 2 569 534 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 29 2 195 160 930 86101 Varsinaiset sairaalapalvelut 16 1 286 103 736 86102 Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 13 908 57 194 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 6 669 14 565 1 737 992 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja 4 850 9 887 1 207 603 vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut 1 819 4 679 530 389 869 Muut terveydenhuoltopalvelut 7 402 9 550 670 613 86901 Fysioterapia 2 538 3 771 232 848 86902 Laboratoriotutkimukset 68 415 44 159 86903 Kuvantamistutkimukset 42 151 27 244 86904 Sairaankuljetuspalvelut 193 1 562 101 835 86909 Muu terveyspalvelu 4 561 3 651 264 527 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Henkilökuntamäärät ovat viime vuosina kasvaneet melko tasaisesti kaikissa yritysten kokoryhmissä (ks. taulukko 3). Mikroyritysten määrän suhteellinen kasvu näyttäisi hidastuneen 2008 2009, mutta tämän aikasarjan puitteissa asiasta ei vielä voi vetää johtopäätöksiä. Taulukko 3. Terveyspalveluyritysten määrä henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina 2006 2009 2006 2007 2008 2009 Kaikki kokoluokat 12 976 13 419 13 812 14 100 alle 10 henkilöä 12 787 13 209 13 601 13 867 10-49 henkilöä 156 175 172 195 50-249 henkilöä 27 28 30 31 yli 250 henkilöä 6 7 9 7 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Mielenkiintoista sen sijaan on tarkastella terveyspalveluyritysten henkilöstömäärien kehitystä rinnakkain liikevaihdon kehityksen kanssa, kuten Pekka Lith raportissaan 2011 3. Seuraavasta taulukosta on nähtävissä, että suurten ja keskisuurten yritysten osuudessa koko alan yritysmäärästä ei vuosina 2007 2009 tapahtunut kasvua, mutta sen sijaan niiden osuus toimialan liikevaihdosta kasvoi kolme prosenttiyksikköä ja suhteellinen henkilöstömääräkin nousi. Terveyspalvelualalla onkin nähtävissä samanlaista keskittymiskehitystä, joka alkoi sosiaalipalvelualalla hieman aiemmin. Yhtenä syynä tähän kehitykseen on ollut kansainvälisten pääomasijoittajien viime vuosikymmenellä herännyt kiinnostus Suomen sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinaan. 3 Lith, Pekka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, yritysprofiili ja kilpailutilanne, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2011: HYVÄ 2009-2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13
Taulukko 4. Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto yrityskoon mukaan 2007 2009 Osuus yrityksistä Osuus henkilöstöstä Osuus liikevaihdosta - 2007, % 98,4 55,2 57,1-2008, % 98,5 53,3 55,2-2009, % 98,3 52,0 53,2 Mikroyritykset yhteensä 2009 13867 lkm 13670 lkm 1368,3 Meur - 2007, % 1,3 12,1 11,7-2008, % 1,2 11,5 11,6-2009, % 1,4 12,9 12,6 Pienet yritykset yhteensä 2009 195 lkm 3395 lkm 322,5 Meur - 2007, % 0,3 32,7 31,2-2008, % 0,3 35,2 33,2-2009,% 0,3 35,1 34,2 Suuret ja keskisuuret yritykset 2009 38 lkm 9245 lkm 878,7 Meur Yritykset yhteensä 2009 14100 lkm 26310 lkm 2569,5 Meur Lähde: Lith 2011 Terveyspalvelujen alatoimialoja tarkastellessa terveyspalveluyritysten henkilöstömäärän kehitys jatkoi tasaista kasvuaan lähes kaikissa alaryhmissä vuosina 2006 2009. Ainoastaan alaryhmässä TOL 861 Terveydenhuollon laitospalvelut henkilöstön määrä on heilahdellut ja henkilöstö jopa välillä väheni. Alla olevassa kuviossa terveyspalveluyritysten henkilöstömäärät on kuvattu TOL 3-numerotasolla. Kuvio 2. Terveyspalvelualan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä 2006 2009 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 86 Terveyspalvelut 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 862 Lääkäri - ja hammaslääkäripalvelut 869 Muut terveydenhuoltopalvelut 2006 22681 1929 12470 8282 2007 24514 2347 13252 8915 2008 25722 2117 14365 9240 2009 26554 2260 14561 9734 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on terveyspalvelualalla monin paikoin huutava. Keskeisten henkilöstöryhmien eläkkeelle siirtymisluvut kasvavat lähivuosina nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet alan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. TE-toimistot ovat toukokuun 2011 lopussa arvioineet noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puoli vuotta eteenpäin on esitetty ELY-keskusalueittain seuraavilla kartoilla. Kuvio 3. Työvoiman kohtaanto terveyspalveluissa 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Edellä kuvatut ammattibarometritiedot on tuotettu myös tarkemmalla aluejaolla, TE-toimistojen toiminta-alueittain. Tarkempia ammattibarometritietoja on saatavissa ELY-keskuksista. Käytännössä pulaa on kaikista keskeisistä terveyspalvelualan henkilöstöryhmistä ympäri maata. Vain fysioterapeuttien ja kuntohoitajien osalta tilanne on jossain määrin tasapainossa. Liikaa työnhakijoita ei ole missään ryhmässä. TEM:n ammattibarometrin 4 mukaan tammi huhtikuussa 2010 kaikkia avoimia työpaikkoja kohti oli keskimäärin 4,3 työttömänä tai lomautettuna ollutta hakijaa. Sosiaali- ja terveysalalla heitä oli 1,7 avointa työpaikkaa kohden. Tammi-huhtikuussa 2011 keskimääräinen hakijamäärä oli 3,0 ja sosiaali- ja terveysalalla 1,4. Saman barometrin mukaan niiden viidentoista ammatin joukossa, joista tulee olemaan lähitulevaisuudessa eniten pulaa, on 11 sosiaali- ja terveysalan ammattinimikettä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina terveydenhuollon toimialalla työllisten määrän uskotaan kasvavan selvästi. Vuoteen 2025 mentäessä alalla olisi työllisiä lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kuvio 4. Työllisten määrän kehitys terveyspalveluissa 0,5 0,3 0,1-0,1-0,3-0,5-0,7 Kaikki alat Terveydenhuolto 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2006. Edelleen vuosina 2016 2025 työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2015. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen aloilla työvoiman poistumaosuudet ovat tulevaisuudessa muita aloja suuremmat. 4 Toimialaraporttia kirjoitettaessa vielä julkaisematon TEM:n raportti TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17
Kuvio 5. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimapoistumaennuste 30 25 20 15 Kaikki toimialat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 10 5 0 Työvoiman poistumaosuus (%) 2007-2015 Työvoiman poistumaosuus (%) 2016-2025 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisesti lääkärien rekrytoinnissa kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat ottaneet käyttöön palkkakannustimet. Esimerkiksi joillakin erikoisaloilla on otettu käyttöön määräaikaisia korotuksia. Vaikka palkkahaitari venyykin, erikoisosaajia ei harvaan asutuille seuduille välttämättä saada. 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty terveyspalvelutoimipaikkojen määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista alan yrityksistä ELY-keskusalueittain vuosina 2006 2009. Taulukko 5. Terveyspalveluyritysten toimipaikat ELY-keskuksittain 2006 2009 2006 2007 2008 2009 ELY-keskusalue Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Uudenmaan ELY-keskus 4 759 34,8 4 878 34,6 5 015 34,5 5 118 34,5 Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 356 9,9 1 404 10,0 1 438 9,9 1 480 10,0 Satakunnan ELY-keskus 525 3,8 540 3,8 546 3,8 547 3,7 Hämeen ELY-keskus 774 5,7 790 5,6 808 5,6 803 5,4 Pirkanmaan ELY-keskus 1 287 9,4 1 335 9,5 1 393 9,6 1 414 9,5 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 698 5,1 717 5,1 739 5,1 725 4,9 Etelä-Savon ELY-keskus 294 2,2 309 2,2 319 2,2 328 2,2 Pohjois-Savon ELY-keskus 630 4,6 622 4,4 639 4,4 653 4,4 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 359 2,6 374 2,7 387 2,7 391 2,6 Keski-Suomen ELY-keskus 548 4,0 587 4,2 601 4,1 611 4,1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 412 3,0 440 3,1 457 3,1 469 3,2 Pohjanmaan ELY-keskus 453 3,3 470 3,3 480 3,3 502 3,4 Pohjois-Pohjanmaan 987 7,2 1 037 7,4 1 103 7,6 1 162 7,8 ELY-keskus Kainuun ELY-keskus 160 1,2 179 1,3 178 1,2 180 1,2 Lapin ELY-keskus 354 2,6 353 2,5 367 2,5 386 2,6 Ahvenanmaa 60 0,4 67 0,5 72 0,5 79 0,5 Koko maa 13 656 100 14 102 100 14 542 100,00 14 848 100,0 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Eniten toimipaikkoja vuonna 2009 oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Toimipaikkojen määrä korreloi varsin hyvin alueen asukasmäärän kanssa. Uudellamaalla oli yli kolmannes kaikista toimipaikoista. Vähiten terveyspalvelualan toimipaikkoja oli Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Terveyspalvelujen alatoimialojen osalta jakauma on samansuuntainen. Suurimmassa osassa alatoimialoja Uudenmaan osuus kaikkien yritystoimipaikkojen määrästä ylittää 30 prosenttia. Taulukko 6. Terveyspalveluyritysten toimipaikat toimialoittain ja ELY-keskusalueittain 2009 Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjan-maa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Koko maa 48 15 5.... 5 2 2 4 2 2 1 5 5...... 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 22 12...... 4.... 2.. 2.... 2...... 86101 Varsinaiset sairaalapalvelut 26 3 5.... 1 2 2 2 2.. 1 5 3...... 86102 Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 7260 2662 846 236 409 730 326 145 336 146 225 194 180 571 69 148 37 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 2...... 1 1...................... 8621 Terveyskeskusja vastaavat yleislääkäripalvelut 5223 1906 632 167 294 556 218 104 254 98 168 143 109 411 49 97 17 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 2035 756 214 69 114 173 108 41 82 48 57 51 71 160 20 51 20 8623 Hammaslääkäripalvelut 7540 2441 629 311 394 679 397 181 313 243 384 274 317 586 111 238 42 869 Muut terveydenhuoltopalvelut 86901 Fysioterapia 2613 702 212 128 146 256 158 92 115 119 150 120 100 145 56 101 13 86902 74 24 6 3 3 6 2 5 8 1 3 2 5 5.... 1 Laboratoriotutkimukset 86903 54 10 7 2 1 6 9 2 2 2 4 1 3 2.. 2 1 Kuvantamistutkimukset 86904 211 27 12 12 14 17 17 6 20 4 10 18 8 28 4 14.. Sairaankuljetuspalvelut 86909 Muu terveyspalvelu 4588 1678 392 166 230 394 211 76 168 117 217 133 201 406 51 121 27 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys -ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19
Uusimaa oli selvä johtaja toimipaikkojen lukumärän lisäksi henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna. Koko maassa henkilökuntaa toimipaikkaa kohden oli keskimäärin 1,8. Luvun pienuus selittyy ammatinharjoittajien suurella määrällä. Sosiaalipalvelujen puolella vastaava luku vuonna 2009 oli 5,8. Taulukko 7. Terveyspalveluyritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain 2009 Toimipaikat kpl Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Uudenmaan ELY-keskus 5 118 9 467 959 840 188 101 Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 480 2 619 254 817 172 97 Satakunnan ELY-keskus 547 826 77 782 142 94 Hämeen ELY-keskus 803 1 336 129 671 162 97 Pirkanmaan ELY-keskus 1 414 2 654 279 814 198 105 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 725 1 219 108 027 149 89 Etelä-Savon ELY-keskus 328 576 51 090 156 89 Pohjois-Savon ELY-keskus 653 1 216 119 399 183 98 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 391 599 53 363 137 89 Keski-Suomen ELY-keskus 611 964 88 554 145 92 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 469 767 75 771 162 99 Pohjanmaan ELY-keskus 502 963 75 497 150 78 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 162 2 302 199 829 172 87 Kainuun ELY-keskus 180 277 23 174 129 84 Lapin ELY-keskus 386 658 53 756 139 82 Ahvenanmaa 79 112 10 554 134 94 Koko maa 14 848 26 554 2 560 939 173 96 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Liikevaihto toimipaikkaa kohden koko maassa vuonna 2008 oli keskimäärin 165 000 euroa ja vuonna 2009 jo 173 000 euroa, mikä kertoo yrityskoon hienoisesta kasvusta. Uudellamaalla sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 960 miljoonaa euroa oli 37 prosenttia koko toimialan toimipaikkojen liikevaihdosta vuonna 2009. Poikkeamat henkilöstö- ja liikevaihtomäärien suhteen eri taulukoissa johtuvat siitä, että osa tilastoista pohjautuu toimipaikkarekisteritietoihin ja osa yritysrekisteritietoihin. Toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten terveyspalveluja tuottavat yksiköt. Toimialan yrityksillä voi olla myös useampia toimipaikkoja. 2.4 Yrityskannan muutokset Suurin nettolisäys vuonna 2010 terveyspalvelualan yrityksissä oli Uudellamaalla 120 yritystä, kun vuonna 2009 vastaava nettolisäys oli vain 51. Ennen taantumaa vuonna 2008 nettolisäys Uudellamaalla oli 129 yritystä. Samankaltainen kehitys viime vuosina on havaittavissa muillakin alueilla tosin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa lopettaneiden yritysten määrä jopa ylitti aloittaneiden määrän vuonna 2009. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu